Vapaa Sana, June 29, 1935

              te' fi
me' mr i ' v aij
tll
Vapaa Sana
(Free Pre8s)
Independent Finnish Newipaper
PuUlshed every Wedneiday and 8a-turd-ay
at the Vapaa Sana Preii In
Toronto Ont by Reynold Pehkonen
and A Mäkinen
PHONE ELOIN 4C57
HO Sp&dJna Ate Toronto Ont
Manager Onni Saari
Edltor Reynold Pehkonen
J
Sabterlptlon ratei in Canada and
Cnlttd States
Pr Yar 12-7-5
Slx Menthi 1S0
Four Month 100
Three Montht 75
Subicriptlon ratei In other Coont
rlei
Ptr Year 1175
Slx Month 2X0
Registered as second-clas- s matter
Jannarr 19th 1932 at the Post Office
I Department Ottawa
Kapitalismi - hävitystä
Miljoonien kärsiessä tavaroiden puutetta tuhotaan
toisaalla kokonaisia varastoja
Maailma kykenee helposti tuottamaan kaiken sen minkä Ihmiset tar-vitsevat
toimeentullakseen Viljaa hedelmiä kankaita asuntoja kenkiä —
kaikki pystytään hankkimaan nopeasti ja tavattoman suurissa määrin
Mutta samanaikaisesti kuin näin on kärsivät miljoonat ja sadatmil-joona- t
ihmiset lukemattomien tarvikkeiden puutetta Kellä ei ole riittävästi
ravttscvaa ruokaa kellä el tarpeeksi lämpimiä vaatteita kellä ei kunnollista
asuntoa Suuri osa ihmiskuntaa elää selvässä köyhyydessä ja puutteessa
Mutta sensijaan että ne jotka asioista määräävät nykyisessä kapita-listisessa
maailmassa ryhtyisivät poistamaan nykyistä hätää ja onnetto-muutta
ne vielä entisestäänkin rajoittavat elintarvikkeiden tuotantoa tai
Jopa käyvät suoranaiseen valmiin tavaran tuhoamiseenkin Vaikka lukemat-tomista
Jokapäiväisistä tarpeista on puutetta ja vaikka maailma pystyisi
ne varsin vaivattomasti valmistamaan el niiden tuottamiseen ryhdytä
vaan päinvastoin hävitetään entisiäkin tavaravarastoja Sellaista typeryyttä
on kapitalismi!
Vaikka maailma on oikea runsauden aarreaitta cl kapitalismi pysty
hoitamaan tehtäväänsä Perheissä cl ole tarpeeksi ruokaa mutta silti po-ltetaan
viljaa tai annetaan sen mädäntyä pellolle tai kaadetaan mereen —
koska kapitalistien cl kannata myydä sitä
Tässä muutamia esimerkkejä jotka kuvaavat sitä skandaalimaista
valmiin tavaran tuhlausta ja tuhoamista jota kapitalismi harjoittaa:
VEHNÄ Vuodesta 1925 vuoteen 1928 ei maailmassa ollut minään ai-kana
varastossa enempää kuin 300—500 mllj bushelia vehnää elokuun 1
päivänä Yhtäkkiä v 1929 varastot kasvoivat 600 mllj bh Englantilainen
"Times" jota pidetään maailman arvovaltalsimpana Ja luotettavimpana
sanomalchtcnä selitti että "tuntuva osa vchnävarastoa käytetään nykyjään
karjan ruokintaan s o pääasiassa sioille" Muistakaamme että maailmassa
kärsivät miljoonat ihmiset samaan aikaan ruoan puutetta
MAITO 'Tuhansia JltroJa päivittäin maltoa kaadetaan Clyde-Jokee- n
Maito saadaan Glasgowiln tuoduista Irlantilaisista lehmistä Monet eläimet
Antavat erittäin hyvää maitoa mutta maatalousministeriö on päättänyt
että malto on kaadettava Clydeen" — Samaan aikaan kuin maltoa näin
hävitettiin Joutui tuhatmäärin glaagovvilalsia lapsia olemaan ilman sitä
KALA "Kykenemättöminä myymään kymmenen tonnin suuruista ki-lohailisaalista
Ihmisravinnoksi Southendin kalastajain oli pakkko myydä
kalat lannoltusalneiksl yhdellä punnalla tonnilta Toinen laivalastillinen
kaadettiin mereen
PUUVILLA "Amerikan hallituksen ns rajoituspolitllkka perustuu
maatalouden elvyttämislakiin Ensimmäisenä vuotena 1932—33 oli liian
myöhäistä estää puuvillaa tulemasta istutetuksi Sen vuoksi ryhdyttiin
toimenpiteisiin neljännen osan auraamiseksi umpeen" — "Supistaakscen
puuvillaviljelystcn määrää v 1933 maanviljelijät kyntivät nurin 19 mllj
eekkeriä (25'f) kasvavaa puuvillaa" — Kuinka monessa maassa kärsittiin
samaan aikaan vaateiden puutetta?
