Vapaa Sana, May 24, 1941

              f ! % f
--V! Sr
miti
"""ifitfiuini toC0iiJ0!M0t4 w iwO %tO(jWi t-iid-
"!
j '"KjflUHv
itvui LAUANTAINA TOUKOKUUN 14 P — SATURDAY MAY 24 2_°u
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Indepandant Flnnlah-Canadla- n Nwapapr
Publlahad tvary Tueeday Thura-da-y
and Saturday by Tha Vapaa
ana Prtt Limited Toronto Ont
KINO UNHOLA Prealdant
VAINO MALMIVUORI Manager
K G ASIALA Editor
Prlvate Addreta of Pretldent:
4 Soho SU Toronto Ont
uelnesa and Editorlal Depar-tment:
t80 8padlna Ave Toronto Ont-Pho- nt
WA 7721
Rtglttered at second-ciat- s matter
January 19th 1932 at tha Post
Offlca Department Ottawa Ont
8ubacrlptlon ratea In Canada and
United State: Per Year VU5J SU
Montht $200 Three Month 100
In other Countrlea: Par Year WOO
8lx Montha $2$0
Onko Canadassa vii-dettä
kolonnaa?
ksi natsien tuhoisista aseista on
paljon puhuttu IIdes kolonna Ja
missä ikään he ovat päässeetkin vä-kivallalla
altaan siellä aina on il-mennyt
heidän korkealle kehitty-neen
koneellisen sodankäyntlnsä li-säksi
vielä viideskolonnalalsuutta
Tämä myyräntyö on niin kavalasti
valmistettu että sitä on valkea näh-dä
ja se tekee sen yhtä valkeaksi
uskoa
Tosiasia kuitenkin on ettli täällä-kin
on sitä olemassa Ja on sitä uskot-tavasti
aikalailla runsaasti
Mistä sitten natsit saavat aineen-sa
tähän myyräntyö armeijaansa?
Kikö jokaisessa maassa Canadassa-kl- n
luulisi kansan nousevan yhteni
mieherä ja naisena puolustamaan
maatansa Ja vapauttansa vihollisen
vhatessu sitä?
Niin luulisi la epäilemättä niin
tulisikin tehdä mutta katsokaamme
Jokaisella maalla normaalinsa o-lol- ssa
on kieltämättä huonot Jos hy-vätkin
puolensa Canadallakin niitä
on ja eräs kalkkein vaikeimpia
propleemeja on n s- - kansallisuusky-symys
Katsokaamme tätä kansalli-suuskysymystä
johon aivan varmas-ti
on Hitlerin palkatut acentlt iske-neet
ahnaan katseensa toivossa saa-da
sieltä npureita myyräntyöhönsä
Lukuunottamatta sitä että tämä'
maan väestöön Kuuluu noin 22 eH-kansalllsu-utta
muodostuu maan ar-sinai- ncn
väestö pääasiassa kahdelta
rrikansalllsuudesta: englantilaisista
Ja ranskalaisista Ymmärrettävistä
kansallisuu- -
puoleen eikä tällnlse-- i
epänormaalisena
Hitlerin apentit tietä-vät
kohdan Canadan
väestön ja niinpä p-U-
-
olemaan
propapandansa vaikutukset
Huolestuneena tätä
valtakunnan valvo-vat
henkilöt Ja sanomalehdet Eipä
siis Ihme oikeusministeri
Lapolnte Joka on Canadan
ranskalainen Ja valtion
heessaan maanmlehilnsa
että pyriklmyksiä synnyttää t-riml- ells7ttä
kansamme
nostattaa englantilais- -
ranskalals-canadalalsl- a vastaan
Ja englanti-lals-canadalais- ia
Te
olette siksi valistuneita että
ette Itseänne johtaa
raakaan pyydykseen ja saada
roistojen
ryövliaivtt teidit ja aitten teklai-v- it
lopulta otjikaeen"
Mutta ei
ole ainoaataan Canadan ranskalaisten
keskuudessa sitä löytyy vielä laa-jemmallakin
Meidän on muistettava
että Canadassa on noin 5O00C0 sak-salaista
joista epäilemättä on suu- -
rin osa tälle maalle ja hal-litukselle
Mutta kuka menee takaa-maan
että he kaikki olisivat sitä?
