Vapaa Sana, June 03, 1944

              tf-1- 944
Muutamia yleisimpiä
puulajeja Amerikassa
vruJ ' - mantereen puu- - "Tj t„ -- ava lajinsa Euroo- -
'
_ i tlsmaissa asti r"c -- - a Paljon kuitenkin
r--3
"v „ - ÄSlmprk-i- V
cSo=essa kava
ea puu taman t- - --nen
" -- ttt 4 iisemmlssa val- -
aoav- -- ranty (Pinus Stro- - - e laihoilla hiekka- -
Ii -
ja Iowaan -- akka
ft-a!- ~i eeSi- - urannlkolla slta
tT-ai-n
M- - 'e ta New Jerseyn
3'
A pitkin Alleghany
'"" _ i rjonrcrlonn
- --j'on T— "" — =—
'i - ♦ jt maailman van- -
a Valkomänty
►- -Tpl"3
r-n-kona
50-- 75 Ja- -
- korkusek- - Sen kuoh on ar- -
h-- rr nruskea Joka on
Lirt at : aasiksi oksat ka- -
1 r o nlosnaln leveiksi
fjUl äUU- i- —-- r
Vtlonnlo Irnlmt
r'-al- 5ia a 3—4 tuuman pltul-JTinlsenv- —
eiti Ne kasvavat
ö rUsi krssakin kimpussa
Lrvt ovat rkat hoikat Ja sllln- -
aa ouot - :ei ja n"uiu"" UJ
M kypsj-nein-ä
ivvnmant- - on kestävä puu se
Usvia helposti on lujaa kuivat-taa
Ja teisuudessa käytettynä
Si käytettiin aikoinaan tavat
kaa paljon raKennustuissi
ista nykylcln sitä el ole enää
Ui paljon saaiauua
trmiitta on Amerikan man- -
retlla monta lajia Pinus Tseda
n kutsutaan tavallisesti kelta-itayk- sl
kasvaa etelässä Ja lou-ulsosi- ssa
maata Sitä käytetään
jion rakennustöissä Pinus Rl-- rt
n tervamäntv kasvaa hlek- -
tlsflla seuduilla pitkin Atlannln
lakkoa Pinus Bankslana en
jttsasminty on pienikokoinen
t!si on aivan lyhyet neulat Ja
lavataan useimmiten lähellä me- -
Itnrastoja
KITSI (Pica) on pohjoisten val-jstt- ea
Ja maakuntien hyvin tun-yt- u
ouulali Parhaiten tunnettu
oatikä punakuusl (Pica Rudbro)
S on arvokas puulaji siksi että
rakennustöissä' on harvinaisen
'ifaa puuta Kasvaa 50—50 jalan
takaiseksi ollen puun läpileikk-aus
Juurelta 2—3 jalkaa Sitä
Usvaa Malnesta Minnesotaan Ja
TCaeaMssa ja etelässä Oeorelaan
sutta Kuusi kasvaa hitaasti
i!a että kuusia voidaan tavata
JM vuodenkin ikäisiä Sitä käy
piin paljon rakennustöissä ja
Meripuiksl
Kuusi alkoi hyvitä niin noDeas--
I että hallitus v 1911 hyväksyi
eersia lakiehdotuksen Jonka
taan otettiin Yhdysvaltain
BauBJmetslksl 100000 eekkeriä
itkuMustoauntainkasvvauvoiralstosesueudtuui!s a
nampshiressa missä punakuu-rts- ii
suolellaan haaskaukselta ti tuhoavilta tulipaloilta
I aitovuorten rinteillä kasvaa n
- Rea MesUesi eli Coloradon sl- -
™- - Sitä käytetään paljon
Ärtekuusena kautta Yhdysval- -
--1 Se On s!nerSt?!iw nSlrKlnn
hrrinalsen kaunismuotoinen ™a Amerikan mantereella
BEmlockpuu (Tsuga Cana- -
'-
- e en Ikuistettu monissa
--f a kertomuksissa Se on
ii"i"n °iaKKa Puu kasvaa 50 Korkuiseksi Joskus aina
jaonkin ottat ♦ wi_ ta r™7 "k"'asv"a'v"a't Hceumu-v-
7 '-a- an myöskin lehtl- - W Silli spn hawUK- -
b"IT v
Ja untuvlet Se pu- -
Puckeaa mv i lw
l2-v- _ - "" icnuna- -
£r:v s? ! £J ! 3a V7Syy k0k° M'
rakakeaäsvaa kylm„issä sois- - -i- - A!" ? ttt-- n aina
t_ "- - lännelle Mlnneso- -
u Srcaa Ja chlganUn
Afktn rintemi Oeortlassa