KAHVI "Brasilian huomattavin viljelykasvi on kahvi Valtion kahvi-neuvost- o
ryhtyi kesäkuun 1931 toimiin ylijäämään vähentämiseksi Ja on
poltettu tai muuten hävitetty kymmeniä miljoonia säkkejä sen Jälkeen
Sanomattakin on selvää että halvimpia laatuja käyttävät juuri työläiset
Kun heidän rahansa eivät riittäneet kalliimpaan kahviin oli heidän oltava
ilman tai vähennettävä ostoksiaan
APPELSIINIT "Liverpoolista Ilmoitetaan että tuhansia laatikollisia
appelsiineja on heitettävä mereen koska niiden tuominen maihin el kann-ata"
— "Liverpoolin Hedclmäliltto joka sai 1500000 appelsiinia käsittävän
lähetjksen kaadatti ne mereen koska se el voinnut niitä kannattavasti
myyda"
Samanaikaisesti oli maissa miljoonia Ihmisiä joille appelsiinit olisivat
varmasti kelvanneet
Nämä pyöristyttävät Ihmisnioan hävittämisestä kertovat esimerkit
osoittavat että kapitalismi pitää vain liikevoittoa el ihmisten elämää tai
toimeentuloa silmällä Liikemiehen on saatava voittonsa — muuten tavara
hävitetään Mitä nälkää näkevät tai tavaroiden puutetta valittavat Ihmiset
kapitalistia liikuttavat — hoitakoot itse asiansa!
Näin suunnattomasta vääryydestä voi tehdä lopun vain sosialismi Se
el aja Jonkin pienen yhteiskuntaryhmän itsekkäitä pyrkimyksiä vaan se
toimii siten että koko kansalla olisi riittävästi kaikkea tarvitsemaansa
Vääryydestä epäoikeudenmukaisuudesta Ja köyhyydestä tulee loppu vasta
illoin kun sosialismi astuu altaan
Ajan henkeä
Kapitalistisen järjestelmän puoltajat Ja Sosialistisen järjestelmän kan-nattajat
ovat yli maailman Joutuneet vastakkain taistelemaan olemassa-olonsa
Ja asiansa puolesta Europan maissa ovat mustat voimat päässeet
voitolle Saksassa Ja Italiassa Nykyisin seurataan tarkasti taistelua näiden
kahden ryhmän välillä Ranskassa Ranskan Järjestynyt työläinen osa kes-kiluokasta
Ja yleensä valvecntunccmpt osa kansasta ovat rohkeasti taistel-leet
käytettävissänsä olevilla keinoilla valolsemplen aikojen puolesta Fas-cism- in
tiedetään voimistuneen viimeisinä aikoina kahden naapurimaan ra-hastamana
suuresti Ranskan Mussolln mahdollisesti tulee olemaan Francois
de la Rogue Jolla on satoihlntuhanslln nouseva Joukko takanansa Ja varttuu
sliheksl kun tasavalta heikkenee siinä määrin että vallanotto tapahtuu
hdollisemman kivuttomasti Häntä on kannustamassa kansalllsuushcnkt
nostattamassa Hitlerin satutaan Saksassa Ja Mussolinin poscttiivien
-- 7r-
LAUANTAINA KMJUt PWA - ATUKDAT JUKE TH
C C F vai mikä I %£ ftZml
Meidän toimintamme on Jo pitem-män
alkaa kaivannut perinpohjaiseni-ma- n
käsittelyn herättämistä siltä
minkälaisiin Järjestömuotolhln tulem-me
nk yhtenälsyysväen toiminnan
tolstatsek! keskittämään Näin epä
määräisenä Ja voipa sanoa hapuile-- ia on lajsi - —
vana kuin saakka varsinkin tamisessa tällä vanhanmaan
viime aikoina ei toimintamme saa e
nään jatkua
Lähteäksemme ensiksikin tarkaste
kuten
tähän
asiaa yleisem mäl JcU & öydcttälsiin w ZZxienW yUmUrStasn energiamäärä Joka
