Vapaa Sana, December 19, 1936

              VUI LAUANTAINA JOULUKUUN 19 1 — SAT DEC IfTH NO 10Q — ii
VAPAA SANA
(Free PreM)
Independent Flnmsh-Cana- d 1 a n
Nevrspaper P-ibllsli-ed
every Vednes-da- y
and Saturday by The Vapaa
Sana Press Limited Toronto Ont
Phone WA 7721
260 Spadina Ave Toronto
Ontario
Subacriptioo ratea In Canada and
United State
Per Year 1275
8lx Montht 150
Foor Months 100
Three Montht 75
Subscrlptlon rate In otbe Count-rle- a
Per Year $375
8lx Montht 200
Regiitered as second clas matter
January lOth 1932 at tbe Post Office
Department Ottava
Manager Väinö Malmivuori
Editor Reynold Tehkonen
Rauhanjuhlako?
Taas vietetään maailmassa rau-hanjuhlaa
joulua
Kirkkojen kellot pauhaa kutsuen
ihmisiä kuulemaan rauhan ja hyvän-tahdo- n
sanomaa Pyhättöjen holvi
käytävissä kaikuu hartaana tuhat-vuotisen
rauhan viesti
Mutta mitä tapahtuu ulkopuolella
näiden hiljaisten ja hartaittcn pyhät
töjen?
Kaikkialla varustaudutaan kuumei-sella
kiireellä hyökkäämään toisten
kansakuntien kimppuun Kaikkialla
käyvät sotatarveteolhsuudct yötä ja
päivää valmistaen mitä tuhoisampia
sotavälineitä myrkkykaasuja Ja ny
kyaikaisla teräksisiä surmanllntuja
lentokoneita Kaikkialla on kiirettä
harjoittaa kansaa taistelemaan val-miina
heitettäväksi heidät veriseen
kamppailuun jotakin toista kansa-kuntaa
vastaan
Eikä verinen aate riennä voitto-kulkuaan
vain kansainvälisessä mit
takaavassa Kansakuntien sisälläkin
kiehuu eri aatteet jotka eivät hae
ristiriidoilleen muuta katkaisua kuin
taistelun aseilla allstaaksecn toisen
taikka toisen tiitapuolen orjaksi toi-sll- te
Espanjassa kly parhaillaan tais-telu
jossa vastakkain ovat saman
kansakunnan Jäsenet Ihmiset Joiden
dut yhteiskunnassa ovat joutuneet
sovittamattomaan ristiriitaan Toisel-la
puolen taistelee kansa Ja toisella
etuoikeutetut luokat joka tahtoisivat
Jatkaa harvainvaltaa suurimman
osan kansan ylitse Ital!asa Saksas
sa ja Venäjä 1U vallitsee harvainvalta
joka verisesti tukahduttaa kaiken
kansan keskuudessa löytyvän vastus-tuksc- n
diktatuuria kohtaan
Niilr tapahtuu "sivistyneessä" Jv
kristillisessä Europassa Ja europa-laise- n
"sivistyksen" kuola valuu
myöskin muihin maallmancsiin tar-tuttaen
nhhln samaa eläimellistä
oppia hallitsemisesta verellä ja mie-kalla
On lausuttu että tulevia sotia el
taistella niinkään paljon rajoista
kuin aatteista So näyttää plttvän
palkkansa Europan kch'ty viittaa
t-lih- en joka askeleellaan Tulevan so-dan
rintamalinjana tulevat olemaan
vastakkain kahdenlaiset voimat- - ne
jotka haluavat säilyttää ihmlskunran
vapaana demokraattisena yhteisku-ntina
Ja ne jotka haluavat ett kan-soja
hallitaan kuten eläimiä diktatuu-ii- n
ikeen alla
Tänä päivänä saarnataan rauhasta
Ja hyvästä tahdosta Kuitenkin olll
kci::l!en clkccmkilrten ihmisten ry-Lyhetkel- lä
otettava todelliseksi hy-vlntahd- an
sar5n:a!:s:cn livlitEä
m
kansakuntien keskuudesta demokra
tian sanomaa Se on ainoa tie Joka
pelastaa ihmiskunnan Joutumatta