E?2!!!? s k 2000
5ä Maln Nen: Fi a # VJl orun vai- -
tali vJ01"1 ' käyte- -
— amaasu happomala
ita nestettä Hemlockln luuri on iui}uiiicn t-uuu-aan
että Sokra-tes
valmisti hemlockln Juuresta
sen myrkyn Jonka hän joi ja slita
kuoli
Maailman kuuluisia ovat Am-erikan
n k suurpuut Jolta kasvaa
Yhdysvaltain läntisissä osissa
Monet niistä ovat niin suuria että
tavallinen auto voi kulkea niiden
läpi kaiverretun tunnelin kautta
Tämä puulaji kuuluu havupuihin
ja on sen tieteellinen nimi Se-quo- ia
— sen miehen nimen mu- kaan Joka keksi Cherokee-lntlaa-nle- n
kielen kirjaimet — Naita
puita on kahta lajia: punapuu
(Sequola Sempervirens) Ja suur-pu- u
(Sequola Vellingtoniai Suur-pu- u
Joka kasvaa Sierra Nevadan
läntisillä rinteillä on täysi-lkalse-- nä tavallisesti 275 Jalkaa korkea
Ja läpimitalleen 24 Jalkaa Mutta
on tavattu sellaisiakin Jotka ovat
olleet 320 Jalkaa korkeita Ja läpi- mitalleen 35 Jalkaa Puu on peh-meää
haurasta Ja karkeaa muut- tuen tummaksi kun se tulee Ilman
vaikutukseen Siitä valmistetaan
lautoja altapuita Ja päreitä
Kaunein lehtipuista on nähtä-västlk- ln
amerikalalnen JALAVA
tUlmus Americana) Muuan kir-jailija
kutsuu sitä "kesää täynnä
olevaksi viinilasiksi" Se on korkea
puu voi kasvaa 120 Jalankin suu-ruiseksi
Noin kolmannen osan
korkeudestaan haaraantuu se mo-niksi
suuriksi ulospäin taipuviksi
haaroiksi Joka antaa puulle suu-ren
vaasin tai maljakon muodon
Jalava kasvSa kosteilla multa-rikkail- la
seuduilla Jokien varsilla
Sitä tavataan niissä valtioissa Jot-ka
koskettavat suurta Superlor- -
Järvea Ja sieltä etelään aina
Floridaan saakka Idässä se ta-vataan
useimmiten laaksomallla Ja sitä käytetään suuret määrät ls-tutusp-uuna
Edesmenneen vuosi-kymmenen
ajalla on Jalavassa il-mennyt
tauti Joka on paljon hä-vittänyt
sitä kaupunkien koriste-puuksi
Istutettuna joten sitä enää
vähemmän tapaa sellaisena kuin
ennen Puu on raskasta sitkeää
kovaa Ja karkeaa Sitä käytetään
rata-puu- na laivoihin tynnyreihin
Ja Joskus huonekalujen karkeam-piin
osiin Polttopuuna sitä har-voin
käytetään Jalava säilyy Ame
rikan metsissä uljaana koriste
puuna kaunistamassa jokien ja
purojen varsia
Huomattava puu on TAMMI Se
on suuri ja voimakas puu kuuluen
Quercus sukuun Suosituin laji on
valkotamml (Quercus Alba) Se on
kauppatavarana mahdollisesti katk
kein tärkein puu Amerikassa Se
kasvaa 70—150 jalan korkuiseksi
ollen läpimitta 6—8 jalkaa Se on
verrannollisesti lyhyt mutta ok-sat
kasvavat tavattoman laajrlksl
niin että se on leveämpi kuin kor-kea
Sen kuori on vaaleanharmaa
kova uurteinen lehdet ovat olii-vin
värisiä syväuurtelsla ollen
kunkin sormen nenä ovaalisen
pyöreä Puussa kasvaa pähkinät
jotka ovat pieniä puuhun verrat-tuna
Valkotamml kasvaa kuivilla
ylämailla Ja somerolsilla selän
teillä Se tavataan Malnesta Min- -
Kun täti kirjoittelen on niin Um-mln- ti
että silakka seinällä paistuisi
Mistähän Hekin kuuman Uineen vyö-ryttänyt?
