Vapaa Sana, May 24, 1947

              Na M — 1f47
Vkril j
Lauluja
Käyttäkää Meidän Kappelia
alit 1 öl yllmaariisti makeaa
Palvelut
Parempia Huonekalusta ia
IMS ASTI
Erikoisalana korkeimman laadun Kodin
Kalustoja huokeimmalla mah--' dollisella hinnalla
il e 1114 on myöskin suomalaista palveluskuntaa tehdäksemme
ostoklyntlnne nopeaksi Ja mukavaksi
Ennenkuin teettt ottonne verratkat YOLLES'lN ARVOJA
YOLLES FURNITURE CO LIMITED
S E UM ST EAST (Postitoimiston Vieressä) SUOBURY ONf
Dr Phineas Rabinovitch
— Yktitylt-talraal- a Miesten Ja Näitten Taudeille —
X-R- ay Ja Leikkauksia Toiminut parhaista Canadan Ja U5A:n
sairaaloissa Vastaanotot: 4—5 Ja 7—8 Lauantaina Ja Sunnuntaina
aika sopimuksen mukaan
4351 ESPLANADE AVE MONTREAL PUHELIN BE2200
Lisääntyvä kannattajajoukkomme on todistus
rochdalelalsen osuustoiminnan puolesta
PeopiVs Co-o- p Society (Port Arthur) Ltd
LAPPE Qnt — PORT ARTHUR 318-32- 0 Bay St — SUNSHINE Ont
(Crnadan Osuustolmlntalliton Jäsenliike)
Kolme sekatavarakauppaa lihakauppa Ja gasofclnlaseina kevyt- -
korjaus-- rasvaus- - Ja puhdistu soiastolneen
RITARI INSURANCE AGENCY
Vakuutuksia ja Kiinteimistölainoja
49 Cedar St SUDBURY Puhelin 6-68- 72
DR ROMAN PNIENVSKI
Monivuotinen kokemus Europan buomatulmmltta sairaaloissa
Erikoisalana": Sisätaudit— Naisten— Lasten Ja vaneriset uudlt
Nielurisat leikataan uudella menetelmäin kivuttomasti ilmaa
veren vuotoa
Puh HArbour 7623 — Vattaanottotunnit: Kello S— I
3537 PARK AVE MONTREAL QUE
Puuttuuko
Teiltä Peppi?
jos niin
PANTAVENE
auttaa teitä saamaan takaisin vllk-kauten- ne
Erikoisen hyvä apu van-hoU- le
miehille
PANTAVENE on valmistettu kau-rolst- a
Ja sen valkutuskyvyn ai-heuttaa
llplde-protei-n aine
Uul hinta S200 — Postitus 10c
Kari Pharmacy
894 Montiflu St Puh S— 572
Sudbury Ont
Elainlaakän
Dr VV R Manchester
Puhelin 4—4511 tai 7—7839
24 Duffeiln te Sudbury
(Ed Orain Co takana)
ELÄINLÄÄKÄRI
Dr TC Young 3
Hevosia ostetaan myydään 1
vaihdetaan
SUDBURY SAuES 8TABLE3
55 Llsgsr St Puhelin 7—7822
A Foumier Ltd
Perustettu v 189
VAKUUTUKSIA
Suomslalnen vakuutua-asiamle-s
palveluksessamme
Puhelin: Konttoriin 7— 754
J 8 JODOUIN
II tlm St C Sudbury Ont
Lindberg Taxi
Dlal UOSl JO Frood Hdd
Sudbury Oatart
Dr L HOOEY
— Ptytidan —
Fuh 77i - KUla "
UK tlm H
HaUu
VUODESTA
J E LAMMINEN
Suomalatnen Lakimies
Room t Marahall-Eccltston- e Bldg
— Puhei' less —
TIMMINS - ONTARIO
Dr G H Gardner
Hammaslääkäri
— Suomalainen Tyttö Palvelee —
Puhelin 504
6 Pine St N Tlrrnnlna Ont
J KORRIN 0-KA- Y
Parturinliike
48 FOURTH AVE — TIMMINS
WM PASSI
Kaiken merkkisi!
