0230a |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
t %jk TK&VkKJj 4 pv VflrMIrjF flr MW vvmumv w -y-f--V- rW0PT bFjbPbbbbibVbsjP
SILMUKORVEN
NUORI EPRA
— Satakuntalainen Kertomus —
Kirjoittanut Kaarle Halme
(Jatkoa)
XVIII
Epra saapui pirtive samoihin ai-koihin
Vihtorin kanssa Toiset mie-het
jo kuorsasivat
— Tulinpa vihdoinkin nukkumaan
Tiimeistä yötäni tähän pönsään! —
naureskeli Vihtori — En ikävöi mi-tään
tässä talossa Sinua kyllä —
mutta sinä et kuulu tänne
—Tällä haavaa en kuulu mihinkään
—Joko taas tuli ero?
—Alä nyt ollenkaan rupea arvai-lemaan
— Kuules Epra Näin miesten kes-ken
ystävän sana —
—Alä rupeakaan lohduttelemaan
Kävi kuin sanoit Toinen nainen
päästi toisesta Olen onnellinen ja
vapaa En kalpaa aäälin silitystä
—Ash! En minä sellaista Noista
naisista vain —
— Niitten kanssa ci minulla ole
mitään tekemistä
—No kun nyt näin hyvin pääsit
niin älä nyt taas heti pistä päätäsi
loukkuun Kas ne naiset ovat sei
lisla- - lörpötteliiöiU Niiden kesknn
jo kiertelee sellaisia juttuja että sinä
kosiskelet emäntää7 laivasitte Se
synnyttää pilantekoja ja —
—Kuka sellaisia! — kysyi Epra
henki kurkussa
—Kivathan ne pahalla — iiutta se
kuuluu heille — saavat vähän kers-kata
Ja pyrUtää höyheniään Pieni
sana sieltä toinen täältä Ehkä Kai-sa
— Ja mlks'ci Alviinakln — Ja El-sa
— Ja nyt Alma -
—Alä — pentele! Mistä kuulit?
—Permannon pesijät sitä tirskah-teliv- at
— Ja lisäilivät kymmenet sii-vet
sivuun — tietenkin
—Eikös — pakanat! Vaikka minä
Ihan rehellisesti —
Epra oli vallan ällistynyt Vihtoria
rupesi naurattamaan
—No cl se sen kummempaa ole!
Mutta kun nyt sattui tällainen rako
sulle niin mulle sopi sanoa Vehtaa
heidän kanssaan niin paljon kuin
ikinä haluat mutta älä aina heti ko-si
— Silmujärvelle!
—Eikä heistä ole kukaan Silmu-järve- n
arvoinen! — kivahti Epra
—Alä sitten pyytele IviU sinne!
Kukaan ei kuitenkaan tulisikaan
Epra ci sanonut enää sanaakaan
Murjotti vain ja paneutui maata
Hän oi loukkaantunut Ihan sydänjuu-riaan
myöten
— Onpas kylä! On kuin kuivettu-nut
kakarapelto! Mokoma kaupunki
Maalaisten halveksimaln Mvikkcit-te- n
Ja pilliiisttn pesä IJntä ihmiset
Ihmisiäkö ovat? Jokaisella kauppa-tisk- i
Ja puntari sydämessä Ja ketun
häntä takin al-l- a Ja harakan räkä-ty- s
suupielissä Hyi pannanmen!
—Nyt sinä ensikerran näyt olevan
vihainen Alä vahtä
—Vihainenko — roskalle Annan
palttua koko höskälle
— Se on oikein! Ja nukutaan kii-reesti
ettei huomenna torkuta
— En tule torkkumaan Makaan
maanantaihin yhtä painoa
—Etkä peeveli makaakaan Sinä
tu'et vehtaamaan naikkosten kanssa
Ole oikein riivattu kalkille— niin nä-kevät
Ne kmtenkn tykkäävät si-nusta
kovin Pane pyörälle raasta
joka sorkka! Mutta säilytä oma
pääsi! Leiki kuin klssanpoikien Ja
koiranpentujen kanssa! Silloin sinua
kunrloiteUan Ja tlrskuna tatikoo
—Kyllähän sinä maailman näyt
tuntevan — sanoi Epra Jo vähän
iloisemmin
—Tee kuin sanoin mutta — Alvll-aa- n
voit Jättää rauhaan!
—Alä pelkää! — naurahti Epra Jv
kääntyi nukkukyljel!n
XIX
VihklmisJuhatltsuuJet eivät kaun
kestäneet Pappi tuli kuudelta Ja
lähti puolen tunnin kuluttua Pyhä- -
päivisin oli papeilla kova työpäivä
Sitten alkoi heidän lepovilkkonsa ku
ten leikinlaskijat sanoivat
Vihkkmlstolmitus kävi aivan sulha-sen
mielen mukaan sillä mitäs val-miissa
kaupassa ketkuttelemista oli
Vihtori arvellut Harjakaiset ovat
pääasia
Niinpä llmestyivätkin totlvchkeet
kunnioitettavan nopeasti tmhtööri-kamarl- n
pöydälle Ja viinilasit naU-te- n
käsiin ennenkuin kunnolla on-nitteluplkarlt- kaan
oli tyhjennetty
Vieraita ei ollut paljua mutta el
sentään tarvinnut hävetä seinustoja
Olihan niillä istujia Nuoriväkl jät-täytyi
keskimmäiseen tanssihuonae-see- n
arvokkaampien naist?n siir-tyessä
Alviinan kamareihin - ja to-tlvehk- eet
kyllä houkuttelivat omat
suosijansa omalle puolelleen
—Tupakka päälle sanoi Vanni
kun vihiltä pääsi! — kehoitteli Vih-to- ri
ja sai heti miesten keskuuteen
Iloisuutta
Arkailemistahan siinä aluksi vähin
oli kun Vihtorin tähänastinen isäntä
itse mahtava kauppiaskin oli saapu-nut
tilaisuutta kunnioittamaan
Eihän Vihtori sellaista ukonut
kun kävi pyytelemässä — mutta mi
täpä ollakaan! Oli tuonut vielä liha-van
rouvansakin Joka nyt pyylevä
nä pani Alviinan vanhan keinutuoli
pahasti ritisemään
Tämä lihava rouva soveltui muuten
hyvin ympäristöönsä Puhui kansan
murretta ja oli ystävällinen kalkille
Kumma kyllä — vaikka oli 'tontti- -
puodista" noussut suureen varaili
suuteen! Kyllä sitä kaupungilla pal
jon ihmeteltiin Ja "oikeat herraspli
rit" nyrpistellvät neniään Ei pitäisi
sentään — ! Kyllä pitäisi sentään- -!
