Vapaa Sana, October 23, 1947

              m
Z3lZ
tr qu
YAPAA SANA
(FREE PRESS)
npfidnt Flnnlsh-Canadla- n
Ntwspapcr
Publlihtd vtry Tuesday Thurs-da- y
and Saturday by tha Vapaa
lana Press Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prealdtnt
U VERANKO Manager
REYNOLO PEHKONEN Editor
Business and Editorlal
Ocpartmenta
400 Queen SL W„ Toronto 2 B
Phone WA 7721
Reglttered at second-clas- s matter
January 19th 1932 at the Pott
Office Department Ottawa Ont
Subacrlptlon rales In Canada: Ptr
Year 1425 Slx Msntht U255
Three Monthi $125 Uttd States
Finland and other countrfea: Per
Year SWK Slx manths 300
Hjalmar Procope ja
kommunistit
Suomalaiset kommunistit kai-- 1
kesta päättäen alkavat nahda
plkku-ukko- ja Joka puolellaan Jo-ka
henkinen luhistuminen Johtu-nee
siltä että he pelkäävät omien
tekemiensä syntien Uhden Tähän
käsitykseen pääsimme kun luimme
lainauksen Suomen kommunistien
äänenkannattajasta "Työkansan
Sanomista" Jossa kajotaan Hjal-mar
Iocopen Huotsissa oleske-luun
Lehti oli varustanut kirjoi-tuksensa
otsikolla: "Eräs Qulslin- -
Cln manttelin tavoittelija" Ja kir-joittaa
sen alla mm seuraavaa
Tiedetään että Suomen sodan-Aikain- en
Washlngtonlnlähettlläs
Procope Joka lihlmplne työtove-reineen
sieltä silloin karkoltttlin
harjoittamansa fasistisen vehkei
lyn Johdosta on syyskuussa saapu
nut Ruotsiin Lehdistö arvelee et-tä
tämä matka on yhteydessä suo-malaisten
asekätktjölden Ja sota-rikollisten
kuljettamiseen Suomes
ta Amerikkaan Samalla herättää
huomiota otaksuma että sanottu
Procope Yhdysvalloissa suunnitte- -
Usl fasistista jääkäriliikettä Ja val-mistelisi
siellä suomalaisen emlg-raatUhallituk- sen
muodostamista
tavoitellen mahdollisesti — Tsal-darls- ln
menestyksen Innoittama-na
— Quislingin manttelia Yhdys-valtain
suojeluksessa Joskin ym-märretään
kuinka valkea VVasn-lngtonln-lähetystö- mme
työskente-ly
amerlkalalsen taantumuksen
nykyisen Imperialistisen suuntauk-sen
huomioonottaen on olisi kui-tenkin
toivottavaa että 'se tavalla
tai toisella voisi kiinnittää huo-miota
siihen että maanpetoksellis-ten
vehkeilijäin suosimista el voi-da
ymmärtää ainakaan ystävyyden
Ilmaukseksi maatamme kohtaan'
Sillä tavalla sitä pitääkin!
