Vapaa Sana, June 29, 1935

              iwn f r_ __——— —
Ihmiselämän pituus
Yksilö elä vanhemmaksi kuta ennenkään
Elivätkö nykyajan Ihmiset kau-'Mut- ta yleensä Joi Jätetään huomioo- -
♦mmin kuin heidän csl-isän- sä Ta-inan
kysymyksen kuulee usein teh-tävän
mutta useimmissa tapauksissa
cl siihen löydetä oikeaa vastausta
Toiset katsovat että ihmiset ennen
elivät vanhemmiksi kuin nykyjään
koska he elivät luonnollisemmissa Ja
ien vuoksi tervcellisemniissä olosuh-teissa
kuin nykyisissä teollisuusyh-dyskunnissa
Mutta timä on ainoas-taan
osittain oikein sll!i terveyden-hoidon
ollessa puutteellista sairaudet
Ja kulkutaudit olivat enemmän le-vinneitä
kuin nykyjään Myös lapset
kuolivat lukuisammin ensimmäisinä
päivinä Ja viikkoina syntymän Jälkeen
Vielä viime vuosisadan aikana neljäs
tai kolmas osa vastasyntyneitä kuoli
ensimmäisen elinvuoden aikana Tässä
suhteessa on terveydenhoito baanut
paljon aikaan seurauksena ihmisiän
keskimääräisen pituuden lisääntymi-nen
Multa totuudenmukaista el ole ku-ten
usein anotaan että yksityisih-misen
Ikä olisi viime vuosikymme-nien
aikana pldcntynjt Aina on e-delle- enkln
kuten väestölaskenta o-soit- taa
Joi Jätetään huomioonotta-matta
vastasyntyneiden ennen taval-linen
kuolevaisuus niin vieläkin ih-misten
"normaall-kä- " päättyy "0— SO
vuosien välille Tälle Iällä useimmat
ihmiset kuolevat "luonnolliseen" van-huudenheikkouteen
eikä tässä suh-teessa
meidän aikamme terveydenhoi-dollinen
Ja lääketieteellinen edistys
ole aikaansaanut huomattavampaa
muutosta Edelleenkin pitää paikansa
entisaikojen virrcntekljän sanat: "E-lämäm- me
kestää 70 vuotta vain har-vat
saavuttavat SO iän"
Tästä voimme tehdä sen johtopää-töksen
että Ihmisen yksilöllinen elä-mänpitu- us
on vain vähäisessä mää-rässä
muuttunut vuosituhansien ai-kan- an
Johtuen vähäinen iän pitene-minen
todettavasta tyypillisen van-huudenheikkouden
vastustamisesta
Sota lopettaa
pula-aja- n
Porvariston vilsalmmatkaan päät
eivät ole maailmanpulan vuosien ku-luessa
keksineet minkäänlaista kapi-talistisen
talousjärjestelmän puittei-siin
mahtuvaa keinoa pulasta pääse-miseksi
Tuon kyvyttömyyden perus-teella
olisi väärin päätellä että maa-ilman
porvariston viisaimmat päät
kolisevat tyhjyyttä siltä hedän rat-kaistavanaan
on ollut kysymys joka
rl ole ratkaistavissa Kuten sosialis-tiselta
taholta aina Marxista saahka
on osoitettu el pulien ratkaisu ole
mahdollinen kapitalistisen takuujärj-estelmän
puitteissa vaan ainoastaan
siirtymällä sosialistiseen talousmuo-toon
Kun porvarien vilsalmmatkaan
päät eivät siis ole keksineet ainoata-kaan