turmioon Tänä päivänä el riitä se
että vedotaan ihmisten syvimpiin
tunnesälkelslin vain tulcvaen hau
dantakalsen olotilan vuoksi vaan nyt
en aika saarnata evankeliumia joka
antaisi vapahduksen ihmiskunnalle
myöskin täällä maan päällä
Maailmassa sanotaan vielä löyty
vän kansanvaltaa Sitä el kuitenkaan
ole paljoakaan Jäleliä Jos sitä kos- -
kaan on ollutkaan paljoa Kansanval
ta el merkitse sitä että yhteiskun I
nassa annetaan rajattomat valtuudet
teikkallljoidcn riehunnalle seikkaili-- j
Joiden Joiden perimmäisenä tarkol--'
tukscr-- a on toisten ihmisten riltäntä
Ja oma kunnianhimonsa kohota his-torian
suurmichiksl keinoista Ja ky-vyistä
välittämättä Kansanvalta
merkitsee kokc kansakunnan hyvin
vointia olotilaa Jossa kaikki asict [
johdetaan ainoastaan koko yhtelrön l
itua silmälläpitäen Tällaista järjes-tettyä
kansanvaltaa el ole viclX maa-- '
ilmas3a ollutkaan
Mutta se on kuitenkin kerran tule
va Ja tärkein tehtävä tämän pää
määrän saavuttamiseksi on tällä het- -
keli turvata edes ne demokraattiset
oikeudet mitä meillä vielä monissa
maissa on jäleliä Niiden turvaamisel
la kehitetään myöskin tulevan todel
lisen kansanvaltaisen yhteiskunnan
syntyä
Rauha maassa Ja ihmisillä hyvä
tahto!
Sitä ci ole olemassa niin kauan
kuin kansanvaltaiset ainekset eivät
herää toimintaan tämän kauniin pää
määrän saavuttamiseksi
Tieteellisiä paloja
N s virtavllvajunla ennustettiin
rakennettavaksi Jo v 1813
Vilslkymmentävllsl arktisen alueen
Ilmatieteellistä asemaa sijaitsee plt
kin Venäjän arktisen alueen rannik-koa
pohjoisella Jäämerellä
Vanha alankomaalalsmalllnen ta-l- o
Brooklynin Ulan alla Julistettiin
äskettäin vanhimmaksi Manhattan
saaren rakennukseksi
Jokainen päivä toukokuusta syys
kuuhun saakka karja tavallisesti Juo
keskimäärin kymmenen gallonaa vet-tä
Ilmoittaa Yhdysvaltain hallituk-se- n
maatalousministeriö tutklmuk-siens- a
tuloksena
Italialainen Parmesian Juusto on
nlln kovaa että se täytyy hakata va-sarall- a
kappaleiksi ennenkuin sitä
voidaan lainkaan käyttää
Yli puolet autoilijoiden viivytyksis-tä
matkoilla aiheutuu tilastojen mu-kaan
autokumelsta taikka moottorin
sytytyksestä
V 1936 auttoi Amerikan Punainen
riisti neljä kertaa enemmän ihmisiä
kuin v 1935
Kylpy junassa
Venäläiset välttävät että heidän
Moskovan Ja Pietarin välillä kulkeva
uusi Junansa on loiston viimeinen
saavutus Siinä näet on mahdollisuus
ottaa kylpyjä Siinä on myöskin "las-tentarha"
täydelllslne lelkklkalul
neen Jokaiselle matkustajalle on va-rattu
korvakuulokkeet radion kuun-telua
varten Jos ej ole radiosta hu-vittunut
voi alkaa vääntää kannetta
vaa gramofonia Johon on levyjä Jo
kaisen makua myöten Jckalnen is-tuinpaikka
voidaan erottaa verholla
toisesta ja matkustajat voivat vuok-rata
Junasta pyjamaspukuja Ja aa-mutossuja
Ja räätältnvcrstas en auki
läpi vuorokauden Junassa
Kuinka He sitten parturituvan lai-ta
Ainakin ennen maailmassa sai
parta Venäjällä kasvaa
—Ettäkö olet opettanut vaimosi
pelaamaan brldgeä?