Mutta ennen kun lähdemme Mr
%
Procopesta mainitsemaan kiinni-tämme
huomiota kirjoituksen lop-puosaan
Siinä kcholtetaan Suomen lä-hettilästä
VVashlngtonlssa sano-maan
kovat sanat Yhdysvaltain
taantumukselliselle Ja "imperia-listiselle"
hallitukselle Ilmaisten
ettei maanpetoksellisten vehkeil-ijäin
suosiminen ole ystävyyden c-folt- usta
Suomea kohtaan
Me emme tleda missä määrin
sanottuja "maanpetoksellisia veh-keilijöitä"
on taikka onko niitä
ensinkään mutta sen me tiedäm
me ett kun esim kansanvaltai-sen
8uotnen taholta ennen sotia
el katsottu Venäjän neuvostohalli-tukseen
erittäin jrtt&välllsestl kun
tiettä koulutetuin Ja-suositti- in Ja
AT ftMfmt I i"i '
I myWmltm I K-wuh-
~~
suojeltua lueHisltsitt maanpetok-sellist- ä
Tehkelljöltä niin mä
sama Neuvostoliitto katsoi sen
Suomen puolelta vihamieliseksi
asenteeksi Ja kun oli saanut Suo
men nujerrettua niin määräsi
kalkki maanpetokselliset ainekset
päästettäväksi vankiloista vapaak-si
Silloin eivät kommunistit vaati-neet
Suomen lähettilästä Mosko-vassa
kuten nyt vaativat Jutilaa
Washlngtonlssa olemaan äUalsenä
noiden maanpetoksellisten vehkei-lijöiden
suojelemisesta
Kaukana siltä! Ja siihen oli
luonnollinen syynsäkln Nähkääs
Työkansan Sanomien Julkaisijat
ovat Juuri niitä maanpetoksellisia
vehkeilijöitä Jolta neuvostohalli-tus
on aina suosinut Ja suojellut
Mitä taas tulee Mr Procopen
Ruotsissa olemiseen niin hänen
sinne menoonsa kuulimme aivan
luonnollisen selityksen Hän on ha-kenut
Itseään Yhdysvaltain kan-salaiseksi
mutta koska hän el ol-lut
saapunut maahan siirtolaisena
vaan matkustajana hänellä el la- -
Ikien mukaan ollut mahdollisuut
ta kansalaiseksi pääsyyn Näin ol-len
hän matkusti Ruotsiin Ja tulee
sieltä palaamaan suomalaisena sllr
tolalsena Yhdysvaltoihin Ja pa
nemaan kansalaisanomukscnsa
laillisessa Järjestyksessä sisälle
Toisekseen meillä täällä valta-meren
tällä puolen pitäisi olla tie
dossa mitä keskuudessamme ta-pahtuu
Ja mitä ei paremminkin
kuin kommunlstl-lehdell- ä Suomes-sa
ia tällä perusteella voimme
rauhoittaa plkku-ukkoj- a näkeviä
Suomen kommunisteja ettei tiiäl-l- ä
vielä ainakaan ole Ilmaantunut
enempää fasclstista kuin muuta-kaan
Jääkäriliikettä eikä myös-kään
ole laskettu perustelu "eml-granUlhallltukse- lle"
Viimeksimainitun suhteen kyl
läkin voisi kommunistien pelko
osoittautua todeksi Jos he Suomes
sa suorittaisivat väkivaltaisen val-lankaappauksen
siika silloin kai-kesta
päättäen löytyisi runsaasti
kansanvaltaa kannattavia poliitti-sia
pakolaisia Jonkinlaisen emlg-ranttlhallltuk- sen
Johonkin muo-dostamaan
Lihan kontrollit
Iföstettu
Seurauksena dotettaviaaa lihan
hinnan nousua
Ottawasta Ilmoitettiin että liit-tohallitus
on lakkautanut lihan
kontrollit samalla -- kertaa kun odo-tetaan
lakkojen llhapakkaamoiHa
loppuvan Asiantuntijat selittävät
että Uhan hinnoissa tämän seu-rauksena
tulee tapahtumaan vä-liaikaisesti
jonkun verran nousua
mutta sen el uskota olevan erittäin
suuren sillä teuraskarjaa on far-mareilla
lakon päätyttyä tarjolla
niin runsaasti että syntyy ylijää-mää
kotimaisille markkinoille kun
vienti el voi kaikkea käsitellä
Kontrollin alaiseksi jää tämän
jälkeen ainoastaan laardl ja ta-llain- eet
