Vapaa Sana, June 02, 1937

              -- iL
4"Vflj(S i
NYT ON
iutarhavalineiden aika
jfkkiVM r) Kkkla haluamianne vaimeita" puuUrha
'"' 1 rersas istutuksine seka mono Siemenille cvat
' -wRfh'i"i1ty' Jmahdollisimman kohttfuiiiimai
PuuUrhavälinettä käam käyttöön
- ttul-i-lapio'- 1'-
kylvö-välineit- ä ym _ _ 5C kukin
IsM "- -' p_uut&rna nan_Ri uja
i iLrvtua cuuta _ _ _ £? kukin
i tiriiM v- - "_--- ' ''
14 tuum "EVtntui" rucnoieiKKaaja
Hrta 5740
-- --
--j "
Ruohon Koicooja
7Se
Koko-ku- mi kaateluletku
fti-- 1 hdstyi Ja kiinnityskappalineen Hinta $3&5
Pyönva kaitelurutsku
u T Ruohonemenia
ekriiniiti ruohca varten 45c F£Un
" - Cl- - nauna
LkClU "BUIcn k— vv -
„ vintoÄ nurmikkoa puutarhaa Ja taimia varten
Ljrm paketeitta lSe P- -
Lsin pkttnM WC P- -
sakki 175 : Pn
Vr Hamer avustaa teitä tarpeittenne valinnassa
COCHRANEDUNLOP
HARDWARE LIMITED
rhain St — Sudbury Ont
iän Thomas vieraile- -
issa Europan maissa
nitltaaan pari xriikkoa Nuvo$toliitotsa hän nyt en
tuiuttuma$a Ruotain oloihin
tutit et oe sosialisti tuskin edes raadikaal?'
ku& Ttccas Amerikan osia- -
xheta tidokas viimeksi käy- -
}rt!'!tinavaallssa on käy-ELTOt- na
Ja oleskeli äsket--
TiU:c!es$ Han on tullut
Ui Jccte hän oli tehnjt pi- -
: kivalta saadakseen plnnal- -
läiijluen silta mitä komnri--
iikaaasaareec ja nyt hä--
li-icTsdia-an on hätlMtää
iiii MilaUuJs piiU--e Ruotsin
J-V-ta(
wUUiu IMUACUA7MJBICU UI1U'
ici Norcaii Thomag ha--
E't!elläan lausua kkltyk--
tlenoo Sxialdtmokraten joka
hatattlljt Tämä on mV
i "'i niin suuresta maasta
I tlluu raäe nalioakaflTi
ki terran t&n kuitenkin kat-- 'ua anoa että hän alell
nusilleen sellaisU kuin oli
kaki: toisaalla cli parempaa
HuoLcmpaa Mutu aans
I T kuitenkin cH
SX
E
tl
cJ
el
Cli
taloiee myöskin vapauden
a Thoniasin tukka alkaa har--
=:tta hänen nuorekkaassa
UTOtsvaan ole m:tään
1 a silellui ajetuilU ameri- -
ivolllaan on edelleenkin
Jt piirteet Jo ennakoit aa
!#o presidentinvaalissa el
i:—m iidioiijmmjn vainutta ' Iiitau Ho iii- - - li--
- -v-- cf nuillka BCB- - LtHsa tulee käymään
kotka täiä
L :P3tfiile
kiviröykkiö
tnf& -- v~ V
tl- - _!____ f Jll!- -
__ "
—
kit
-
:i- -
cii
n
tl
— Sitä ei tietystikään kukaan oi
sanoa lausui Thomas Roosevelt ei
varmastikaan asetu ehdokkaaksi koi- -
mattaa kertaa eikä siten riko tähän
asti sarkymätöntä amerikalaista pe
rinnettä uutta palloa riippua siitä
m"nkälaIsU ehdokkalu asetetaan
Kokonaan mahdotonta el ole tekään
että saadaan nähdä uuden puolueen
osallUtumlnen vaaliin nimittäin työ-väen
puolue Joka rakentuu uuteen
aramattlyhdistysjärjestöön CIO:hon
keskisen lännen edistysmielisiin faT- -
marelhin Ja VVIsconsinln La Follette-puolueesee- n
Mutta ennen vuotta
1940 voi tapahtoa paljonkin Siihen
mennessä voi puhjeta sot Ja Arne- -
rikakin voi sotkeutua tähän seka
melskaan Edelleen voi uusi pula-kausi
syntyä kautta maailman sillä
nykyiset suhdanteet eivät rakennu
kllnteälle pohjall e
— Slutta Amerikassahan on todet- -
tarisa edistymistä?