Ei nyt saisi—! Kyllä nyt saisi—!
Sellaista vatkutusta kuului sieltä
päin paljon mutta "alhalrvmmat'
ihmiset olivat sitä herttaisemmat —
silloin harvoin kun saivat siihen ti
laisuuden
Olipa siellä naisten kamarissa toi-nenkin
"vihainen" nainen Se oli
patrunessa — oluttehtailijan rento Ja
rehevä leski Komea ja pulska kal
kin puolin Hänet oli kutsuttu sen
tähden ettÄ Alviina myi hänen teh-taansa
olutta Mahtoi oli muuten
aika hyvä ihminen mutta varsinkin
"alhaisempi" kanaa tuppasi ajatte-lemaan
hänestä kaikenlailta ilkeätä
Johtui ehkä siitä että hän ollut käynnissä ja luontainen seurustelu- -
ennen susiteetlssa edeskäypänä kankeus oli koko lailla norlisturut
Nämä olirat näitten häitten ainoat —Polkekaa permantoa hyvät vie- -
"vallassaätyiset" vieraat Joitten var- - raat minkä jaksatte! — kehoitteli
ainaisen rungon muodostivat muuta- - Vihtori — Alviina la minä rnme
mat "käsityöläiset perheineen jotkut
olutkuskit kauppiaan piiat ja rengit
sekä pari naapuria perheineen
Nuorta väkeä oli sentään siksi
paljon että Viulu-Kustaak- in oli pe-line- en
saapunut paikalle
Eprakin oli sentään tullut ralkka
puollhaluttomastl — mutta eihän
Vihtori muuten hellittänyt Täällä
hän nyt istui salin uuninnurkassa
pimeimmässä kolossa ja oli tuumat- -
vaikka el tuumaillut yhtään han haki niltä ja
mitään Hänestä tuntui vilkaisi kerta Epraa
että kyllä pitäisi sillä
el ollut Outoa tämä KMimmHn tanss!n omttla kv
0K~k&itaÄnJiy!tiäkUnkaansyi PP1" Vihtorilta ön
1 ujaÄailc m -- c iuuM lahjaUrjoUn ? kamariin mutta kun siellä nll si
kauppiaskin — ja nuo seinusta-Ist- u
jatkin heti kurkistelivat kun joku
liikahti
se Almakin istui vaikka
väliin edeskäypänäkln kepsahteli
Kaisa ci näkynyt auttelevan missään
asiassa vaikka oli sukulainen Tucl
la vain Istui
Näkyivät olevan riln tulee
tuttavia Kunpa alkaisi-- vannista yxsin tein! — sanoi
vat pompotella että pääsisi livahta-maan
porstuaan Parasta olisi
kotia
—Xn mt in TUill tiimin kvl
v„„w? ti antaa häälahjaksi
lasi! — kuului äkkiä Vihtorin ääni
Epran korvaan
—Eihän sitä — tapaili Epra
—Kyllä vaan! Kippaat sinä sul-hasen
kanssa vaikka saakuri okse-ta
kurkistelisi! — sanoi Vihtori a
tarttui Epraa olkapäästä — ja niin
sitä mentiin
— se metcan Epra tu-leekin!
— sanoi laihankalca kaup
pias laihalta ta selitti
mieheltä lln oli kanan
Tässä Juuri juttusimme loordl Ku-lonpalosta
Seppä väittää että k?
jo ymmärtää suomenkielistä
Onko siinä perää?
Miks'ei lorttt
Epra sille juttelee klikki asiansa
nauroi Vihtori
Muutkin nauroivat ja alkoi at
Epran Ja hyviä väle-jä
Siitä sitä Jatkui ja Epra-kin
istahti jo vähän kotiutuneenapa-n- a
ovlpieleen
Kauppiaskin oli kipannut Epran
kanssa Ja kiitellyt Epraa hyväksi
hevosmieheksi
—Juuri niin pitää sellaisia kalliita
Ja viisaita elukoita hoidella — päät-teli
Ja pisti peukalot liivin
kainalokoloihin Oli huomannut että
tämä asenne vähän levitti hartioit-ten
kapeutta
Tällöin kuuluivat viulun
Ja muutamat nuoret mie-het
jotka olivat kama- -
I
I
riln siirtyivät salin puolell'
Kohta oli iloinen tanssi
oli
tanssi ollenkaan!