Kommunistien edustaja-kokous
Uruguayssa
Etelfi-Amerlk- an kommunistit
suunnittelevat edusta Jakokouk- -
sensa pitoa lähitulevaisuudessa
Montevldeossa Uruguayssa Ko
kouksen tarkoituksena tulee ole-maan
keinojen valitseminen kuin-ka
Etelä-Amerik- an maissa voidaan
tehokkaammin taistella Yhdysva-ltain
ulkopolltlkkaa vastaan Ko
kouskutsut on Jo lähetetty kal- -
kllle Eteia-Am- er an ™ puolueille Argentiinan kommunls- -
tlt ovat jo klinkouieec sanotun Ko-kouksen
puolesta Kokouksessa
tullaan päättämään kuinka Etelä-Amerik- an
kommunistit voivat
parhaiden käsikädessä toimia
europpalalsten kaverlensa kans-sa
vastustaessaan maailman de-mokraattisten
valtlclden
' r ri Hi !J'!_ä_
mmfiJMA UMTJäJCUUIC I-V- THURfAV OCT 1- -
-0-MBtara--
-i--aH-aaaa-aMBaaaBMBp-H-i-M V4 - ♦: 10 VäliKO
3u tx & itujamatkan
varrelta
Huoli on ehkäpä maailmaa patin Upa - taikka pitäisikö sanoa
Ja pelko puolestaan on kaiken tervey-den
tauti Huoli on pelon synnyttäjä
Ja onnellisuuden vihollinen Suurin osa huollata Joidenkin asioi-de- n
vuokil on turhaa sillä hyvin suurin osa huolien aiheuttajista el
koskaan elämässämme näyttäydy
Asiat jotka tapahtuvat täytyy ottaa vastaan Ja käsitellä olivatpa ne
hyriä taikka pahoja Jos ne orat pahoja niistä niin paljon kuin suinkin
on käännettävä hyväksi Ja rakennettava tulevaisuutta ympärillämme
tapahtuu runsaasti asioita pitääkseen meidät onnellisen ahkerina il-man
etU tarpeettomasti tuhoaisimme omaa tehokkuuttamme Ja onnel-lisuuttamme
elämillä pelossa siitä että mitä tuleman pitää Kun eläm-me
rohkeina tänä päivänä niin se on kylliksi huomisellekin — Jos sitä
meille tulee
Minä en usko että löydätte huolla luonnossa Siellä he ottavat elä-män
sellaisena kuin se tulee olipa se sitten myrskyä taikka auringon
paistetta kylmää taikka kuumaa Minulla on kirje eräältä henkilöltä
Vorcesteristä Mass Joka äskettäin vietti 97:ttä syntymäpäiväänsä
Hän antaa siinä aiheen pitkäikäisyyteensä: -- Ponnisteleva luonne sii-nä
kaikki" Ja kun erästä miestä haastateltiin Texasissa äskettäin hä-nen
103 syntymäpäivänään niin kypsyneeseen korkeaan ikäänsä ai-heeksi
hän selitti ettei koskaan huolissaan Umojen suhteen
Uusi elämänlehtl aukeaa potilaalle kun hän lääkäriin mentyäin saa
tältä vakuuttavan lauseen: "Ei ole kerrassaan mlgiän syytä huoleen"
Minun esitykseni onnellisuuden saavuttamiseksi on että Jokaiselle
löytyy paljon mielenkiintoisia askarteluja Joiden parissa el Jouda tur-hilla
mieltään raskauttamaan
laatikaa Gallup-äänesty- s itsenne kanssa Laatikaa Usta Johon panet-te
kaikki asiat Joiden luulette tuottavan teille huolta seuraavan kuuden
kuukauden aikana Pankaa ne muistikirjaanne Sitten kun aika on kulu-nutumpe- n
luetteloikaa kuinka monta teidän huolistanne todellisuu-dessa
oli toteutunut Sen pitäisi parantaa teistä tavan huolia
Paras on keskittää kalkki ajatuksenne Ja energianne niiden asioiden
toteuttamiseen Joiden toivotte toteutuvan Ja silloin vaikkapa ne eivät
olisi toteutuneetkaan mitään ette ole menettäneet mutta sensijaan ke-hittäneet
voimaa ja tahtoa toisten asiain toteutumiselle Kaikki tapah-tumat
kasvattavat meitä mutta huoli tapahtumattomlsta Ja vieläpä