mkeiskkäuäundestsyaovaeonllkUokoen llu paikallisosaston
-- ' mitä suuntaa u väriä pygtyssä pitämlseksi laTyövlkäeknalkiiukne
koskaan voinut menes t ä Ilman
hajanaisuudesta erikoista ' "" kaksinkertaisesta samanlaisesta toi- -
--- -- !_„ aikka pahimmassa ta
- Keuiunul o__Il_c1'afctumla1n rrt"a#iL"Q-- [lia"-nsa- -
töihinsä on se aina välttämättömyy-den
pakosta kehittänyt itselleen slt
vastaavan yleisen Ja yhtenäisen suo-malaisen
Järjestönsä Olkoonpa oltu
sosialisteja lww:lalsiä kommuniste
ja oppositsionilaisia tai mitä tahansa
koskaan el ole vielä syntynyt suoma-laisten
työväenliikkeiden piirissä eri-koisempaa
kiistaa oman suomalaisen
järjestön tarpeellisuudesta Tosin
kommunistipuolueen yhteydessä al-kuaikoina
eräältä taholta tuomittiin
ja yritettiin tuhota suomalainen kie-lijärjes- tö
muka tarpeettomana Ja va
hingollisena mutta tämä hävitys- -
henki Johtui Itse puolueen sisäisistä
riidoista Ja suomalaisessa järjestössä
Ilmennyt arvostelu kommunistipuo-lueen
Johtoa vastaan yritettiin tuka-hutta- a
tämän Järjestön hävittämisel-lä
Kuitenkin tämän järjestön tarve
Itse puoluetoiminnassa Ja varsinkin
suomalaisen kommunistiaineksen
koossa pitämiseksi katsottiin lopul-takin
siksi välttämättömäksi että sen
olemassaolo Jouduttiin tunnustamaan
Moskovaa myöten
Mitä sitten nyt meidän yhtenäisyys-väe- n
toimintaan täällä Canadassa
tulee niin meille on tällainen erikoinen
suomalainen järjestö välttämätön On
valitettavaa ettemme ole raken-tamisessa
vielä tämän pitemmille
päässeet mutta sen lujittaminen Ja
laajentaminen on meille välttämä
tön Jos mielimme eteenpäin mennä
Meidän pieni ja löysä Järjestömme
kuvastaa juuri heikkoa joukkoliiket-tämm- e
Mutta meidän Järjestömme ei
tarvitse välttämättä olla niin heikko
kuin mitä se nykyään on Meillä on
mahdollisuuksia laajentaa elävöittää
ja lujittaa sitä sillä läheskään kalk-ki
meikäläiseni ajatteleva suomalai-nen
työläisalnes ei ole vielä mukana
järjestössämme Jossa sen oikea
palkka kuitenkin olisi Näiden vielä
syrjässä olevien ainesten mukaan
saamiseksi käytettävissämme
on lukuisia keinoja Me olemme kui-tenkin
tämän tehtävän lyöneet pahas-ti
laimin Ja hapuilleet muka parem-pia
Järjestömuotoja Ja puolueyhteyk- -
stä
Kantamme CCFiään
Jo pitemmän aikaa on pidetty vi-reillä
kysymystä yhtenälsyysväen
liittämisestä CCF:ään Muutamissa
suhteissa on sen agiteeraamlscssa I-lmennyt
melkoinen annos sitä mitä
voitaisiin kutsua llnjahengeksl
kuten luonnollista sellaisissa tapauk-sissa
viettää väklsillä ajamaan asiaa
yksipuolisesti aina huo
mioon meidän omien tchtäviemme
tarpeita Kun nyt kuitenkaan meidän
oman suomalaisen Järjestön välttä-mättömyyttä
kukaan el voi kieltää ja
kun CCF:än yhteydessä ei missään
tapauksessa kielljärjestöjä
niin tämä jo vissiin määrään asti
ratkaisee kielteisesti meidän liittymi-semme
joukkoliikkeenä kyseessä ole-vaan
puolueeseen Ainoa tilaisuus on
liittyä siihen yksilöinä Mutta täytyy