Metsä on näillä seuduilla
kulraa kuin ruuti joten varovainen
pitää nykyisin tulen kanssa olla
Metsäpaloja kuuluukin näillä pohjoi-sen
perukoilla olevan uslt joista
radiossa ilmoitellaan
-- v-
E! ole kuulunut tielä perukalle
Emppua Taikka mainio kuhan kalas-tusalk- s
on pitkälle kulunut Kyllä
poika painelisi jos arvaisi miten
maukkaita kuhapalsteja tiiliä pos
keen pistellään Matta eiköpähän pian
prukalle Ilmaannu kun kuumuus ja
kärpäset alkavat ahdistaa häntä met
sissä
-- V-Sudburyn
laulujuhlat lähestyvät ko
valla nopeudella Et ole enää siitä
kun tämä lukijoille Joutuu kuukautta
i ni i Minm t!ii niiden
yhterdess sekaannuttaa Minun sei
nälläni olevassa kalenterina on lau
antai merkitty Juhlapäiväksi Doml-nlonpälväk- sl
enkä ole vielä kuullut
että juhla olisi siirretty masnantalk- -
LAUANTAINA KESÄKUUN 3 P — SATURDAY JUNE 3
Kädetön Mies Kädelliseni Jälleen
T %gr" JF I
Te ette löydi mcnatti niin iloista miestä kuin on Lloyd Edwards
25-ikain- en mies St Cathaiinesta Ont Han menetti molemmat kä-tensä
pommin räjähdyksessä eräällä lentovolmien asemalla Tänään
kolmetoista kuukautta myöhemmin on tuskin mitään mitä hän el
voisi tehdä teräskäsillaan joita hän on oppinut käyttämään niin hy-vin
Han ajaa polkupyörää ja autoa kirjoittaa paremmin kuin ennen
Hän ajaa itse partansa harjaa tukkansa vetää rannekellonsa käsit-telee
puhelinta ottaa kameralla kuvia sitoo kengännauhansa pu-keutuu
vieläpä niin pitkälle että panee llivinnappinsa kiinni Ja
kaiken lisäksi hän on tybssä eräässä konttorissa Hänen tekokätensa
Jotka ovat standarttimallla ssetettlln paikoilleen Christie St sai-raalassa
Torontossa
nesotaan saakka Ja sieltä etelään
aina Floridaan saakka Minneso-taa
lännempänä el sitä juuri tava-ta
Valkotamml on lujaa kovaa Ja
tavattoman kestävää Kuivattuna
se on kuin luu Se el helposti mä
täne maassa eikä vedessä Sitä
käytetään kalkkiin mahdollisiin
valmistuksiin työkaluista raken-nusten
kaikkiin sisäosiin asti Se
kelpaa yleensä sanoen kaikkeen
Sen kuori on erinomaista nahan
parkitsemiseen Tammia kasvaa
useita lajia Amerikassa Kaikille
niille on yhteistä niiden käytän-nöllisyys
erilaisiin tchdastyotar-pelsll- n
Näistä eri tammllajelsta
valmistetaan huonekaluja niistä
tehdään lujimmat lattialaudat ja
ne ovat parhaat n k slsatrim-mauksee- n
rakennuksissa Mutta
viime aikoina on tammipuu niin
vähentynyt että sitä harvoin enää
käytetään rakennuksissa
KOIVU (Betula) on hyvin ylei-nen
pohjoisissa valtioissa ja maa-kunnissa
Sitä löytyy kahta pää-lajia
