Vapaa Sana, November 11, 1936

              - i-- r
V kri rm
iv ma KESKIVIIKKONA MARRASK 11 P — WEP NOV 11TH o
VAPAA SANA
(Free PreM)
Independent Finnish Newipapr
Poblished tvery Wedneday and 8a-ttrrd-ay
at the Vapaa Sana Press In
Toronto Ont by Reynold Pehkonen
and A Mäkinen
PHONE WA 7721
60 Spadina Ats Toronto Ont
Sabscrlptlon rates In Canada and
United States
Par Yiar $279
Slx Month 150
Foor Months 100
Three Months 75
Bubicrlptlon ratea In otber Count-rle- a
Ptr Ycar $379
Blx Monthe 200
Reglitered ai second-clas- a matter
January 19th 1932 at the Post Office
Department Ottawa
Manager Väinö Malmivuori
Edltor Rernold rebkonen
Voittojen sarja
Pohjoismaiden parlamenttivaalien
sarja on päättynyt Tänä vuonna
suoritettiin vaaleja kaikissa neljässä
maassa Ensimmäiseksi suoritettiin
vaalit Suomessa ja tuloksena oli voit
to sosialidemokraateille Seuraavina
olivat Tanskan maakäräjävaallt jois-sa
sosialidemokraatit myös korjasivat
voiton Ja samalla saavuttivat halli-tuskumppanien- sa
kanssa tnemmlstön
myös maakäräjillä — kansankäräjil-l- ä
oli niillä enemmistö ennestään Kcl
mannen voiton nuorastaan Jättiläis-mäisen
saivat sosialidemokraatit
Ruotsissa jossa he salvat enemmän
ääniä kuin porvaripuolueet yhteensä
ja kaikki työväenpuolueet salvat yh-teensä
noin 200000 ääntä enemmän
kuin porvarit Ja nyt tuli neljäntenä
Norjan työväenpuolueen voitto
Suomen vaaleissa oltiin etukäteen
varmoja sosialidemokraattien voitois-ta
samoin Tanskan vaaleissa mutta
Ruotsin sosiaidemokraattlen voitto
varsinkin sen suuruus tuli jonkunlai-ten- ä
yllätyksenä Norjan vaaleissa
uskottiin myös etukäteen työväen-puolueen
voittavan varsinkin kalkki
edellytykset voitolle näyttivät hyviltä
ja usko el pcttänykuän vaikka voitto
1 muodostunutkaan niin suureksi
kuin mahdollisena pidettiin
Jos vaalitaistelu Ruotsissa ja Tans-kassa
pysyikin varsin säädyllisenä Ja
maltillisena niin Norjassa se sitä
vastoin puhkesi porvariston taholta
mitä räikeimpiin muotoihin Kun
porvaristolla cl cllut paljonkaan a-sialli- sia
aseita hyökätäkseen työväen-hallitusta
Ja puoluetta vastaan tur-vaut- ul
se mitä alhaisimpaan villltyk
seen Yksinpä vcnstrekln vasemmls-toporvarilline- n
puolue hydkkäi työ-väenpuoluetta
vastaan perin alhaisin
keinoin Sen vaalimainostclssa esiin-tyi
mm teloitusjoukko teloittamassa
ihmisiä naisten Ja lasten kicmurrcl-less- a
teloittajien Ja teloitettavien vä-lissä
Ja tekstissä sanottiin että Jos
työväenpuolue voittaa niin teloituk-- f
et tulevat jokapäiväiseksi Hallttuk-- '
sen ministerit räävittiin Ja haukuttiin
myös melkeinpä vihelijälsiksl lurjuU-- '
siksi mikä Mi pääministeri Nygards-voldi- n
sattuvasti huomauttamaan et-tä
vaalipäivän Jälkeen minä Ja halli-- '
tustcvcrlni saamme taas ihmisarvon '
takaisin
Norjan suurkäräjäin Jäsenluku en
150 V 1P33 vaaleissa työväenpuolue)
sai huomattavan voiton sillä sen e-dustaj- aluku
kohosi 47:stä 69:ään
Nyt olisi puolue tarvinnut 7 paikkaa
saadakseen enemmistön parlamentis
ta Tuota enemmistöä el kuitenkaan!