tapahtuneistakin taannuttaa mclta
Pakinaiulluia
Churchill kuuluu havittelevan Euro- - mukaan maailman ihmisten on tans- -
pan 1 naysvaitojen perustamisin (
No elhän tuo ajatus hullumpia ole
Mutta siinä on e paha vika että
Churchill on vähän niinkuin Jäänyt
Junasta sen perustamisessa
Toiset iikat ovat huomanneet aja-tuksen
kelpoisuuden Ja ruvenneet
alta täyttelemään omalla tavallaan
Ja vieläpä Itsensä Churchillin ai-koinaan
antamalla hyvällä -- myötävaikutuksella
Venäjä nimittäin rakentelee sen
kun kerkiää "Europan Yhdysvaltoja"
onki DäakauDuakl on Moskova Ja
ylinnä herrana Jooseppi Suuri
Puolet fcuropaa lienee koht lii-tetty
lulneen Ja karvoineen neuvosto-laiaee- n
"turvallisuuteen" Ja loppuja
koettavat kommunistit kahmia sen
kun ehtivät aamaan katraaseen
Että asiain kulku on ollut tällai-nen
Johtuu hyvin suurelta osalta it-sestään
Winston Churchillista Joka
yhdessä Stalinin kanssa rypi JalUt
ja osittain PoUdamlt Ja Joka purua-tel- i
yhdessä Rooseveltin Ja Stalinin
kanssa Europan kartat kyselemättä
noiden karttojen pllrustamlseen lu-paa
asianomaisilta kansoilta puhu-mattakaan
oman kansansa hyväksy-misestä
Venäläiset tuppaavat haukkumaan
Churchillia nykyisin yhtenä vihollise
naan mutta tosiasiassa he saisivat
oikeastaan antaa hänelle "Neuvosto-liiton
sankarin" ritarimerkin alllä
Stalinin menestys vieraiden alueiden
valtauksessa Ja useiden kansojen a-Ustam- lsea
kommunistihallitusten
alle Johtuu hyvin suurelta osaltaan
Churchillin Ja Rooseveltin yhteis-työstä
neuvostovallan hyväksi
Nyt haaveilee Churchill siis Euro-pan
Yhdysvaltojen perustamista
mutta me ihmettelemme että mistä
hän tulisi saamaan siihen ainesta
Itäinen Europa on kokonaan rys-sien
vallan alla Ja sellaiset maat
mitkä eivät vielä ole aivan Julkisesti
Moskovan peukalon alla tuskin us-kaltavat
lähteä Churchillin ajatusta
toteuttamaan
Etpä edes tämän pahan Englanti-kaan
Työväenhallitus siellä on osolttautu
nut melko heikoksi ulkopolitiikas-saan
ja asiantuntijat ennustelevat
I €ttä Englannin Ja Venäjän llittosopl- -
I mu s tulee lähiaikoina uulttavaksl Ja
J Mrnalta myöskin tulee laaja kauppa--
soplmus solmittavaksi
Se tietää että Churchillin aatteille
el löydy kotimaata
Eikä oikeastaan hänen johtoaan
mallmassa enää tarvitakaan
Sellainen temppu millä hi n Johti
sodan poliittiseen päätökseen on o- -
lun tekemään hänet kykenemättä- -
mlW uogla fUunniteimia kaavalle--
maan
Terveen Järjen Ja sodankäynnin pe-rusteetta
länsivaltojen ©111 pitänyt
sodan voiUmlsesU nausta ylivoima-isina
mutta Churchillin ja Rooseveltin
kcnlkauppojen anslosu Venäjä dlk-Utuurelne- en
nousikin mahtitekijäksi
joka tyt määrälle tafcdla mitkä
- 1j
hän
MllUU
Kommunistisen tahdin!
Ellei hdysvaltoja olisi — taikka
se olisi vetäytynyt kokonaan syrjään
—niin tänä hetkenä me näkisimme
Europan kokonaan kommunisteilla ja
ehkäpä Englannin työväenhallituk-senkin
nöyräniskaisena perustelema
sa sovletteja Churchillin kotiporukoil-le
ja itsensä Churchillin toisten pako-laisten
lailla ärlsemässä tällä puolen
Atlannln
Jotta el taida Europan Yhdysvalto-jen
perustamisesta tulla yhtikäs mi
tään enempää Churchillin kuin mui-denkaan
länsimaalaisten Johdolla
