Vapaa Sana, May 11, 1940

              m a
Vanha hm "liMmmm
rZ?!J
f MAY 11
"
A
&&
n
gp
ikiilaiiet kSyttlt Ncrjan valtauksetta n Troijan knnctla Iahettamäl'1 Norjaan ennen valtautta
t miärJ turisteja" Jotka sitten valtauksen hstke U muuttuivat sotilaiksi Kuvatta matkustajalaiva -- Co-iriut-
- teiioo ankkuritta Andalaneain vuonotta ja jouKko saksalait' turisteja astuu maihin laiturilla
akkorauhan mene--
tykset Suomessa
Arviointia saatujen tietojen perusteella
Kirjoittanut A
l'erijln aneleman pakkorauhan merkitsee menetys tonneissa n Näidsn kolmen suursataman onal
imelle aiheutttamista prosenttia suusarvosta ei mlnulli olo kfoillä
on ollut kovin talkea saada Sahateollisuus menetti suuria Ja tietoja
ti
ww
täkään käsitystä sillä tark- - keskikokoisia sahalaitoksia ainakin! Hansrosa menetettiin ("vuokral- -
tietoja uuden suun-1- 5 joista suurimmat olivat Nurni-ie- ( m)kä ironia') valtion syvä- - ja
on toistal-ek- sl puuttunut K'in saaren PöIIäkkalän Suojärven Las- - ennenkaikkea talvisatama Jonka
niitä on osittain saatu käy suu- - kelan Käkisalmen sekä Viipurin merkitv ti iimne „eikässA laituri
urteinen arviointi myös mahdoll
mlutn menets
£
IIRI-- 1
sahat Suomi on
vienyt viime vuvlni keskimäärin
vuosittain n 1 miljoonan standarttta
sahattua puutavaraa Menetettyjen
1'enijan anastama maa-alu- e vesU- - sahojen osuus oli n 130000 st
wn niyttdä olevan n 42550 ne- - siis n 13 pros maan sahatun puuta- -
taetriä mikä merkitsee n 1-- 9 varan vientimäärästä
+r
käytettiin n
en phta-alast- a (Laatokan en-- l Suomi menetti "f'000
Suomelle kuulunut vesialue mu-- 1 mm Läskelässä Ja "? kU„J!n uku 23 °"
kettuna nutta e Suomenlah- - Suojärvellä tuoUnto-'- ? ™ - VeSia lU I11A1ltott1l4A ai-f-n MH-- 1A ?A AAA AwtA 1'-- K _ ""-- JJJa v" js -- - --v„vvvwv„ bihu vuiuiciai i ouvvv bujutia ininä ic- -
Mristös-ä- ) Prosenteissa lausut- - kitsee n 11 pros Suomen Duuhiok- -
w mta-aluemenet- vs on n 11 pro keen --uosivlennlsta
Jia 2—3 alueesta on ns kuitl-- l Faneerltehtalta menetettiin Viipu- -
ja
pittna maata (vlljelvs- - tai tiol- - rln lähistöllä „€lm vn minnnn tAnnt
F4 asutusseu- - J Menetetty tonnirrää- - erliasta( pääasiassa kuitenkin puu- -
' ja loput suo-- korpimaata ra n en Kerrassaan n tavaraa suoranaista
''uutrrtnetyktet
osatton
'23 maan faneerin uctuisesta den menetystä menetti Suomen
nuen professori Ihari Lelvls- - Lisäksi menetti Suomi esim Vllnu- -
! la tohtori Liuri Kallan laatimia rlt la ympäristössä maan kum-- !
