Vapaa Sana, September 04, 1943

              mr:31
n
s
'ISa
il
rV Ty ' ' 'Ui w--i- —ijvvvN v J7 KS£) NSVNSW 1 V 1 I -- '"-J— _ — V-X- KSS1 !!li1il!l I Ih
il 'i i'"i iw V'!%
v 'n
VA li
(Jatkoa)
Nyt seurasi siskolla veljellä
asioitten selvittely Joka kävi paljon
helpommasta kun Paavo siltä
kertonut
"Minä näin Juuri postimiehen
kysyi mlta minun mieheni kir-joittaa
minä sanon toista
vuotta mlna olen saanut miehet-- 1
tänl kirjettä"
"Kummallista minä moisin
vannoa Kirje jona viime-viikollaki-n
hänen käsialaansa
Mutta teitähän kaksi Maijaa
kirje emännälle"
"Sanoitteko niitä tullut en-nenkin?"
"On ainakin viisi kuusi kirjettä
mahdollisesti useampikin"
päätimme että vielä
tulee kirjeitä posti veisi klrkko-viUrtlll- e
hän toisi meille
"Miksi emäntä ottaisi Kallen kir-jeitä
ymmärrä mitä siitä
hyötyisi"
"Kn ymmärrä minäkään"
Veljellä sisarella niin paljon
puhumista silla eiväthän olleet
tavanneet toistaan jouluna kir-kolla
siltäkin emäntä tehnyt
Jutun kuinka Maija kirkolla koetti
vlekotella Itselleen uutta miestä
Malja laittoi veljensä nukkumaan
penkille kun halunnut mennä
tuvan ainoaan sänkyyn al-koi
kirjoittamaan Kallelle pitkää kir-jettä
kysyi muistaako Kalle heitä
että yhtään päivää kulu
Paavon kanssa eivät iukollll Isan
puolesta
Kun Juuri lopettamassa kir-jettä
kuului pientä sipinää porstuas-ta
samassa vedettiin tuvan
Skklä auki Kirkas sähkölamppu Jolla
huone valaistiin Jätti aivan oljylam
varjoon Ville lakkasi kuors
saamasta
"Kalle" sanoi riensi kai-vattuun
turvaan Kallen syliin Paavo
Joka nukkui aina hyvin herkästi nou-si
Istumaan sängyssä "Isä tullut
tullut tullut"
Knoktn hypähtää pystyyn "No
mutta Kalle!"
"No mutta Ville' Miksi sinä nukut
tuvan penkillä""
"Säästimme sinulle kamarin kun
tiesimme että tulet Joskus"
Kalle kurkisti kamarin ovesta
tyhjä "Miksi vallin tyhjä?"
"Kniantä tarvitsi kalkki Martan
kamariin huomenna olisi tuvanpuo-llkl- n
tullut hjaksl kun minun piti
lähteä veljeni Nyt onkin parem-pi
selittää kalkki olet täällä"
"Mutta mitä tekemistä emännällä
tähän aikaan täällä Martta
vielä mukana menkää rauhassa
rukkumaan vielä yhdeksi yoksl"
"Kn minä nuku ennenkö sinä läh-det
talosta minä Kallelle van-noin"
'On niitä multakin valoja rikottu
voidaanhan tämäkin rikkoa"
'Ensinnäkin vastatkaa emäntä oli-ko
tämä sama mies jonka kanssa
joulukirkolla ollessamme juttelin
oliko Joku toinen?"
"Sama Juutas sanu jota sinun
Martta näki halailevan äsken
"No niin suruksenne Ilmoitan että
hän veljeni Mäkelän talon Isäntä
"Vielä toinen kysymys mlsä ovat
kirjeet jolta Kalle minulle kir-joittanut
Jälkeen?"