KELLOJA KORJATAAN
4th Ave ja Balsam St kulma
18 Balaam St Tlmmlne Ont
Dave's Taxi
Puhelin 507
— 24 tunnin palvelus —
53 THIRO AVENUE
TIMMINS — ONTARIO
GueneMe Funeral Service
59 Odar St N Puh 37 11
Tlmm1n Ontario
Palvelus osaaottavalnen
arvokas ystävällinen
Suomen Historiaa
{ Jatkoa 6:nelta sivulta)
Sl"en astuu kukin tääty kamariinsa
neuvottelemaan esityksistä Ja laati-maan
kirjallista vastausta Kun vas-taukset
ovat valmiit kokoonnutaan
jälleen valtaistulnsaliln Jossa kukin
taäty erikseen Jättiä hänen kunin-kaaUise- Ue
majesteetilleen vastauk-u- u
klriallisesU Jo säätyjen pai- -
tökset orat toisistaan erCviä niin
saa kuaukln säädyttä 71 punuja
puolustaa mielipidettään etU voltal- -
slic nibdi kenellä on paroaai p™-tee- t
Ja voidaan yhtyi toieeen päätös
ehdotukteen UI toi knnlakaa hyvä- -
tyä nlteta parfcalmmaa "sain juu-kertain- en
oU Ruotsin Ja Suomea en- -
LAUANTAINA TOUKOK M- P- SATUROAY MAY M Mvur
alamainen vsJtio?väJrJosty mut-t-a
kaninkaan Ja kansan keskinäinen
luottamus korvasi ulkonaiset puut
teet Valtiopäivät tekivät suuria un-rauk- sla
kuninkaan hyväksi Ja kunin-gas
puolestaan teki kaikitta täfkeltta
toimistaan selon vaTtnrjMville Nain
saattoi Ruotsin valtakunta voitok-kaasti
kettaä suuret sodat Ja kohota
suurvallaksi
KUSTAA 11 AADOLP1N HALLITUS-KAUSI
RUOTSISSA JA SUOMESSA
KAUPPASUHTEET KÄSITYöLaI-SYYDE- N
AIKANA
— 31 LUKU —
Isansa Kaarle LK:nen kuollessa oli
Kustaa Aadolii vasta 16-vuoti- as Täs-tä
huolimatta hän taitajan Ja Iisaan
valLokar lierin Aksel Oxenstlernan
avulla ryhtyi heti voimakkaasti valta-kunnan
vaikeita oloja selvittämään
ja sai keskellä sodan pauhinaa maan
sisäisissäkin asioissa rnon'4 paran-1- a
aikaan Tukholmaan perustet-tiin
pysyväisiä keskusvirastoja eri
aloja varten kuten verotusta sotalat-- t
sta ynnä multa sellaisia valvomaan
lrkamheten vftkiva taiiuudet ja
kiskomiset tosin tamhn perästä Jat-kuivat
mutta maan hallinto sai kui-tenkin
njt enemmän yhtenäisyyttä Ja
järjestystä Taman ohesa asetetuin '
Turkuun v 1623 hovioikeus Jonka tu-- h
valvoa oikeudenkäyttöä maasamme
ja tuomita alemmista oikeuksista ve-dottuja
asioita Siten oli suuri askel
parempaan pain tehty Mutta pahim-mat
epäkohdat olkeusololssamme py-syivät
vielä kauan entisellään Tuo-mari
Irat olivat yksinomaan aatelis-ton
käsissä ja nämä antoivat tunnot-tomien
huonosti palkattujen lainlu-kljai- n
istua oikeutta edestänsä täs-tä
olivat lahjomiset Ja vSIrät tuo-miot
yleisena seurauksena Kirkollis-ten
olojen parantamiseksi asetettiin
v 1618 erityinen piispa Uipurlin Ja
Eerikki Sorolaisen kuoltua tehtiin
ankara Järjestjksen mies Iisakki
Rothov'lus Turun piispaksi v 1627
Tama piti kovasti kurissa niin papis-toa
kuin seurakuntiakin Hänen esi-tyksestään
myöskin Turun tuomS
kirkon koulu muodostettiin lukioksi
eli klmnaaslksi vuonna 1630 —
Kaupankäyntiä varten perustettiin
Uuslka-TSn- kl Uuslkaarlebyy Ja Kok-kola
mutta muuten sen ajan katsan-totapa
el ollut omiansa kauppaa ko-hottamaan
Arveltiin näet että se
etupa&ssä oli koottava muutamiin
paäpaikoklhln Joiden rikastuminen
sitten saattaisi koko valtakuntaa
hyydyttää Sentähden maakauppa