keinoa pulasta pääsemiseksi ka-pitalistisen
järjestelmän vallitessa
merkitsee e Itseasiassa kapitalistisen
talousjärjestelmän aatteellista kon-kurssijullstu- sta
ja todistaa sosialis-tisen
katsomuksen oikeaksi
On tosin eräs keino Jolla kapitalis
tisen talousjärjestelmän puitteissa
päästäisiin äkkiä pulasta hetkclseksi
Se keino on sota Amerikassa
muuan porvari uinen talousmies on
ottanut perustellakseen tuota keinoa
artikkelissa joka on Julkaistu 40 sa
nomalehdessä Tällaiset ovat peruste
lut:
el
'Miljoonia miehiä on jatkuvasti
työttömänä Sehän on yhtä paha kuin
sotakin Kysykää Joiltakin Ranskassa
olleilta miehiltä He sanovat teille
He sanovat teille He olivat onnelli-sempia
istuessaan loassa siellä kuin
nyt mädantycssään Joutilaisuudessa
Kuka haluaa sotaa" El kukaan
Mutta se todennäköisesti tulee Ja se
ehkä el olekaan niin paha kuin miltä
se näyttää Sodat aina lopettavat pu- lan"
"Jos sota julistetaan huomenna
kansa Joka on ollut onneton Ja mie-leltään
lamassa äkkiä ponnahtaisi
tarmokkaaseen toimintaan Ja kalkki
pääsisivät työhön Jokainen tekstlli-tehda- s
Jokainen kenkätehdas Jokai-nen
terästehdas ja Jokainen lalvavels-täm- ö
mobilisoitaisiin valmistamaan
univormuja aseita ja muita tarpeita
Siinä tosiaankin keino rulasta pää-semiseksi
kapitalistisin keinoin Toi
nen puoli kansoista juoksuhautoihin
tappamaan Ihmisiä Ja toinen puoli
Niin olisi pulasta päästy hetkiseksi
yhdellä iskulla Kun sitten muuta-man
vuoden ajan olisi tapettu miljoo- -
nottamatta epäluonnolliset so lilan
aikaiset kuolemansyyt (kulkutaudit
onnettomuustapaukset ym) niin Ih-misikä
käsittää saman ajan kuin en-nenkin
poikkeukset yksityistapauk-sissa
Johtuvat perinnöllisistä syistä Ja
erittäin suotuisista ulkonaisista olo-suhteista
Alvan toisin on asianlaita keski-määräiseen
ikään nähden Tässä ovat
havaittavissa terveydenhoidon alalla
tehdyt parannukset vastasyntyneiden
elämään pelastaminen tartuntatau-tien
va&tastamlnen ym Miten suu-ri
elämän keskimääräinen pituus on
kunakin määrättynä aikana voidaan
todeta vasta tarkkojen kuolevaisuus-taulukkoje- n
perusteella Ja todennä-köisyyslaskelmien
avulla Tähän pe-rustuu
myds henklvakuutustolmlnta
Nämä kuolevaisuustllastot ovat mate
maattisen tilastotieteen todellisia
mestariteoksia
Kuolevalsuustaulukot vv 1S71 —
1SS0 osoittavat että keskimääräinen
Ikä on lisääntynyt enemmän kuin 20
vuotta nim 356 560 vuoteen mie
hillä Ja 334 vuodesta 58S vuoteen
naisilla Tämä on suurenmoinen seu
raus kollektiivisesta iän pidentämi
sestä mikä pääasiassa johtuu lasten
kuolevaisuuden alenemUesta Ja mui-den