"Kn tiedä"
"UipuksI asiaa nimismiehelle
Knslnnäkln tapoitte miehenne Va-rastitte
testamentin salakava-lasti
olette rldättänyt Kallen kirjeet
rikoksista lin-naan
jouduttu"
"Sinähän sait lippaan takalln
testamentiksi kutsut"
"N'lln satn Isäntä makaa hau-siass- a
mutta lääkäri kaikki naapu-rit
Ihmettelivät sitä punaista Juovaa
Isännän pokessa jonka hän siltä
kun löitte
toistivat Kalle
Ville "Ja kehtasitte
välttää että Malja kunniaton
mikä olette itse?
ea _-r-
-r Jo
Hollolan
Kirjoittanut Naima Kalliokoski
paranemisensa
pienemmlstäkln
hevospllskalla"
"Hevospllskalla"
kumpainenkin
hakemaan jokainen kirje
Jonka olette pidättänyt älkää
nonnlo
missä ovat"
'Kyllä mlna tiedän haenko kalkki
kirjeet alt!"
"Hae yhdentekevää antaa
tulla kalkki yhdellä kertaa"
"Mitkä kalkki?"
'Siellä kirjettä Martalta Kal-lelle
kahdeksan Kallelta Martalle"
"Voi roiston roistoa' Narraa minul-le
että sinä olet uskoton pidättää
minun kirjeeni vielä sinunkin
Kuinka mahdollista että vää-ryyskin
menestyä niin kauan tu-lematta
Ilmi Minne sinä rakkaani
panit kirjeesi niin että olivat otet-tavissa?"
"Annoin aina Martalle että hän
veisi postiin"
"Minkälainen senlainen
tytärkin tässä talossa"
"Isäntävalnaan aikana pitivät
ainakin yhtä Isäntä antoi sille jon-kun
mulstoraslankln" sanoi emäntä
totta Isäntä tuonut päi-vällä
minun kamariini tyynyn alle
lippaan joka iannän sanain mukaan
risältää testamentin Sen emäntä
sieltä varastitte sillä aikaa kun Isän-nän
ruumista kannettiin tallista si-sälle
Sain kyllä silloin pois
jälkeenpäin olen usein huomannut
kuinka minun kirstullani sängys-säni
kalkki pantu ylös alasin mut-ta
Herran kiitos tallessa nave-tassa
minä noudan että Kalle
aukaista"
Kmännan piti lähtea ulos mutta
Ville sanoi "tassa ovat vieraat mie-het
tarpeellisia"
Hetken kuluttua tulee Malja sisälle
lippaan kanssa
"Anna avain"
'isäntä heitti järveen noin
kymmenen mlnuttla ennen kuole-maansa
hän sanoi että sinä saisit
särkeä lukon"
Kalle särki lukon aukaisi lip-paan
lipas tyhjä tyhjä!?
Kmäntä alkoi nauramaan han nau-roi
vedet kihosivat silmiin "Vai
narrasi Isäntä hempukkatstaan sanoi
testamentin tekevänsä kaski säi-lyttämään
tyhjää asklaan" taas
emäntää nauiatti
Tässä joku koira haudattuna
mene sinä Ville klrkkoväartln tykö
vaikka onkin nain myöhäinen
asiat niinkuin ovat pyydä tes-tamentin
kaksoiskappaletta pj-lem- pi
klrkkovaärtl tulisi itse
tuokaa nimismies mukananne tama
vyyhti alkaa käydä yhä sekavammak-si"
Sillä välin Marttakin tullut
Jeplnkan kanssa "Sen Ison kuoren
rahat minä Jätin sinne lootaan"
"Juokse kiiruusti hakemaan nekin"
ehätti Kalle sanomaan
"Kas niin tässä ovat sinun kirjeesi
minulle minun kirjeeni sinulle