ollisla taulukoita laskelmia mankin osuustoiminnallisen tukku- - ma Kirj 1938) Suomen liikkeen uudet uurmyllylaltokset
Uuaden slalnnista tuotanto- - (SOK:n Viipurissa ja OTK:n JäUs- - 'J' hM-altse- e että Venäiän kessä) rautateiden yksityisten
alueella „ - muutakaan
oli v suurimman niiaVämniii mm
iayrnp virvoitus-- 1 tolmitta'at
BfvatkUrt
huonekalu jonklnaaen
ttfitalta meljereitä
Hmekotk-ll- a uUmaani
mettämlea--
teollLsunden
Ftoounnoa
öOOOOO
teollisuus winiti
uoUnnon rahallist
T0UM1L
MIMlPiutl
PULLI
öAtt Miw
kVBKVjflV1'
menetyksiä- -
rajaviivan
(Verkkosaaren) tonniluvulssa
pakkoraufiassa kokonaan
oloissa
kustannuksin
Puuhloketchtalta ffollarla lJennttu
Hämekokella
Menetykset
sulkukamarien pituuden
mahdolliseksi
liikennöiville
aluksille kautta
Lahdenpohjassa
metsäaluetta Hämekoskella
suuret konepajat lalvavelstämöni
tuotannon tulitikkutehtaan
(Havi suuria ( mitahan
n tupakkatehtaita Ja
n soo Juomatehtalta makeistehtaita annoiat u
RLlskeU 'mo- - ja vaatetuotetehtalta t_
_A
Ja
kahvipaahtimoi-- 1 alakaa
raut-Jtehtaa- n
Perotia samoin Nurmina
1500000000 rnltehtaan Huikeatapa jjuutamat
rcarkkaa
maan
&r
11
MM W#i-- % iKBK
HHq
M'
hevcren
tässä
viime vuosina Suomen
Jurin (esim
224 milj Smk
siten
kaan
teki
kulki
sekä
40tw tonnia paltsl
v:nna
aini teolli-- J teke
wujen arvo Suomen „„ nnm
Oy) 1n„fl Vanaa
700 mlH olut- - cnan herrat muut
Hml kutc- - täravt- -
hp„_
vila n ano tnnn „_ rinl aita sitte
iX fxi n 100 ta y m '
suuren ku- - mmm
Yhf Smk ! nämä mun
r- - Jonien Unlt™
ano oli v 1933 n hv
♦lt maan
lnt- - ir
ttf--:
11
taj
eli
sen
Ja
v
„„ nuo
Jne tätä nykyä vlhä
huuli lerpallaan aivan
Satama Ja knva menetyKtet
mun kotm6kk(nl „„„ Umma 0on
anasti Suomenlahden ran-- 1 koettanut udella Jotta mlk pannani-nlko- n
suursatamat Vllpurisa (Ja nen heitä vaivaa mutta harvon siihen
ten ulkosataman Uuraan) sekä Koi- - Ma vastausta Muutamalle Jo tokasin
Mliujkluiin onrat m i
'vlston sataman Viipurin kaupunkUa- - j„tta kun Hautamäen Alrrettikla on Nn un Itämissä oli n 1 mallin verran lattu-- nt kuollu elkl oo tietua uurenkaan
sa ii0ltu„M 'ripltuutU uuraassa n ih juuiju u- -
(IlTt kiivtTU n menetyk Uuraan suurin kustannuksin vtimels-- 1 nm eiköhän jo :hen
F'Mi2 brtv7 ten 10 uoden aikana laajennetussa Mies klrol ja uksi josta ma venn Lui syvän veden satamaasi saattoi yht- - n johtopäätökspn Jotta nan oo
Jsl cli
J Kovartnk0"' alkaa latata puutavaraa 45 valta-- saanu rläläkaän tarpeekseen Junlo--
vv c" I'ap"rittfitaat Joi- - „ tf„r oli Suomen suurin Johtajille Juopotteluverojen maksa- -
i "iir#n - — — — - -- ai-- _ liKHM"- "-
Kun =° T" Puutavaran vientisatama Ja Ni purin mlsesta
roUrtA kaupunkisatama man toiseiui uu- -
f Jil"" T rtn l-- P"1 vientisatama Koko ta-:Hs- ro
nrklUeemene!'varalllkenUeltaän oli Vllpuri-Uura- s
1 toiseksi suurin (n 2030OOO
MllUuu mnm itti tMt tr„tua n 2090(00 tonnia)
pres
UUANTABtA - 3ATUAV
i t i'1' y
'M --~l Jt -- :~r AI"! -- Jfc _--
w
-- usryi? --?