— Tosin ajat ovat parantuneet
mutU el voida Ikuisesti lainata va-roja
valtion menoja varten Kerran
syntyy kestämätön epäsuhde talojen
Ja menojen välillä ja kuinka silloin
käy? Vielä on 7—9 miljoonaa työ-töntä
Joka suhteellisesti katsoen on
enemmän kuin edellisen korkeasuh
danteen afkana Eniten on tjöttö-mi-ä
kaalusköyhälistön keskuudessa
sillä uudet kirjanpitokoneet ovat ä
4m wmu lasui uio-- i -- __i fea ii ti„ u- -- nentaneei tyoounwi Paljon on t)ot- -
tömli myöskin rakennusteollUuuden
alalla Joka vasta viime aikoina on
ptULssyt klynlJin Samoin on työn pu
tetu erinäisillä teollisuusaloilla Nou-sukausi
Joka Johtuu varusteluista on
Käykää Sieiessa
8 fiv VANHAANMAAHAN
via Uldit Ntw VftHtlajU BREMEN EUROPA "' mtkutakaa tunnetuilla matkutUjalalvsilia
AKIA t DXVTICHL AND
t ' -- -H"iinicjackaxakltaelaMrltlmaleaaasjmMsrtaleEratilaliiasnmajma puHnsriatlalvH'
r - iiigja nua Mkallisasiamits uni
H'A"MHIURGGAEMRMEMANCALNLOYLDINE
iialrlvilaal —--_ VMuMmnrttra
VAiaalpec
KESKIVIIKKONA KE3XKUUM a-P- wik-- JUN£ 2
lisiksi vmitkln ontto
— Mtä tapahtuu jcs korkeasua
dacne talttuu
— Siilein käy llhrtA telati1l
Ei ele l-tternii-
Mfi ! -- # i
rtka ei olisi altis escm tasclMaln tar-tunnalle
Tosin ei tdia eiintyraään
kuten icitit vaan päinvastoin nii-den
vtustajaa sillä Eropan olot pe!ottvt mutta tällainen Järjestel-mä
Oii£iT1 kuftrctin in—tuntt u 1171 kahdutumalla vapaus Ja jolkta kan- - mtä J
— Eikö ssialUtiten plue voi
puolustajaa?