voimme lukea niitä sillä aikaa kun
noutaa nimismiehen
"Mlta hyödyttää hakea nimismiestä
suuri klrjeenkuorl sisältää kait
testamentin Udella sinetillä
luk'tttu kaksituhatta markkaa
paperirahaa kuoiessa"
"Ktte uskaltanut murtaa auki
sinettiä olkoon Ville toistaiseksi
täällä
Martta kirjeen Jossa
murtamatonta sinettiä
Kunhan tätä testamenttia olisi
tehty Nannan kuoleman jälkeen"
emäntä
"Jos ette tehnyt aina
kaan minä siihen syntiin vika-- 1
fää onhan klrkkoväärtlllä toinen
samanlainen"
Hetki vakava kun Kalle vapi
sevin sormin mursi sinetin toisensa
jälkeen
'Olisit leikannut pään auki" sanoi
Ville lopuksi niin tehtiinkin
"TMtsmenttl- - Mini Janne
Mikkola testamenttaan ostamani
talon kaikkine Irtaimistoineen pojal
leni Kalle Juhannekselle ehdolla ettl
vaimoni Malja Matlntytir Mikkola
tyttärensä kanssa muuttaa siihen
uuteen tupaan jonka rakennln
1?0 vanhuuteni asunnoksi
htittt
t ' CT?11 ATT Wl
H" H V ~--
M m — ' A - — - — M — Ä _ _ _-
- VAAt
Ja
oli jo
osan
Ja
lian
Ja että on
kun
Ja mel-- 1
hein etu
tuli oli
on jos
se siis oli
että on
Me nyt Jos
sen
Ja sen
Kn lian
Ja oli
he
kun
Ja oli
jo
veli ei
Itse lian
ja
ja el että
he
hän oli
Ja ovi
pun Ja
11 ai Ja Ja
on lä on hei eno Isä on
—
e on
ja
t
luo
kun
on — Ji
nyt
sen jo
se
Vai
se
"
on
ne on
on
te
ja nyt
on
Jos
Itä
ja
Ja
sat
te sitä
ja
te
on Ja
te
'Ja nyt
el men- - Iha trtIM TfkrMa hVk I
vaan ne i
vaan on
on 14
Ja
ja
se on
voi
—
ne
on äiti on
he
"Se on oli
te
sen mut
ta
Ja
on
se on
sen
saa sen
sen
ja
oli —
että
Ja
ja
on
sano
ne ja
tai
Jos ja
oli klr
'
Ja
ja I
ille
se
se on
ja on
eri
siis
siis
"
toi oli viis
el
sa
rol "
itse ole en '
ole
Ja
oli
ja se
— Ma--
tia i
saa
r
Ja saa
"! rfi '%
r-- — = #— vv J ?V S f
Sedä
asua siellä kuolemaansa asti ja että
v aimoni saa pitää omanaan se i ir-taimen
joka uudessa tuva-4- a - ha
nen luovuttaesain päiraen: -
poikani Kalle Juhanneksen Ja hänen
n&rfia&nti aial n n
vielä saa vlnw:l kaksi 1 siimaa ja
lampaan sekä niille tarpee Ilsen elan-non
talosta
Vielä tän szak on sen iraimen
omaisuuden Jonka haa tel taloon tul-lessaan
Ja ZOt) mk raiaa ynnä pank-kikirjan
3093 za'„ onka han muka-naa- n
toi
Kalkki iruu mitä äl en rinta peril-liselleni
luovu etteva heti tämän tes-tamentin
Jt-lklluet-
Ua HclioUssi 15 p kesäkuuta 190
Taa-- e Matias Mikkola
ToJistaJat:
J VV Pylkkola Jussi Heikkilä
pastori kirkkoväärttl"
Toiset elivät hiljaa mutta emäntä
otti puhevuorcn "Kyllä se on tämä
Malja Joka on tehnyt Itse mokoman
paperin katsokaas sinetistä ettepa
voi näyttää että on Kannan sinetti"
Tähän tapaan pauhasi emäntä "ja
vielä meillä kun oli niin hyvät välit
el Isäntä olisi minua puille paljaille
ajanut"