hahaantut
oli
eli ""T -
li-säys
myös Itämerellä
Ja 10 i
tai
Ja
MSMMWS¥¥MM"iSSWSSSMY
Mettäperän Torven lauantain juttuja
MMMMMMMMMMMMMMMMMMXMMMMMMMNdMMMMMyMHX
„
(saippuatehtaan n
la
iaUantaMi- -
—
kilkkiteh-- j
n
I nököttävät
I
Ja
liityttäisi "mm
el
m
Orn tullut huomaamaan
ettl syynä siihen
on oi-keastaan
te maa Mmi ka- -
A 'tnlncksessa- (Viipurin Yuhinteueansä vk—ulki -Viipurin Uurain ja lern Katioas orum_ i
' saiainiTu kautta Suomen kävelöö yli Suomen Ja Mia
a- - l'it Koiviston
[- -' LtiVu '
A-- ~t9 r!t - ja nartussa saiatun puniavar-- n ---— —n 7--S- uklaa koni Kirin -paikkoja Mutta Zn?aiUHa ulflittlMl- - puuhlokkeen Ja kun raja pys ntyun n n -
tn_iuusU0!(fn rttrtan-JiDfri- tWI rajaa niin lkatjlT saamat n MennlsU n 30 pro Pa-r-fcO
- 4 IV '""l
FWfli
Smle
taan
kuin
vietiin nH- - U Eila m nun oo Kumm „ rvlolda 'rlput Ja kalvoplkkyjä = Kun Su0ffln 'den kautta rU-S5"- 1 vii:n neuv ' kuutiometriä
WJ totnlln -- uodessi Mennlstä
-- uosittaln n
eli n 13
$ --
_" 'atfV £
-
-
Saimaan kanava
Kanavaa
1936
" - k _ ai v
kanavan
käytön
Kanavan
omalsuu- -
pros
olleiden
karerlnl
I niinkuin
Venäjä
--laisieiu-
-jumuu
vnpunn
'
k
i
tosina
lopuksi
muutamien kae-rlo- n
nurmtuulella olemiseen
Harmin
""luimfsss heillekin
ko tfilä karpeet Komissann oppia iki-set
Jo pa-lkmm-nta
vuottakin van- -
itlo kanavasta saadut mkennetnlALt
I
Jotka viime vuosina olivat n 6 8— 70 milj Smk eli n 140000 dollaria
vuodessa
Rautatiet
Suomen rautatiet menettivät sevi-raav- at
merkitsevät rataosat:
Rajajoki: Viipuri— Antrca —Sr- - 'ta ala Yvurtsllä Viipuri— Uura
Koivisto Viipuri — Valkjärvi Vii- -
prrl Xurmi Terijoki - Koivisto ff£j Antre -K- -so Matkaselki— Suoär- -
vi: Hitoia — KakUalml — Uaasull
Häme uvki — In pllr ijtl (
I Menetettyjen rataosien pituus n
n MO km tmailtlsa n 5I0 eli n
15 pros maan rautateiden koko pi- -
(tu'Jde a (n 5900 km eli n 3615
mailla '
Kafikois-Suone- n (uudn Hart
ian) i uita-ieukennekysv-my
muut-tui
sangn pulmalliseksi Puuttuu
esim Lokanaan yhdysrata linjalta
Nurm Enso - Parikkal- a- YVat t
sila T seksi voidaan osin tilanne
sehlttai hiljattain valmistuneen
uuu- - taa y iiuj 3 auatitA lmcvi rnu
Vuoksenniska — Simpele mutta sen
itäisin pääte Elisenvaaran solmuase-m- a
Jäi kai Venäjälle Rataa on heti
JutketU a Simpeleeltä Savonlinnan
radalle esim Parikkalaan ennen
kuin sllls rakentuu täysi teho Sa
noin iHi-it- n radan länsipää on kd-ices- tl
hdist ttävH etelän päärataan
uudella rad dia Lappeenranta
Luumäki Kaakkois- - Ja Itä-Suom- en
rautatieverkosto — n 60 vuoden tu-les
— silpoutui leensäkln nivaa
säälittävästi Itsestään selvää en
että tarvitaan suuria rahalllMi uh-rauksia
Jv vuosikausia työtä ennen
kuin uuden itärajan seudun radat on
saatu uusien vaatimusten mukaisik-si
Vaikein pulma on laajin Siimaan
Ja Pohjois Karjalan vesistöalueiden
vientitien Joka ennen suuntautui
rautateiden Ja Saimaan kanavan
kautta Viipurinlahdelle suuntaan!