kuolemansyiden erittäinkin tar-tuntatautien
Ja tuberkuloosin vähene
misestä Vaikkeivät kaikki ihmiset
vielä saavuta raamatullista 70 vuo-den
Ikää — tähän ikään onnistu' nää-sema- Jn
ainoastaan noin 42TJ rmehistä
ja 47rt naisista — niin elämän keski-määräisen
pituuden lisääntyminen
on yhä mahdollista ja onkin se eräis
sä maissa jo noussut yli 60 vuoden
(Tanska Uusi-Seelant- i)
Jos paremmin onnistutaan taistele-maan
erikoista vanhuudentauteja vas-taan
kuten esim syöpää vastaan niin
se myös huomatavastl lisäisi Ihmis-ten
keskl-lkä- ä
nla Ihmisiä ja muutettu kukoistavia
kaupungeita rauniokasolksi niin olisi
maailman kalkki varastot tulleet lop- -
puunkäytetyiksi ja olisi taas muuta
maksi vuodeksi työtä varastojen täyt-tämisessä
ja rakennusten rakentami
sessa raunlokasojen tilalle Mutta slt
ten Jonkun ajan kuluttua tulisi taas
uusi pula kuten viime sodankin jäi
keen ja niin tarvittaisiin taas uusi
sota Siinä yksi kapitalistisen talous
Järjestelmin kehityssuunta: hulluu-desta
hulluuteen työttömyydestä Ja
nälästä teurastukseen ja päinvastoin
Amerikalaisen porvarillisen talous
miehen artikkeli on sattuva ja mu
sertava tunnustus kapitalistisen ta-lousjärjestelmän
kurjuudesta vaikka
sitäel sellaiseksi ole tarkoitettu Ktr
Joit ta ja sanoo monten sodassa ollel
den kertoneen että he olivat onnelli
sempia istuessaan juoksuhaudoissa
kuin nyt mädäntyessään joutilaisuu-dessa
Ehkä el lienekään paljoakaan
eroa siinä tuleeko juoksuhaudassa
mätäneväksi ruumiiksi vai mädäntyy-k- ö
eleävänä nälkään kapitalistisen
Järjestelmän "normaalitilassa" Mut
ta että kapitalistinen järjestelmä el
voltarjota miljoonille työläisille olo-tilaa
Joka olisi parempi kuin teuras-taminen
ja teurastetuksi tuleminen
Juoksuhaudoissa se on selvääkin sel-vempi
todistus siltä että kapitalisti-nen
talousjärjestelmä Jo on allekir-joittanut
oman kuolemantuomionsa
vaikka tuomion täytäntöönpano vielä
vilpyykln
31 itä on sokeritauti?
Mitä oikeastaan on sokeritauti?
Kysymykseen on xaikta vastata me
nemättä teknillisiin lääketieteellisiin
kysymyksiin Lyhyesti sanottua on
sokeritauti epäjärjestystä elimistössä
Jonka Johdosta ruumis cl ravinnos-saan
voi käyttää sokeria
Siihen voidaan sanoa: "Mutta mi
nähän voin aivan hyvin tulla toimeen
ilman sokeriakin" Mutta se taasen
on ehdottomasti mahdotonta Ereh-dys
Johtuu siltä että te ajattelette
vain sitä sokeria jota me käytämme
maustaaksemme eri ruokia Ja Juomia
Tieteelliseltä kannalta katsottuna on
sanalla "sokerT paljon laalempl mer- -
kltys "Kalkki ymämme tärkkelys
nect ruumiiseemme
LAUANTAINA KMAK FSX
MMM ne
ma?