kukaan! Esim länneltä jossa sak-salaiset
maanviljelijät '
osan väestöstä on aina
kuulunut epämieluisia ääniä
Nämä äänet on nyt kylläkin vlsreis- -
vaienneet mutta kuka oi(
sanoa mitä siellä pinnan alia vielä-kin
kytee!
Tällä iideskolonnalalsten
agentit ovat ottaneet
menettelyn Jarruttaakseen Canadan
puolustussodan käyntiä Ja se
nyt niin viisaasti järjestetty että
on tyvin vaikea havaita No
voivat aivan silmää räpäyttämättä
yhtyä tuomitsemaan natsilaista ko
mentoa Saksassa ja muuallakin ki-rota
se" muiden mukana aivan pa-taluhaksi
mutta sentään joka kään-teessä
ovat tuomitsemaan tä-män
maan puolustussodan käyntiä
surkuttelemalla suurista veroista Ja
"ahtaista" sota-aja- n säädöksistä
Kuitenkaan tämä ei ole vielä niin
aarallista kuin se että jos käydään
sanoista tekoihin el kui-tenkaan
ole vieli huomattavammas-ta
määrin tapahtunut suoranaisia
sapotaasl tekoja ei sellai-fcl- a
Jotka aiheuttaisivat huolestunei
suutta Mutta varuillaan täytyy
1os niiden suhteen tahdotaan läpäistä
tämä taistelu suuremmilla tuhoilta
Sudbury Ont
Tässä kevät lomsssii
muistui mieleeni että sellainenkin
laitos kuu "Vipaa Sana" on olemas-sa
Ja ykankseksl ajattelin
toivottaa kaikille vapaa sanan luki-joille
hauskaa ke jatitoa ja vielä
lystlmpaä kesiä Ja kaikkea muuta
mitä se voi mukanan tuoda
Sudburyssä menee elämä
hiljalleen eteenpäin Touhutaan ar-kisissa
huolissa yhtäällä toi-nen
toisaalla Viime aikoina on
cnemmn kiinnostanut mieliä Suomen
Vlljarahashm keräys Kerääjiä on
ollut ympärillä kuin vilkkTän kis-soja
ja epäilemättä un monta "lesken
ropo" haa iin tipahtanut Joka on
kaunista nähdä On kllä toisia jot-ka
sanovat Kainin kun hä-neltä
kysyttiin että missä on veljesi
Tähän vastasi
tiedä olenko minä veljeni vartla?"