koetettiin kokonansa estää ja Poh-janmaan
kaupunkeja kie"etttln kul-jettamasta
tavaroitansa muualle kuin
Turkuun tai Tukholmaan Muuta-mien
kaupunkien vain annett"n va-paasti
käydä kauppaa ulkomailla
TämnTofslä tapulikaupunkeja oli
meidän maassamme pääasiallisesti
vain Turku Ja Viipuri
Kauppapakko ja ammattlpakko
Kustaa II Aadolfin ja hänen seu-raajaln- sa
aikoina oli Ruotsissa Ja
Suomessa kuten muuallakin Kuroo-pas- sa
Juurtunut se vakaumus että
valtakuntain voiman ja mahtavuu-den
perustana läytyl olla riittäviä
aineellisia varoja Niiden otaksuttiin
parhaiten kasvavan siten että halli-tus
Johtaisi Ja määräisi kalkki elin-keinoasiat
ja panisi toimeen kaSll-- U
ali Ilja ankaran „Vrjestksen Ja
työjaon Tätä Järjestelmää kuosu-taa- n
kauppapakoksl tai vieraalla ni-mellä
'merkantilismiksi- - Valtakun-na- n
varallisuuden luultiin erityisesti
riippuvan ulkomaan kaupasta Ulko-maille
oli siis myytävä kotimaisia
valmisteita niin paljon kuin mahdol-llit- a
Ja ulkomailta oitftava ulko
maan valmisteita niin vähän kuin
mahdollista kaikin keinoin oli koe
tettava hyötyä ulkomaiden kustan-nuksella
Järjestyksen aikaansaami-seksi
ulkomaakaupassa ryhmitettiin
kaupungit tapuJlkaupunkelbin Jotka
saivat harjoittaa ulkomaan kauppaa
ja maakaupunkeihfn jotka salvat
hankkia tavaransa ja myydä tuot-teensa
ainoastaan tap-ulikaupungels-- sa
Hyvänä keino M tarpeellisten ta-varain
hankkimiseksi kaupalle Ja
teollisuudelle pidettiin yhtiöitä eli
komppanioita" Joille luovutettiin
yksinoikeus Jollakin määrätyllä kau-pan
tai teollisuuden alalla Suomes-ta
myytiin lCOO-luvull-a paljon tervaa
ulkomaille meidän maamme tervan-vien- ti
oli kaksi kolme kertaa suu-rempi
kuin koko Ruotsin Viipuri Ja
Turku olivat silloin sellaisia terva-Kaupunke- ja
kuin myöhempinä aikoi-na
Oulu Mutta Suomen koko terva-kaupp- a
annettiin yksinoikeudeksi
ruotsalaisille tervakomppaaioille
jotka vaknlttus-- ja hlfitlmääräyksll-taa- n
tekivät paljon "Rintaa meikä-läiselle
tervakaupalle Toiset komp
paniat saivat haltuunsa suolan tuon
ein Matta kun pidettiin edullisem-pana
että suolaa saataisiin omasta
naatta peraateUlia yhtiöltä suolaa
Kananpoikia Utktnuiia
iBLLLLLLLLLLLLLLLLL&LLLLLLLLLLLLLLHftidsmr Jk sHslaZHK
is JSlKnBBralBBBBLBsBsBrBJtBtBVBBäkVBLBWBBBr''' JVVBB r1 tVllKSnWBBTK7v£4BBBW SBHBai V BpBBBHBlBi 4j-BReäTä- Y BVHsBBfer"'"- Jl -
i'tssss9slssssism KVbbbbHbH bB msViJsm
Michael Brooks näyttää olevan
kananpolkiensa lukumäärää
Piika-Mar- in
Min etteiko täällä olisi nuoria ru-noilija-
ym aloille itseään kehittä-mässä
koulujen penkillä Mainit-kaamme
aln että 40(C5 nuoria tyt- -
tbjä Ja poikia tankkaavat läksy Ja
paahansa sen kun ehtii at bjunaUei-l- a
kouluviikolla Ja iltakoulut Iisaksi
AlkZämme sivuuttako University ot
lirltlsh Columbiaa noin vaan sillä e
on ulkoasultaan ja ympäristöltään
aistikas jos niin voimme sitä kutsua
Aava ulappa avautuu sen edessä
taustana kuitenkin haamotttaen Vanco-uver-
saaren vuoret incouver is-lan- d
on 25 mailta pitkä ja 45 mai-lia
leveä ollen siinä vuona vuonoja
järviä Ja jokia Sen jokia myöten on
solunut useampi pölkky — 127 bil
joonaa jalkaa my) tavaksi kelpaavaa