Että kuoleva Brahmilalncn uskoo
pääsevänsä taivaaseen Jo hän voi
kuollessaan pitää pyhän lehmän hän-tää
kädessään He matkustavat pitkiä
matkoja kuolemaan saadakseen olla
pyhän lehmän läheldyydessä kuolln-hetkel- lä
Että vuonna 1072 Jk kuoli Per-sia- n
Sulttaani Ibn Daud suuri uskon-non
puoltaja Joka lupasi tulla jälkeen
kuolemansa ja johdattaa kansansa
maailman mahtavimmaksl Hänen
sanoillansa oli niin luotettava mer-kitys
että hänen kammionsa edessä
on yötä päivää pidetty satuloitu he-vonen
ja vartija varttumassa häner
ylösnousemistaan siitä ajasta asti Ja
siis 873 vuotta
EtU Saskatchevvanln farmarit
käyttävät voita kärrynrasvana Voi
maksaa 7 senttiä pauna Ja käärynvol-d- e
10 senttiä pauna
Että Kulngas Muwo Me!anes!ta
on saanut saavutuksen Ihmissyönnis-sä
Lapsena hän sdi kalkki leikki-kumppanin- sa
Kasvuajallaan hän söi
kerran kalkki seilailet jotka kilpa-soudussa
olivat häntä parempia Hän
sdi vaimonsa ja otti uusia Myöhem
mällä ajoilla hän tykkäsi kiinalaisten
lihasta Ja söi 83 henkeä käsittäväni
Joukkueen Hänen lasketaan syöneen
kaikkiaan 941 henkeä
Että ihminen tarvitsee 10-2- 0 kuu
tiojalkaa ilmaa joka minuttl
Että Suomen markka on 75 vuotias
Että Jupiterilla on yhdeksän kuuta
ja Saturnilla kymmenen Joten siellä
el ole kuutamoista puute
Että 2500 tonnia meteoria putoaa
maapallolle joka vuosi Osa näistä me
nee tuhkaksi ennenkuin ehtivät
maahan
Että kahden eri rautatieyhtiön Ju
nat kulkevat samaa rataa molemmat
samasta lähtöpaikasta Minneapolis- -
ta kulkevat vastakkaiseen suuntaan
ja saapuvat samaan päämäärään
Hickleyhln
Että Englannin Kuningasperheen
vuositulot ovat siinä 3000000 dolla-rin
paikoilla
Että Canadan kuukautinen ieen
käyttö on siinä 3600000 paunaa
Että viimeisenä neljänä vuotena on
Englanti ostanut ulkomailta viljaa
jokaista 100 bushelia kohden seuraa-vasti
Canada 35 b Argentina 20 b
Australia 20 b USA 10 h USS
R 8 b ja loput Balkanin valtioista
EttU Metropolitan oopperassa on 50
palkattua kättentaputtajaa Niiden
tehtävänä on aloittaa suosionosoitus
oikealla alkaa Ja oikealle henkilölle
Että kiinalaisessa kirjapainossa on
puolen kadun mittaisia klrjainhyllyjä
niiden 10000 kirjaimiston säilyttämi-seksi
Kiinan kielessä ei voi tulla
nykyiset latomakoneet kysymykseen
kään
Että ukkosen Jyrinä ei kuulu
kauemmaksi kun 20 mailia Tykin- -
jyrinä voidaan kuulla 100 mailin pää
hän
Että simpukka kutee kesässä noin
50000000 munaa Ja saa laskea itsen
sä onnistuneeksi jos niistä sikiää
puoli tusinaa Jälkeläisiä
elämää Ykstnpä taallisen sokerinkin
jota me mausteeksi käytämme täy-tyy
ensin muuttua glucose-sokerik- s'
ennen kuin ruumis ja elimistö voivat
sitä käyttää
Kun on sokeritauti on elimistössä
ja ruumiissa häiriöltä Joten ruumia
ci voi käyttää hyväkecn tärkkelyksiä
Ja sokeria Sen vuoksi glucose-aln- e