— Niin ten pitäisi nrotu tl f aa
onohtaa tttä puolue ti voi Amenkos-- a kasvaa tamalla Uv alla kuin esim
täällä Ruysisa suunnilleen lumipal-losta
suureksi valutekijäksl Ameri-kansa
kiinn!tt£ä hjoratota varsinai-sesti
presidentinvaalt mutta ro-luee- n tart7 ! uuri Jotta Ola
o!t oT niahdoljuujla aalissa
Joj saataisiin vaha ammatillinen
JtrJeMö {ohjaksi on mahdollista
että edistymktn tapthuisl noam-nii- n
kuin Lkiin tcitiaau toivca
— Onko ll cikea mies like-rraa- n
tällaisen pohjan
— LeU ti ole fOslaUsti tuskin edes
ttn
reriaattecn mukalseu
pääteiksi
ehdotetaan
vaan entinen republikaani Helsingin tie tulee tlemaan n:o Ja
mutta hänellä luonne jokaisessa siihen llittyää Hennaa-Jck- a
mitä tahtoo U en us!raa tulee tämän pjnaisen numeron
tttä voihessa siltä pitkä- -
piakkoin tr In suirtkkln io matka ret- -
SUCIIESTi
'Päätiejärjestelraä
'teyksttn on rlstevk- -
SlXOmeSta lähtenyt ref-JH- n nimi Ja ntml Samalla
Labradorun "n ottaa saInvallntn klttUärjcteimh joka
Prof Välno Trnrer Ja pari m'ta]
miestä en Suomesta toukok
25 prä Labradoriin tutklmumitkalle
on p--of Tanntr antanut
seuraaat mielenkiintoiset tiedot:
on Pohj-AmeTik- an
sijaitseva melkoisen laaja
niemimaa-alu- e Jenka pinta-al- a on 1S
milj nello-k-m Mutta ihmiset eivät
siellä pahein häiritse sillä varsinais-ten
asukkaiden luku on n SO Sen
lisäksi en niemimaan eteläosiin pt-rus-ttttu--
hin
teoUlsujslaitoksiin aettu-nu- t
asutmaan Jokin määrä valkoihoi-sia
Maan alkuasukkaat ovat montac-neintlaanej- a
Jotka osituin
vanhaa ranskan kieltä sekä eskimol-ta
jotka p-hu- vat Jonkinlaista vanhaa
englantia Heidän kulttuurinsa on
suunnilleen paollpaimentoasteella
Maa on jaettu pyynltialuetsUn joissa
kyläkokous määrää kullekin ryhmälle
oman osuutensa
— MlelenklictoisU oc että muuta-ma
v:osi tltttn Ilmestyneen niitä
Koillis oloja käsittelevän kir-jan
EtlostakFtt muistJtUvat täjdelli-set- l
Suomen eräiden pohjoisosien o--
loja ennen sivistyksen
maanteiden ym taloa Tavat Ja käsi-ty- kt
ovat ne ovat ällyneet
aina 1600-luvul- U saakka Matkani
tarkoituksena en koettaa
kolttalappalalsten ja eskimoiden ai-kaisempaa
yhtejttä ei rodullisu mut
ta todennäköistä kulttuuriyhteyttä
Moni seikka vittaa slhen että on ol-lut
yhteys navan vmpärillä aina Skan- -
labradoriin asti mutta
maan kohoaminen Ja vajoaminen on
sittemmin tämän yhteyden
Niinpä harpoujnit ja eräät muut Pet-samossa
tavatuvat välineet Jollaisia
on mjö mm Tthutsken niemimaal-la
ovat ilmeisesti kulttuuri-lainoj- a
Petiamossa on tavattu myös
Mati-vuonos- sa samantapaisia esuin-kuopp- U
kuin eskimot käyttävät Ale-J-teil- lä
Ja jollaisia on löydetty myös
TshutskJen Ja Jaman niemiffitalla ja
todennäköisesti nltä olki myös Poh-pols-Siperia- sa
ellei sitliä olisi niin
paljon turvetta
— Tätä varhaisU Navan ympäris-töjen
)hte)ttä on koetettu twllsua
mutta toistaLeVsl puuUuu tksaktisia
tietoja Ketktnl urkoituksena on