saavutettu sillä puolue sai 71 palk-kaa
Mutta Joka tapauksessa merkit- -
e voitto slta etu tjrOvienhtllltua
ut edelleenkin Jatku hyviä tuloksia
tuottanutta toimintaansa maan kan
san Ja erittäinkin työväenluokan hy-väksi
I
Pohjoismaiden parlamenttivaalien
tämän vuotinen sarja päättyi sila jo--
kalsessa maassa sosialidemokratian
Ja työväenluokan huomattavaan voit-toon
Samaan aikaan kun monissa
muissa maissa fascistlnen diktatuuri1
i
on riistänyt kansalta oikeudet ja va-paudet
Ja painanut ne takaisin kes-kiaikaiseen
pimeyteen heiluttavat
pohjolan kansat korkealla valon Ja
vapauden soihtua Fasclstlen mustat
yritykset saada Jalansijaa pohjolan
vapautta rakastavien kansojen kes-- j
kuudessa ovat kerta kaikkiaan murs--'
i kaantunect Mutta pohjolan kansat
eivät ainoastaan vaali vapauttaan'
demokratiaa vaan ne tahtovat myöa-kl- n
entisestään paisunein Joukoin
marssia kohti uutta Ja parempaa yh-teiskuntamuotoa
Siitä tämän vuotis-te- n
vaalivoittojen sarja on kiistatto-mana
todistuksena
Kuka hyötyy
sodasta?
(The Peterborough Examlner)
Vuoden 1920 flskaallvuoden päät-tyessä
ilmoitettiin että maailmansota
tuli maksamaan Yhdysvalloille $27-0000000- 00
Varmasti on sellaisia hen-kilöltä
Jotka eivät ajattele syvälli-semmin
asioita Ja niinpä ollen ovat
hyväksyneet tämän summan lopulli-sena
Mutta he olivat väärässä Ke-säkuun
lopussa vuonna 1936 kokonais-sjmm- a
oli kohonnut 145000000000
Arvioidaan että silloin kun viimeinen
sotalainan todiste on maksettu ja
Ilmeinen sotaeläke suoritettu maa-ilmansota
on tullut Yhdysvalloille
maksamaan 1100000000000 sata bil-joonaa
dollaria
Henry Morton Robinson kirjoittaes-saan
Hotarlon aikakausjulkaisuun
sanoo Suur-Hrltannla- n hankkineen
yhdeksän kymmenesosaa 40 biljoonan
velkataakastaan maailmansodan ai-kana
kuluttamalla rahaa miljoonan
dollaria tunnissa neljän vuoden aika-na
Sama sota lisäsi Euroopan mai-den
velkoja 3000 prosentilla
Luotettavien arvioiden mukaan sa-notaan
maailmansotaan osaaottanet-de- n
valtojen kuluttaneen 113000000
dollaria kätelskulutuksena päivittäin
a tähän sumaan ei sisälly ihmishen-kien
hukka ja omaisuuden hävitykset
On laskettu että yhden ihmisen sur-maaminen
tuli maailmansodassa mak
samaan $25000 ja maailmansodassa
sai surmansa yhdeksän miljoonaa ih-mistä
Rahat Jotka kulJtetaan sotiin ja
sotien valmistuksiin tulisivat saa-maan
aikaan useita asioita Mr Ro-binson
sanoo että esim ensiluokkai-nen
talstelulaiva maksaa Yhdysval-loille
$40000000 Ja Jokaisella ensiluo-kan
allalla on tusinoittain niitä
Hajclttaen tämän summan Ja kä)t-tae- n
sen sellaisiin tarkoituksiin Jois-sa
rahaa tarvittaisiin kipeästi hän
saa tulokseksi:
Talstelulalvan hinnalla voitaisiin
rakentaa SCOO kodikasta asuntoa Jot-ka
maksaisivat 5000 kappale
SUU voitaisiin saada neljä Prince-tont- n
kaltaista yliopistoa
Sillä voitaisiin perustaa Ja ylläpitää
viisi sairaalaa paremmin kuin yksi-kään
nykyisistä sairaaloista
Varmastikaan eivät hallitukset yhtä
vähän kJln eronrcaksajatkaan tee
rahaa sedistä No kukas sitten tekee?