menee ensin vereen Ja poistuu sitten
ruumiista munuaisten kautta Silloin
on sairaan vatsassa sokeria Jos so-keritauti
on lievää lajia voi sairas
käyttää Jonkin määrän tärkkelystä
ja sokeria ravlnnossaa SellalstssA
tapauksessa hän saattaa pitää virt-sa
npuhtaana sokerista noudattamalla
dietlä so rajoittamalla tärkkelly-slptols- la
ja sokeripitoisia ruokia Sil-loin
on tarkasti noudatettava niitä
määräyksiä jotka lääkäri ravinnon
ja ruoan suhteen antaa
Ennen kuin Insuliini keksittiin oli
pitoiset ruoat leivät vtljaruoit pe Palko rajottaa ravintoa siinä määrin
runat riisit makaroont Ja sadat Ja cttA "Iraa sat suorastaan klrsiä näl-luhan- net
muuta tunnetut ruoka-al-1"- 3' !illil sc 0i an°a parannuskeino
reeet hankkivat sokeria ruumiiseeni- - iot sllhfn aikaan votdln käyttää
me sillä nltn pian kuin tärkkelys Nyt on siinä insuliini lisänä
Joutuu vastaamme muuttuu se gluee-- ! Insulinlsta Ja sen merkityksestä cu- - tehtalsltn sorvaamaan pommeja Ja se-nlmlsc- ksi aineeksi Joka on sokeria Jhutaan jossain seuraavassa klrjoituk-valmistama- an multa tarvikkeita Erilaiset tärkkelvpltolset ruoka-al- - sessa tehdään selkoa sen mcrkitvV
hankkivat läm- - sesia sokeritauiin parantamisesi
poä Ja energiaa Ja Ja ne ovat ehdot-'Se- n kautta on sokeritaudin paranta- -
toman viitämättömU ylläpitämään lainen suuresti kehittynyt
m mi1 a--1 ju!!ujwu4wsws
- 1ATURDAT JW TM
On Imldjat
Kly tuuli lyöpl tade Ikkunoihin
Ma istun hiljaa vaiti miettien:
Se kuinka koskeneeltaan kulkijoi-hin
kun viluissaan he kulkee huokail-len:
Mlk' orvon polku melll' on edes-sämme
j
Koditta myrskysaissä värjötäm-me
On vaatteet heillä repaleiset yllä
Ne kosteat ne kylmän klmät on
Siks usein aatos tää on heillä kyllä
Tää maailma on kylmä armoton
Oi Jospa kuolo meitä kohden kulkis
Maa sylitrs' äidin lailla meidät sul-ki- s
Lyö ankarammin sade kiihtyy
myrsky
El pilkahdusta auringosta näy
Jo vaahtoryöpyin hyökyy aal'on
hyrsky
pois vllrne linnut suojaan lennäh-tä- y
— OI teitä orvot myrskyn yltyes-sä!
Teit' aattelen ma tuska sydämessä
Uskottcmuus
Istuin eräässä naisseurassa Jossa
keskustelu kävi vilkkaassa tahdissa I
Tai oikeastaan tällä kertaa toiset pu-huiv- at
Ja minä kuuntelin
—Tuhannen kertaa mieluummin
sallisin että mieheni olisi teoissaan
minulle uskoton ja kuitenkin ajatuk-sissaan
uskollinen kuin ettei hän
milloinkaan hairahtuisi uskottomuu-den
tekoon mutta sensijaan minun
luonani ollessaan minua hyvällles-sää- n
ja suudellessaan ajattelisi toista
ralstA nuhul eräs rouva suurella va-- !
kaumuksella
— Minusta on aivan yhdentekevää
mitä mieheni ajattelee sillä eihän a-jatuks- iaan
voi kukaan Ihminen es-tää
Pääasia on ettei mieheni minua
petä että hän kaikissa tilanteissa on
minulle uskollinen arveli rauhallise-na
toinen rouva
—Minun mieheni saa pettää minua