— Nlln se oli loistava idea Viime
lauantai Iltana voitin takaisin kym-pin
vilkkotlllstäni
jl 1- -1 I IR1K f— 1-- aM
i "n Jiiiviicsi iiiu--i -
hcasti hän on laihtunut
I Niin 1-h-oin
Mime talvena Ja rt
minun on pitänyt panna koko perhe
paastoamaan
V K m imuni 2A
"Pohjolan leijona"
Joseph Lante'B!ie Joka itse nimittää itseään "Pohjolan leijo-naksi"
ja tunnettu tappcljpukarl Hearstln perukoilla I'ohJoi-On-tarloss- a
nähdään kuvassa poliisien seurassa tultuaan vangituksi
äsken Napoleon Rcderiquen erään metsämiehen murhasta
Pakinajuttuja
Näin joulun aattopäivinä tulee mie-leen
aikaisemmat Joulut sekä täällä
Canadassa että Suomessa Mustuu
mieleen kuinka pikkupoikana Jo kuu-kaus- ia
ennen JouUa Isä Ja äiti varoit-tivat
ettei Jculupukkl tuo pojille mi-tään
ellei poju ole kiltisti Niinpä si-tä
sitten oltiin kiltisti Jouluun asti
Ja Joulupukki tavallisesti toi jotakin
Mutta kan Joulu oli ohi nlln sitten
sitä taas saattoi tehdä mitä vain eikä
ollut mitään muuta pelkoa kuin selkä-saunasta
jota muuten saatiinkin ta-valli- sta
enemmän koska äitimme oli
uskovainen Lionteeltaan Ja uskoi raa-matun
lauseeseen: "Joka vitsaa sääs-tää
se vihaa lastaan" Meille pojille
Ja varsinkin allekirjoittaneelle tili
tuosta samaisesta laiseesta nlln voi-makas
reklaami uskontoa kohtaan et-tä
olemme koettaneet olla siltä eros
sa nlln paljon kuin mahdollista
Jouluaamuna sitten oltiin Jo val-veilla
klo 4 seuduilla Ja maantieltä
kuului jo kulkjsten Ja alsakellojen
helinää kJn pitkämatkalaiset ajoivat
kirkkoon saadakseen vähän lämmi-tellä
ruumistaan ennenkuin sielua
vanha rovasti alkoi lämmitellä parin
tunnin saarnallaan jnka aikana ta-vallisesti
siurin osa seurakunnasta
sikeästi nukkui Tästä samaisesta
Mikossa lukkumisesta Johtui mielee-ni
että uskostaan luollmatta isä nak-ku- l
Joka phä kirkossa Ja sekös vai-vasi
hänen omaatuntoaan niin pal-jon
että hän kerran meni rovastin
puheille kysymään että kumpiko on
suurempi synti: nukkaa saarnan aika-na
vai olla poissa kirkosta Kertoi
rovastin tutkiskelleen häntä uskon
puolesta ja lopulta oli sanonut että
Isäntä käy vaan kirkcssa Tukkimassa
koska usko kumminkin en niin vank-kaa
ja oikeaa
Nämä muistot Joutusta riupolka-n- a
ovat ehkä kalkille meille mlelul- -
! slmpl Kun olemme kasvaneet Jou- -
lupukkl-uskoasteel- ta täysi-ikää- n nlln
kmalhanasta Jouhnta häipyy yha e-nem- män
Useat Ulevat huomaamaan
en vain keinottelukaitena Jolloin
Ihmisiltä kiskotaan viimeisetkin pen-nit
Joululahjojen ym ostoksien muo-dossa
Jculupukkla el enää odoteta
sillä tavalla kuin lapsena koska tie-dämme
sen tuovan alncastaan lahjoja