Tällaiseen tapaan Jutteli eräs kyrö-läistä
syntyperää oleva suomalainen
kauppias Kun kerääjä Suomea VII- -
Jarahastoa hyväksi lähestyi häntä
syistä on näiden kahden ärähti kauppias että "mitä se meil'c
välillä aina silloin tällöin tolsar-kuulu- u aikka "°™" nä'käÄn! meillä täällä kylliksi leipää
voisia erimielisyyksiä Jotka kuiten- - Kerääjä tletsti iotkl Itku kurkussa
kaan el rauhallisissa oloissa vaikuta kun kuuli tuollaisen lausunnon
toiseen Mutta
nivan toinen
tähän
onkin
yksi
Kain:
attui näes olemaan naisih
Eikä se ollut
n alKana on juttu sillä allekirjoittanuttakin -
heikon
keskuudessa
a- -
—
kertaa
tavalla
minen)
nimessä vanhaa Jätkää se
alkoi Jo En tosin
Itkuun van tulin
Ja että vfthän
!en tMm "'kaakin näkyvissä heidän että Inkala!- -
katsovatkin
tilannetta
vaikka Er-nest
Itse
Quebecin
sanomalla
keskuudes-sa
ranskalais-canadalais- et
vaataan kui-tenkin
aamal--
itsenne
viideskolonnalalsuutta
lojaalisia
muodostavat
huomattavan
hyvin
syistä
toisellaiscn
sitä
valmiit
Canadassa
ainakaan
kiireitten
mielen
ään
Täällä
Abell? "Kn
den
onhan
llkeräjä
kummakaan
monessa
tämän
ctuji
keitettyä
Jurnuttamaan rat-kennut
uteliaaksi
ajattelin katsotaan
sisia nousuista uinui nerru en iai:iv- -
nyt Aikani kopisteltuani muisti-luuta- ni
se minulle selvisikin Tuli
henkisten silmieni eteen tapauksia
sieltä Suomesta Eteläpohjanmaalta
Näimme kuinka ta! pakkasessa
vanhoilU hevajkaakellla ajaa kyh-nytti
Joskus vaimoihminen joskus
mle Kuormana" oli heillä kalkilLi
peltiastioita Jotka kilisi ät Ja kalisi- -
vot Uii-innn- ii ttX rl multa kulku- - suka vetoslkin viime viikolla pi fa tannltukaan- - Siis eiämä ei heillä
"on
canadalal-se- t
anna
la
Hi
tä
olla
elia
voinut olla oikein yltäkylläistä
muussa tapauksessa he olisivat olleet
kotonaan Ja lämmitelleet takkaval-kean
ä&rcssä Nolasa kaupustellois-s- a
voi olla tämän saman kaurpiasr
tätiä tai setiä Ja ehkä molempia
Voimme tässä sivumennen sanoa et-tä
me ennen mukulana ollessamme
anoimme heitä Orrykyrön pläkky-relk- si
No ntln Ilja rahaston keräys
on mennjt mielestämme koko hy-vin
sillä noin rumasti ajattele!
E)Try kyröläisiä kalnln verklllä va-rustettuja
kaurplaita 'n sentään
käsiin JotKaJharvaasa# __ Sudburylainen
ti ~ - -- '
Farmari joka vangitsi Haitin
JaalLHtfHBHffLLLLLLLKiHkk
wylti aXA V
k MV a "avv y ' _ ts ♦
- "37tN'_
Skotlantilainen farmari David MeLean joka vangit! Rudolf
Hetsln tenjalkeen kun Heta oli latkenut latkuvarjoatlmella alas
hänen pellolleen Kun MeLean lähetty! Hettlä sanotaan hänelli ol-leen
aseenaan vain heinähangon
Pakinajuttuja
Puoluettomuudesta aldallaistumi-sest- a
Ja muista horotta niisistä on
viime vuosina puhuttu Ja kirjoitettu
niin paljon että sen luulisi olevan
intnln aivan erikoista lääkettä takaa
maan vaikka minkä maan rauhan ja
turvallisuuden Siihen syntiin on'
langennut suuret Ja pienet kansat
Puoluettomuudesta on tehty aivan
kuin Jokin kilpi Jolla on luultu voi
tavan jotain asiaa puolustaa Tämän
kihen taakse on sitte kyyristytty
piiloon suurilta tapauksilta Ikään
kuin ne clät sitten tulisi kosketta
maan piilossa olijaa lainkaan Telk-ka
sitten suurissa juhlapuheissa Ja
huomatuilla kirjoituksilla on tehty-kok- o
maailmalle tiettäväksi että me
olemme puolueeton kansakunta on
parasta pitää meistä näppinsä eros
sa hyän sään aikaan
Sellainen on ollut tämä viimeai-kainen
nyt Jo hyvin tunnetuksi tul-lut
puoluettomuus
Kauniita sanoja Ja fraaseja vain'
Hitlerille tämä puoluettomuus on
alunperin ollut kuin hunajaa ja var-maankin
natsien asioilla llikuskele-a- t
ovat kussakin "puoluittonis!a"
maassa pitäneet siitä hyvän huolen
että tuo puoluettomuus ei ole vain
Jäänt pelkäksi sananparreksi
Mitäkö olemme menettäneet täl'U
pucluettomuudellamme ?