"Se on totta että ihmisten siimat
te osasitte pimittää mutta minä tie- -
dän paljcn Jos puhumaan alan vähän
sen tapaUia kun se viimeinenkin koh-aj- s
tallissa oli" sanoi IslJi
"Miettikää nyt jo suostutteko so-vinnolla
isännän määräykseen Huo-menna
haetaan klikkovaarttl a pasto-l- i
jotka testanuntia todistivat ja Jos
tarpeelliseksi katsotaan niin nimls-- 1
mies ja lääkäri mukaan" sanoi Kalle
VH u (iffa luuri- -
Un aan mlka heille oliil pai empi
Nyt vi-tt- a Kalle muisti poikansa
meni vuoteen luo Ja nosti peitettä t
lill'aa sillä hän Kull että Paavo nuk - 1
kil Sielu tuljot Ivat laatä vastaan
Itkun v-dtls-umät
kasvot Ja turvon - 1
tieet siimat
"Miksi Paavo Itkee""
"Äiti" paiahtl Paavo "se ei ollut
kaan iä kun tuli Ja mlna luulin "
" apserl Iaperl Iahän se on
vaikka se tt-t- t vähän erilailla kun
äiti on kertonut eihän isä luullut et-tä
olit 1 ereillä Isä el hurmannut että
slrä vai oi olisihan Isä cttanut sinut
heti yliinsa niinkuli äidinkin"
Siinä samassa KalleVln h omasi mi-tä
oli tehtävä Haa sieppasi peitteen
kokona iti jois Paavolta ja otti pojan
sjllln-- a puristi Paav n rintaansa
vatan PoUail poikani kuinka
lokfl ta vi'eval-s-l slrä clt kasva-nut
sinä rutistat minua kovempaa
kun äiti sano denhan niinä isä" —
"Isa Isä" sanoi Paavo Ja rutisti Isää
kaulasta entista kovempaa "Minä tu- -
(ien pian seitsemän vanhaksi" sai hän
—
i
TUOMAALA PISTI TANSSIKSI
Merisotilas Dob Tuomaala Yhdys- -
valtaln meritiessä pisti tanssiksi kun
nätti kersantti Luanna Spurgeon Jo--
Va kuuluu N AC n soittokuntaan pu- -
haltelt säveleltä Ilmoille torvestaan !
Emme Ihmettele lainkaan vaikkapa
Tuomaalan sydän limpenlkin tuollai-sen
tu an puhaltajan nähdessään
n
MH'fi'HrlAO'AV V VjSsNtT 3WSJvxv I
r-- iu" sw™ wH " — 111112 !_ 1
( -- €tui Toutainkin silla minä
: lähes neljä vuotta pois mutta
t en enää mene en kokian"
'Oliki sisä t della mais-os- l me--t
myt rlakla toverisi kirJoittt'
ysl Milja
'Olin eiercpi kun pi'11 vuotta olin
iin efea tietänyt edes omaa nimeä- - j
r1 Sitten eraana päivänä heräin kun
ui estä Sinun ja Paavon kuva oli sai-?a- l sa pöydällä Mlna katsoin sitä
a yhtäkkiä kalkki minulle selvisi
nultin teidät Ja kodin mutta en tie-aa- t
miksi olin sairaalassa Kysyin
rcitajalta mutta hän sanoi tulevansa
pian talalsin Ijakari oli sairaalassa
1 än tuli minun tyköni sillä huoma-sin
että hoitaa oli käynyt kutsumas-ta
'Vikst clen täällä?"
' I oukaannMtte työmaallanne" sa-to!
laakirl
"Mutta enhän minä ole mistään ki-peä"
sanoin
"Sepä hauskaa te olette ollut tääl-lä
jo jonkun aikaa ja ulkonaiset vam-mat
paranevat pian"
"Tietääkö laakarl että minun pitäi-si
mennä Jouluksi kotiin vieläkö mi-tä
ehdin?