Jo Joku on niitä ostanut Mutta sit-tenkin
joululla on aina Jotakin vi-ehätetä
vanhempanakin Ja myöskin
näillä lahjoilla Vaikkara tämä lah-jojen
antaminen onkin aito Porvaril-linen
tapa nlln sittenkin siitä on val-kea
kitkeä Jjrklmmänkään kommunts
tln tavoitta Vaikkapa lahjamme olisi
itltnMnrftln nila se Jr ka taraJke- -
Isa osoittaa la'ananta'an muista aa
vaitaancttajaa Ja tatin en csoltitta
' byvtä uhtca lähimaistamme fc:h- -
taan
Mufctuu mieleeni eräs Canadassa
vietetty joulu Se oli ensimäinen Jou-luni
Canadassa Ja vietin sen Mont-realissa
Vaikkapa elettiinkin "hyvin-voinnin"
aikakautta niin sittenkin oli
työttömyyttä ja puutetta Niinpä tä-mäkin
"vanhanmaan torvi" oli ollut
työttömänä Jo parisen kuukajtta Ja
rahaa el ollat nähnyt kaln toisten
käyttdevän a-ema-lla
senttlstoorlssa
Ja muissa ralkolsta Joissa käytiin
päivisin lämmittelemässä Joulua vas-ten
jö oli vietetty "Mörlltnlssä" Jos-sa
oli kijautetta Jouluvirsi ennen
miatamcnoa kun olinrne saaneet ku-pin
kahvia Ja kaksi "alastonta" lei-päpaku- ta
Aamulla sitten aikaisin
kylmään ilmaan tallustelemaan kau-pungin
tcl:een päähän missä muuta-massa
n innaUostarlssa annettiin tee-tä
Ja voileipiä kun ensin oli pomilol-t- u
kuin muutkin katolikit vaikkemme
osanneet ranskaa yhtään sanaa Siel-tä
sitten maha pallollaan kun tai-lustel- tii
takaisin keskikaupungille
niin olikin aika Jo vetäytyä Missio-nii- n
jJulupälkällUelle Misslonlssa oli
paljon meitä yhteiskunnan pohjasak-kaa
joilla el ollt ketoa eikä kontua
Siellä papit pjhulvat ja kjorot lauloi-vat
niin että meidänkin nälkllntv-neess- ä
raalcssa tm utlslltä että ih-misen
tätyy olla kurja ennenkuin se
en kelvollinen Istumaan Joulupa} ttän
Ja antamaan arvon tämän kapitalis-tisen
vbtelskunnan helttämllle leivän-murusille
Xaiti tällaisia eslmerkkeiä voi
simme kertoa vaikka kuinka paljon
nntta mitäpä niillä pilata kainlsta
joulncnnelmaa Ajatelkaamme vain
että kaikilla on lihava syötetty kalk-kina
pöyläla kaikkine trimmauksl-nee- n
tänä Jouluna Tätä toivoo aina-kin
Jooseppi
60000000 vuotta
vanha
Princetonin yliopiston paleontologi-ne- n retkikunta suoritti viime vuonna
kaivauksia Vyomlnglssa Yhdysval-loissa
Eräs retkikunnan nuorista
työmiehistä löysi möhkäleen vihreän-harmaata
hietaklveä Niin paljon hä-nellä
oli ammattimiehen silmää että
hän näki möhkäleessä Kivettyneitä
luita Mutta ne olvat niin pieniä että
hän nakkasi möhkäleen syrjään Sit-ten
hän ajatteli asiaa tarkemmin Ja
otti möhkäleen uaism a vei sen
retkikunnan Johtajalle tri Jcpsenllle
Tri Jepsen havaitsi myöskin kivetty-neet
luut mutta el tiennyt sanoa
mirkä eläimen luut cllvat kivettyneet