Stalin on' ottanut urakan suorittaak-seen
Churchillilta ja Kooseveltllta
elka näköjä n aio siltä luopua
El ainakaan ennen kun länsimaista
löytyy selkärankaa tehdä siitä kerta
kaikkiaan tasainen loppu
Klvlperän Pekka
Port Arthur Ont
Koska Suomlavun päämajasta tul
leen tiedon mukaan on ilmeistä että
Suomlavun toiminta nykyisessä muo-dossaan
loppuu tämän vuoden aikana
niin päittiavustusyhdUtys täällä jär-jestä- ä
vielä reippaan loppukirin vii-meisen
ryntäyksen nykyiselle toimin-nalle
nimittäin ohjelma- - Ja palkinto-tanss- it
Työn Temppelille 12 p mar-raskuuta
kello 830 HL Suomalainen
yleisö joka niin uhrautuvasti on osal-listunut
Suomlavun toimintaan ei
tietysti unhotu tätäkään tilaisuutta
sillä on vielä paljon tarvitsevia Ja
tämä viimeinen lähetys kun on omis-tettu
etupäässä sotaorpojen hyväksi
Myöskin on salraskomltea Järjestä-nyt
ohjelmailtamat tavanmukaista
Jouluvlerailua varten Sanatoriumin
suomalaisille potilaille Ja Betty Kin-nerl- n orpolasten orpolasten hyväksi
Työn Temppelille tk 25 p kello 830
111 Ohjelma on kalkin puolin arvo
kas: solttonumeroita soololaulua
kuorolaulua Oras-kuor- o runoja ker
tomuksla humoorijuttuja ym ja lo-puksi
tanssia hyvällä soitolla Haali
on luovutettu Ilmaiseksi Ja toivotaan
etu jokainen omalta kohdaltaan myö-tävalkutt- aa samalla tavalla sillä Jo-kaisella
on tämä yhteinen asla lä-hellä
sydäntä
Lvhyen kesäloman jälkeen aloitti
sekakuoro Oraa tolmlnUnsa syys-kuussa
ja harjoitusalka on ollut vii
kasU Ja Jos löytyy laulun ysUvlä
jotka haluavat liittyä mukaan kehoi-teUa- n
saapumaan nyt toimintakau-den
alussa Kuoro aikoo juhlia en-slmmäl- stä syntymäpäiväänsä marras
kuussa josta Ilmoitetaan myöhem
mlB Harjoitukset Joka tliUl kello
30 Työn Temppelin yläsalista
Läntelälnen piti sanansa Ja lahjoit-ti
Joka kuorolle 10 dollarta matka-kulujen
peittämiseksi Vaikkakaan
Oras-kuoroll- a el ollut matkakuluja
otti kuoro vastaan tämän lahjan
matkakassan pohjaksi seuraavia lau-lujuhlia
varten Kiitos moninkertai-nen
lahjoittajalle!— AM
foffitfaJMiP
he fagaimm
Jääkiekkojoukkue hyväksytty
Canadan lentäjistä
Ottawasta Ilmoitetaan että Ca-nadan
talviolympialaisiin menevä
Jääkiekkojoukkue on ryhtynyt siel-lä
Jo harjoittelemaan tulevia kil-pailuja
varten Sveitsissä ensi tal-vena
Kahdeksan lentovolmiln
kuuluvaa pelaaja on Jo saapunut
Ja loput saapuvat piakkoin Har-joittelut
tapahtuvat korpraali
Frank Boucherin Johdolla ja kuu-luu
nyt Jo Joukkueeseen lentoluut- -
nanttl Jack Maltland lac uscar
KleDDe kersantti Lionel Bergeron
lentoluutnanttl WMcLeod LAC
HC Kelley LAC OF Hammond
kersantti H Sergeant kersantti
D Sherman ja lentoupseeri EA
Paxton viimeksimainittu saapuen
aivan piakkoin harjoituksiin Kor-praali
Boucher on joukkueen vä-liaikaisena
harjoittajana
JKTun: täumsävnivrvtucoden amatööri 1 osoittanut
i-i- „ tvt talvlclvmolalal- -
siln tarjoutui Canadan lentovoimat
Järjestämään Joukkueen Ja cana
h™ Am9tnr Hockev Association
J -- — -
l hyväksyi tarjouksen Eräs lentovol- -
mien virkailija huomauttiKin eua
nykyisin kuuluu lentovolmiln 15000
nuorta canadalalsta Ja ellemme
me ole kykenevät tuosta Joukosta
löytämään 15 hyvä amatöörlpe-laaja- a
ympäri Canadaa niin sitä