niin paljon kun haluaa kunhan vain
en Itse saa sitä tietää Pääasia on
ettei hän tee sellaista ajattelematto-muutta
josta saattaisi syntyä häväls-tysjutt- u
En mitenkään haluaisi näy-tellä
petetyn aviovaimon osaa ja tä-ten
Joutua naurunalaiseksi jutteli
kolmas rouva
Valvoin sinä Iltana myöhään yöhön
ajatellen tuota keskustelua jonka Il-lalla
olin kuullut
Se nainen joka tuomitsi suurim-maksi
uskottomuudeksi ajatuksen us-kottomuuden
tunsi epäilemättä rak
kauden syvemmin Ja herkemmin kuin
molemmat toiset naiset Hän käsitti
että siellä missä ajatukset viipyvät
siellä viipyy sydänkin Jatkuva n
kottomuus ajatuksissa ei ole enää ta
vallisia uskottomuutta vaan on se
luopumista rakkauden ehdotonta
sammumista Nainen joka hyväilee
miestä Jonka ajatukset viipyvät toi-sen
naisen luona el enää omista tätä
miestä Todellisuudessa kuuluu Uima
mies sille naiselle Jolle hänen sydä-mensä
ja ajatuksensa kuuluvat vaik-kakaan
hän el ollJl tätä naista mil-loinkaan
koskenutkaan
Toiselta puolen ymmärsi tämä nai-ie- n
joka tuom!t3i ajatujjji uskotto-muuden
ttä ihminen voi Jonain heik-kona
hetkenä hairahtua uskottomuu-den
tekoon Joka el oikeastaan ole-kaan
mitään uskottomuutta Se on
hetken Innkeemus harha-aske- l Ute-liaisuudesta
Johtuvi halu maistaa
kiellety'i hericlmÄä tai heikkouden
hctkcrä tapahtunut erehdy Tuoli I-- ren uskottomuus el tunkeudu miili-kuvltu- ku
--n eikä valloita a:atuksa
Se cl mitenkään voi olla rakulcn
kliphiliji vitiä lähemmin 3cn tu-ho- jjj
Nalner J -- 'le miehen ajatuvl oli-vat
yhl-it'kev- lä Ja Joki vaati vain
nln-TulU- lä mkolllsuutta !:al'lssa tl-lantei- ssa :vtvi hwin viiiV'n vhi
hln cl miinakaan ollut turtenut si
tä (USKoa 1'itä nainen turiee 'n
hitkcrä JoNfin hänen valitensi sa
noo iincuo tua hänen rakstatur:a
on ijilJksM?ftn toisen lujna
hoimas r-tfn-rn
ei tlenrvt rikkau
desta mitään — ainaknin 1 i-i-n
mlcit'ji rikastanut Hän YxrUA n- -
hl rtvj va'mohln Jotka PcikäSvrit Timcr:i irsottomuutta aln siitä
ayysts että se mahdollisesti voisi
herätUa kiusallista hjrmtrM
saattaa heidät itsensä naunm'alje:-t-- i Ehkä oli tämä nalnrn J"irkvn kaikista iruita samalla myWn l:yl
min 4 lunieettomtn
Voikohan ?5rkl ja rakkun vm1im
sulautua yhteen? Nalsei-- a vannas- -
iKaan ti roi
Tilatkaa
Vapaa Sana!
KESOmFflHO
Kuuluisa kasvitieteilijä
kuollut
Venäläinen Ivan V-Mlti-hurla
keMtil
satoja uusia hedelmiä Ja kasviksia
Moskova — Ivan VUdimlroviUrh
Mltshurin Joka tunnettiin Neuvosto-la- n
"Luther Burbanklna" kuoli äs
kettäin Mitshurlnsklssa entisessä
Kolovin kauppalassa 300 mailla kaak
koon Moskovasta Jossa hän harjoit-ti
kasvitieteellisiä tutkimuksiaan
Kauppala nimitettiin uudelleen hänen
kunniakseen kolmisen vuotta sitten
Kuoleman aiheutti pahanlaatuinen
vatsakasvl Tuo 80-vuotl- as tiedemies