Jaa siinäpä onkin kysymys jchn
ei ole vaikeata löytää vastausta
Otamme nyt ensiksi vaikka Skan-dinaiia- n
maat
Se että ollakseen oikein tahraton
puolueeton piti nämä Skandinavian
mait erossa yhteisestä puolustuslii-tosta
Hitlerin komentoa kylläkin
noiduttiin seläntakana mutta Hitle-rille
ja Stalinille mieliksi täytyi e-de- ssä
olla puolueetoln Tämän puo-luettomuute- nsa
palkkana herrastelec
natsit nyt täysivaltaisina isäntinä
Tanskassa Ja Norjassa sekä epävi-rallisesti
Ruotsissakin Suomikin sai
vertansa vuodattaa Juuri tämän puo
luettomuuden takia
Entä Alankomaissa?
Sama Juttu Hollanti Belgia Ja
Luxenburp saivat natseilta ensin sel-käänsä
ja lopuksi vielä ne komen-telemaan
talossaan
Ja sama virsi Balkanilta Kun nii-tä
kehoitettltn muodostamaan yhtei-nen
puolustusliitto niin sanoivat Mus
solinl ja Hitler että nothtng doine
Ja sillä hyvä Puolustusliittoa ei
syntynyt Seuraus: Yksi toisenpa
jälkeen näistä Balkanin valloista sai
natsit harteilleen
Samaa virttä veisaavat meillä täftl
lä Canadassakin kommunistit Ja nat-sien
sympatiseerajat Meillä esim on
sellaisessa laitoksessa kuin parla-mentissa
Ottavvasaa Jäseniä Jotka
huutavat Canadan "puoluettomuu- -
idesta" tähän sotaan Siellä on m m
Mr Raymond Quebecin valtiosta
I Beauharnois-Larrairi- e Joka tekee
' Hitlerille palvelusta pauhaamalla
v-i- -r' x W " V X
Canadan puoluettomuudesta Siellä
parlamentissa edustaa Albertan sak-salaisia
farmareita myöskin sellainen
"kansanedustaja" kuin muutkin puo-luettomuud- en
saarnaajat ovat olleet
Tämä edustaja tuli valittua Domi-nion
eduskuntalaitokseen sen tähden
että hänellä oli riittävästi otsaa m- -
nen vaaleja puhua valitsijoilleen t- -
tä Alberta on Itsenäinen valtio ja
että maakunnan Ja sen asukkaiden
el tarvitse todella Canadan lakeji
eikä noudattaa Canadan politiikkaa
enempi rauhassa kuin sodassakaan
ta
Oli siinäkin sy tulla valittua tä
män kansan altaisen maan kansan- -
altalsia lakeja laatimaan!