ei silloin ole kykenevä kukaan toi-nenkaan
tekemään
Katkasi jalkansa
metsässä
Kvömi puolitoista mailia
kämpälleen
The Pasista Man Ilmoitetaan
että prospektorl George Martin
ajattelee nykyään kokonaan toisin
majavista kuin ennen Hän oli
metsässä puolentoista mallin pääs-sä
yksinäiseltä kämpältään kun
hän kaatui Ja katkaisi jalkansa
kolmesta palkkaa Muuta keinoa el
hänellä ollut kun lähteä ryömi
mään kohden kämppäänsä Hän
tuli välillä olevan puron rantaan
ja huomasi vähän ylempänä ma
Javien rakesitavan puroon patoa
Hän ryömi sinne Majavat lakkasi-vat
työstään patohlrslen katkaise-misessa
Ja katselivat kun Martin
ryömi heidän rakentamansa padon
yli toiselle puoleUe Ne ryhtyivät
sitten jatkamaan työtäjm kun
Martin ryömi edelleen kämppäänsä
kohden
Kahdeksan päivää makasi Mar-tin
yksinään kämpässään Ja pari
kertaa hänen täytyi suuria tuskia
tuntien ryömiä puolen mallin
päässä olevaan Joen rantaan vettä
hakemaan kun Jano tuli kestä-mättömäksi
Lopuksi ohikulkeva
intiaani sattui poikkeamaan hänen
kämppäänsä ja kun eräs lento-kone
sattui kulkemaan palkan ohi
niin Intiaani sai annettua sille
merkkejä ja kone laskeutui alas Ja
otti Martinin mukaansa vieden
hänet The Pasiin sairaalaan Hä-nen
tilansa sanotaan olevan hyvän
Ja jalka on alkanut parantua ei-kä
mitään Jälkisairauksia siinä ole
huomattavissa
Martin kuitenkin ajattelee että
Jos hänen vallassaan "on päättää
niin Morton Laken alueella Jossa
hänen kämppänsä sijaitsee el
pyydystettäisi koskaan majavia
Palkat Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain työvlraston taholta
tiedotetaan että 43 miljoonan työ-läisen
palkat Vn keskiarvotesti
15052 viikossa Tilasto on viime
syyskuun ajalta Vastaavalla kuu-kaudella
1939 oli palkat $2386 siis
112 pros korkeammat nyt Samas-sa
työvlraston tiedonannossa sano-taan
kuitenkin että ottaen huo-mioon
korkeat elinkustannukset
todelliseksi eroksi jää vain 30
prosenttia
Lontoon lehdet peloittelevat
loordeja
Lontoon Iltalehdet kirjoittelivat
hallituksen suunnitelmasta vähen-tää
loordlen valtaa ylähuoneessa
hyvin pisteliäässä äjänllajtsia Eräs
lehti sanoi sitä "vaallsyöttljuonek
si" Evenlng Standard kirjoitti ot#
slkolla: "Loordltl Sota on Juli-stettu"
Kirjoituksessaan sama leh-ti
sanoo -- sosialistit tulevat yrit-tämään
kirjoittaa voitonlippuun-s- a
mielilauseita jotka on kirjo-itettu
sinisellä verellä" pa "Ennen
kun montakaan viikkoa onkuhi- -
Jneet tulevat alahuoneen kattopar- -
_ nanti-ix- y
tabttasN
Helsinki lokakuussa: Suonen
urheilu karsi sotien aikana mene
tyksiä Joiden korvaamisen opti mistlslmmatkln ennustelijat ane-llv- at vievän ainakin 4-- 5 vuotta
Sodan haavat urheilurintamallani
me paranivat kuitenkin jo kah-de- n vuoden kuluessa Viime vuo-den
yleisurheilun EM-klsols- sa jot- ka pidettiin Oslon Bisletllla o!i
Suomen plstesato erinomaisen
runsas Kulunut kesä on merkin-nyt
'yleisurheilullemme todelta
nousun alkaa ja useissa lajeissa
on lyöty aikaisemmat keskiarvo-ennätyks- et Tämä Jos mikään on osoituksena Suomen urheilun i-skuvoimasta
Jota vastolnkäymUet
eivät lannista Erikoisen ilahdut-tavaa
on nuoremman polven v„4-mak- as esiinmarssi jonka m 3 taen vanhat tekijämme voi at
tuottavasti katsoa tulevaisuuteen