"Vielä vielä onhan sitä aikaa mut-ta
teidän pitää levätä vielä taalla jon-kun
alksa että tulette aivan entisel-lenne"
Minä iepallln pari viikkoa aivan
lauhalllsestl vaikka itsekseni ihmet-telin
että joulukuussa joka minun
mielestäni oli oli tänä vuonna niin
kirkkaita ja kauniita päiviä Oli on-neksi
huoneeni sairaalan nurkkauk-sessa
että en nähnyt muuta kun vas-tapäisen
seinän mutta sittenkin
Eräänä päivänä lääkärin tultua mi-nä
kysyin taas tapani mukan ehdinko
jculuksl v lela kotiin "Kyllä kyllä eh- -
ditte" sanoi lääkäri Ja piti Jatkaa
matkaa "Minä haluan tietää milloin
mlna paasen pois täältä Ja kuinka
Kaua" on Jo täällä ollut — Ja mikä
minua vaivaa?"
"Teitä el vaivaa enää mikään olet-t- e
vaan heikko sillä te olette maan-nut
kauan saamanne alvotäräyksen
'ohdosta — Kas noin olkaa vaan rau-hallinen
tuttavanne on kirjoittanut
kotlnne Pian te olette entisellänne"
Läakarl lähti Ja mlna en muistanut
tolstakertaa kysyä mikä kuukausi oli
kuitenkin minä sinä pahana tulin
varmuuteen että on kevät Kun hoi-tajani
tuli kysyin mlna häneltä mikä
kuukausi Japalvä nyt oli Maaliskuun
yhdeksa sanoi han mutta samassa
säikähti Itsekin mutta se oli myö-häistä
En ymmärrä selittää kuinka se ai-ka
meni elokuuhun Toisinaan minul-la
oli alussa vielä kuumetta mutta
parantuneena sitten elokuussa pääs-tettiin
kotiin Viipyi näin kauan että
saatiin jhtlon kanssa selväksi minä
sain Jostain tapaturmakassasta natlt
lahat niin että en ole aivan tyhjä
mies
Nahat mini raheista kun sinä tu-lit
kotiin minulla on Joka markka
Jkorjussa jonka olet lähettänyt ompa
vähän enämplkln Olen saanut leh-mästäni
Itselleni voin koko ajan se
on riittänyt hyvin kun keneät sain
alosta Aluksi antoi isäsikin rahaa
mutta emännän takia en minä otta- -
ut enaa vaan otin sinun lähettä--
iästäsi rahasta mutta nyt olen saa- tat Jo pankkiin sen tilalle uutta"
Niinko on asiat Ja emäntä kun klr-(oit- tl ettei minun kannata tulla tyh--
änä kotiin että sinä olet tuhlannut
kalkki lähettämäni rahat siksi el kai
vastannut Ja kun el sinulta tullut
vastausta niin aloin tunnustaa täytyy
o epäilyksen matoa kasvattamaan
rinnassani Jos en olisi saanut yh-tiöltä
rahoja tuskin olisin vieläkään
ullut mutta nyt tulin oikealla
"
kirjeitä mutta
en ollut vielä varma että ollstn
uskaltanut emännän puheille silti"
"Äiti minä olen lukenut kaikki
mat kirjeeni Ja kalkissa sanotaan et- -
tä mini saas dollarin Ja saan ostaa
mitä silli haluan" "Eikö siellä ollut
dollaria" "El" "No kvlli mummo
antaa huomenna"
Mutta mikäs oli se rahan paljous
joka oli testamentin mukana siitä el
[ a f nm — se OH tihia MI M arina
El OLE ENXX
Alice vanhin elefantti eläintarhois-sa
on poissa Sen takajalat tulivat
jonkinlainen reumatismin ansiosta
sellaiseksi ettei hän pysynyt Jaloil-laan
Ja niin se kivuttomasti tapettiin
Kuvassa nähdään Allcea nostettavan
viimeisen kerran Jaloilleen New Yor-kin
eläintarhassa
puhuttu mitään koko paperissa "Kyl-läpä
selviää ehkä pastori tietää?"