Me huomaamme että sotatarvetealll-suudell- a
on yksi kummallinen parem-muus
kalkkiin muihin liikkeisiin ver-rattuna
maailmasta mitä suurempi
Mlfallu sitä enemmän kilpailijat saa-vat
liikettä Jos Schnelder-Cr- e tsotin
myyjä myjpl 10J00O kivääriä Jugos-laviaan
13 n on helpoittanut Vlckers-Armstrcngl- n
kaujpamatkustajan teh-täviä
myydä 2C00C kivääriä Ita-!!aa- n
sota-aseide- n t JottajiKa on se-lainta
uskollisuus Joka ei tunne ra-'ej- a
he myyvJt aseita Ja ampuma-arpelt- a
Jokaiselle ystävälle viholli-selle
tai puolueettomalle Ja tju-J- a
miljoonia virtaa heiJlepäln sodan ol-lessa
kännis:ä tai kun kansat val-mistautuvat
sotaan Jota voidaan sa-noa
tapahtuvat lakkaamatta Jo en
jotain muata htelskuanan osaa JoKe
tulee voittoa sodasta tulisimme ole-maan
hyvin kiitollisia Jos lähetettäi-siin
niiden nimet Ja osoitteet Julkais-tavaksi
TILATKAA
Vapaa Sana!
j&Emjs'f s £9 % Il % bbs} ' jbbbbbbbbbbbbbbbbJ f B fc M r - t jY"b BbVbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbm
flHPMflfeL il 4§bbbbbbbbbw Jfji ' IbbbbbbbbbbbbEbbV Fna" mbbbbbbbbbbbbbbbmbbbT i — -- X BbbbbbhM Ab) ++± HKsV MMM äi bbbbbbbbbbbbbbbbbbbba W BBBftmJBBiBr Sbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb& 7
BBBBBBBBBBBB bbbbbbbbbbm l !IM fX~--"BBBBBBBBBBB-BM
jbbbbbbbbbbbm f IbMBBBBBBBBBbVBbbI Hs U4W JtCm
IBSBBBBBBBBBBB~S riU I rl eBBBBBBBBBBBBBBBP IBBBBBBBBBBBBBBSBBW ' aur 4jr
I BBBSBBBBBBBBBBBBBBBBB)BB'„Bj3BtSiBYHF BBBBbBVBBBBBBBBBBBBBBBbBPPBbBTIu BVBBBBBBBBBBBBBB"MtanAi BBBBBBBBBBBBKt? f VMMMIbBBBBBBBBBBBBBBBTOV'
BBbbbbbbbbbbbbT LL'-Xbbbbbbbbbbbb-b(
bbbbMMbbbbS-vJIbH-b KsbbbbbbbbbbbbKLbI VFTbbbbbB BBBbHmRIbbHfbBHBbK uriHHsM BBBBbTsBbT LbBBBBBBBBBB IbbHbbbbbT W bbbbbbbbbbbbbbbbbI BbbbbbbbbbbbbbbbbbbbhRV
IbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbB BbbbbbbbbbEbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbK X Lbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbb
bbsbVbbbbbbbbbbbbbbbbbbPbbbbbI BbIbSbhVbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbVbbbbbbbMsj 1 bbbbbbbbPbbbbbbbbbbbbbbbbbbbRPbbv'
PblBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBP 6 BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbBBBbT JbBBBBBBBBbW PVIbBBBBBBBBBBBBBbL- -
rV'BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbVj MJKM ii7 VbbbbbbbbbbbbbbbbbbbB IbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbbIbbbbbm IbBbBBbBbBbBbBBbBbBbBbBBbBVbV 1 ' ™'TW
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBUBl 1f JbV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbT TBBBBBBBBBbV
- sbbbbVbbbbbbbPTiIbbPVhBHIk BBivM'B3PrB£BBB3Vb9SBABb&bBBbbfBbbrBBbbBbBbBbbBBb"BbBV]IbBbbBbvbBSbBTybkSbVvuSIcBbBaibBiBBtLbrsbUHBFbbBVHbbyBbb'Tf 'JBSSbBBbibbBBbbBbBBbbbBBBbbbBbBbbBBbBbbBbBbBbbBbBbbBBbBbbBbBBbbbBBbbbBBBbbbBBbBbbBBbbbBBBbbbBbBbB1BbBbbBbBBbbbBbBbHbBbBbbBbBCbbBKbbbdnBbbLkBjbkn'MHbSB)VBbbvbSMKbMSbB' t ?te—VvB --_
SSz 4WgWgK BBBbBl aBBiflBBBBBBulPBBBBBBBBBBBaP &yw!i$fa- -
' "1
f BBBBBBBBBBBI r BtrBBBBBBBBBBBBPilBBBBBBBBBBrl 'y&& '''' Ti "
BBBBBBBBBBBBBmJtHi 'BBBBBbVBB BBBBb1BBBBBb9k1 ""''i r illMäMii&J?