sontaan Hän lähetti rtn vuokl
möhkäleen Amerikan Luonnonhisto-jrldilse- n
museon malne'Je prcparaat
torille Albert Thomsonille
Möhkäleettä tuli Thomsonille vai-kein
tehtavl mitt hlnelll oli kos-kaan
ollut Hän varusti itselleen työ-kaluiksi
purasimia Jotka teroitettiin
nlui voimakkaiden mlkrotkooppien
aita etu ne näyttivät luudanvarren
vahvuisilta Kuukausi kuukauden Jäl-keen
hän sitten kaiversi ja raaputti
purclslmillaan Vihdoinkin tuli luu-rank- o
kokonaisuudessaan eroon ki-vestä
Ja sitten sen sai tri Jcpsen uu-destaan
käsiinsä
Vlinv kesäkuun alussa tri Jepsen
ilmoitti että luuranko oli noin ro-tankokoi- sen
alkuapinan joka on su-k- ua
nykyisin elävälle lemur-elälmell- e
joka on elänyt paleaozolsella kaudel-la
noin 60000000 vuotta sitten Luu-rangosta
puuttui vain muutama var-vas
ja on se tri Jepscnin tietämän
mukaan täydellisin luuranko mitä on
tavattu tuolta kaukaiselta aikajak-soit- a
Luuranko on yksityisinä luina
mutta sen kokoamista yhdeksi koko
naisuudeksi ei lainkaan yritetä kos-ka
luut ovat liian hennot Mutta Jo-kaisesta
luusta erikseen tehdään
piirros ja sitten suunnitellaan kuva
luurangosta ja eläimestä kokonaisuu-dessaan
Toistaiseksi On eläin nime-tön
mutta sille annetaan nimeksi
kreikan- - taj latinankielinen nimi jo-ka
tulee merkitsemään "terävää
hammasta"
Kun eläin näyttää olevan sukua
lemurille on tri Jcpsoniltä kysytty
onko uusi löytö kenties :alkkeln van-hin
tunnettu ihmissuvun esi-is- ä Tri
Jepson sanoi ettei hän sitä usko
Muutamia vuosia takaperin olii ol-lut
muodinmukaista otaksua tätäkin
sillä sillein ajateltiin ihmisen polveu- -
tuvan protolemuroidisesta kannasta
Mutta nyt vertaileva anatomia kallis-tuu
syrjäyttämään lemurit ihmisten
I alkukantana Ja asettaa tilalle pienen
puissa elivän Tarius-nlmlse- n yöeläl-me- n
joka syo käsistään --synryttää
I yhden peukalo kämmenessä toisten
(sormien vastapäätä kuten
Maailman pohjoisin
lentoreitti
Maailman pohjoisin säännöllinen
lentoreitti en ollut tämän kesän ai-kana
Bergenlstä Hammerfestlin Pit-kin
Norjan ryhmistä rannikkoa on
päivittäin lentänyt kolmimoottorlncn
Junkers-kon- e pysäyspalkkolnaan
Trondhjelm Ja Bodö Lentoreitin lii-kenteestä
on huoltanut Norjan Ilma-kuljetusyht- iö
Mutta se lakkaa heti
kun kesäinen matkustajaliikenne lak
kaa jr syksymyrskyt alkavat
15CC0 kilometriä ja sitten
vain 7 minuutia
Sinisilmäinen Ja merlmlcpakuinen
kolmevuotias Kelvin Arthur Rodsers
nousi heinäkuulla New Yorkin sata-massa
australialaiselta rahtilaivasta
Jolla h?n oli matkustanut Cltin ö
kanssa 15(K0 kilometriä Pe oli koi- -
mevuotialle pojalle varsin tärkeä mat-ka