nen länteen (Kotka Hamina Jne)
Kaikeksi onneksi pieni Hamina on
tullut uuslneeki hiljattain sataman-sa
mikä njt joutuneet aivan uuteen
valheeseen sam3in kuin koko kau-punki
Yhteenvetona tästä tarkastelusi
voisi laatia esim seuraavan sumndt
talsm laskeleman
Maa-aluee- n arvo 42530 neliö km
110 pros
S3hatecll!uus arvo 130000 std
110 pros
I Selluloosateollisuus arvo 1600"0 t
115 pros
Puuhiomot ano 30000 t 110 pros
i Paperitehtaat ano 40000 t arvo
75 pros
Menetetyn tuot arvo 1500000
000 mk 95 pro
I Rautatiet 860 km 150 pros
I
Edelläolevassa el ole ensinkään
kosketeltu menetettyjen mm mtt-sie- n
maanviljelysten kilnteimlstK-Je- n
Ja Irtaimen omaisuuden anoja
koska siihen el täältä käsin ole
mahdollisuuksia
Jossakin on näkynyt ylimalkainen
arvio minkä mukaan Suomi olitl
kokonaisuudessaan menettänyt so-dan
sekä rauhan johdosta n 600 mil-joonan
dollarin arvosta rahaa )a
omaisuutta Kun Suomen kansan ns
kansanvarallituus arvioitiin esim v
1927 n 2000 miljonaksi dollariksi
hnus pakkaa päälle eikä "plallsmle-hen- '
palkoista oo tletuakaan Vahem
irrstäkln naamavärkin ryppyiseksi
tela ii
m m
Muistuu tässl mialpen kahrentol-t- a
vuoren takainen juttu Hautamäen
Alttiista siltä ajalta kun hän oli
mettämlesten Junlon pomona Port
Arthurissa Syyskesällä se-ijalke-en
kun hSn palasi Moskovasta meni hän
käymään Sudburyssa ontaniseraus-matkall- a
£la11ä kun mettämlesten
junlon meiningit olivat retuperällä
Palattuaan hän kertoo mulle Mettä-perä- n
Torvelle ja toisille läsnäolevil-le
jotta nyt ovat asiat järjestyksessä
Sudbumsakln Hän organisoi siellä
käydessään Vapauren toimittajat met-tämlesten
junloon Mua nauratti ja
mä sanoin AlfretllK jotta kyllä kan
nättikin uhrata puolen tataa taalaa
matkarahoihin etti nekin mettärnle-he- t
saatiin veistämään taislpöllyjä
niaallmanrallankumouksen rautatie-hen
Alfrettl kirosi Ja hlhkasl että
joko sinä oot tuplajuulalnen taikka
porvari Ja mä sanoin jotta oonhan
mi
w
Kerran mä olin SuiJburyn poikata-lossa
kortteeria metusti tultua Talo
oli aivan Vapauren ritressä Ja aika
oli Juuri sen kesin keskiväli kun
siellä käytiin kovaa tappelua kommu-nistien
Ja "haloslalsten" älllli osuu-kaaratt- a
Co-optasllaie-et olivat haa-lnne- t
kommunistien kauhuksi ky-lään
puhujaksi eriin Ohrin Minneso
ä - -
o 52 LORNE — Ccpptr Cllff Road — SUOBURV ONTJ
25? STREET PHONE 8UDBURY ONT
PUH 3760
TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA
&
1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY
ol Jokainen laskea Itse mitä tämä
"sosialismin lanmaaii" raukkamai-nen
ja raaka ryöstöretki maksoi
Suomen kansalle jonka enemmistö
on työläisiä Ja talon poikia
Olen myös edelläolevassa
Enson Imatran sekä Kouhlalan
suurten voimalaitosten Jääneen