muistaa että Jokaisella paikkakun-nalla
missä tällaista liittymistä saat-taisi
tapahtua CCF:Kllä el ole To-rontoa
lukuunottamatta minkään-laista
paikallisjärjestöä Suomalaiset
joutuisivat näin ollen perustamaan
pelkän suomalaisen CCF:än osaston
Sen toiminta muodostuisi väklsillä ta-vattoman
hankalaksi Sen kirjeenvaih-to
Ja muu vuorovaikutus puolueen
pääelinten kanssa pitäisi tapahtua
englanninkielellä Ja Jokainen
järjestötoimintaa tunteva tietää mell
! _ a i ntiAinlmlnnan Vinl- iju -
Ja omalla
suvaita
kielellä Sitä paitsi Kun me larvu- -
semme juurl toimintakykyisimman
voiman meidän suomalaisen järjes
lOmme osastoissa on vaikea millään
lemaan
meidän
kahacn
'
ole ja
l0ua kuhi juu™—
sen
meidän
Ja
ottamatta
pauksessa hajoamaan alkutekijöihin-sä
Ja jos niinkin olisi että paikka-kunnalla
olisi Jo CCF:än osasto
niin me korkeintaan voisimme käydä
maksamassa jäsenmaksumme sinne
Ja siinä kaikki Sen suurempaa au
tuutta el meille siitä olisi
Vastaako CCF aatteellisesti meidän
tar kot uksiamme?
CCF epäilemättä pyrkii olemaan
ennen kaikkea käytännöllinen puolue
ja haluaa olla mukana jokapäiväisissä
tehtävissä Se tuomitsee kapitalistisen
riiston Ja voitto järjestelmän yleensä
Se taistelee taloudellista Ja valtiollis-ta
sortoa vastaan Se julistaa tais-televansa
sosialistisen yhteiskunnan
puolesta mutta marxilaiselle sosialis-tille
C CF:än sosialismi useinkin
tuntuu omituiselta Ainakin muuta-milla
paikkakunnilla cci:läisissä
näkyy olevan melkoinen annos mitä
he nimittävät krlstillisyydeskl Siinä
suhteessa se vivahtaa kristlllis-so-siallstlsii- n
liikkeisiin eräissä maissa
Työväenluokan voima ja merkitys saa
yleensä heiltä liian laihan tunnustuk
sen Luokkataistelu pyritään korvaa
maan taistelulla ihmisyyden ja muun
sellaisen cpämääriäsyyden puolesta
Meistä jokainen tietää että pääsä- -
veleenä työväenliikkeessä sen kaikis-sa
otteissa pitää olla luokkataistelu
Tuo vanha marxilainen lauseparsi et
tä ellei työväenliike ole vallanku-mouksellista
niin el se sitten ole mi-tään
pitää nykypäivänä yhtä hyvin
paikkansa kuin ennenkin kalkissa
maissa Niin käytönnölllstä ouoluet--
ta ei voi syntyä missään maassa Jo
ka tekisi tarneettomaksl tvöväen
luokkalhkkeen ja siinä samalla oman
historiallisen tehtävämme
CCF:än Internatlonall
Viime aikoina näkyy C C F:än
lehdistössä aletun pohtia kysymystä
uuden kansainvälisen perustamisesta
Siinä suhteessa he asettavat toivon- -
viritettyihin ö_tellä tyovfienliikkcen
suunnitelmiin erinäisten porvarillisten
radikalien kuten wisconsinllaiscn La- -
Folletten ja sosialistlpuolucesta e--
ronneen kirjailija Upton Singlalrln
johtamaln ryhmäin sekä Norman
Thomaksen ja erinäisten työväen
liittämisestä yhteen puoluee-seen
Vancouverissa ilmestyvä C C
F:än äänenkannattaja "Common-vvealt- h'
'selittää että mainittujen ryh-mien
kanssa Canadan CCF puolue
tulee sitten perustamaan uuden kan-sainvälisen
jonka nimeksi pitäisi tul-la