Jaori niitä selvittämällä Jää-kauden
Jälkeisiä merenpinnan liikun-toja
mLUli maan muoto ei ole peit-tänyt
kjo esiintymiä Jos cim olisi
tKi san talau matkalta melkein
tyhjin toimin MatU jTiteOävä on Jo-ka
tapauksessa Emmehän yrittämät-tä
Ja kokeilemana slsl aikaan ml-td- n
Rukiicnuamnie oumme pari
intiaania Ja eskimoa Ja aiomme tuok-ra- U
Eattle Harboria kuunarin
v av f -
Iäinen kuollut
Kilpeläisen oH ollut hoidetUvaM
±
hJoaaa oli hln tjöakennelirt Keailjh--
tiön
Viljo Kilfflaf-t-l Jäi luremaan vai-mo
itki ljkuta ytiä-- Ja totertyilrl
HAAPAMÄEN RAOAN
RAKENNUSTYÖT
Porin— lUaptnän rajan raken-SUftMts- ä
on tällä hetkellä kaikkiaan
ammattltyomlestä IT5 rtratyö- -
a 4 hevasraiea Maluitta- -
koen että tällä ratarakennuXselln en
Mhän nrrml taivihtiim t Wall VlVl'r filfliml- ' — "" ' - I ki&an )ll 1 00 Joista lOnltun raken
m aikoutuuut kuoleman
käytän-töön
Suomessakin
N Killionkomitea Jenka mietintö
valmistui Jo vuosia sitten ehdotti
iräät Juonten tel-t-l sellteltälkl
Jotka kauttaaltaan varis-tettaisiin
määrätyillä numerrllla Nyt
on -- a näistä silloin sujnnltelluhta
teUtä valmltunut taikka Juuri al-mtstuma-va
Iätlet a-ru£tett- avlk
punaisin merkein muut
altlon tlt itiln l'ui Turjn—
ladikaall 1
on voimakas
tietää
kottaaa hänen lllttcnta olemaan merkintä
kthittjfi siitä on paapatkKaan
tamcn tie saa numeron I Tämä nu--
rcero tulee slU olemaan
hautta kekj maan clna Jäämeren
suti
Tärkeänä täydennyksenä on mvo
mainittava että kuhunkin tlenris- -
tuVe kilpi Jossa
pitäjän
kikunta tarkoitus kävtäntoim kan- - o--
llhttnyt
Matkasta
Labrador koll-llsoca- sa
puhuvat
Canadan
varsinaisen
ranhoja
selvittää
liniiftviajiiA
särktnjt
vanhoja
hankkia
aratoa
FORIN—
nykyisällä
rännille
soittaa rr--hln kaupankiin taikka k)
!tän milloinkin tullaan
Suomenkieltä osaamaton ulkomaa- -
laintnkin haaMaa siis vain tienumerol-ta
nimi- - ja päpalkkakylttejä sejraa-mail- a
pää-t- ä vaivatta niille palkka
kunnille Jjlhln hän ryrkll
Canadian Pacific Lin
jan huvimatka Suo-meen
Canadian Pacific linjan JärJesUmä
huvimatka Suomeen on Un vuonna
s&Anut suuren osanoton Canadasta
Matkueeseen kuuluvat m m Suo- -
men pääkonsuli Ja rouva AJ Jalka-nen
sekä alempana mainitut henkilöt:
MontreallsU: — Mia K Valkeapää
Miss H Syrj&lälcen Miss A Mart-tlne- n
Miss V Vuorimies Mrs S
Hautala Mrs Aino Koljonen Mlas
Nanny Jahnaon Mrs Mandi Laine
Miss Alli VlrUnen Miss H Ukko
Mrs Martta Hirvonen Miss Helien
Hanla Mr Taimela Mr Taimela
Miss Taimela Miss Fainy Suomkien
Miss Hilda SuhotHa Miss Elma Pih-lajaniemi
Miaa H Turtlaknen M ra
Päätalo Misa Määttänen Misa Xaski
Torontosta ja muualta Ontariosta:
Miss Ida Määttänen Miss Alli Mal-kamä- kl
Mias Unda Vainio Miss Ma-ri- a
Pehkonen Mr Tyyne Potinkara
Mr Väinö Ptisjpancn Mr S Pakarinen
Mrs Elina Ojanen Mrs Aino Bask
Mrs E Pynnönen Master Pynnö-nen
Mia K Saario Mr Aarne Pih-laja
Mr J Vahvaselkä Mr John