oli krtitillisestt sairaana toista viik
koa
Mitshurln kehitteli kasvi-- ja hedelmä-lajeja
jotka parhaiten menestyisivät
Venäjän Ilmanalassa Hänen enslm-ty- i
risteyttämään parhaita ulkomai-sia
kasveja Venäjän Ilmastoon eivä:
yleensä menestyneet joten hän ryh-tyi
risteyttämään parhaita ulokmai-si- a
kasveja venäläisten kasvien kan3-t-- a
Tällä tavalla hän loi satoja he-delmä-
Ja kasvilajeja V 1922 halli-tus
antoi hänelle lisää maata että
hänelle tuli kokellualaa 20000 eek
keriä Sen Iisaksi sai hän parhaita
tieteellisiä välineitä
Mitshurln käytti sähköä joudutta-maan
muuntamisprosesseja Eräs hä-nen
äskeisiä tuotteitaan oli uusi me-loni
joka oli vesimelonin kurpitsln
risteytys pitkulainen kirjavakuori-ne- n
mutta paljon kovempi kuin
kumpikaan sen edeltäjistä
Hänen kokei'ukenttänsä olivat täyn
nä puita joissa kasvoi ankan mu
nan kokoisi luumuja Ja viinirypäleen
kokoisia mustia viinimarjoja Joissa
kin puissa oli kolmenlaisia hedelmiä
— päärynlen kanssa ristetytettyjä o-me-nia
hapancmenien kanssa ristey-tettyjä
omenia Ja hapanomenlen ja
päärynlen risteytyksiä Siperiasta
kaukaisesta idästä Pamlrin yläta- -
sangoilta Mongoliasta ja Canadasta
tuli kasvilajeja hänen puutarhaansa
Ranskasta Persiasta Kiinasta Kri-mistä
jotka lisäsivät mehukkuutta
pohjoisiin hedelmiin Yli 300 lajista
tai muunnoksesta jotka hän kehitti
hän piti yhtenä niiden
naan persikkaa joka kesti 50 asteen'
pakkasta
Mitshurln oli syntynyt 1854 Prons-kyss- a
Riazanln maakunnassa oller
tunnettua puutarhurisukua V 1870
hänet eroitettin Riazanln kymnaasis-ta
kun kieltäytyi ottamasta hat-tuaan
pois päästään johtajan edessä
kovassa pakkasessa Sen jälkeen hän
tuli konttorltyölälseksl mutta käytti
kaiken vapaa-aikans- a
Mekaanisessa aineiden eroit-tamises- sa
edistytään
Suuret Ihmisjoukot Jo tietävät mi-ten
kermanerottajlssa (separaatto-reissa)
kerman erottaminen muusta
maidosta tapahtuu Se tapahtuu siksi
että kerma on keveämpää kuin mal
Con muut osat (vesi Juustoaine ym)
ja kun kuula pyörii nopeasti niin
kerma kevein osa jää kuulan viereen
Ja raskaampi osa viskautuu kuulape-sä- n
laitoihin Josta sitten torvilla
kummatkin Johdetaan pois Ennen Ja
vielä nytkin sellaiset Jotka eivät tätä
yksinkertaista tosiasiaa tunne luule-vat
että se meijerin kuula se vasta
inme värkki on kun se "osaa" ker
man erottaa muusta maidosta
Samaan painolakiin perustuen
sellaisen
on
kaikkia nesteyhdistykslä ottaa
sistaan Jos Jossakin ncsteseoksessa
on erilaisia painoisia
ym ominaisuuksiin nähden erilalsal
160 Snadina Ave
KsHjrak 38
Coppar CSttf kuoli st
"O-I-U
mtam salataan vamtmJTooa£li
luullaan aJheutune v
pUUeaJoctA
maanantaina
Haymond Frood £_
työläinen hukkui TO~"er fcr
-r- uiua jutfc
William Gilpln 401 MonUruJW
ntiHa 4a biuvll kti
—TlifrtaHltana kello n u_ vieremä Froodln kaivoksessa 'T?