"CCF International" Tämä tu-lisi
olemaan täydellinen poikkeus kal-kista
tähänastisista kansainvälisistä
Sikäli kun mainittu lehti tolmituskir-Jotukscssaa- n
selittää tulee tämä uusi
CCF:än kansainvälinen toimimaan
"Insinöörien Ja tiedemiesten viisaan
Johdon alaisena" Lehti samalla selit
tää että "numerollisesti heikko mut-ta
tavattoman voimakas teknillisten
insinöörien Joukko on nykyään järjes-tynyt
Mexicosta aina Canadaa myö-ten
ottaakseen Johtonsa alaiseksi
Pohjols-Amerika- n sit-ten
kun voitto- - (tai hinta) Järjestel-män
välttämätön romahdus tapahtuu
Kun tuollaista puhuu tai kirjoittaa
hän sillä vain osottaa ettei ole tot-tunut
sosialistiseen ajatteluun Här
maassa Vanhollisten taholta ollaan varmoja siitä että fasclsml tulee hallit-semaan
Ranskaa vuoden sisällä
Sodan Jälkeen kesti kapitalistinen niin sanottu "hyvä-alka- " kauan sen-Jälke- en
kuin naapurimaat taistelivat pula-aja- n kynsissä Tähän oli vaikut-tamassa
Ranskan jällecnrakennusohjelma liittolaisten Ja Saksan rahastama-na
Ja tämä on ollut syy miksi el Ranska ole Joutunut käyttämään rappioitu-neen
kapitalistisen Järjestelmän pula-aija- n nostattamaa sosialismia vastaan
taistellessa sen viimeistä valttia fascismldiktatuuria ennemmin
Järjestyneiden työläisten valveutuneisuus on Ilahduttava ilmiö tätä
taantumusta vastaan Siellä toimitetut kunnallisvaalit hiljattain meille
osoittivat että fasclsmla vastassa on voimakas yhteenllittynyt työläisjoukko
Jonka voimia ei ole väheksyttävä Kumpi näistä kahdesta tulee pääsemään
voitolle on Jokaiselle arvoitus mutta historian todistamalla varmuudella
tiedämme että mustien voimien voitto on lyhytaikainen Ja että lopullisesti
tulee oikeus voittamaan Ranskan muidenkin maiden taistelu luok-hkeiennkeävälillä
on kapitalistisen järjestelmän kuollnkamppailua Ja siis ajan
m m K H SJK 11 IJpjM B H H SJHMM SAfefyM
JAPAK TJEA
"Valitun rodun" aito typeryyttä
rwvHininis lohtaa surkutelta- - pana monia muita rottia „ t
vaan kansallisuus ja rotuylpeyteen On totta että tuon tpyeryyda
ja sokeuteen Tästä on historian var-rella
saatu lukuisia räikeitä todistuk-sia
Toiset rodut ja kansat tietysti me-nevät
tässä toisia pitemmälle
Saksalaiset ovat kauan olleet kan-sallispöyhke- ltä
Saksa yli kaiken
on siellä ollut lauluna ja tunnuksena
Mutta vasta sellaisen sairaalolsen
liikkeen kuin on fasclsml vallitessa
saksalaisissa on tuo rotu- - ja kansallis
pöyhkeys mennyt aivan mahdotto-miin
Tämän tuosta on Saksasta Hit-lerin
valtaan pääsemisen jäljestä nä-kynyt
maailman sanomistossa tietoja
miten siellä saksalaista rotua "puh-distetaan"
Ja mitä kaikkia saksalai-set
tekevät Alvan hiljattain kierteli
sanomistossa tieto että Saksassa on
esperanto kielikin julistettu pannaan
—sen takia että sen laatija sattui o-lem- aan
Juutalainen Tuo ja monet
muut yhotsäottampäahaknähullut smakesnaelattienleynt johdettavaksi liian "kaunopuhein-riittä- ä
sittenkin on älyllisyydessä alem