puutavaraa — jolta kansalalsemme-kl-n
ovat olleet kaatamassa Sano-taan
että v 1946 Canadan export of
vvood an paper ere alueI at ZiH- -
00000 dollaria — Siinä onkin tehty
vinreellä vihreätä! Nyt kuitenkaan
emme suostu antamaan suurinta kun-niaa
Vancouverin saarelle pölkkyjen
suuruudessa sillä on nilta mahta-vuuksia
ollut Ilurrard Inletln toisel-l- a
puolella sijaitsevassa Lynn Vai-leyss- a
kohoten aina 417 jalan kor-keuteen
K'I sellaiseen puuhun ole-kaan
Joka poika kyennyt linnunpesä-kurkistuskllpelly- ä
tekemään silla
alin oksa on noin 300 jalan korkeu-dessa
Hämäläistä "kuuromykkää"
olisi ollut hyvä leikkiä sen puun ta-kana
siellä olisi varmasti piilossa
tuon r-jal-an
paksuisen flr-pu- un
varjossa Jokohan nyt portarthurl-Ial- et
lakkaavat kummastelemasta
keittämiseksi Itämeren vedestä Suo
meenkin varustettiin suoTakelttlolta
mutta vähäsuolaisen meriveden Tao
läksi keittäminen vaati niin pai
lon kustannuksia ja vaivaa ja tuot-ti
niin vähän tuloksia että yritykses-tä
täytyi pian lakata — Maalaiskau-pan
järjestämiseksi oli kuTTakin kau-pungilla
maakunnassa otrial yksityi-set
markkinansa Jollia muiden kau-punkien
porvarit eivät saaneet tulla
kauppoja tekemään Mutta suurem-mat
markkinat olivat vapaamarkki
M miu Joilla kalkki salvat vapaasti
ajoa mu loueua xaaeiia annel-tiin
mli toisella otettiin
Hallitus rupesi Järjestämään kasi-tyoiatsoloja- ktn
Määrättiin katnka
monta mestaria kussakin astmat!
sai Jokaisena kaupttngiasa olla il
tarit ottivat tyohon mftäratyn lu-vun
oppipoikia jotka ääTetyt näyt
tct suoritettuaan pääsivät kisälleik-si
joista taa määräajan kuluttua—
ksn raestsrinlytteet oli suoritettu
tuli mestareita Kunkin työalan mes-tarit
muodostivat keskenään ammat-tikunnan
tapaisen veljeskunnan Jo-ka
tarkasti valvoi ammatin arvoa
ankarasti ahdisti kalkkia sivullisia
Jotka yrittivät hutiloida" ammaSssa
olematta laillisia mestareita Tälli
tavoin pidettiin käsityöaloillakin yl-lä
tarkia tarkkaa työjakoa Suurem-pi
työn edisty oli sellaisissa oloissa
mahdoton Kruunu Itse senruoks!
rikkoi läätämä&nsä Järjestystä anta-malla
"vapäamestarellle" Ja tehtail-- 1
oikeuksia harjoittaa käsityötä Ja
teollisuutta amxiattlkunta-eäannöls- -
1
tä riippumatta
(Jatkuu)
vähin ymmällä tatklettaan
Lörpötykslä
Piika Marin naurua niille "tikuille"
Jolta sielläpäin näkyivät vahvat
kuorma-aut- ot kuljettavan Tulehan
Meikki kilpasille mutta anna Marille
aikaa käydä ensin V saarella oikein
tutustumassa lännen lopelhin (toi-vottavasti
ensi kesänä ennen suuria
metsäpaloja) Kipi ne lännen loka
ritkaan klv Huolissa asu tai karhujen
kanssa samoissa kannikoissa vaan
uittavat talonsa aina sinne missä
kaadettavaa on (floatliiK loggtnR
canips) Njkyajan kampat ovat asian-mukaisine
ensiapu huoneilleen Ju II
mavlne kelttlolneen varustettuja at
nakin kuvista pälttäten Mitä sitten
tulee Itse bkarelhln niin el allekir-joittanut
ole nähnyt aivan sellaisia
rskajuoppoja" lännen lokareissa
kuin mltA Arthurissa kerran Siellä
kun eräs metsämies Joi kahvia niin
seherneoppaa ylennntol Ja Jotkut
Jättivät ofttohampaansa pöydälle lr-- v
Utelemaan Kyllä tämä Mari usein
Ihmetteli että mlttee se oekee hen