siika kysvmys hänen kohdjllnan
oli elämästä Ja kuolemissa vaikka
pcika oli liian pieni tajutakseen mis-tä
kysymys oli Kahdeksantoista kiri-kautt- a
aikaisemmin hän oli nieli) t
pakkalaatlkon 2-tuuma- lsen naalan
Joka nyt oli hänen olkeasa keuhkos-saan
Kahdesti cllvat Australian lää-kärit
koettaneet saada naulaa pois
mutta he eivät olleet onnistuneet A-al- a
oli k litankin sen luontoinen lää-kärin
mlele-t- i efä Jollei n ml tulisi
ulos ni n Kelvin Arthurin päivät oli-sivat
luetut
He olivat kirjoittaneet asiasta kuu-luisalle
henkltorvlpesIaHstllle tri
"hevalier Jacksonille Piladelfiaan Ja
tämä puolestaan oli pyytänyt lähet-tämään
lapsen luokseen Hän oli lu-vann- at rstca nmlan Ilmaiseksi
Ja niin saapui C-vao-tias
Kelvin
Arthur Hotjjrs äitinsä kanssa Joka
oli 20 dollarin vlikkopalkalla työtäte-kevän
mekaanikon valmi vedättä-mään
naulaa pois keuhkoista
laivayhtiö oli tarjonnat heille va-paan
matkan eräs australialainen
hväntektjä ilmoitti vastaavansa kal-kista
yllmäärälistä kuUlsta mat-kall- a
lojlulapset liäksi toimittivat
pojan hyväksi keskenään keräyksen
ja lopuksi Yhdysvaltain sllrtolalsvi-ranomals- et
katsoivat "läpi sormien"
näiden matkallljaln saapuessa ran-taan
New Yorkista poika toimitettiin
viipymättä Philadelflaan missä nau-la
tri Cheialier Jacksonin yksit) is-konttor-issa
lähti lähes kaksi
vuotta plllejkeltyllän Tolmituj kes-ti
kaikkiaan seitsemän mlnauttla Sen
seitsemän minuutin takia cli mioren
miehen tehtävä 105 päiiää vaativa
klettomatka maita Ja meriä kun niitä
tri Jacksoneja cl ole Joka paikassa
Jos meillä olisi kolx
yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa niin
muutamien vuosien perästä kellään
meistä ci olisi paitaakaan päällä
Amerikkalaiset Itse arvioivat että
koi heiltä syö vuosittain villaisia vaat
teitä COO miljoonan dollarin arvosta
On Jenkkien "kotlmarkklnateollis uu- della" kuluttajia!
I
4 1
: Sivupaloja
: KokolU VAXIU ssi
"'-'V-- JkJ
Elämme sila joulun
Hyvän tavan mukas„ v! °PäM"
taa kaikille kantsahmlIinten °'"0t
vän k"—unn—iaksi" NiuiropiuäisemnirsVluThiwHl
msaännonp:alstaHnaulsukkaijaoiljloeu!lua ka'ki
Eris U E Hamiltcn kirjoitu
AInnämtiaeoarlinecnlarenseelMärVnaygataizi4n7esUsvauhoeUtUjt)U t--imini
nTuäohtätna ajioknakaan oleiln olovanlkakkaetta
' '"- - niiiauiieiiie vanaa fjU
tminj usiadiaraanalassnsaa vousottetatfujnolnka vfc 1--' rellta viinaa ja juotuani sjy
Amcrikalalsuus levifiä
Puolassa joku aika sitten p
jgHlJtiiiosulivaHtkUian Knaiuidpeunngilnukuvaisnikeinlan™v_t varkaiden tekijöitä joita kauou
sa sattui Vangit nimittäin vietän päivänsä kaikessa rauhassa vartis!