Honkonen Mr Isak Rinnemäkl Mrs
Suomela Miss Suomela Mrs Lisa
Caasman M laa Marjorie Cassman
Master Jstelvin Caismaa Mr Eric
Filppula Mr Filppula Miss Filppu-la
Mrs Ellen Freema Mrs Arni
Tuisku Mrs Impi Enni Mrs Anna
Suominen Mrs Hilda Miettinen
Master Rolf Miettinen Mrs Aino
Trudjian Mrs Tanner Mrs Tyyne
Annula Master AnnalU Viitasaari
ym
Mr N1AV Pitkänen Mr Pitkänen
ja Master Aimo Pitkänen
Länsi OanadasU: Mr JS Haga
Mr Aaro Maaseli Mr M Söderholm
Mrs Mr Nic Isaacscn
Mr Isaaeaon Miss Siiri Huttunen
Matkueea JohUjan aeuraa Mr
Axel J Hergeir Canadian Pacific
lk-ija- n suomalalaen osaston holUJa
Helsinkiin aatL
Iankaikkinen kello
keksitty
Ik-Ukku-jan
keksijät ovat hjvin
t esittivät he alinomaa uusia suun-nit
elmiaan Jotk tähän asti ovat JAä- -
vv l nnä kuoli kAEraLedJtUjait uloksettomlksl MutU nyt näyt--
vn KllBeläintn kttenaan Kemissä ttä kuitenkin sf4ä kuin oum iau- -
kujan arvoitu Jollain Uvalla -- lvln-
Tornien sairaaaasa Ja Jenkin verran cu
tervthdyttyiä palannut kotllcva Jv- - Monirjotlsten kokeilujen Jälkeen
L sitten Ikillbestl kuoli en er&in sveitsiläisen kellcepSn J
Kemissä Parliil-s- a onrliUnnt vai- - Kllläinen cli yatjrtn Katterin
ivnr T pU JK-- Vr l&2-31lm- isiaa kello Joka käy ilman mitään
r keli hän Työväen Akat-miai- sa Uolrranlisäystä jollei nyt limpotl--
I edukuntavaais hänt va-'ja- n vaibtdua laskKa sUalseksl Sillä
iVtiTn pohjolsesu vaalipiiriltä jatkuva lämpötilan vaihtelu on uuden
'Saldei edustajana eduskuntaan -'- kellon Kellon käyttö- -
iröväenlilkkeeMä Klfläinen toimi kone-äton- a on U-muoto-
!nen elouo--
Bkuea tctalnunsa monelle peaa sisälUvänä putki Jossa on kaa- -
v E1M- - kaaa sUakal l- - liikkuva etoa iVr-lnki- n
laoxmön vaihtelu muitta elohopean
korkeutta putket Ja Umi taaa vuo- -
rottaan työntää rnlntaä Joka ham-manmekanlstn- ln
arolla on yhdistetty
kelien ieterilaJlteislin Yhden Cel-sius
äiteen UmporaU-tel- u riittää pi-tämään
UyniJsä kellolaitetta tilden
päivän ajan Kun lämpötila vuorv
kauden kulaesa aina vuihtele on
si! tämä kuikVIen kelloseppien iki--auh- a
paiuaaisunl nyttemmin saa-itcttav- a
toJdllsuus Joku aika sit- -
on Steltslssä Ja valmistettukin
itV-- n tntuAt
tapaturmaa
Söderholm
elmaan Tätä keksintöä oltanee
yllakin syjlU pitfil uudenaikaisena
JaurlnVokelluna koska arrinko Juuri
Lntaa sille olnulähten Ikiliikkuja
-- olne tuskin ra'ä lahcnnnakl lo-pullisessa
ratkalsssatn k in miu tä
män keli laitti en keksiminen on
Rva Simpsonin morsiuspuku
Ura Valll Simpson en valinnat
kalky hääanisttena lirisin hie
noimmista muotiliikkeistä Pariisilai
nen muotiliike Madame Shlaparelll on
suunnitellut tnorsiuspuvjn Jonka
Vlndsorin herttuakin Jo on Lähnyt
Ihiku on sinistä silkkiä mallltaan mi-tä
yksinkertaisin Slnlntn on ra
Slmpicnln lempi ärl Jonka hän sa-ao- o
t :ottavan hänelle onnea
Lainaus "Punaisesta
Karjalasta'
Vilkalstaktmme plklpaln dlkUUu-1- ainekirjoituksessa" " i