Kauppias tanssitti ensin lihavaa
rouvaansa yhden kierroksen sitten
patrunessaa kaksi kierrosta ja sitten
näiteimpiä tyttöjä monta kierrosta
Palasi sitten totlpöydän ääreen hy-v- ln
lämpimänä Ja arveli että nyt
nuoremmat saavat jatkaa
Patrunessa oli rnyötäänsä lattialla
pyydellen itse tanssittajansa sillä
nuoret miehet vähän ujoihvat Usein
levinaan toUkamaristakin
Kuitenkin joka tullen
tuumailla olo mennen
oikein mukava
missä
morsiamen
Siellähän
Kustaan
vinion uin ensin ymrnaue siua ei
hän ollut ehtinyt sellaisia asioita
ajatella Ja arveli sitten että ei
suinkaan kaupunkipalkassa sellaisia
vanhoja tapoja käytettälsikään
Kaikki hyödyllinen on käyttökel
poista! — nauroi kauppias Ja lkhtl
Ja juttusi Elsan kanssa! lnaisten Puolelle
pakanat vanhojj —Mennäänpä perässä
keskenään seppä
pati-koida
Siinähän
ymmärtäisi
ke-huskella
lortin
vetäisyt
hairahtuneet
täydessä
ja lähti kauppiaan perässä teiset
kintereillään Epra kulki viimeisenä
ja kaiveli taskustaan kaksi melkein
uutta kolmimarkkasta Ne oli hän
no tnbaPäy4 Akkunapöydällä kama-rissa
oli koruompeluliinan koristama
tyhjä lautanen Se oli ollut siinä Al- -
vinan kyynärpää illan alus
ia osu aviinana on ouui ajaiusaiKaa
sellaiseen mihin hänen nuori avio-miehensä
ei ollut kerinnyt
Kauppias asetti lautaselle kolme
kaunista satamarkkasta toivottaen
morsiamelle onnea ja sanoen
hvvä_c_fl„t PvjvjH—elfon _nnt„oU„fti „nll_rnl„ niin iloisesti ettei niin lähtöä kauppias että kus
Olisi Odottanutkaan — kin rmnlinalsta niin
puhet-ta
— kun
—
Juttua
kamarin
kauppias
vlvilnati
vieressä
samalla
kuin oli hevosista huolehdittava
Patrunessa antoi myöskin kolme-sataa
ja selitti naureskellen ettei
hän vielä aikonut lähteä
Kun herrasväet olivat sl'rtyneet
syrjemmälle tulivat pikkuantajat
vuoron perään Panivat ujosti lahjan-sa
lautaselle kumarsivat ja poistu-ivat
Vihtori haki kauppiaan kuskin ja
meni pihalle asti saattamaan arvo-kasta
entistä lsäntäväkeään Sillä
aikaa sai tanssi Jo uuden vauhdin
ja oli parhaassa pyörinssä kun Vih-tori
palasi ulkoa
— Tuletteko tanssimaan? — kysyi
patrunessa Epralta juuri kun Epra
oli aikeessa poistua morsiamen ka-marista
—Minä en osaa — sanoi Epra
hämillään
—Sehän Ikävä
—Niin on
(Jatkuu)
Syntymäpäivä
Hän istui kirjoituskoneensa ääres-sä
sormet näppäinten pälliä val-miina
nappailemaan kirjasimia ja
sanoja Mutta Ulla kertaa hänen
ajatuksensa ei ollut tässä makuuhuo-neessaan
mitä hän myöskin käytti
kirjoitushuoneenaan Hänen kirjoi-tuspöytänsä
näytti kuin jos salama
olisi kulkenut siitä yli: Paperit aika-kauslehdet
käsikirjoitukset ja kaik-ki
muut olivat sikin sokin mutta
kuitenkin säilytetty siltä varalta
kuin jos niitä kirjoituja aikoisi vielä
joskus käyttää
Hän otti kirjoittamansa kopion
esille Päivän määrä siinä oli vielä
kahden vuorokauden päässä Mutta
ohut kirjekuori sellainen Joita lapset
käyttävät oli siinä kirjoituskoneen
vieressä Ja sen näkemlnei nyt tu-kahdutti
hänessä kaiken halun kir
joitua romaaneja
Siinä istuessaan kaUoi hän vielä-kin
tuon ohuen kirjekuoren päälle
Hän tiesi jo mitä sen sisällä oli- -
Ohuelle paperille lapsellisella käsia
lalla kirjoitettu kirje Postileima jo-ka
jo ajan varrella oli tuhrilntunut
osoitti etU se oli postitettu heinä-kuussa
1935 Hän laski kätensä
kuoren päälle ja ikäänkuin aavista-matta
hänen sormensa hlpuivat sen
sisälle josU ne vetivät esille lyhkä-se- n
klrjelapun Ja ilman hänen huo-maamattaan
sattuivat ne kuin hy-väilom- ään
seuraavia sanoja:
ruinaa isäni rvuinna iunneitö
voivanne ?"
Loppu tuosta kirjeesU oli vain
hänU itseään koskevaa sekä äitiään
ja kaikkea muuU sellaista josU
vain 10-vuot- ias lapsi on kiinnostunut
kirjoittamaan
Kuinkako hän tuntee voivansa?
Onhan siitä melkein seitsemän vuot
ta alkaa kun ensimmäinen rivi tuos-ta
kirjeesU oli kirjoitettu hänen
lapsensa kädellä Kuinka hän todella
voi?
Hitaasti ja melkein hänen itsen
säkin aavistamatta alkoivat sormet
jotka olivat valmiina koneen näp-päinten
päällä naputtelemaan alas
ja kohta alkoi tulla sanoja hänen
yksinälsyydesUän ja volnnlsUan
Hän kirjoitti:
Rakkahln tytUrenl: Tänäpäivänä
17 syntymäpäivänäsi rukoilen että
et koskaan tuntisi siU tunnetta ml
U minä tunnen 17 syntymäpäivänäsi
sen jälkeen kun olit mennyt naimi-siin
"SUU on kulunut vuosia kun vii-meksi
näin sinut vuosia jotka ovat
olleet pitkiä ja yksinäisiä Siitä huo-limatta
muistan kaipauksella ja elä-västi
kun viimeisen kerran pidin si-nua
käsivarsillani suutelin ja hyväi-lin
sinua Tänäpäivänä olet 17 vuot-ta
vanha mutU tuntisitkohan isääsi
jos hänet vielä näkisi?