kuoli kolme miestä: Patrik
Tonv Horoniv ii Trv_ r — v„ mut öionu I
—Kymmenen vuotinen
vattlin Hagar townshipPUsä pj la ketjuilla Ja lukolla klirinit
Jalasta seinään J Chartrand a£
on selittänyt syyksi tähia raak
maiseen tekoon sen että poika v lunut käydä koulua Ja rankaa ta tavoin Isä tullaan asettamaan tn teeseen Poika on Childrens AyT
huostassa
Senjälkeen kuin useampia tr turmia on sattunut Sudburyn ja cL
per Cllffln välisellä maantiellä
kaupungin hallitus ottanut kasitr
'- - !-- -_ !_-_- _ jocv aoittoia taiunayiavan rakero
misesia tien sivuun
Imelää sokeria
r
#i
—
Kun mainitaan sokeri sana
kalnen heti '"tuntee" että kysyrjTt
sessä on jotain makealle maisfjru
imeiaa tnemmisto ihmisistä kirit
mättä luulee että sokeri kun söktf että kaikki sokeri on samarJaj-- i
vaikkapa crl nlmejä onk'n sille i
nettu Näin ei kumminkaan olj au
sillä luonnossa on paljon erilaisia
kerilajeja on totta että niffl
kysymyksessä on markkinoilla oi
vars'nalnen valkoinen sokeri
on Jotenkin samanlaista irj-yte-
"
millä nimellä tahansa ki ole
sanottavaa eroa sillä onko soveri vt
mistettu sokerijuurikkaista 2
ruo'olsta
Luonnossa kasvi issa ruohoja
pensaissa juurikkaissa puissa ya o
kymmeniä jopa satoja toisistaa:
enemmän tai vähemmän erilaisia
merkkisaavutukse-- kerilajeja vaikkapa vartta
hän
vähänkään
dlstyksen
nen kemiallinen kaava onkin
sama tai aivan lähelle sama
Jerusalemin artlksokassa oleva k--
keri levuloosi on puoltatoista ke-rtaa
imeläinpä kuin ruokosokeri mut
ta sitä on tähän asti ollut va:Wa
valmistaa markkinoitavaksi mrf
syystä sitä el ole ollut saatavaa
Reau of Standards toimiston herldfi
Richard F Jackson ja Max J ProfS
ovat kehittäneet menetelmän etti m- -
keria voidaan valmistaa mainituista
kasveista Tällä sokeri' Ia on vie!!
etu että se el hevillä kovetu kostn- -
dessakaan
Sakariini on kauan ollut tunnettu
se on 500 kertaa lmelkmpaä
tavallinen sokeri mutta sakariinila
el ole ravintoarvoa ja se on utea
vaikeasti liukeneva Joskaan se A
ole suorastaan myrkyllinen eliiu-töll-e
niin se el myöäkkän ole tZt
hyödyllinen
On useita sokcrilajeja jotka pid-etään
hyödyllisinä eläimille mutta ei
kyllin "hienoina 'ihmisille
nesteitä niin ne voidaan erottaan to-isistaan
käyttämällä vain vissiä
ruista pyörimisnopeutta Kun t
uusi erottaja käy täydellä nopeudet
niin se synnyttää voiman mikä en f
hansia kertoja voimakkaampi sa-maan
vetovoima Tavallinen vuor&J
tri Walter J Podbiclniak kehittänyt voidaan tlstilleeraamalla erottaa roa """j"! ju" voi miueia —v ett aineeseen muna
toi
tri
T
lad
Jäi
"M
tjoiit
isä
nia
Se
niiB
Itä
eri
jcto
ja te
Pä--
biclnlakln koneella voi erottaa s
" seihin satoihin erilaisiin alneiMA
tosin moneen eri alkuaineeseen es'--
ta kuitenkin alneyhdlstyksi''
tri
sen
Opetelkaa englanninkieltä
Mutta sitä tutkiessa Ja tankatessa täytyy välttämättä olla englan-tilals-suomalaln- en
Sanakirja
Meillä on varastossa Joku määrä Santeri Nuortevan toimittamaa
sanakirjaa Jossa suomalaisten selitysten ohella on myöskin englan-ninkielisten
sanojen tarkat ääntämisohjeet Kirjassa vaikka onkia
pientä kokoa on noin 12000 hakusanaa
Kirjan hinta on $250 lähetysmaksu! neen
Vapaa Sana
Toronto Ont icOfe