sa mutta yöllä tiirikoivat selhr '
vet auki ja menivät munovarkaijjr
palaten ennen päivänkoittoa takaä- - Jotta Kyliä ne polakitkin osaa1
Basll Zaharoffln sanotaan cl
leen hyvin "ihnuNjstavMllu'
m'ehen Kun hän mjj mjrkkj
kaasua ahteen maahan niin hio
samalla mji kaasunaanuri-j- a to-iseen
maahan
5 uomessakin tapahtuu ihreU1
Äsken oli "kielisissä" lehdissä u:
nen että muutaman farmarin hevd
nen oh suuttunut mehiläisten pämi
miseen ja potkaissut niiden pesJ
kappaleiksi Nämä olivat kuiterLi
sellaisesta mussolKnimaisuuderJ
suuttuneet ja survoneet hevosen ji
keillään kuoliaaksi
Kommunistista logiikkaa:
"Kyllä tuo Vapaa Sana f tten v-alehtelee!
Se sanoo elävänsä ja
vieläpä rikastuneensa niin tilaa
jien kuin myöskin omaisuutta
puolesta ja kuitenkin me tfotiov
me että se on kuole maakielillä
koska Vapaus on nin sanonut"
I oronto on kaupunki jossa suona
laiset tekevät Suomea tunnetuksi
toiskielisten keskuudessa ereErcrl
ja parhaimmalla tavalla kuin su
sään muualla ulkomailla S ei ole
kummakaan Torontossahan ilmesty)
Vapaa Sana tämän maan livnstyneer
ja itsetietoisen suomalaisen kina:
pää-äänenkannattaj- a-
"Canadan Uutiset" J "U
paus" näkyvät olevan takkanaol-tatill- a
suomenkielen käytUal-fct-st- ä
Eikä kumpalnenkaaa ti
kunnolleen csaa Edellinen sitä ei
osaa olkelnklrjoltusaikkojui
mukaan ja jälkimäisellä on v-enäläinen
nuotti lausunnassa
S uurl paljastus on tehty Canaias- -
ta salakuljetetaan kultaa Askettäc
amDui erds mies villisorsan läheHi
Sandukya Ohiossa Ja löysi sen lu
vusta 14 pientä kultapalaa usxa- -
matkallaan Canadasta eteiaan
Äskettäin pidettiin Torontossa
hevosnäjtteljt Asiantuntijat
väittävät että mainitut nivtte
ljt olivat 90 prosenttia must-nättely- ä
Ja ainoastaan 10 P- -
senttiä hevosnäjtteljä
S llle mithelle tuli oelastus )t'K
nellätolsta hetkellä Dt roltissa crSr
Smithin morsian Juun -- c ihille
täessä pclstui sulhaspojar- - kanssa
kä hänestä ole kuultu sen encirp&
Rauha tällä mantereella
Jälleen uhattu Eris "säveltäjä
on tehnyt uuden J3-kai'Pal- efj
"The Music Goes Hound
Round" ja aikoo laskea sen lu
keelle
N onnittelut tl yt lopuksi sitten
viisivuotiaalle sancmaieH~--
Joka palvelee tä„män maa--n_ n—rtT-L- i
ta kansaa niin reilulla tavalla- -
h-mu- nlstlt
tätä lehteä tesin nimw
-- fcr muttw
"VtncillSCKSl numsriu j- -
vauinen aemchi_a_ oi""-i-T"in kansan----
tää tätä Canadan suomalais en y
_
'
i-- iM TMf tavaksi numeio yns --—
Sana onkin
- Yhdyvalis'n tiedemieSet P- -
-- m i-rot- aat aada se- -
aineen U
hin Mekslion lahJen - - „ jOKa tain tiiunu 4- -
tläyriälnen S -- n pMovksa
mluäln ticitä
rTjkttB