Suomelle vaikka niistä rll-deltlin- kln
Käsillä oknista kartoista-ni
voi niin päätellä Pälnastalsersa
tapauksessa Suomi menettäisi vielä
kaupan päälle yht 3270(0 hevosvoi-man
verran sähkövoimaansa mikä
merkltseisl n 50 pros menetystä
Suomen vesivoimalla kehitetystä
hähköenerglista (koko määrä nky--
jään n 650000 hv)
"Tämän historiallisen retken mul-t- o
tulee säilymään Xemorf-tolllto- n
kansojen mielissä" suvaitsi
rauhansopimuksen Johdosta lausua
Nemostolilton presidentti Mikhall
Kalinin
Sen minä kyllä jskon — omalla
tavallani! Ja tavarits presidentti
jatkoi:
"Tämä on suurin stalinilai-sen
rauhanpolitiikan voitto
Koko edistysmielinen ihmis-kunta
ter ehtii sitä suurella
riemulla"
Sitä uskallan epäillä Teidän ylhäi-syytenne!
SllUlkln huollmata että stalini-laisten
"edistysmielisten" lehdessä
kehoitetaan näin:
"Kun Juhlia tullaan todel-lisuudessa
Järjpstämään Punal- -
tasta Tämän Ohrin - talsi olla Ak-seli
— kimppuun kerran kävi poikata-lon
seinävierellä Arto Vaara Vapau-den
toimittaja joka uhkasi Akselia
että hänet asetetaan ensimmäiseksi
seinää lasten kun täällä vallanku-mous
kommunistimaihin tehdäJn Tä-mä
Juttu tuli mulle mieleen kun o-l- eti
kuullut että Vaara on asetettu
seinää vasten Karjalassa kun sensi-jaan
Ohr vetelee savuja larmltalonsa
seinää lasten nojaillen Minnesotassa
tlkä ole moksiskaan
Mua muuten Ihmetyttää kuinka hie-notunteisiksi
nuo melran kommunat-- s
Immo ovat tulleet Itehvasln muuan-n- a
päivänä vanahan kampp-kaver- ln
jonka kanssa muutamia vuosia sitten
koko tahi rllreltlln kämpällä politii-kasta
Hän saarnasi kommunismia ja
mä puolestani lusikoin hänelle tupla
Juun politllkatonta oppia Minuun el
pystynyt kommunismi eikä häneen
tuplajuulalsuus ja niin me kokotalvl-st- n
rahikin jälkeen oltiin keväillä
llrenlssi Kun tapasin hänet nyt niin
kysyin Jotta vieläko hän on kommu-nisti
El sanonut olevansa Huomau-tin
hänelle jotta jo oli aikakin hy-lätä
Stalinin opit Siihen hän tokasl
ettei hln ole niitä InlännyL Mi tol-jotin
hineen Ihmeissäni mutta rih-loin
viimein mä ketsasln: 'Ahaa sa
oot sila nostanut hakaristin askaroi-hl- n
roikkumaan sirpin Ja vasaran"
"Enkä oo mä olen ertstysmUlinen Ja
kulttuurljirjeston iisen" vastail hin
— Ja mi Jäin kerrm hi
neen toljottamaan enkä enai kei-lannut
El oo hylinny Stalinin oppe-ja
on erlstysmlillnen Ja kulttuuri-järjestön
Jäsen! Se on semmonen
Jeta el tavallinen mettimles
Jaksa Valtaa — ilettiperln Torvi
FNjOKSiA
Pohjeta AMkkW
fWI
Pohjols-ontariolalne- n yhtiö tarjotut
erikoispalvelustaan rakennustarve-varusteide- n
alalla Pohjola- - Ja Keski-Ontari- on
asukkaille Tulkaa tapaa-maan
Mr II M Lickley Sudburya
kontiorin hoitajaa
HILL CLARK FRANCIS UMITED
STREET
lii!lll!!!lllSilillii!III]:iH!IUl!lltW!ll