valkokoivu ja mustakoivu
Malnessa Michiganissa Wlscon-slnlss- a
Minnesotassa Ja Canadas-s- a
se on aivan yleinen samoin
New Yorkin valtiossa Koivu on
lyhytikäinen puu Joten sitä har-vemmin
täällä käytetään koriste-puuna
Mutta teollisuudessa sillä
on suuri merkityksensä Intiaanit
valmistivat ennenalkaan valkokol-vu- n
tuohesta kanootteja Jotka oli-vat
kestäviä sekä keveitä
VAAHTERA on Amerikan man-tereella
hyvin yleinen puulaji Si-tä
löytyy monta eri muotoa mutta
fyiiko+tltoiuH jjuttua
sl mutta Juhlakutsussa sudburylalset
sanoivat Juhlat pidettävin sunnuntai-na
Ja maanantaina Olisikohan syytä
ottaa aikanaan selvää milloin tuo
Domlnlonpälvä todella vietetään va-paapäivänä?
-- v-
Kesäkablnat sotarintamin rajoittu-vat
nykyisia vain Italian tappeluihin
Mutta Jos entiset merkit kutinsa pi-tää
niin kyllä kai se tahti kovenee
tämän kuukauden aikana
-- V-Minulla
itselläni on oma ysksttyi- -
sen rintamani täällä Enkä miten-kään
tahdo pärjätä sille viholliselleni
jota vastaan olen taistellut pienestä
pojan nallikasta saakka Laiskuudek-si
minä s Iti vihollistani nimitän ja
„„w„ wtirr ia häikäilemätön
byökklijä Kun näitäkin rivejä tassi
pilrtelen paperille niin se byökkällee j
kuin riivattu yrittän saada minua
luopumaan koko touhusta käyttäen
hyvänä apunaan kuamuuttasin ui-ta
urhoollisesti koUn sitä valtaan
UpHa Ja saada Jotakin syntymään
noille tyhjille l-iuskoille v- -
tavallisin Ja parhaiten tunnettu
lienee mahlavaahtera eli sokeri-vaahte- ra
(Acre Sacharum) Se
kasvaa Malnesta Minnesotaan Ja
Canadan eteläosassa sekä etelässä
Georgiaan ja Floridaan saakka
Sen mahlasta valmistetaan tun-nettua
vaahterasiirappia Joka on
paras silrappilaji Amerikassa sil-tä
valmistetaan myöskin vaahte-rasokeri- a
Vaahteranlehti on Ca-nadan
tunnusmerkki ja siinä o-mlnalsu- udessa
se on Canadan
Vaahteraa käjtetään suuret
määrät rakennustöissä lattioiksi
Jne
Hyvin tunnettu Ja merkillinen
puu Amerikan mantereella on
SEETRI (Cedar) Se kuuluu havu-puihin
kasvaa kosteilla seuduilla
nevoilla ja rämeillä Puu on ke-ve- aä ja lujaa ilmaa vastaan Slta
käytetään ratapölkyiksi Ja teolli-suudessa
Tunnetulta ovat esimer-kiksi
sltterlstä valmistetut vaate-arkut
köiden tuhoa vastustamaan
Sllterlkln on hakattu niin vähiin
että sitä on enää valkea saada
lautatavarakaupolsta Ennenal-kaan
olivat kattopäreet melkein
yksinomaan silteristä
Tässä mainitut ovat vain muu-tamia
harvoja Amerikan monista
puulajeista Löytyy vielä suuret
määrät multa tärkeitä puulajeja