glttod tuohll miesparka" kun nukah-ti
rysnklrkkoon kesken syöntiänsä
karvalakki suuressa soppakufllssa Ja
nenä aivan lattänä ixijdäri paalia
Hytä taiteilija tuttavani Helkki koot-- U
kyllä saarnata moraalia näiden
kurjien kansalaistemme nostattami-seksi
sen USA:n Ilmestyvän aa-nefiTannattaJan- sa
palstoilla siis el
vht no kalkki Arthurin perukan mle-h- ei
herneaoppaa kahvin edestä
l-är-men
lokari se ostaa ensimmal
seksi hienon karvaturkin hentulleen
(muuten Emppa kaski sanoa villa-turkin)
Ja vie repäisevän polkan
pyoitelslln Jopa toisinaan hlllllntyy
hajvefievaan valssllnffin muKa alt
ten pian taas Ihan hihkaisten pot--
kumasurkat kanankaaputukset ham
bjt ym Ja lopuksi mennään pirssil-lä
Jonnekin Hastlngkadun varrella
oleilin kahviloihin mutta kerrotta
koon näistä Joskus toiste El se pullo
täällakSan vieras ole iillä käyttihän
H ~ M3IS5-dollarl- n edetä mles-taVsUrffr- iiä
vuonna 1916! an- -
couverln osalle tullen 13161716 sete-ll- ä
Mfftta kyllähän siinä oli L8A:n
merlnoltutkln autumasa tuon pullon
pohjaan katsomisetta kuten runos-sakin
sanotaan:
"Pbur and tvsenty Yankee
KeMlBg fry 4rf
Came Tjver to Canada
Tb Ket a UKUe of ry% 'hti Ut rye a opefiH
The Yanks Ngaa to Ing:
To H wtth the i'reWeet fd sare the King"
Vancouverin saarella un useampia
kaupunkejakin suurin niistä Victo-ria
Joka on myöskin koko HC:n
pääkaupunki kuitenkin ollen pienem-pi
asukasluvultaan ja pinta-alalta- an
kuin ntouver Tämä Mari on sa-moin
kuin monet kymmenet vlrkaka
verlnsi Victorian rouvia passaillut
yhdn kesän aikana mutta syksyllä
1571 saavuttiin taasen melkein ko-konaisen
päivän kegtänn laivamat-kan
"Jälkeen silloin uinun peittä-mään
Vanoou veriin
Erät polltllkko "pukki" tarjoutui
pitämään kommunlstlalhelsta "puhet-taan
tuonne ennen mainitulle UD
C:n oppilaitokselle mutta sen likellä
thankt että he eivät halua iillä pila-ta
mainettaan Mutta liäs huoli in
n s pukki sarvineen kuitenkin ta-li
mutta tkäankata JsaklsUvokaksi
Hapankaalin hajulle plUrttkln Un
nen ylioppilaat kauneakllpallut el
ainoastaan slrondesta vaan valloit-ta
vammasta hymyilystä UUCsuo-riutue- n
voittajana Kyllä olikin pai-tälehd- et
kuvia Uynnä kaunöttartsta
Sangen surfcutMavaa oU että tuo
samainen "pukki" tai vlekoteltua
kantalaislammekln plt&mllnsi tilat-suuk- sn
el ainoastaan kuuntelijoiksi
vaan" ohjelmansuorittajttstxln OU
nimittSln Juhlattlalsuua muka kuo-nien
hyväksi heidän omalla haalii
laan mutta vain 6 (el ytuUn nollaa
peraan) dollaria tuli sllneh tarkoi-tukseen
pukki kai pisteli annaa
seen kitaansa kaiken muun — --Mutta
mitäs noMa meitä kait pitää olla
kaikkia Sydäntä vain viilsi kun sel-laisena
Iltana kuin on Suomlapu ti-laisuus
palnutaankln "Iisakin kirk-koon"
—
K)tlä sitä kelpaa sentään liika-Marienki- n
täällä fanadoissal Tuli
tässä rouvalle sanottua että tänä Il-tana
on tanssit mutta kyllä kait
Mari sontaan hntltsen itsensä Ja on-k- ln
kiltisti omassa vithtläsä htft-neossaa- n
Ja täyttää tunnon mukaan
lorpotykslensä tyhjät rivit "On Uu-antal-ll- ta
Ja poikamies" m no taa n
nllnM rouva tuli hymy kasvoillaan
ovetta kolkuttaen Ja anoi ojenlaee-soi- n