Aamu tuli puhellessa asioista jotka
olivat epäselviä El tullut enää uni
Paavonkaan silmiin Isän tulo Ja se
suuri rahamäärä kahdeksan dollaria
Jotka mummu huomenna antaa piti-vät
Paavon silmät kirkkaina Hän
ostaa itselleen sukset ja äidille ken-Kä- t
Ja Isälle? — sen han kysyy huo-menna
Päivän valjetessa tuli emäntä Ja
sanoi että hän tyytyy testamenttiin
Jos et nimismiestä sitten haeta
Ville kävi hakemassa pastorin ja
klrkkoväartln Näitten tultua haettiin
emäntä Klrkkoväärtlllä oli jäljennös
testamentista olipa vielä kirje Joka
sanoi että ne rahat ovat Maljalle
Kallen ältivalnajan tahdosta kun hän
oli pikkutytöstä asti ollut talossa Ja
tehnyt tehtävänsä rehellisesti jne
Fankkiklrja Josta emännälle luovu-tettiin
500 mk oli emännän omassa
hallussa Kirkkoväärttl katsoi kama- -
Kirj
Heinäkuun Suomessa
ja oll(hasta
vetäytyneen pi-- 1
majoilleen
koivuja
jotka j-mpärtii-v-
at Kivelän kittanoa
komeata valkoista päärakennusta
Oli alvankuln koko olisi
kohdistunut hiljaisuu-teen
Ja Ihmisetkin tänl het-kenä
toimettomina koska oli
Ja viikon kiireellinen oli
kuin väliaikaisesti
Kivelä oli ni-mittäin
intanut käskyn että kun
heinänteko oli sujunut tavalMsta ne
ja sateiden häiritsemättä
niin pttl lauantaiaamuna aikasln
aa Kivelän erikoiseen iuhla- -
klrkonlattta kä-Uv- ät polut
naravottu tasaisiksi kukkasia oli
kannettu stsain Ja asetettu kulkoi-hl- n sisäköllekin oli annettu uusi
"virkapuku" käytettäväksi Ja paljon
muuta olt kiireellisesti Järjestetty
Kuntoon
määräysten mukaisesti
misu Johtui kalkki
Ei mutain muusta syystä
"Tänä jo kyllä että " Timä työ olikin Jo
olet kirjoittanut Ju' rinama1 oli likaistj puhtaakai
niin
o--
meinasi kun lupasi tai
Irtaimen kanssa eihaa tai tiu rassaan mitään
"Se olisi nyt oikein
tmmyehujttälakuostivieutträtyaeöinssitmetemttytenää Itsäämknuatäna mstaeiloE—n nu„ kamariin uudet huonekalut Tj?
emäntä onkin ne vieny aiia
tsaiiennsa ismäneikiannnanmiitmä e taneUihtaauvelilae u
moln vaikka hän ei määrännyt ~ eläkettä maksettava iitC
lkeilnlenjäl lkleuepnaanmimstäinämeetvtäilmUeyiköceja fnc rkkkiuaaitusnetaselnsellammäkmsäueynnödeäthapntiadläosnaraukvpoerjoityiantdtäiättyjttifrfjuijr
"Minä en rupea armolelväUe minä vielä ruuan Itselleni" taa
ttI—ounro"iHttlaiataarknittekitailtlaVeniln3vayiaathint_pak&aroak?aio_oisnia säalnkioieii ptuia
"Tuottakoon mitä tuottaa %wz mökki on tyhjänä minä muutu ii ne takaisin"
"Jos siihen tyydytte saatte k lreine hvyuvoiknrakmaahadten okmoalmkseennnleehmsiiäität!ottj mutta Isäni kun määräsi teille irä
tavaksenne tämän plkkutuvan J oU tämä parempi suutarin mokkii joh on vanha ja länslstynyt"
menisin ennen vinha mokkiini"
"Kuten tahdotte me katsomme et tel teiltä puutu mitään"
Sanoin Jo että ei armoleipa
tarvitse antaa Ja Jos ei minua eiii tarvita niin menen pakkaamaan tr
roitanl"
"Klhän sillä semmoinen hoppu ole'
"Minkä tänään voit tehdä iii ia
huomiseksi" sanoi Ja lähti
"Niin kaunis mutta niin !uku'
sanoi klikkovaarttl"
on" sanoi Ville "kria
sillä naamalla vielä miehen ottaa ei
kä kestä kauankaan"
"Ja otti se miehen mutta ei clii!