rimaan Neuvitolllton oloihin on Uv
detuva että siellä kalkista khuml- -
slsta huolimatta ainakin Neuvosto-Karjal- a
elm salraanholdoKsa oi
laan melko alkeellisella kannalla Mil-lä
tavoin lääkärit suhuutu vat heiltä
apa hakeviin siltä kerfoo Joku K
Seine "luraltssa Karjalasta'' seu
laavan surkean taiauksen:
-- eyrckraattl lääkärinä
Kontupohjassa maaliskuun 25 päi-vänä
ti''a ollessaan sairastui ra- -
kennusouolen stahanonilalnn tov
Emil Arkko Työtovt-nide- n keholtuk- -
ta lähti tovi Arkko sairaalaan
läfiViiHn n nua saadakseen PäästT- -
ään sairaalaan oli hän niin kovissa
tukkivia ettei Jaksanut pyslys py-syä
Sairaan v akava stA tilasta huo-limatta
lääkäri Mlhallova el ottanut
potilasta vastaan sillä tov A rkolia
M ollut numeroa Salraa sai liman
lääkärin apua pnMua sairaalasta
Maaliskuun 26 patvana sairaan
oli yhä vakavampi hän el voinut
enää liikkua omin voimin Tällöin
talraan vaimo meni sairaalaan ja
pvysl kotiapua Sairaalasta vastat-tiin:
"Lääkärin voitte saada huomen
na" Kun Arkon vaimo sai tietaa ei
tä lääkäri fiomanov lähtee asuntoi
hin potllalU tarkastamaan meni hän
Itomanovln luo Jo pyysi että lääkä-ri
pistäytyisi myöskin heidän asun-nossaan
Ja samalla hän osoitti Ro-manovl- lle
miehensä vakavan sairau-den
Arkon vaimolle lääkäri Roma-no- v
sanoi etU hän tulee Jon sattuu
siellä liln liikkumaan ja jos alkaa
jää Vasta 26 p maaliskuuta kello
yhden Jälkeen sai tov Arkko ensi-avun
ja kello 6 Ulalla tuli lääkäri
joka antoi pistoksia Iasarin apu
tuli liian mjöhään pistokset eivät
enää auttaneH — soslallM laelle ra-kennust- ölle
uskollinen sjdän Lakka-si
sykkimästä"
SurkeilU tuntuvat olot Ehkäpä sai-raanhoito
varslnaUlssa keskuksissa
on paremmalla kannalla ja lääkärejä-kin
riittävästi mutta kyllä syrjäseu-duilla
kansalla on ähisemlstä Vaikka
eihän Kontupohja mikään syrjäseutu
olekaan
Kalpa sitä nx-llläkl- n UälU kansan-valta
lsLsa oloissa on pmiUeiU Jos
toisiakin mutta tuskinpa mltaän voi-daan
noin Ikävää uutUU kertoa kulo
KontJpohjasU
Arabialaista viitautia
Mies joka el tiedä mitään tlkä tie-dä
sitä etU hän ei tiedä on hullj
karU häntä
Mies Joka on tleUmätön ja tietää
Siemen-vilja-a
Ruoho-siemen- iä
6-jjnr- aln ohraa Kauraa
Buckwhcat kevät-vJjna- a her- -
neitä Virnaa Timothy AUikc
itatteUuja Ja Jto maailman pieivi
Kansaneaustaja Viljo KilpeWltoJw pelkäämiä Viiymättömi pnpl- -t Alflff PujiUr-- iniitiniiit tmm„ u ha-sicme- mi
-
käyttövoimana
The Edward Grmin Co
Sudbury Ont
♦♦♦s
IM ELM STRKET W
ON
S
en että hän el tiedä on tlella lie--
Umälönj opeta häntä
SIVU
11 les Joka tietää mutta el tiedä
ilta että hln tietää njkkuj herätä
häntä
Mlea Joka Vtää Ja tietää myöskin
ien että nyt on korkea aika hank
ki Vapaa Sana on llsa seuraa
häntä
KtHKEFKLLKHIN LKMrillTTU
Juuri kuolleen Jotin D Rockefelleriii
lempljuttu oli eläissään:
"Oletteko kuullut kahdesta skot-lantilaisesta
Jotka hukkuivat Lomon-d- ii
Janeen?"