Tällaiset ne ovat ensimmäisinä
almilt huutamaan puoluettomuudes- -
Heidän isäntiään ei ole valkea
löytäää Sen jo tietävät Skandina-via- n
Alankomaiden Ja Balkanin val-tojen
asukkaat
Pulla-Pekk- a
Makuuvaunun keksijä
Kuka keksi makuuvaunun? Hänen
nimeään ei milloinkaan ole Julkisuu-dessa
mainittu Sen sijaan kerrotuan
Pitt3burkista muuan pieni kasku
1S60 siellä suoritettiin rautatieni- -
kennustöitä Eräänä aamuna saapui
tarkastajan luo muuan työmies kä
dessään nenäliinaan kiedottu paketti
Tarkastaja silmäili hiukan ylimie-scs- tl
rohkeata tunkeilijaa mutta a-v- asl kuitenkin paketin Sen sisältö
kiinnosti heti hänen mieltään Pa-ketissa
oli näet säilykepurnukoiden
pellistä rakennettu pieni rautatie
vaunu Mutta vaunussa ei ollut istui-mia
vaan sensijaan makuulavitsoja
kahtena kerroksena Niihin oli sijoi-tettu
pieniä nukku1a ihmisen ku-via
Rautatievaunu oli sisustettu ma-kuaunu- ksi
Tarkastaja meni toimistoonsa Ja
ryhtyi asiaa miettimään Jonkin a-Ja- n kluttua Carnegie Ja Pullman In-nostui-vat
keksintöön Ja parin vuo-den
kuluttua oli makuuvaunu todcl
lisuus Se teki Carnegiesta teräs
kuninkaasta myös rautatiekunln
kaan Ja Pullmanista upporikkaar
miehen Vain työmies Joka tarkasta
Jalle oli tuon pienen paketin ojenta
nut Jäi iksi mikä hän oli ollutkir
—tuntemattomaksi Hänen nimensä
oli VVoodruff
—Kun rakkauden hellyytä tarvi-taan
silloin on aika sitä osoittaa:
jos sen silloin jätämme tekemättä
et tätä palvelusta koskaan enää voi
suorittaa Ei mikään tuhlaileva hei
lyyden jälkikorvass vot kirkastaa
menneinä palvini valottomiksi jäte-tyttä
hetkiä tai keventää kuormia
jotka jätettiin keventämättä kun uu-punut
mieli vaipui niiden painosta
JR Miller
Meillekin kerran
puheenvuoro
Hyvä opu sijaa antaa sanoo auo- -
malalnen sananlasku Kun nykyialka-n- a
katselemme Suomen postia Jcko
sanomalehtiä tai kirjeitä en niissä
meille ulkosuomalaisille heti näky-vissä
vieras ja outo henki Vaikka-olemm- e
kaiken aikaa olleet Ukkaas-s- a
vuorovaikutuksessa entisen Kot-imaamme
kanssa emme ole silti voi-neet
seurata sitä Suomen sanoisin-ko
— uudesta syntymistä joka siel-lä
on kaikkien niin ylhäisen kuin al-haisenkin
olemuksen vallannut niin
että nyt kovien kärsimysten koittaes-sa
ollaan kaikessa valmiit jakamaa:
niin ilot kuin surutkin että voitai-siin
siv uutta nvt niin 3nkarat ulko-puolisten
aiheuttamat kärrimyssarjat
I Emme s'lti saa lla niin naiveja
että uskoisimme Suomessa olevan
' rat:Vistun kaikki yhteiskunnalliset
i ja taloudelliset kysymykset s°kä
poistettu jo luokkavastakohdat Jot- -
Ika kal-a-a- t jokasta nykyistä yhteis-kunta- a
olkoon sen kolnonrano mikä
tahansa Se ain osoittaa että sitllä
on siirrytty hivenen verran kansan-vallan
(demokratian) tijlle myör
yhteiskunnallisella alalla Varsinai-nen
porvariaines on nähnyt itselleen
edullisemmaksi käyttää neu ottelu-pöytä- ä
työläisiä vastaan entisten
sulkujen asemasta saavuttaen sa-man
tuloksen painaa elintaso alas
Ja nykyaikana se on siinä myös on-nistunutkin
täydellisesti Viime ai-koina
on tähän ilmiöön Suomen
verrattain valveutuneissa piireissä
kiinnitetty huoijilota Asiasta on an-nettu
julistuksia eri lehtien palstoil-la
joissa Julistuksissa vakavassa ää-nilajissa