iiiiiV1 gBBBIPBJUB illllllllllllllllllllllllllllllliLIIIIIB IIIIBPyTrSHisllsllililllB ~jy ii SBLZ
V- - ~LM N lP' BBBBBBJ BBBlBBBBBBBMBBB¥BBBBB BMbA BMBSBBbWTBBBBBBBB BB iBBBB 4T -- BBBBBB
BBBBBBbWBB%"BSBBBBlkäl B— vSammmBBBBBBBBbVbBBBBBBBBBaVSBBBBBBBBBBflBBFTTSBBHSSBBB BBBBBBBbVHbBbBVS 4BBBBBBBBb1 BBBBBBktfBB7?4BBBBBBBl
--
SlilH BBBBBBH BBBBBHbBHbBHBBBBBBbI LfljrW!9BHK&VaAyHLirtl%H&kH Sbbb1bHbbbbbbbK9'i BB30iW :bbbbbbbbbbbbb1 TTBVbISbBP bbbbbbK ZT- t bSbBbBbbBbBbBI lLBbBbBbbBbBbBHHLtbtbVjt?f jEglf BHrBBBBBBBBBBB J li_fcBBBBBTT' LbBBBBbW BBBBBB LbBBBBBBBBHbVY
BBBBBBBbSbB iMHflfeMlllllIll I £' JbBBB?1bS BBHBBBHk 'JpjJHg ffUtKffff f
BBBBBBBBjBBri'hi BBteMtaMHSBBYBBYBBYE ' jl IIJBbT mK ' BbTbIbBbTbbTbbTbbTbBbTbb ftBBBVBatfMBBBBBUJBBBHk BBBBBBBBBBBsnaV' t bVJbSbV--JX ZJbbCSbT
BbTbTbb1bJbTbTbTbTbTbTbTbTbTbTbTJP v ~ kUft ~BftMBBBB 'BBfBTBTBVVfcfe - KBB SbTbTbB¥BB¥BTBKV bTbTbTbBBBB¥BI bTbTbTbTbTbTbB¥BB¥bTJ
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbBHC '~- - V77KbbbV 3bbbBbbKTbbKa'T HbTbbW MsbbTbbTbt' bbTbbIbbTbbTbbTbbIbbtB bbTbbtB M IbbTBT BBBBBBMBBBBMBBb1bbbWBb1bbBbmBbbbIbbBB "SBBm I bTMBbTTTI I Ti BBMBWBBBTBTWBBl-aiSBBBmlL- - _ Nimi tytBt Uyttlvlt UrktlU paikksja British Commonwtlthin laajassa Itntebarjoitutsuunnlttlmasta Kuvltaa elktatta va
semmat It ovat: 1 Audrey fry Tetttnhamltta en kykenevä puutyOMppl ja traktorin ajuri Hln tyBtkantilta korjauspajataa nykyJIn
2 Geraldine Deery New Yorkista Uyttil hllllhappoUIIISitä J Clare Sutherland VVInnlpeglsU en hyvin harjoitettu työllinen työpä-jass- a
jossa Instrumentteja kootaan 4 Gerry rison tekee todtlliata miehen työU py6rittlmll Anson lentokoneen moottoria
— j---r v ii&ipr — -- r 'TMtj
'Olit Mela lapsi kun milm
poks rakkaani J Kun rhkä ihmettelit minkä
ULiut oknontoonnaanKtiuteäniti:isn"i kitcnirs:iut
ku-- (
Läh]
H '1' i
itj
J--
ttU oh tsiras Ja son vuokj sinuSe lassa Tamk valkea valhe inttci"
rmt useasti kysymään titsr letko sinä koskaan tietämais i tuutU?' Sinä tulit sen Ueu-u- T rakkaani ja tiedän kumka kaUwaI ti Itkit kun myrkkykldinen h "" snuie u olia TtnkjlaiiL MutU lanseni sarmtr r tw_" joorj Reuo rnuue eiia isäsi oli syttSa
"Isäsi el tosin ollrt miku (rH llaepnsneunsitllaManultJaosthaiänn JJootuatuhi äntiHtja t kaan ollut tehnyt Neljäntoista Vl den peräsU Jumalan armosta j"
keudenmukalsen tuomarin menette
lysia joka lähemmän tutkUnAa n keen antoi kirjallisen lausurjion $
oiin tullut väärin tuomituksi ca nyt vapaa mies
"Äitisi Jumala häntä siuiatkaoj
oli saatettu uskomaan että tl h
mlttu kuolemaan täsä TtaantUi
scssä helvetissä Ja niimpä 10 vuoda uskollisuuden Jälkeen mitä nrati-kaa-n hän saattoi tehdä tjatellrssau
tuIevalsuutUan kuin mennä uuda-Ua- n naimisiin? Ehkäpä ätn Si-jaankin
teki erehdyksen meancsUj
minunlaiseni miehen kanssa ma- - siin lapseni Mutta avioliitomme p
rustul rakkaudelle ja vihki"!iaa
siunattiin samassa kirkossa missä r-n- ut
myöhemmin kastettua
"Sinä muistuUt mitä olen kmJ lut sangen paljon isääsi M utu si nähän en tiedä sitä ja tusxir ko-skaan
tulen näkemäänkään Syy ii--
hen lapseni? Isäsi on annitta ra-- märtää epäsuorasti että runulla e
koskaan tule olemaan laillista oiku-lta
sinuun Että isäpuolesi mi lyili-syny- t
sinut lailliseksi hpseksea
EtU Jokainen yrityksenikin tlMl
sinua puhua kanssa! vieläpi to--
gitUä edes ympäristösi ilnmkaa
tullaan mlnulU kieltämään
"Se lapseni on oleva miruTj kit
kerä malja todellakin Se on olro
vieläkin katkerampi rangaista nsä
le kuin kaikki se helvetti JosU 2
kärsiä syyttömänä mieheni
'Tänäpäivänä on minulla ie nju
joU niin kiihkeästi kaipuin -Is- lassa
ollessani Minunhan tului dli
sliU kiitollinen luullakseni silli n-ahan
useat muut syjttbmat aaM
saaneet virua lopun Ikäänsl tkIo--
lassa Minä todellakin hyvakrotl
män vapauteni Ja yleistä tapat to
datUen piUisihän minun oilcutd:
Juhliakin vapautukseni vusspLvf:
Johdosta Mutta näetkös lapscm
voimat Jotka minun kohtaloni 3-m- än
lankoja kutovat tekerit
aen Juhlimisen mahdottomaksi-- miksi? Siksi että tulji vapau'tlal
Juuri Usmälleen virnsi sitten ttJ-päivä- nä
"Eikö se Urkoita mitään !a?'
Sen pitäisi Sillä tinäpänM eJ
UyUt 17 Juuri sam-tn- a pinl-if- c
vuosi Ukaperin mnLlle aenctaa J-kais- in
vapauteni! Pien kirjeesi Jon
ka kirjoitut seitsemän vuotti rt
minulle alkaa kysjTnkseIlä 'J!