-- En"
"l?anpn rutulllstc Kumpikin löi
kuusi ptnscil vetoa siltä että hän
ol olla eilen alla kuaemmla kuin
toinen!
Laulaja SÄtelhtimo valitti jstäväl- -
lecn kuinka eräs arvostelija oli hauk
kunut hänet pataluhaksi
-- Alä sinä siltä väiltä"' lohdutti
ystävä Hänellä el ole mitään omaa
mielipidettä hM vain lörrottelff
mitä muut puhuvat
Koulun opettaja tapasi rouva Ktar-Ula- n
kadulla
"Teidän poikanne on taasen klrjolt-ta- ut
oikein huonon aineen Sanokaa
miihellenne etu hänen polkansi
tulee päivä päivältä hlt tyhmeni-mäks- l"
Rouva Kaarlela: "Vai niin- - onko
minun mieheni lls taas häntä autU- -
tnut
[fmsil
Sudbury Ont
Keakiv j Torat Keaäk 2-- 3 p
Randolph Scott — Blnnle Barnes —
Bruce Cabot
kuvassa
"Viimeinen Mohicaani"
a
George Arilta — R"e ""y" '
"Toiminnan MU"
Perj ja Lauant Keaäk 4--5 p
Prtston Foster — Jean Mulr —
Virginia VVtldter j
kuvassa ]
"PUpaihkojon HyWS"
MATKUSTAKAA ClIsalVal
lafNMEEN
MESTA
1'usltla ikpIiU Ja nykyalkalilUa
inoollorlUlvclll ATOM"
Ja rilsiliKI
(KC6prtihamK kautta)
3:t luokka Suomeen
$10350—18950 odett
Mhlaa aearaaai vaarat
Nw laesitatai
Kcaäkuun 2 ja 24 p
Heinäkuun 4 ja 17 p
VIHI JlHANNt
MtiVIMATKA
B4TOR1' laivalta New Yarfctota
Keaäk 8
aapaa Hvlalahlla hUk ia
Mr A Vuorinen Matkia
Johtaja
Saaraan HMalaa New lar--
klla elahaaa a
VllmrMmmAt matkurturmuktvuu-J- l
Avarat tllM kalkklaJt roh-Jolvtnaln- rn
ruoka Huvmarfalata pai
vrlurkunsaa Puhtaua J ya4lvllll-rr- n
palvelu Valtamarlmatka ai-TitMarl- aan I vk Ja KeOpnlumlAaa
U erfoomalat-- t yhlrydH Suomeen
lAhf-mpl- l tlrtoja aalamlthllti taik-k- a
uoraB ml
GDYNIMMERICA
LINC
Maatreal aa T WlaaVaar It
TaMMta Oat A aa I K Wala Maa OM Mala tirsat
MaMfaa N I t'ar Walr t
AH I arteff Bltt
Plaabtsg A Heatlag
Peltityö urakoita
KalkenlaLfia kesdtusllinrnltya ja
etiitnnl-tyOt- a
9 H HMPMK
Paa UM — Beaca Street
CDSDET ONT
I '♦
"Kuluttajat" Restaurant
8UDBCBY ONT
PARHAIN JA NTKTAIKAISrN RUOKAILUPAIKKA
KAUPUNGISSA — Y8TAVALLINEN PALVELUS
KOHTUULLISET HINNAT
— — — — Avola kalkille — —
ACKI KELLO PUOU KUUDESTA AAMULLA KELLO 12 YOILA
ss
rtfffffffffffTTTTflJlHfff
m