varoitetaan yhteiskuntaa
jännittämästä Jousta liian kireälle
Julistuksissa errataan aikaa en-nen
sotaa nykyaikaan sekä mitä ny-kyisenä
aikana Ja näiden palkkojci
allitessa voi työläinen hankkia ra-vinnokseen
Laskettiin nykyisten
korttiannosten arvo rahassa ja Joi-- a
on ehdottomasti minimi kuten esim
Vhdysialtaln elmtaive-eks- j rtit o-v- at
todenneet
Samoin on otettu osa noin pie-let
vaatekorttien arvosta —- ede-llyttäen
että ihmisillä on nyt vielä
arastossa aikaisemmin laitettua vaa
tetta ettei ole tarvis heti ensimäl-sen- ä
kortti uotena kaikkea käyttää
Nämät yhteenlaskettuna sekä otet-tuna
u!kjpuole'ta korttiannosten ku-ten
perunain aj vihannesten osille
joku summa sekä vuokra lämmityn
Ja valaistus Kalkki oli otettu viral-lisista
hinnoista tai käytetty viral-lisia
tilastonumeroita ja tulos oli
yli tuhannen Suomen mirkau vajaus
kuukaudessa
Laskelmissa vaihtelee tu'os huo
mattavasti perheen suuruudesta riip-puen
Tässä siteeratussa laskelmassa
on otettu esikuvaksi viisihenkinen
perhe: isä äiti ja kolme lasta Jona
on kohtuullinen Ja pidetään välttä
mättömänä kansan nykyisen luvun
säilyttämiselle Mistä otetaan se va-jaus
joka on ehdottomasti täytettä
vä? Se on mahdollista yksinomasi
ruuasta vuokra nr maksettava pääl-tä
ensin Siis muuta mahdollisuutta
el ole kuin klristdi suolivyötä Jät-tää
ostamatta Ihmiselle välttämättö-miä
vitamiineja korvata ne halvem-milla
"Mtamiini-köyhemmill- ä"
Allekirjoittanutta ehkä syytetään
edellisen Johdosta että alan kyl-ä- -
mään eripuraisuutta suomalaisten
keskuuteen vaikeuttaen siten anis-tustyö- tä
nyt juuri kun on suuria p-vustusry- ntäyksiä
käynnissä Ja tie-täen
että avustusta olisi lisättä ä
eikä suinkaan supistettava Mutta
olen lähtenyt siltä kannalta että
puhuen asia selvenee On ehdotto-masti
moninverroin parempi Jos saa-daan
Jostakin asiasta tai kysymyk-sestä
syntymään julkinen keskustelu
Jossa asla selvitetään kuin se että
takanapäin tai maanalla kuiskail-laan
Ja ei Suomen avustuksessa tai
Suomen oloissa ole mitään hämärää
jota tanitse karttaa tai salailla Se
Maailman vanhin
nainen
Mrs Silvia Hoover New Orleansls-t- a
vietti Joltakin aikoja sitten 114
syntymäpäiväänsä Hän on muuten
täysissä voimista mutta näkö on hle-na- n
heikontunut Rouva Hooverin
vanhemmat olivat neekeriorjia Ja hän
Itsekin on useita vuosia työskennel-lyt
orjana Hän meni naimisiin v
'536 mutta vähän myöhemmin hä-nen
miehensä myytiin toiselle paik-kakunnalle
Ja aviopuolisot tapasivat
toisensa vasta seitsemän vuotta myö-hemmin
kun presidentti Lincoln oli
ooistannt orjuuden Mr Hoover oli
ensimmäinen rapautettu orja Joten
hän sai lahjaksi Itu a:rea maata
MIsslsliltä
(kansanaines Canada
loissa 1:ka on "
jtässä avustustyössä t3
— —ia u i w _ i Jtu "" Jn luuurii iyoa eiee _ aina Jspn t! "- -I
--""n s' an roksen elämään
timaassamme
Kun kotimaas- - ~m I
lml_ä asia puheeks r n „i„ " -4-- -- " "S "m"'uitievuaevla laa a ketteat 1-O-ssi
I't"K' !__-- "7Il -- " m -- a ho-- ka nuis jniemyon " kasts män jos minkä tv -J-c- y-i i„i_ uuniuisuuaen itn
vaaria ett- - st
aina almiit meitä vahirgo-L- - saa tästä kysyr vÄiU
Suomenmaassa k Kkein 1
ii seieiaan j -- t t-6u-- rtJ
naiuieiiavaKSl - Xij'Ki
Kultainen kevät!