ka tunnette voivan ie
"En halua vasUta siihen Ktn
sen sijaan syntymäpäivästäsi J-- -
U lahloisU JoiU tui t saamaan '
näpäivänä olet vuoden siitl &
Jolloin tulet Uysi-iklisek- si i1
naiseksi Se on oleva päl J"3
tulet samaan lahjoja kaikilta s
Jotka toivovat sinulle hyvli
"Minulla myöskin n okva it%
"Minun lahlanL larsesl
tavallinen Se on se hr äntasd "
soitua Joka ihmiskunUa on P
Unj-- t IklvanholsU a"iisu
TäU minun pienU osci-voi- da
osUa kullalla eikä ytlis'
tään keinotekoisten miesten '
_- - t 1- -! Viltti x
rananTauuopaiRoisK --- —
sopiva sinulle Ulli hetken- - - Uklll t_„11 lr-r'-tltl-
SS' "&
ralnen 17 sj-ntympäiva-nifi
Cli c lUlCC uicii" -- —
kallein aarre säilttkv')--
lapsensi en läheUkään tr$t
maanisia uivara -- — -
ydantusklanl"
S--l
Ja
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaa Sana, July 04, 1942 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1942-07-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VapaD7001019 |
Description
| Title | 0230a |
| OCR text | t %jk TK&VkKJj 4 pv VflrMIrjF flr MW vvmumv w -y-f--V- rW0PT bFjbPbbbbibVbsjP SILMUKORVEN NUORI EPRA — Satakuntalainen Kertomus — Kirjoittanut Kaarle Halme (Jatkoa) XVIII Epra saapui pirtive samoihin ai-koihin Vihtorin kanssa Toiset mie-het jo kuorsasivat — Tulinpa vihdoinkin nukkumaan Tiimeistä yötäni tähän pönsään! — naureskeli Vihtori — En ikävöi mi-tään tässä talossa Sinua kyllä — mutta sinä et kuulu tänne —Tällä haavaa en kuulu mihinkään —Joko taas tuli ero? —Alä nyt ollenkaan rupea arvai-lemaan — Kuules Epra Näin miesten kes-ken ystävän sana — —Alä rupeakaan lohduttelemaan Kävi kuin sanoit Toinen nainen päästi toisesta Olen onnellinen ja vapaa En kalpaa aäälin silitystä —Ash! En minä sellaista Noista naisista vain — — Niitten kanssa ci minulla ole mitään tekemistä —No kun nyt näin hyvin pääsit niin älä nyt taas heti pistä päätäsi loukkuun Kas ne naiset ovat sei lisla- - lörpötteliiöiU Niiden kesknn jo kiertelee sellaisia juttuja että sinä kosiskelet emäntää7 laivasitte Se synnyttää pilantekoja ja — —Kuka sellaisia! — kysyi Epra henki kurkussa —Kivathan ne pahalla — iiutta se kuuluu heille — saavat vähän kers-kata Ja pyrUtää höyheniään Pieni sana sieltä toinen täältä Ehkä Kai-sa — Ja mlks'ci Alviinakln — Ja El-sa — Ja nyt Alma - —Alä — pentele! Mistä kuulit? —Permannon pesijät sitä tirskah-teliv- at — Ja lisäilivät kymmenet sii-vet sivuun — tietenkin —Eikös — pakanat! Vaikka minä Ihan rehellisesti — Epra oli vallan ällistynyt Vihtoria rupesi naurattamaan —No cl se sen kummempaa ole! Mutta kun nyt sattui tällainen rako sulle niin mulle sopi sanoa Vehtaa heidän kanssaan niin paljon kuin ikinä haluat mutta älä aina heti ko-si — Silmujärvelle! —Eikä heistä ole kukaan Silmu-järve- n arvoinen! — kivahti Epra —Alä sitten pyytele IviU sinne! Kukaan ei kuitenkaan tulisikaan Epra ci sanonut enää sanaakaan Murjotti vain ja paneutui maata Hän oi loukkaantunut Ihan sydänjuu-riaan myöten — Onpas kylä! On kuin kuivettu-nut kakarapelto! Mokoma kaupunki Maalaisten halveksimaln Mvikkcit-te- n Ja pilliiisttn pesä IJntä ihmiset Ihmisiäkö ovat? Jokaisella kauppa-tisk- i Ja puntari sydämessä Ja ketun häntä takin al-l- a Ja harakan räkä-ty- s suupielissä Hyi pannanmen! —Nyt sinä ensikerran näyt olevan vihainen Alä vahtä —Vihainenko — roskalle Annan palttua koko höskälle — Se on oikein! Ja nukutaan kii-reesti ettei huomenna torkuta — En tule torkkumaan Makaan maanantaihin yhtä painoa —Etkä peeveli makaakaan Sinä tu'et vehtaamaan naikkosten kanssa Ole oikein riivattu kalkille— niin nä-kevät Ne kmtenkn tykkäävät si-nusta kovin Pane pyörälle raasta joka sorkka! Mutta säilytä oma pääsi! Leiki kuin klssanpoikien Ja koiranpentujen kanssa! Silloin sinua kunrloiteUan Ja tlrskuna tatikoo —Kyllähän sinä maailman näyt tuntevan — sanoi Epra Jo vähän iloisemmin —Tee kuin sanoin mutta — Alvll-aa- n voit Jättää rauhaan! —Alä pelkää! — naurahti Epra Jv kääntyi nukkukyljel!n XIX VihklmisJuhatltsuuJet eivät kaun kestäneet Pappi tuli kuudelta Ja lähti puolen tunnin kuluttua Pyhä- - päivisin oli papeilla kova työpäivä Sitten alkoi heidän lepovilkkonsa ku ten leikinlaskijat sanoivat Vihkkmlstolmitus kävi aivan sulha-sen mielen mukaan sillä mitäs val-miissa kaupassa ketkuttelemista oli Vihtori arvellut Harjakaiset ovat pääasia Niinpä llmestyivätkin totlvchkeet kunnioitettavan nopeasti tmhtööri-kamarl- n pöydälle Ja viinilasit naU-te- n käsiin ennenkuin kunnolla on-nitteluplkarlt- kaan oli tyhjennetty Vieraita ei ollut paljua mutta el sentään tarvinnut hävetä