on jättänyt luokkatietolscn työväes-tön
kokonaan huomioon ottamatta
Työväen puolueissa Ja kansainvälisiä
sä täytyy Johto ja valta välttämättä
kuulua Itse niihin järjestyneille työ- -
väenjoukollle Mutta kyseessä olevas-sa
suunnitelmassa ei ole pyrittykään
ottamaan tätä selvää asiaa huomioon
Siinä ajetaan teknokratlen ihanteita
Me vain haluamme tässä Hevlmmäs-s- ä
muodossa huomauttaa että sellais-ta
insinööri joukkoa ei ole vielä synty-nytkään
eikä synny vastakaan Jolle
Järjestynyt työväestö tulee luovutta-maan
puolueensa tai kansainvälisen-sä
johdon Me taaskin valitamme C
CF:än työväenliikkeelle vierasta kan-taa
Emmekä me halua ottaa pääl-lemme
vastuunalaisuutta noista nu-rinkurisista
katsomuksista Meidän
el tarvitse olla turhan tarkkoja eri-näisten
katsomusten suhteen mutta
kun jossakin työväenliikkeelle tähdel-lisessä
kysymyksessä ajetaan perus-tuksiltaan
kokoraati väärää
on meidän tuotava vaatimuksemme
I11IVI ettei kenllL!iHn 4iinlatiala
sa Yhdysvaltain puolella mIeIecn
ai-nesten
Jattilälskoncet
niinkuin
suuntaa
kustannuksella Tällaisten työväen-liikkeelle
vieraitten katsomusten aja--
mlnen CCF:n keskuudessa panee
meidät ajattelemaan voisimmeko me
parhaalla tahdollammekaan tuntea
olevamme kotonamme siellä
Tämän kirjoittaja on näillä muuta-mill- ä
viitteillä halunnut tutustuttaa
meikäläisiä aineksia siihen liikkee-seen
Johon suhtautumisesta meillä
on puhetta On välttämätöntä
tietää mihin menee jos menee Me
kalkki olemme yhtä mieltä että
meidän on oltava lähellä var-sinaisia
ja varsinkin valistuneita työ-väen
kerroksia Mutta siinä eivät rat-kaise
muotoseikat Nyt kun me toi-mimme
omassa T ja F Liitossa em-me
me ole sillä missään suhteessa
pyrkineet eristämään itseämme tä-män
maan työväenjoukoista Eikä
Liittomme missään tapauksessa olo
esteenä käydä käsiksi "kielisen' 'työ-äenliikkee- n
taisteluihin CCF:än Jä-senkortti
ei avaa meillä tässä suhtees
sa yhtään enempi mahdollisuuksia
N'o voimme rahallisesti Jäsenmaksuil-la
avustaa heidän puoluetoimintaan-sa
Alvan niin Ja eiköpä vaan Juuri
sen vuoksi meitä siellä suurelta o-sa- lta kaivata Mitäs muuta ne siellä
imlgrantellla tekisivät Me olemme
tähän saakka yrittäneet ottaa osaa
CCF:n vaalltalstelulhln Ja voimme
yhtä hyvin ottaa edelleenkin sikäli kun
sellaisia tilaisuuksia eteemme tulee Ja
kFatosnotvaiaenlä tvilearnrnaetuttian vnausotariavJaaknsiousCuCas
teellaan on se toisinaan pyrkinyt saa-maan
aikaan enempi ulkopuolista nä-köä
kuin omaamaan itse liikkeen si- säistä selvänäkölsyyttä Ja luokkatais-telun
periaatteita Sillä ei ole sanalla
sanoen proletaarista ryhtiä Ja Juuri
e panee meidät varttomaan sen ke-hittymi- stä
sellaiseksi puolueeksi Jon- ka kautta Järjestyneet työläiset voi- sivat nähdä ja tuntea mlelteittensiä
omien luokkapyrklmystensä Ja köyhä- -
oiaisicn vaatimustensa käyvän
kamppailuun vallitsevan rilstojärje-telmä- n kukistamiseksi
— O Saari
JlUi
nyttäjdnä ja edustajana 03 hitvl!