bbbbbbbbbbbbbbbbbbbbmk !bbbbbbi8 rBBBBBM &W '" ''' ''$4'vj%'yy P sflti
KAIBBBBBBBn ifiT-- "''
Osa Vapaa Sanan kirjapainoa
Kuvassamme näkyy kirjapainomme kaksi latomakonetta taittokone Ja painokone sekä pieni osa taittopöytiä
Käsllatcman puolta el siinä näy lainkaan eikä myöskään korehtuuripresslä Ja nuita työpöytiä — Tämän
kirjapainon omistus tarjotaan nyt lukijoille osakkeiden osten muodossa Pakinajuttuja
Mitäs kansa arvelee siitä Jos pani-simme
tässä toimeen ravakan Vapaa
Sanan osakkeiden myyntikilpailun?
Nyt on nimittäin asla sillä tavalla
että lehtemme kirjapainoliike on lail-listettu
osakeyhtiöksi ja tämän osa-keyhtiön
omistus tarjotaan nyt luki-jain
haltuun
Esimerkiksi sellaisten isojen paik-kakuntien
kuin Timmlnsin South
Porcuplnen Sudburyn Kirkland La-ken
ja Toronton passaisi panna kes-kenään
kilpllu mille paikkakunnalle
enimmän osakkeita uppoaa Suomalal
seen asutukseen nähden lienevät nä
mä paikkakunnat melkein tasoissa
varsinkin Jos pohjoisen kaupungit yh-distäisi
samaan ryhmään Ja pienem-mät
paikkakunnat voisivat kilpailla
keskenään kokonsa mukaan
Tietysti tällaisessa kilpailussa el o-Ii- si
muuta palkintoa kuin kunnia mi-kä
paikkakunta on suurin herra Jee-sus
Vapaan Sanan omistajana Mutta
sepä se olisikin kunnia-asia- !
Kun lukee tässä numerossa Julkais-tun
Vapaa Sanan Press Limitedin
kutsun lukijoille osakkeiden merkin-tään
niin pääsee selville että osak-keita
ostavat yleisö el tässä turhaan
rahojaan sijoita Vaikkapa arveltai-siin
että niinkin hyvään tulokseen
päästäisiin että kaupaksi menisi vii-si
tuhatta osaketta niin näiden osak-keiden
markkina-arv- o olisi todelli-suudessa
jo kaksi dollaria kappale
vaikka ne myydäänkin dollarilla Yh-tiöllämme
on nimittäin jo nyt val-mista
omaisuutta pyörelssä luvuissa
sanottuna viiden tuhannen arvosta ja
velkaa ainoastaan kolme ja puoli tu-hatta
dollaria
Mutta kaikkein tärkein ei tieysti-kää- n
ole se kuinka suureksi myyty-jen
osakkeiden arvo nousee mutta
se että mahdollisimman suuri osak-keiden
menekki merkitsee Vapaan
Sanan ilmestymistä kolme kertaa
viikossa Ja mahdollisesti vielä lisäk-si
sivulukuja enemmän kuhunkin
numeroon
Ja se on asia jonka pitäisi kaikille
lukijoillemme "kauntata" kaikkein
eniten
Ei siis muuta kuin railakkaasti os-tamaan
Ja kaupitsemaan Vapaa Sana
Press Limitedin osakkeita!