seinustoja Olihan niillä istujia Nuoriväkl jät-täytyi keskimmäiseen tanssihuonae-see- n arvokkaampien naist?n siir-tyessä Alviinan kamareihin - ja to-tlvehk- eet kyllä houkuttelivat omat suosijansa omalle puolelleen —Tupakka päälle sanoi Vanni kun vihiltä pääsi! — kehoitteli Vih-to- ri ja sai heti miesten keskuuteen Iloisuutta Arkailemistahan siinä aluksi vähin oli kun Vihtorin tähänastinen isäntä itse mahtava kauppiaskin oli saapu-nut tilaisuutta kunnioittamaan Eihän Vihtori sellaista ukonut kun kävi pyytelemässä — mutta mi täpä ollakaan! Oli tuonut vielä liha-van rouvansakin Joka nyt pyylevä nä pani Alviinan vanhan keinutuoli pahasti ritisemään Tämä lihava rouva soveltui muuten hyvin ympäristöönsä Puhui kansan murretta ja oli ystävällinen kalkille Kumma kyllä — vaikka oli 'tontti- - puodista" noussut suureen varaili suuteen! Kyllä sitä kaupungilla pal jon ihmeteltiin Ja "oikeat herraspli rit" nyrpistellvät neniään Ei pitäisi sentään — ! Kyllä pitäisi sentään- -! Ei nyt saisi—! Kyllä nyt saisi—! Sellaista vatkutusta kuului sieltä päin paljon mutta "alhalrvmmat' ihmiset olivat sitä herttaisemmat — silloin harvoin kun saivat siihen ti laisuuden Olipa siellä naisten kamarissa toi-nenkin "vihainen" nainen Se oli patrunessa — oluttehtailijan rento Ja rehevä leski Komea ja pulska kal kin puolin Hänet oli kutsuttu sen tähden ettÄ Alviina myi hänen teh-taansa olutta Mahtoi oli muuten aika hyvä ihminen mutta varsinkin "alhaisempi" kanaa tuppasi ajatte-lemaan hänestä kaikenlailta ilkeätä Johtui ehkä siitä että hän ollut käynnissä ja luontainen seurustelu- - ennen susiteetlssa edeskäypänä kankeus oli koko lailla norlisturut Nämä olirat näitten häitten ainoat —Polkekaa permantoa hyvät vie- - "vallassaätyiset" vieraat Joitten var- - raat minkä jaksatte! — kehoitteli ainaisen rungon muodostivat muuta- - Vihtori — Alviina la minä rnme mat "käsityöläiset perheineen jotkut olutkuskit kauppiaan piiat ja rengit sekä pari naapuria perheineen Nuorta väkeä oli sentään siksi paljon että Viulu-Kustaak- in oli pe-line- en saapunut paikalle Eprakin oli sentään tullut ralkka puollhaluttomastl — mutta eihän Vihtori muuten hellittänyt Täällä hän nyt istui salin uuninnurkassa pimeimmässä kolossa ja oli tuumat- - vaikka el tuumaillut yhtään han haki niltä ja mitään Hänestä tuntui vilkaisi kerta Epraa että kyllä pitäisi sillä el ollut Outoa tämä KMimmHn tanss!n omttla kv 0K~k&itaÄnJiy!tiäkUnkaansyi PP1" Vihtorilta ön 1 ujaÄailc m -- c iuuM lahjaUrjoUn ? kamariin mutta kun siellä nll si kauppiaskin — ja nuo seinusta-Ist- u jatkin heti kurkistelivat kun joku liikahti se Almakin istui vaikka väliin edeskäypänäkln kepsahteli Kaisa ci näkynyt auttelevan missään asiassa vaikka oli sukulainen Tucl la vain Istui Näkyivät olevan riln tulee tuttavia Kunpa alkaisi-- vannista yxsin tein! — sanoi vat pompotella että pääsisi livahta-maan porstuaan Parasta olisi kotia —Xn mt in TUill tiimin kvl v„„w? ti antaa häälahjaksi lasi! — kuului äkkiä Vihtorin ääni Epran korvaan —Eihän sitä — tapaili Epra —Kyllä vaan! Kippaat sinä sul-hasen kanssa vaikka saakuri okse-ta kurkistelisi! — sanoi Vihtori a tarttui Epraa olkapäästä — ja niin sitä mentiin — se metcan Epra tu-leekin! — sanoi laihankalca kaup pias laihalta ta selitti mieheltä lln oli kanan Tässä Juuri juttusimme loordl Ku-lonpalosta Seppä väittää että k? jo ymmärtää suomenkielistä Onko siinä perää? Miks'ei lorttt Epra sille juttelee klikki asiansa nauroi Vihtori Muutkin nauroivat ja alkoi at Epran Ja hyviä väle-jä Siitä sitä Jatkui ja Epra-kin istahti jo vähän kotiutuneenapa-n- a ovlpieleen Kauppiaskin oli kipannut Epran kanssa Ja kiitellyt Epraa hyväksi hevosmieheksi —Juuri niin pitää sellaisia kalliita Ja viisaita elukoita hoidella — päät-teli Ja pisti peukalot liivin kainalokoloihin Oli huomannut että tämä asenne vähän levitti hartioit-ten kapeutta Tällöin kuuluivat viulun Ja muutamat nuoret mie-het jotka olivat kama- - I I riln siirtyivät salin puolell' Kohta oli iloinen tanssi oli tanssi ollenkaan! Kauppias tanssitti ensin lihavaa rouvaansa yhden kierroksen sitten patrunessaa kaksi kierrosta ja sitten näiteimpiä tyttöjä monta kierrosta Palasi sitten totlpöydän ääreen hy-v- ln lämpimänä Ja arveli että nyt nuoremmat saavat jatkaa Patrunessa oli rnyötäänsä lattialla pyydellen itse tanssittajansa sillä nuoret miehet vähän ujoihvat Usein levinaan toUkamaristakin Kuitenkin joka tullen tuumailla olo mennen oikein mukava missä morsiamen Siellähän Kustaan vinion uin ensin ymrnaue siua ei hän ollut ehtinyt