mmm0m0mfmm0mmmmm0mmm0mtm
STAR BOTTLING VYORKS
SUOSITTELEE TUOTTEITAAN
REGENT ämzmm00m0m0mmmmmm0m0i
MsmtmmammmmMammmmamammmm
SOITTAKAA
uaadahsenne Wtightographilla punnittua
PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA
Empire Coal Lmber Co Linted
ONT
olettanut
sit-tenkin
ikuisesti
uuremman
se-kasikiö
sen armeijan voittojen kun-nlak- st
niin olisi hyvä ctU
kalkin niihin osallistuisimme'
(Työmies maallsk 13 p:vä
1010)
Eität halua - syystä tnl toisesta
—lähteä juhlimaan edes taatuimmat
I "edistysmieliset"
I Lukuisat Amerikan suomalaiset
'ovat turhaan tarjonneet Julkisesti
1 täysin makseltuja matkalippuja
Eivät kelpaa liput
i El slttenkäHi vaikka nyt olisi
käytettätlssä juhlintaan laajennettu
i "karjalals-tuomalalne- n neuvosto
tasivalla" mikäli Moskova ei mie-llyttäisi
Viipurissakin kun on 'alkanut
luusi elämä" Siellä "kadut vilNevlt
ihmisiä tulvillaan" ja 'rikkaiden
kauppiaiden Ja porvareitten palat-peiiit- a'
kuuluu "iloista pianonsoit-toa"
mitä eslttätät "taloudtllisen Ja
kulttuurillisen uudellecnrakennu3-työn- "
suorittajat
Miksi täkäläinen "edistysmielinen
Ihmiskunta" cl kiiruhda "uuteen elä-mään"
vaan mieluimmin tyytyy
täällä kärsimään ci ainoastaan im-perialistien
vaan myöi "mannerhei-miläisten- "
(so Amerikan suoma-laisten
taltatan enemmistön) kata-laa
"kätyrfclmlstä" vieläpä "sokarol-mlstakln- "?
Vai tuntuuko sitenkin turvallisem-malta
olla täällä 6000 mallin päässä
Viipurissa on näet Huomen kanta
nivan lilan lähellä Ja se tl Juhli
kuten nämä "edistysmielisetkin" hy-vin
tietävät
Eivät liioin Juhli näiden "edistys-mielisten
omaisetkaan Suomessa
He eität myös ymmärtäisi alkuun-kaan
sitä suomenkieltä jota narri
"edistysmieliset" saattavat käyttää
esim näin:
"Iva Jo hyytyy Ivaajlen huu-lille
Ja sijalle tulee luita ja
ytimiä myöten karmita kauhu
Ja pelko kun manner--
heimllälset saavat kuin saa-vatkin
Ikäänsä" (Työmies
maallsk 0 p:nä 1940)
Tai näin:
"On turhaa puhua Suomen
kansan yksimielisyydestä Sitä
sn el ole — — — Puna-armeij- a
koettaa säilyttää työläisten
henkiä mlU Ikinä se voi"
(Työmies maallsk S p:n!l
1940)
Lukuisat yksityiskirjeet niiltä o-mal- -llta
ovat jo huomattavasti "hyy
dyttäneet' puna-srmeJa- n juhlimisen
halua "edistysmielisten keskuudessa
Ja niitä tulee kunhan -- htll lisää
Atlantin yli Niisiä käy selville ettl
myös nuo omaiset ovat muuttuneet
kataliksi mannerhtlmiläislksl Jotka
eivät ensinkään ymmärrä riemuiten
Juhlia "stalinilaisen rauhan politi-ikan
voittoa" Suomessa
Heedley Cal„ 27-4-- 1Ö10
Dr O D Legge
HAMMAf4tJUKARI
Suorittanut opintona Duntop
Research Instltutessa New
York kaupunjrtaaa
Donlop Usva-Kon- e Pyorrfceaue )
Boun Taudein
X-RA- T
67 ftlm S-t- r? — Huont 202
New Stevm Blek
(Regent teatterin vieressä)