Jokainen lukija voi lähettää osake-tilauksen- sa
suoraan konttoriin Ja sa-malla
lehden kautta huomauttaa toi-silla
mlkkakunnilli olevia tuttaviaan
ostamaan osakkeita ja siten tule
maan laman piueiyn Kansan iiiiau
lehden omistajaksi ja holhoojaksi
Vapaan Sanan nykyinen johto olisi
hyvin voinut pitää lehden pienen ryh-män
kontrollissa Julkaisemalla sitä
siihen tapaan kuin tähänkin asti Sii-hen
se olisi kyennyt silli lehden ta-lcudellin-en
asema en kokolailla vank
Ja Joka päivä parantuva Mutta
kun Vapaa Sana on näihinkin asti oi-- i
lut erilainen kuin toiset suomalaiset
"paperit" tässä maassa niin se tah-to- o
olla erilainen edelleenkin Varsin-Iki- n
siinä pääkysymyksessä kuka
lehden omistaa
Asia nimittäin pyörähti nyt osak-keiden
rnerklntäkutsun kautta sellai-seksi
että muutamien viikkojtn ai-kana
tulee Vapaa Sana ainoaksi
lehdeksi tässä maassa Joka on luki-Jalns- a
hallitsema Ja omistama Leh-temme
siis haluaa toteuttaa kansan-valtaisuuden
periaatetta Käytännössä
ensiksi omalta kohdiltaan
Ja teiseksi osakkeiden myyrrln
kautta Vapaa Sana tulee -- T:cdostu-maan
kaikkein vanklmmaUu U : del- -
lisella pohjalla olevaksi suomalalsek-s- i
lehdeksi Canadas&a
Kun lehtemme kaksi vuotta sitten
uudelleen perustettiin Torontossa on
sen kulkema polku ollut taloudellises-ti
( niinkuin oatteellisestikin yhtämit-taista
voittokulkua Sen ci ole tar--i
vinnut turvautua lukijainsa apuun
I haasteryntäyksillä taikka muilla kon
Uteilla rahaa saadakseen Se on mak
1
sanut "morkettlnsa" säännöllisesti
siksi että sen tilaajamäärä on jatku-vasti
aina noussut johtuen tämä juu-ri
siltä vapaamielisestä politiikasta
iJoka on lehtemme vankimpia peruski
viä
Ja tämä peruskivi tulee yhä van
kemmaksl kun siihen vapaamielisen
politiikan lisäksi lisätään lukijakun-nan
täydellinen omistus lehteen näh-den
Siis: terveisiä maakuntaan! Ja pal-jon
osaketllaukbia kaikilta ystäviltä
ja kylänmiehlltä toivoo
Kiviperän Pekka
Tieteellisiä paloja
Orjantappuran pilkkejä säleitä ja
pieniä luupulkkoja käytettiin ensim-mäiseksi
pitämään vaatteita koossa
Melbournessa Australiassa n I Jo-ta
an perjstaa korkeakoub lentäjien
Ia lentomekanikkojen kouluuttamlsta
varten
Hevosia Uotiin Palestiinaan IStsta
vuosi 'adalla ennen ajanlaskumme al-kua
eli noin 5C0 vuotta ennen kuin
Israelilaiset asettuivat asumaan Ca-naa- n
maahan
Kokeillessaan kuparin käyttöä put-kia
varten kemistit ovat keksineet
n s punaisen messingin joka sisältää
$3 rrosenttla kuparia Ja 15 pros
sinkkiä Jolla yhdistelmällä on suurin
vastustuskyky syöpymistä vastaan
Navajo Intiaanien naiset eivät käy-tä
lainkaan malleja tehdessään tun-nettuja
kauniita mattojaan vaan ku-tovat
he maton kuviot kokonaan
muistittaan
Palmut eivät menesty ulkosalla sel-laisessa
ilma-alass- a Jossa ilmanpaine
putoaa alle kymmenen asteen yläpuo-lella
nollan Fahrenheltlä
Kun valkoinen kulta Saksissa on
kallista Ja sitä on vähän niin ham-maslääkärit
siellä käyttävät hampai-den
palkkauksiin yni hammasalaan
kaduvlln valkeista metallia
Satutteko tietä-"-}
maan
Että vesilinnut harJie Ja muut
ellalset linnut Jotka lentävät pitkiä
matkoja lentävät 1000 Jalasta puo- leen mailin korkeudella Mutta kur-kien
tiedetään lentäneen viiden mal
Iin korkeudella
Etu eräs havvaiilalnen pariskunta