Sinä saavut t _£lci„ v_
ystävämme lämn ittien u Za
maailmaa Puolu t a tuiela J ai joKaisen pih - Suutelit ki
(ta oksaa Ja elää jjurujora
I Suuresti odotett on kevät J
jtoa reviaKikKuattaaajatunsukc äsenlaasaaato
jonaiseen lnmht i KeäirH
uus aurlnkoislne päuineen
mielemme iloiseksi Lurauta - tunut maa tari a suur J
liikkumiselle yli laaksojen ja J
nen lerve aisi ) ihmistä kjhod
K in liikkumaan vajaudessa
yrittää ohjata eiti ttsurUa teJ
Iistä hyvin omtia ultosalu hj helmasta Mcldäi miekalaj™
suureksi osaksi r ippuvamra
nossa olevista llir ista Eteskji
raaloisitn Ja v a he ha ihaum
ilmoilla vallan ejh merkihi
net tuntevat ph n ilmojea eV
ruumiissaan särk- - a Ja kaikjsai
pahein ointia Hyv n llmojea fj
taas heidän hui r anuttaan
vat vaivat
Kun Ihmiset ta-an-- at taw
niin hy in usein kekustelu lu
moista TäU tap a on sanottu l
kyyden koyhyydi ksi k aa et ole
vokkaampaa puh n aihetta I=s
on kuitenkin sui' alta ei il
taan yksityisiin ' s mitta
kansakuntiin Tr n karjat
kiihkeitä Joiden - aratta oa z
elostellut ulko-ia- s t t osuMett E
ka Pohjoinen iin m)iiicrKes
kylmine ilmoint a saattaa i
Karaistuksi k 3lu-ri- ii ne
vastuksia Mitä - maksi saa
me keiättä sitä n-jkkaa-aaa
meihin vaikuttaa
jo yli sen ai t
ihmisillä oli su r aunrgon I
Tinakin hienoutta rrasta-sill- a
oli aurinkci a pliirä
kaat käsissä ja tty piti
Jo estämässä P-- 5
kasioille Njkys tas
cksynejt äärin i „ e anrjcB
vontaan usr ta b
tauditkin ovat tUssH
kaalia valoUa C tura --"1
kln huomioon t tarjsi'
deissa oi sunij i pravart
linen loDa sai ♦ huolessa
lrVititiu Vaib-r- c -- 1 uMtÄJ
me tcr lh kn jr-Kc-ks
'
olla kaksi teräi - i'! lc1
tahansa j ? ( 3 —
tetään
Kevaäss c -
antava oir S
vat kesän ti
kylmlei llmoj
aikojen ajatt
tämme Jokapä
nelmaan Kuink
tuu toimissaan c!
lomaansa jo!
nauttia kesän k
n J3
set
r--f-
V!y
ttua k
n:
S JKI
i ttavat
t ajateSa :
a sat '
i n s:sta
__ j f -- siiat Maamies en ju -- - ™ j
monasti keväkyl -- " '" j
Vaimeitta KtlkisL -t- n™
st„nuisia unv ta !i= vj
j-- -i H ~ 5 BBU- - VTUtHO scfva in -- - - Ml tnM Mi4a mi —me I
valkoisen lumen tr isa o-- es
k'in Vatiniille r tilit ?
~tt~Kwstwmn AI T- - 'lAift ''
sillä Ihmisten herm ato ki--f 1
Luonnon suuri rakjsi™ (
voin kaikille 'k E"--1
Soimaan riennettä S T- -3 "
e on vain suinkin -- Hf-
Hellä on terveytt'' F-- ?
IUllllali tjl
että vihellätte tyoU 'ti
kukaupplas en E-- - w
minä vain vlttltelis