— so Lontoon olympialaisiin - j pottaa mitä tuleman pitää
Ylelsurheilukausl on jo päät
nyi sinä Kunsamsia rina Kansan-välisiä
kilpailuja el enää Järjestr a
kotimaassa Mainitsen tässä kau n kärkitulokset eri lajeissa: 100 m
V Piirto Kurikan Ryhti 109 201
m V Jalava Helsingin Klsa-- T --
verit (TUL) 224 400 m B stc -- krubb Helsingin IFK 485 800 m
B Storsgrubb s:n 1501 1500 ra
A Kalnlauri Kouvolan Urheili 4t
3514 3000 m: H Perälii Tamco- -
reen Pyrintö 8188 5000 m V
Heino Karhulan Katajaiset 14-- 1
154 10000 m: V Heino :n 3i --
1072 maraton: M Hietanen vlw
itävuoren Pamaus 23058 110 rn n 'aitajuoksu: V Suvivuo Tyrvan
Voima 147 400 m:n aitajuoksu
B Storskrubb Helsingin IFK 525
pituushyppy: P Simola Turun
Urheiluliitto 723 korkeushyppy
Nils Nicklen Helsingin IFK 198
seiväshyppy: E Kataja Kotkan
Polllslurheilljat 423 uusi Suomen
ennätys) 3-lolk-kaus:
V Rautio
Vaasan Vasama 1514 keihään-heitto:
T Rautavaara Oulunkylän
Tähti (TUL) 7229 kuulantyöntö:
Y Lehtilä Turun Toverit tTULi
1561 kiekonheitto: A Huutonie-m- l
Helsingin Polilslvolmallljat
4893 moukarinheitto: R Kuiva-mäki
Kurikan Ryhti 5412
Kärkltulokset ovat siis kautta
linjan huippuluokkaa ainakin suo- malaista mittapuuta käytUien
Kun lisäksi muistamme Mikko
Hietasen 30 km:n maailmanennä-tyksen
Ja suomalaisurheilijaa hy- vät suoritukset ulkomaisissa suur-otteluis- sa
voimme olla tyytyväiset
urheilkauteen Ja yleisurheilijat
voivat hyvillä mielin käydä tal-vilepoon
sillä ensi kesänä ovat e-d- essä olymmplanklsat todennä-köisesti
suurimmat mitä ylipäan-A- i
on pidetty Tällöin kaivataan
miehiä Joilla paitsi tekniikkaa
on myös pohjakuntoa ja venymis-kyky- ä
sekä ennenkaikkea todellis-t- a
suomalaista sisua
(Taasä yhteydessä mainitta-koon
että maili on suomalaisiksi
metreiksi muutettuina 1609 met-riä
Jolleivat lukijat tätä mahdol-lisesti
tietäisi)
St Moritziin suuntautuvat va
jaan neljän kuukauden kuluttua
koko hiihtävän maailman katecet
TJillöln kokoontuvat maailmaa
hllhtovallot tähän Sveitsin pie-neen
mutta kuuluisaan alppilaak-soon
kilvoittelemaan olympiaku-llasta
Suomalaishiihtäjät kumrvs
tautulvat jo viime talven kilpai-luissa
mutta nyt heidän kerrot -- an
olevan entistä paremmassa vedov J
säT Sain pari kuukautta sitten 1
lalsuuden pistäytyä Vierumäen
urheiluopistossa jossa tällöin ?a-rlkymmenp-älnen
Joukko hiuY va-lioltamme
verryttelemässä ja vo-imistelemassa
ja kuuntelemassa
valtakunnanvalmentaja Veli Saa-risen
ohjeita Kun lunta el ole
vielä maassa el voida sanoa mi-Vi- an
varmaa miesten kunnosta
mutta vaikutti kuitenkin sUtä et-tä
ruotsalalskomeetoUla täy??
ensi talvena olla entistä parerrpl
vauhti Jos aikovat sinivalkoisen
välien puolustajat karistaa kan-noiltaan
Myös tnäenlaskijat ovat
olleet harjoltteluleireillä Jolta to
on ehditty pitää useammlakln 1a
luoneet Itselleen pohjakunnon
Luulisin olevan melkoisen VT
maa että pystymme tasaveroisiin
suorituksiin 8vea-mamm- an po
klen kanssa Ja ehkäpä norjalaisia-mouskl- n
särkyy — kuten loskan
takavuosina —TO M
rut raikumaan huudoista e'
Straehey näyttelee Robesplereä J
Bevan Daltonla Johtaessaan kan-aan
taistelua Makoja Ja inhoitta-via
aristokraatteja vastaan"