on äskettäin nntanut pojalleen nimen
Kananioheaukuuhomepu u k a i m a-naalchlnckravveulam-aokalani
Että II G WcllsLn Historian M
rivilvat" on tuottanut hänelle tähän
mennessä Jo 500000 klrjailijapaik- -
kioina
Että Klrunassa joka sijaitsee 100
(mallia napapiirin pohjoispuolella on
enemmän kuin 14000 valkoihoista a-suka- sta
Että kala cl kärsi juuri ollenkaan
joutuessaan ongenkoukkuun Syy sii-hen
on se että kalan leuoissa on niin
vähän hermoja ettei se tunne kipua
Että eräs uppiniskainen mies Hart-fordiss- a
Conn jonka vuoden 1935
tulovero nousi kolmeen senttiin on
lähettänyt Setä Samulille sentin joka
neljännesvuosimaksuksl
Että 450 yhdysvaltalaisella kau-pungilla
on erikoinen kaupunginjoh-taja
joka "runnaa" kaikki kaupun-gin
asiat
Että jokainen täysinkasvanut ken-guru
voi hypätä A —5 jalkaa enem-män
kuin viime olympialaisten pi-tuushypyn
mestari
Että maanpinnan alue maapallol-la
on 11124000 nellömailia pienempi
kuin Tyynenmeren pinta-al- a
Että Siamin kuningas Aanada ei
ole koskaan nähnyt maata jota hän
hallitsee Hän on 11-vuoti- as ja on
hän ollut Sveitsissä kuninkaana olo-aikan- sa
koulussa
Että englanninkielinen sana "to-bacco- "
johtuu intiaanien tobago-sa-nast- a
Joka merkitsee piippua
Että Jos miehen äänellä olisi sama
voima suhteellisesti painoon verrat-tuna
kuin kanarialinnun iiänelld niin
tavallinen keskustelu voitaisiin kuul-l- a
SOO mailin päähän
Maidon säilyttäminen
Yhdysvalloissa on keksitty kaksi
menetelmää joilla maito saadaan
säilymään entista kauemmin Toinen
keksinnöistä koskee lehmän- - toinen
ihmisenmaitoa
Lehmänmaldon säilyttämistä kos-keva
keksintö on sellainen että mai-topullon
sulkijana ci käytetä paperls-t- a
tai pahvista tehtyä tulppaa vaan
sen pitää olla metallista Ja siinä si-sällä
korkkinen lai kuminen tiiviste
Kun maito on pantu pulloon laske-taan
siihen suuhun höyryä Ja samal-la
painetaan mctallikorkkl Kun höy
ry on "Jäähtynyt" syntyy pullon suu-hun
tyhjiö jeke pitää maidon tuo-reena
kaksi vuorokautta tavallisessa
huonelämmössä Ja kuusi viikkoa "re- -
xrlgaattori&sa" siis siinä uudenaikai-sessa
'Jääkaapissa"
Äidinmaidon säilyttäminen tulee
kysymykseen lähinnä salraalatarkol-tuksi- a
varten Sairaalaln on vaikea
pitää Imettäjiä kaikkien tapausten
varalle Kuitenkin monesti tarvitaan
suurissa synnytyslaitoksissa äidin-maitoa
ennen aikojaan syntyneitä
lapsia varten Nyt on Harvardin yli-opiston
synnytysopin opettaja tri Paul
V Emerson keksinyt menetelmän
ihmismaidon fäilyttämiseksl pitkiä-ki- n
aikoja
Sen mukaan imettäjiltä otetaan
talteen maito stenleihln astioihin
kaadetaan metallisiin muotteihin Ja
Jäädytetään kahdesa minuutissa —
109 asteessa Fahrenheitla Sitten se
leikataan ohuiksi liuskoiksi pakataan
sterilethtn pulloihin ja säilytetään
sellaisena— 15 ast kylmässä Käyt-töä
varten sitten ei tarvitse muu-ta
kuin sulattaa nämä chuet liuskat
Kokeissa on käynyt ilmi että Jäf
dyttäminen Ja sulattaminen ei mil-lään
tavalla vaikuta maidon vitamil-- n pitoisuuteen rasvoihin hlilihyd-raattiJiI- n tai rroteiincJiui
Jp
--
'
I Huomioit lZTh
1 L~lT" n uujcaa
Kokeilh Pikku :_ ukIsoenvielutploonmlitaiutitkuadavesllsnlaeetnaopi avhaptlruietaWl! rl
dysvaltaln presidentiksi uTu h
rahamiesten Ja Hearstla x
dlstön ankarasta nnvuES?