kuten erinäiset poppelit pähkinä-puut
kolrapuut pihlajat tuomet
pyökit rautapuut Jnc Jolta kalk-kia
käytetään puuteollisuuden
Vapaus ilmoitti levltysryntäyksen
lopputulokseksi että 'kuota" el tullut
täyteen Kuului Isintämlesten sano-man
mukaan suurimpana ayynä ho-rottamU-een
olleen sen kun hallituk-sen
lalnaryntäyi sattu samaan aikaan
Kumma kun eivät lähettäneet halli-tukselle
protestia ja vaatimusta siir-tää
lainahommat toiseen aikaan Ei-hän
nyt sovi seinillekään että sem-moisen
tuiki tärkeän sotatoiminnan
kuin Vapauden levittäminen on täy-tyy
kärsiä hallituksen laina-asia- n
vuoksi Samassa yhteydessä minua
huvitti sekin kun mainitun lehden
täytyy ryntäyakamppallulla saada en-tisetkin
tilaajat uusimaan lehtiään
Kovalle surullisen kovalle ottaa tuo-kin
vallankumouksen teko täällä Ca
nadassa Carrikaadellle el tahdo saa-da
miehiä millään Meni sekin Hilja
Moskovaan olisihan ollut edes suo-loja
täällä poliisien silmiin heltta-mis- si
Hirveitä ovat ajat kommunis-teille
Rahaa liikkua kuin roskaa
mutta sittenkään eivät suomalaiset
uhdo Ulpua heittämään sitä Vapau-den
tilausraholksl Panevat ennen ne
ha!lltuktn lainoihin ja muihin parem-piin
tarkoituksiin
-- V-PollUVotmlnen
näkyy nykyisin kilh-byvä- n
kalkkien puolueiden keskuu-dessa
Joka kai merkinnee että vaa-leja
on lähistöllä Suomalaisten kes
SOITTAKAA PUH 6-64- 33
Mädäksenne YVeightofraphilU punnittua
PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA
TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA
— Myös Puita Saatavana —
Empire Coal & Lumber Co Lmiited
1 FROOD RD — ELM ST VV SUDBURY ONT
Parempia Huonekalustoja
VUODESTA ASTI
Erikoisalana korkeimman laadun Kodin
Kalustoja huokeimmalla mah-dollisella
hinnalla
Mellli on nijöfVin suomalaista palveluskuntaa tehdäksemme
ostckäntlnne tiopeaVsl Ja mukavaksi
Ennenkuin teette ostonne verratkaa YOLLES'IN
YOLLES FURNITURE CO LIMITED
SI ELM ST EAST (Postitoimiston Vieressä) SUDBURY ONT
Suomalaitta
Virsiä ja
Lauluja
Käyttäkää Meidän Kappelia
Iita el ole ylimääräistä maksua
RITARI INSURANCE AGENCY
Kaikenlaisia Vakuutuksia
49 Cedar SUDBURY Puhelin 6-68-
72
I
Dr W II Manchenter
— Puhelin A— 611 —
24 Dufferln St Sudbury
(Ed Gratn Co takana)
1898
St
Felix A Ricard
RAUTAKAUPPA
Puhtiin -4- 31
Annamme G proa allenoukaen
Jokaisesta käteisostosi
SUDBURY ONTARIO
Dr R L DesRosien
HAMMASLXXKXRt
X-RA- Y ja KAASUVXLINEET
Erlkolahuomlo bammastenUltoits
Puh S—8573 Vastaanotto --4
(Suomalainen palrelukiessa)
7 Clm St E New SUvtns Block
Sudbury Ontario