luullut että Itse vanha klrkkovUtn
tarttui syöttiin" sanoi Ville lenrs
vana syksynä kun kuuli ettl eminä
sai Jo kolmannen miehen
Mutta olihan sillä 3500 mk rahi
ja kaksi lehmää jotka maksaisin'
lähes sata markkaa kappale kyllä £
klrkkoväärtllle kelpasi ja vielä motti
kuormaa Irtainta omaisuutta tuutu
hevospllska oli unohtunut talilla
'Malja ja Kalle ostivat naapuritalon
että on sitten perillisille Jaettam --
Ja olikin niitä perillisiä aina yhdet
sään asti kun se aika tuli tai tulee
sillä en tiedä tarkemmin Hollolan
dän tarinaa — (Ioppu)
AJatelkia!
Olipas tus nyt ah " J inU
Hovineuvoksetarta pa "r3"
tuttamaan Elsa olt 'ut p ' r
nen vitsi kxtia kirossa kc
kertaa alaisesti Ja kahdesti JdK-c-e
ti mutta aina siinä oli ul"ut iouU
Senpä takia oli tyUrMa
huilta pitävä älL nmi P
teellisesti valmistanut m
dennen sulhasen vastaanoton K--
nyt taas tällä kertaa natiB
kommellusta sattuisi ker"-ma- n
mukaan oli tämä kuudes -
telkaa toki puo"sln" täytwa
— Pekka Kartio kovin etevl sk
maisteri Ja konttcTipi'kk8- - '
äärettömän säännöllinen kaikin P£
Iin — Pekka ma ymrirJ
etu minun täytyy n01"
tuuksJanl" oli Elsa in "
Juossut Itten puuUrhapoÖa ?
taan nannut moottorin käyn'"
tjaa porhaltanut Kallelaa-i- - n- -
iiu iijsma iv" —
osiaan" oli hän viell laituri"! "
tanut äidllen joki Juuri sö-- ' ' "
VASTAANOTTO
— eli "Pekka se oli tämäkin Pekka" -
Eero Markio
päivät ovat kuin siltä että dotett in k
jlecnsä kauniita tämä päivä minä hetkenä hyvänsä EI '
yksi niistä Taivas oli niin sininen kihovineuvok&ttUrellc kyllin
kun vain Su men tiivis o'la voi vaan Elsa-neidil- le Mutta ElJtf
päivä paistoi hohtavan lämplsenä 'oli saanut päähänsä että hi'tn
tuuli näytti tykkänään 'dottomastl täytyi juuri iiu
omille eikä tahtonut häl-'oll- a läsnä lottien k)kou-ses- i K-ri- tä
mahtavia ja pihlajiilelassa toisella puolel!" Pr j
luento
rauhaan Ja
olivit
liun-ta- i
työaika
ohitse tai lopus-sa
Hsvlneuvoksetar
peammln
sia
hovi
kuin Ja
horineuvokaettaren Urk
kojen
Entäj sitten
tämä?
Iltana kuulin I
e-ua-nrs
taan
sovintoa
"Minä
Jätä
"Kaunis
e
väliin
suurta
tämän
vain
Elsan
"Kyllä
tallon