laein Jäiden mukavasti leMcah-deiien- :
Rum atwl Coii Cola (miu-bfl- n
tuo muuten tarkittanee7)
Tkak ymi-u- u It's a treat — varta-i- n
Pukukaamme vielä siitä yliopistos-ta
vaikku ehkäpä kans-aUlionim- e
tohtori llanta Joskus sehxtaa UHU:u
rrl valheista ja puolista hän kun on
oikein proternorln siellä Tavallaan
mielenkiintoja on se että UliCsst
on huomattava määrä keltalhoUla
mustia ja pronssinväristä valkiTTiols- -
ten Joukon! Edessämme on sifosta-vi- a
kuvia V HCn riennoista mutta
kun ollaan vain Piika Mari on kait
parasta vnlrta ettrl kovin huomatta-vasti
kömpelyyttään llmltolsl Hyvä
kun on m1cj saanut JI sna nöyrim-mästi
appellsllnlmehun puserta Ja
turjillla nollin nppluelden n kylslllo
tai olknlsemmirip neideille sekä rou
ville tässä Mari ammatissaan Mutta
meneehän 1'lK'n oppilaistakin 4000
kesäksi toinin ehkenpa YUoroataan
palvellen MtreJa Onpas pitkoina pal-velevat
kansalaisemme saaneet hyviä
tunnustuksia koko Domlnioa käsittä-vän
kansainvälisen naisten yliopiston
johtohenkilöiltäkin Mrs IIII Cm M-inulta
ym el ainoastaan taalla län-nellä
vaan yli koko maan
Nyt sitten sanomme hyvästit U II
C:lle Jok n muuten vuonna 19 IS sai
lahjoina 2S0OOO dillarla Montreal
Klarln presidentiltä yksinomaan
25ihmi Ja -- ! n nikkeli ole joka ker-ta
vahlncoksl ollut Jolla pojat ovat
tytolllo 'foonanneef kun II C: n lu-hdlnyht- li
luovutti nlkkellmäärfistäin
4000 dollaria yllämainitulle opistolle
Klkä Trnlllssa sijaitseva kaivos ja
sullmoylitlokaän vallan omassa ah- -
neudessaan el koskapa lahjoitti
tutkimusalalle kokonaista DOftrtO se-teliä
Joo kaunistahan se on kun toi-nen
tolstnan auttaa — eikös niin?
Ajaessamme Marine tlrlvea KerrU-dalee- n
päin (alvuuttan Piika Ma
rlen tulolähde paikat) saavumm
M arpoi 11 n kuuluisan Jraser-Joe- n
suule Sitä haarautuu tiet Sea Islan-nl- n
lentokentälle (iranvlllo-kat- u
entinen valtatie herrakväen kaupun-ginosan
halki keskikaupungin liike
keskustaan Se Islannissa onkin ny
kyään ainoa slvlillUntoasema )i
kuunottamatta Iloundry Ilayssä sl
jaltsevaa Onhan niitä puolustuslai-tokselle
kuuluvia jokunen kylläkin
"Vaneouverin" hienoimman" Ja kalT
Itlmman naisten kenkälllkkeen o-mls- talat
Jolle tämä Mari pilkot
kuusi vuotta oli melkein joka kuu-kautinen
matkustaja yläilmojen
kautta Ja tnhan niitä onttokin kan-s?alUiw- me
tänne lenUnet aina
l'ort Arthurista asti Aarne taita-vamme
kertoi sen oletan suuremntols-t- a
nähdä Uraa kaupunkimme lltava-laltuksej- a
Tämän saman kadun
varrella Jossa Mari tätä kirjoittelee
asuu myo se rouva Joka suoritettu-aan
matkan Torontosta tänne lento-teitse
tuli TCA:n No 1000000 niat-kustaja- ksl Ja sen yhdeksän vuoden
aikana on mainittu linja suorittanut
yli &00000OCM) mailla Rouva tai vas-taanottaa
orchld (kämmekkä) rinta
puketin kä rannekellon Sivumen-nen
sanoen tämä TCA eli Trans-Ca-nt- da
Airlines alottl IHkenCTensä ta-ma- na
vuonna kuin erät I KMM ta-n-ol
merklttevän 'yes" eräälle VA
L:ile Paljon on kerinnyt tapahtua
tuon yhdeksän vuoden aikana niin
M: lie kuin L:tlekln Jt edtlliolevas
U Jo kävi vähän slvUle kuinka pai
Jon TCA:Ile
Ruuluasa Detroitin auto-kaupu- n
(Jatkoa l:neVi situian)
H