(Regent teatterin vieressä)
Dr L HOOEY
— Pbrttclan —
Puh 7-73- 55 — Kotiin M72t
122 Elm SU Sudbury Ont
Hammaskfurgit
Drs Miller ja Roulston
50 CEDAR ST — PUH 3—1541
Sudbury Ontario
kuudessa se el kuitenkaan saavuta
perin tulista luonnetta sillä ihmiset
otat jossakin määrin IJan karttuessa
tullet hiljaisemmiksi ja harkitseviin-miks- i
pollttlslln asioihin nähden Sa-not
a n usein niinkuin eräs naapurini
kaikissa pyörteissä Ja politiikan tuu-lissa
nuorena rypenyt mutta nyt Jo
tasaantunut kun Joku oli halukas po-litikoimaan
hänen kanssaan "Kali
politikoidaan vain vaikka eihän se
mitään kauntaa " Tällä samalla mie-hellä
on multakin konuja Juttuja ny
kypalvlnä Eräs kaupunkllalskala-mie- s
oli ostanut vanhan ja lahon ve-neen
kerran viitosella ja Uksi sitten
mainitun miehen luokse tarkoituk-sella
saada sille suojaa bisen paatti-hausslssaa- n
Kun kaupunkilainen e-sltt- eli
että ostin veneen niin mies
tuumi: "No näkyyhän tuo olevan
silkkaa vettä parempi" ia kun kau-punkilainen
pyysi sille tilaa paatti-haussiss- a
niin sai hän vastaukseksi:
"Annetaan vanhukselle suojaa el
kai se raukka ennen ele sitä saanut
kaan"
— V- -
Nyt näille ponnistuksille on tehtä-vä
loppu ja kynä kuivamaan hyllylle
Tämmöisessä kuumuudesta el järki-käi- n
tahdo venyä mitään siittämään
Parempi kun otan Ja menen tarkaste-lemaan
Joko se hankini on kotiutunut
laiturin alle — Matti MintylahtL
MVUt
ARVOJA
Parempi
E KOLARI
KELLOSEPPÄ
38 Elm St W
SUDBURY ONT
SHELL GASOLINIA
ÖLJYÄ
jarirPreeast-Ot-oLt-ne renkaita ja sisäkume- U pattereita "Houtn
Wlnd" heaterelta Kuumavesl basv taraita Kaljuja Ja' Autotarpeita
GET GAS LIMITED
BEKCH ST
Puh S— M
M ELOIN ST
Puh
SUDBURY ONT
KARI PHARMACY
Sttomalauum Apt—kki
Peräpukama-toldett- a 7Sc Peräpukama puikkoja tl VaUapulveria 7f
MunualsplllereltA 43 Hoffmanin tippoja Kollotlppoja
Mikstuuraa Anlstlppoja Ja Kaa-vert-tl spriitä COc ja 1100 pullo
Postikulut 10c sitraa
IM Montaan SL Puh %M7t
Sudbury OnL
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
RautaversUs- - Autokorjaamo-- Ja
yleinen seppä —Voimme rakentaa
tai korjata mltAhyväniä ouusta ja
raadaata
ARTHUR REYNAERT
SI SAMUEL ST — PUH S-- SSN
Puhtiin kotiin: 3—127
SUDByRY ONT
TUKKA JA PARTA POIS
LSnti Bmtbt Shop
Hyv käsittely — Kaksi parturia
— Vattsot terbtetaaa —
ERIK HJ LÄNSI
IM Durftam St Sutffcury Oat
(Baaaoa Broa vieroa)
A NIEMI
VALOKUVAAMO
SS Elm St K — fcftry Oat
ValokuvauttyBU kaHcaau lajitta
PUH S—MC4
S jtti
SP %
ö M
1 a I - h m
38
it
l
(V'
' '#I T1
1 5 J
! li
Ai : J i
M