ai sellaisen voiton jou „ £
— -- " maan oon„ T„ -V- -- "11~ kijänuä h--äanenuievnaaalitnu'ottnattiTiB
lut uomalplnon„ ip~—aini nurja " tl
iVJaailman kalkkien KaniM
mlo on ollut Jo yi) kcime Uh-kohdistet-tuna
fnrliHrvÄti Espanjaa j0ä„ f-xn-
L " "v" '"'fjnf ri a nousi k naan laillisesti tilit a j
vasiaan Jianituksen to Xot otj taneei Kantalaisen vtinakasu i tustusta hyv1nase:stem:ie tv leen mutta aseiden puute ja t ton harjaantumattomui - oa m hallituksen Joukot perhantvmiii
kiila rintamilla Lauau-ai-aa- o saatiin kuulla kaplaau ten si
'
Mn—ioadprb„itd=teiiavn VMiolalUdlirUiildrRai5AnC„ meisnueKtrt oi jedjjrJ nenistä naviotä mutia varman
vaikuttaa moraalisesti eneaimasl
muuten
I VI elkein yhtä paljon huomion
herättänyt tällä mantereella TorJ
ton "stork derby" kuin prerider-vaal- i Yhdysvalloissa Tuskinpa Mj
testamenttlaan laatiessa osasi u-t- ao millaisen huomion esineeksi
tulisi kymmenen vuotta hänen k:
mansa Jälkeen Kilpailiua ossio
lista kaiketi suurinta huomiota La
herättSnyt Mrs Kenny Joka via
hänellä olevan yksitoista lasta Va viikolla oli tämä nytkin raskaan
va nainen "pehmittänn" puoli
mentä "vahvemman" sukupjclei 1 sentä muutamassa hotellissa
ravakka nainen tarvitseisl ly
saada palkinnon
1 fiämlnlsteri Mackentie Kiaji
nol Kansainliitossa pltämissili]
heessa ettei Canadi tule sek
maan eurooppalaisiin sotiin
Julistus sai canadalalset rallin
ia imperialistit takajaloilleen
sinkin vanhoillisissa sanomale!
on tätä kantaa ankarasti moitit
vaadittu Canada aseistautumaail
ministeri King myöskin sanoi i
hyvin epävii rasta canadalalsta i
koittaitua eurooppalaistin
tai arvostella eurooppalaisia
miehiä Canadalaisten pitäisi
toisten kansojen johtaa omia
taan oman mielensä mukaan
lausuntojen on ajateltu merkiw
sitä että Canada tulisi vetäytyi
pois Kansainliitosta ja alkaisi m
maan Yhdysvaltain noudattaman
täytynelsyyspolitlikkaa Päin
riä lähellä olevat henkilöt k"J
kin sanovat ettei Kinein päimina
ole eristäytynelsyyspolitlikka
hän haluaisi että kaikilla ra&J
silla keinoilla koetettaisiin
myöskin Yhdjsvallat Saksa
pani Kansainliittoon Jolloin sn'
rutus kansainvälisissä asiols M
ulstulsl
M erlmleslakko Yhdysvaltojen
tamlssa en Iaajennit kliitti
melkein kaikki satamat itä- - 1
slrannlkolla Tätä lakkoa kJtns"
Jonkunlaiseksi laittomaksi M"1
koskei sitä ole toimeenpannut
salnvällnen merimiesten uni"- -
dvsvallolssa on viimeisten vaa
aikana ollut vaiilla melkeinpä
komania Ja melke r kaikissa IiijJ
on ollut merkittä a pllrteecl
että kun Joku un -- o mesnjt V
koon niin toiset -- n alan v
ovat olleet useinki miina Jd-- 3
maan lakon laitton J Ke"
rlkkurolmaan Niinpä -- sikin
mleslakossa Jonka oa ustana :
limiesten nuolJstaskomitc3 on
fcainvälinen merimiesunlo r
vwr v- - VrTklia värvlysto
lon lossa wrä ätään merlaM
rikkureiksi Niin kauan kuin tfl
on tällainen tule at työläiset fl
mään kapitalismin rartakoroa r
h„n oi Hflfln ityEällä T1- -
nnrprn imlrtOn OiUisila U0
Jat paljon helpommin Pakolt" H
tamaan työläisille myönnjtykä-- -
Musclinl on taaskin JoW £ sw iiheen
Icen Jossa hän M£%
teitä kalkkiin e-™- """ " „vlTs
hln Varsinkin BjIU- - "'
„„_ i„ ralan JP
varonufcscu jo - nli'JT- -
tai muuten — lu™--- - !__ UKaan vu—iS iutunhnll--l- riw -uin''-- nla toi Välimerelle i8 tr
Ethlcplan kysmykjen
tllllslmmässä rafcce i
Jon kuin MussoiuJ -- -
merlvolmlaan Ja rsrs- "- „ tn""' niin 1 '♦-- ""V" JZJ U
merellä raa'- - i