sellaisia asioita ajatella Ja arveli sitten että ei suinkaan kaupunkipalkassa sellaisia vanhoja tapoja käytettälsikään Kaikki hyödyllinen on käyttökel poista! — nauroi kauppias Ja lkhtl Ja juttusi Elsan kanssa! lnaisten Puolelle pakanat vanhojj —Mennäänpä perässä keskenään seppä pati-koida Siinähän ymmärtäisi ke-huskella lortin vetäisyt hairahtuneet täydessä ja lähti kauppiaan perässä teiset kintereillään Epra kulki viimeisenä ja kaiveli taskustaan kaksi melkein uutta kolmimarkkasta Ne oli hän no tnbaPäy4 Akkunapöydällä kama-rissa oli koruompeluliinan koristama tyhjä lautanen Se oli ollut siinä Al- - vinan kyynärpää illan alus ia osu aviinana on ouui ajaiusaiKaa sellaiseen mihin hänen nuori avio-miehensä ei ollut kerinnyt Kauppias asetti lautaselle kolme kaunista satamarkkasta toivottaen morsiamelle onnea ja sanoen hvvä_c_fl„t PvjvjH—elfon _nnt„oU„fti „nll_rnl„ niin iloisesti ettei niin lähtöä kauppias että kus Olisi Odottanutkaan — kin rmnlinalsta niin puhet-ta — kun — Juttua kamarin kauppias vlvilnati vieressä samalla kuin oli hevosista huolehdittava Patrunessa antoi myöskin kolme-sataa ja selitti naureskellen ettei hän vielä aikonut lähteä Kun herrasväet olivat sl'rtyneet syrjemmälle tulivat pikkuantajat vuoron perään Panivat ujosti lahjan-sa lautaselle kumarsivat ja poistu-ivat Vihtori haki kauppiaan kuskin ja meni pihalle asti saattamaan arvo-kasta entistä lsäntäväkeään Sillä aikaa sai tanssi Jo uuden vauhdin ja oli parhaassa pyörinssä kun Vih-tori palasi ulkoa — Tuletteko tanssimaan? — kysyi patrunessa Epralta juuri kun Epra oli aikeessa poistua morsiamen ka-marista —Minä en osaa — sanoi Epra hämillään —Sehän Ikävä —Niin on (Jatkuu) Syntymäpäivä Hän istui kirjoituskoneensa ääres-sä sormet näppäinten pälliä val-miina nappailemaan kirjasimia ja sanoja Mutta Ulla kertaa hänen ajatuksensa ei ollut tässä makuuhuo-neessaan mitä hän myöskin käytti kirjoitushuoneenaan Hänen kirjoi-tuspöytänsä näytti kuin jos salama olisi kulkenut siitä yli: Paperit aika-kauslehdet käsikirjoitukset ja kaik-ki muut olivat sikin sokin mutta kuitenkin säilytetty siltä varalta kuin jos niitä kirjoituja aikoisi vielä joskus käyttää Hän otti kirjoittamansa kopion esille Päivän määrä siinä oli vielä kahden vuorokauden päässä Mutta ohut kirjekuori sellainen Joita lapset käyttävät oli siinä kirjoituskoneen vieressä Ja sen näkemlnei nyt tu-kahdutti hänessä kaiken halun kir joitua romaaneja Siinä istuessaan kaUoi hän vielä-kin tuon ohuen kirjekuoren päälle Hän tiesi jo mitä sen sisällä oli- - Ohuelle paperille lapsellisella käsia lalla kirjoitettu kirje Postileima jo-ka jo ajan varrella oli tuhrilntunut osoitti etU se oli postitettu heinä-kuussa 1935 Hän laski kätensä kuoren päälle ja ikäänkuin aavista-matta hänen sormensa hlpuivat sen sisälle josU ne vetivät esille lyhkä-se- n klrjelapun Ja ilman hänen huo-maamattaan sattuivat ne kuin hy-väilom- ään seuraavia sanoja: ruinaa isäni rvuinna iunneitö voivanne ?" Loppu tuosta kirjeesU oli vain hänU itseään koskevaa sekä äitiään ja kaikkea muuU sellaista josU vain 10-vuot- ias lapsi on kiinnostunut kirjoittamaan Kuinkako hän tuntee voivansa? Onhan siitä melkein seitsemän vuot ta alkaa kun ensimmäinen rivi tuos-ta kirjeesU oli kirjoitettu hänen lapsensa kädellä Kuinka hän todella voi? Hitaasti ja melkein hänen itsen säkin aavistamatta alkoivat sormet jotka olivat valmiina koneen näp-päinten päällä naputtelemaan alas ja kohta alkoi tulla sanoja hänen yksinälsyydesUän ja volnnlsUan Hän kirjoitti: Rakkahln tytUrenl: Tänäpäivänä 17 syntymäpäivänäsi rukoilen että et koskaan tuntisi siU tunnetta ml U minä tunnen 17 syntymäpäivänäsi sen jälkeen kun olit mennyt naimi-siin "SUU on kulunut vuosia kun vii-meksi näin sinut vuosia jotka ovat olleet pitkiä ja yksinäisiä Siitä huo-limatta muistan kaipauksella ja elä-västi kun viimeisen kerran pidin si-nua käsivarsillani suutelin ja hyväi-lin sinua Tänäpäivänä olet 17 vuot-ta vanha mutU tuntisitkohan isääsi jos hänet vielä näkisi? iiiiiV1 gBBBIPBJUB illllllllllllllllllllllllllllllliLIIIIIB IIIIBPyTrSHisllsllililllB ~jy ii SBLZ V- - ~LM N lP' BBBBBBJ BBBlBBBBBBBMBBB¥BBBBB BMbA BMBSBBbWTBBBBBBBB BB iBBBB 4T -- BBBBBB BBBBBBbWBB%"BSBBBBlkäl B— vSammmBBBBBBBBbVbBBBBBBBBBaVSBBBBBBBBBBflBBFTTSBBHSSBBB BBBBBBBbVHbBbBVS 4BBBBBBBBb1 BBBBBBktfBB7?4BBBBBBBl -- SlilH BBBBBBH BBBBBHbBHbBHBBBBBBbI LfljrW!9BHK&VaAyHLirtl%H&kH Sbbb1bHbbbbbbbK9'i BB30iW :bbbbbbbbbbbbb1 TTBVbISbBP bbbbbbK ZT- t bSbBbBbbBbBbBI lLBbBbBbbBbBbBHHLtbtbVjt?f jEglf BHrBBBBBBBBBBB J li_fcBBBBBTT' LbBBBBbW