j annaan suuri osasi
- ci me niin typeriä h hallitus mutta se seikka ta m
tuksenkaan annetaan moista tfr osottaa saksalainen rotu 05 hj
Kana jarivevyyaesia
Kieltämättä saksalaiset ovatu
sa suhteissa kyvjkkattä Saksan
tleekijnuiulliseusetui emkieenhiiattynseaiktsäalaiset n T- e-pystyviä
voimistelun Ja urheilin u ia muna siuenkin jossain on Jr
pahasti vikaa Ennen naailr
Saksassa kohotettiin mm fywv
tarmoa — mutta se rikolliseni
hottiin maailman sodassa Jos 1
iäinen Kansa olisi ollut jotain ei
sen nerokasta niin se ei olisi &$
suia tavalla tuhonnut kun se ti
Se seikkaa että koko&ainej ts kansakunta lähtee sellaisten eliö
Jäin kuin Hitlerin ja monn &
että IV !_____ IM
rotu
nyt
siltä
maan
että
huhuu Hnr Ailii M 1 __ -- vvt rnm"ynjuiicaaui j
mihinkä Saksan kansaa parasta Ug
johdetaan: uusiin setiin ja -- Mii
hin Saksan hallitus ja kansa 05 oi
diplomatiassa niin typerä? e!U ti
sallinut Itsensä eristää aivan saa!
tavalla kuin ennen maailman soUii
maailman sodassa Saksalla a i
tällä kertaa oikeastaan yhtään t
laista lukuunottamatta Japani jh
sekään kaukaisen asemansa tahe
voi paljoakaan Saksaa puolustaa ti
näjä ja Ranska Saksan vaani
mat vastustajat ovat liitossa jt is
den mukana pikkuentente ja Px
kin Myönnettäköön että Saksu
kin ollut valkea suhteitaan tcln
Jestää ottaen huomioon sen ex
tekemät typeryydet mutta olla p
kuvasti uhrilampaana osottaa o
"Jossain on vikaa"
Vaikkapa edellä on arvostelaa
salaista kansallis ja rotutyperrä
niin tarkoituksena cl oie kehoa
mitään muuta kansaa ja rotua l
sinnepäinkään Mikä rotu ja aa
tahansa rupeaa kovin pöyhkeileat
se on pettämättömin merkki ei
dun Ja kansan typeryydestl - E
Whitefish-T- ot
Lake
Nyt on siis ticdossamiM
meidän yhdistyksemme kesai
Heinäkuun 7:ättä päivää el tU
nekään kuolevaisen unhoittaa jt t
silloin matka kalkkien suusiSnH
tänne Penagen Lakelle Aamufi
voi täällä olkoilla Itseään ja poÄl
taa päivää sillä täällä paistui
aurinko paistoi muualla maa
UI ei
Juhlamme alkavat kello 3 lp
fcs1
aä-ala- n mukaan Nyt el meimft
listamme tule puuttumaan olyöj
Häivälläkään sillä ihmiset tarn
lnllKlln rtvt-it- ni lota !i!
htjmulnu1ol0ail -
Illalla se vasta aiwi
nHfvMMHämme esifa K0Uiui~ 4- - -
kappaleen "Surkeas' peteuy -- j
telmä el ole liiallisl a patuadtJl
lattu vaikka onkin Koinu-"-- -
nen Joten kenenkään ei rldi
vshms
1 ' Siis: SUNNUNTAINA
HEINÄKUUTA taj-aamm- e
to
TROUT LAKELL ! - Trou
Ja
Taiteilija näyttää hiukan ft
viimeisintä tauluaan "K"001"
v n#„iis" la katselyH
miti™ f"l 1 ttmaa taulussa
iim 1 uus jr=j ihmft—eiirn!
— Mutta mitä tämä tauHft
oalttliKT - Hevosta syömässä n
— Eihän tässä m
riää koko aukeamalla _ I limnnnMiseStl A &
„ 'hnvt kaiken ruo"- -
tissi sV
— Mutta eihän
te- -
kaan nevosuu i
KO VOI vu— rf
luuletteko te että he:1
uMKn Miitiiiä misi
on syöty!
-- N_
1 jitMbtftPaiiMa-- j
'
lemu
nay