BBBBBB LbBBBBBBBBHbVY BBBBBBBbSbB iMHflfeMlllllIll I £' JbBBB?1bS BBHBBBHk 'JpjJHg ffUtKffff f BBBBBBBBjBBri'hi BBteMtaMHSBBYBBYBBYE ' jl IIJBbT mK ' BbTbIbBbTbbTbbTbbTbBbTbb ftBBBVBatfMBBBBBUJBBBHk BBBBBBBBBBBsnaV' t bVJbSbV--JX ZJbbCSbT BbTbTbb1bJbTbTbTbTbTbTbTbTbTbTbTJP v ~ kUft ~BftMBBBB 'BBfBTBTBVVfcfe - KBB SbTbTbB¥BB¥BTBKV bTbTbTbBBBB¥BI bTbTbTbTbTbTbB¥BB¥bTJ bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbBHC '~- - V77KbbbV 3bbbBbbKTbbKa'T HbTbbW MsbbTbbTbt' bbTbbIbbTbbTbbTbbIbbtB bbTbbtB M IbbTBT BBBBBBMBBBBMBBb1bbbWBb1bbBbmBbbbIbbBB "SBBm I bTMBbTTTI I Ti BBMBWBBBTBTWBBl-aiSBBBmlL- - _ Nimi tytBt Uyttlvlt UrktlU paikksja British Commonwtlthin laajassa Itntebarjoitutsuunnlttlmasta Kuvltaa elktatta va semmat It ovat: 1 Audrey fry Tetttnhamltta en kykenevä puutyOMppl ja traktorin ajuri Hln tyBtkantilta korjauspajataa nykyJIn 2 Geraldine Deery New Yorkista Uyttil hllllhappoUIIISitä J Clare Sutherland VVInnlpeglsU en hyvin harjoitettu työllinen työpä-jass- a jossa Instrumentteja kootaan 4 Gerry rison tekee todtlliata miehen työU py6rittlmll Anson lentokoneen moottoria — j---r v ii&ipr — -- r 'TMtj 'Olit Mela lapsi kun milm poks rakkaani J Kun rhkä ihmettelit minkä ULiut oknontoonnaanKtiuteäniti:isn"i kitcnirs:iut ku-- ( Läh] H '1' i itj J-- ttU oh tsiras Ja son vuokj sinuSe lassa Tamk valkea valhe inttci" rmt useasti kysymään titsr letko sinä koskaan tietämais i tuutU?' Sinä tulit sen Ueu-u- T rakkaani ja tiedän kumka kaUwaI ti Itkit kun myrkkykldinen h "" snuie u olia TtnkjlaiiL MutU lanseni sarmtr r tw_" joorj Reuo rnuue eiia isäsi oli syttSa "Isäsi el tosin ollrt miku (rH llaepnsneunsitllaManultJaosthaiänn JJootuatuhi äntiHtja t kaan ollut tehnyt Neljäntoista Vl den peräsU Jumalan armosta j" keudenmukalsen tuomarin menette lysia joka lähemmän tutkUnAa n keen antoi kirjallisen lausurjion $ oiin tullut väärin tuomituksi ca nyt vapaa mies "Äitisi Jumala häntä siuiatkaoj oli saatettu uskomaan että tl h mlttu kuolemaan täsä TtaantUi scssä helvetissä Ja niimpä 10 vuoda uskollisuuden Jälkeen mitä nrati-kaa-n hän saattoi tehdä tjatellrssau tuIevalsuutUan kuin mennä uuda-Ua- n naimisiin? Ehkäpä ätn Si-jaankin teki erehdyksen meancsUj minunlaiseni miehen kanssa ma- - siin lapseni Mutta avioliitomme p rustul rakkaudelle ja vihki"!iaa siunattiin samassa kirkossa missä r-n- ut myöhemmin kastettua "Sinä muistuUt mitä olen kmJ lut sangen paljon isääsi M utu si nähän en tiedä sitä ja tusxir ko-skaan tulen näkemäänkään Syy ii-- hen lapseni? Isäsi on annitta ra-- märtää epäsuorasti että runulla e koskaan tule olemaan laillista oiku-lta sinuun Että isäpuolesi mi lyili-syny- t sinut lailliseksi hpseksea EtU Jokainen yrityksenikin tlMl sinua puhua kanssa! vieläpi to-- gitUä edes ympäristösi ilnmkaa tullaan mlnulU kieltämään "Se lapseni on oleva miruTj kit kerä malja todellakin Se on olro vieläkin katkerampi rangaista nsä le kuin kaikki se helvetti JosU 2 kärsiä syyttömänä mieheni 'Tänäpäivänä on minulla ie nju joU niin kiihkeästi kaipuin -Is- lassa ollessani Minunhan tului dli sliU kiitollinen luullakseni silli n-ahan useat muut syjttbmat aaM saaneet virua lopun Ikäänsl tkIo-- lassa Minä todellakin hyvakrotl män vapauteni Ja yleistä tapat to datUen piUisihän minun oilcutd: Juhliakin vapautukseni vusspLvf: Johdosta Mutta näetkös lapscm voimat Jotka minun kohtaloni 3-m- än lankoja kutovat tekerit aen Juhlimisen mahdottomaksi-- miksi? Siksi että tulji vapau'tlal Juuri Usmälleen virnsi sitten ttJ-päivä- nä "Eikö se Urkoita mitään !a?' Sen pitäisi Sillä tinäpänM eJ UyUt 17 Juuri sam-tn- a pinl-if- c vuosi Ukaperin mnLlle aenctaa J-kais- in vapauteni! Pien kirjeesi Jon ka kirjoitut seitsemän vuotti rt minulle alkaa kysjTnkseIlä 'J! ka tunnette voivan ie "En halua vasUta siihen Ktn sen sijaan syntymäpäivästäsi J-- - U lahloisU JoiU tui t saamaan ' näpäivänä olet vuoden siitl & Jolloin tulet Uysi-iklisek- si i1 naiseksi Se on oleva päl J"3 tulet samaan lahjoja kaikilta s Jotka toivovat sinulle hyvli "Minulla myöskin n okva it% "Minun lahlanL larsesl tavallinen Se on se hr äntasd " soitua Joka ihmiskunUa on P Unj-- t IklvanholsU a"iisu TäU minun pienU osci-voi- da osUa kullalla eikä ytlis' tään keinotekoisten miesten ' _- - t 1- -! Viltti x rananTauuopaiRoisK --- — sopiva sinulle Ulli hetken- - - Uklll t_„11 lr-r'-tltl- SS' "& ralnen 17 sj-ntympäiva-nifi Cli c lUlCC uicii" -- — kallein aarre säilttkv')-- lapsensi en läheUkään tr$t maanisia uivara -- — - ydantusklanl" S--l Ja |
Tags
Comments
Post a Comment for 0230a
