Vapaa Sana, March 08, 1947

              u innmuimBiMnHinii mi nmmne mm~mm!imimm+mmm ¥mmmtiMmm' iT'
ii
'
P4JAJ — 'VTyaM Vv vvvVvV- - vivv n gV £S$)
li iM
? 1fr1
# Vw' jjlu _y' :
? —
ac
v" n o- - JluJzemiAfci s&
i'
k
U
SUOMEN HISTORIAA
raja
— Kahdestoista luku —
liV Signe Prattis
Kirkon kymmenykset ja piispa Hemming
Turun hiippakunnan Ruotsia
vastaan määrätään
l
Suomen katolinen kiikko oli
sillävälin yha varttumistaan
varttunut --Jo aikaisin oli suoma- - j
laisten täytynyt suorittaa veroa j
pftplstoUeiua mutta 13:nnen sa- - J
Mluvun alkupuoliskolla tämä vero viU Järjestettiin varsinaisten
kymmenysten muotoon Naita ve-roja
maamme asukkaat silloin
mairitUin suorittamaan elinke-nftjen- am
mukaan suomenkieliset
enimmäkseen viljassa ruotsinkle- - j let ranta-asukka- at sitävastoin j
vois Suomen kirkon kehittäjänä I M tähän aikaan piispa Hemming
Hän oli ruotsalainen syntyperal-tn- a
Ja vaikutti Suomen piistana
33:nnen sataluvun kesklixiikonis
en ajan piispat olivat yhmalkan
mahtavia miehiä Ile pitivät It- äksueniniinäkaJaunmanlaeunvoksatoskssyanhaoltlliolhneailljäa
nUmmalnen sija Tämmöinen
klrkkorulitinaf oli Hemnrng piis- pakin iihn piti jKihelukicssnan
-- 10 aseellista raUumlcsttt eli lino-vi- a Ja kirkon asioida ei ha n ot- tanut kuningastakaan totcllak-ec- n Niinpä hän kerran kun
taunu-kuivns- as oli uusmaalais- ten Ja heidän kirkkoiin ralnsa vä- lisen riidan ratkaissut edellisten
luksi kumonnut kokonaan tä- män tuomion Ja 'Imolttanut ette maallikko olkoonpa hän kuka ta- hansa oh mahdollinen paatta-maa- n kirkon asioissa Tehokkaana
keinona jokaista vastaan Joka ci hyvällä a! stunut oli hänellä kir- konkirous eli panna Taman ohes-sa
piti piispa IlrmmuiR hiippa- kunnastaan tarkkaa huolta Ja kä-vi
sen etäisempiäkin osia tarkas- tamassa seka valvomassa papis- toansa Turun tuomiokirkolle an- toi hän arvokkaan 30 kirjaa käsit- tävän lahjan kalkki tietysti kasin
kirjoitettuja Nmipa lian ansioit- tensa vuoksi korotettln kuole-mansa
Jälkeen pyhimysten
Täliän aikaan oli ha Mela Tu-ltt- n hiippakunnan raja pohjoises-sa
Upsalan arkkihiippakuntaa
Hetaan Ja samalla Suomen raja
Kaoteta vastaan md&näamat-- t
Tämä antoi alhotta montut
rettelöihin molempen piispain
vttUli varsinkin Iin Ja Kemin
rikfca'U lohlkymmenyluuta Vih-doin
v n 137? vaiheilla tuo riidan
alainen raja määrättiin kulke-maan
Kaakamajokea pitkin
Kirkon tpimint1
Suomen keskiajan kirkon ulko-nainen
Järjesty Ja toiminta oh
Järjestelmällinen Kirkon yhteise-nä
keskuspaikkana oli Turku
Siellä hallitsi Suonien kirkkoa sen
yhteinen paamles Turun piispa
Siellä olivat kirkon jhteiset suuret
laitokset- - tuomiokirkko koulu
sairaalat Ja piispan avuksi perus-tettu
tuomiokapituli Jonka Jäseni-nä
oli njs kanunkeja sen tehtä-viin
kuului piispan valitseminen
piispanistuimen tyhjäksi tultua
Schmeling aikoo yrittää
uudelleen
' Hampurista Saksasta ilmoite-taan
että entinen raskaansarjan
nyrkkeilyn maailmanmestari Max
Schmelins on ilmoittanut lyhyen
ajan kuluttua yrittävänsä "comc
backia" Yhdysvalloissa Hän on
nyt 41-Tuo- den ikäinen mutta sa-notaan
hinen oletan Ikäisekseen
sangen hyvässÄ kunnossa
I Joka vuosi teki piispa suurine
saattojoukkolneen kiertoretklä
hiippakuntansa eri kulmille Saa-vuttuaan
seurakuntaan päätti
piispa määrättyyn ikaan tulleet
lapset ehtoolliselle Ja toimitti
multa kirkollisia tehtäviä Hän
piti myöskin ns pllspankäMJät
ne olivatkin oikeat ankarat kärä-jät
kirkollisen Järjestyksen rik-kojia
tuomittiin sakkoihin Ja kan-nettiin
pllspanvcroja kaikilta mie-hiltä
Sisämaiden kalamiehet
maksoivat piispalle erityisiä "pyhä
jnlvahaukla" Joka tolmcnDide
tuotti heille oikeuden kalastaa py- häpäivinäkin Ja Jo ennukolta saa-da
anteeksi sapatin rikoksensa
Milloin el piispa itse voinut tulla
Hisnankarajillo hoitivat n
maanrovastlt" tai lääninrovastit
hänen tehmvlaän Vlela nykyään-kin
on maassamme lääninrovaste-ja
Ja pidetään pllspankarajla
vaikka ne eivät ole samanlaisia
kuin keskiajalla Kussakin seura-kunnassa
cli kirkkopitäjäsi oli
täydellisesti varustettu kirkko
Kirkon lähellä oli kirkko-aitt- a
jossa kirkon crovllJaa säilytettiin
oli myöskin pitäjäntupa pitäjä-läisten
kokouksia Ja kärajla var-ten
Seurakunnan papin eli kirk-koherran
asuntona oli pappila sen
tuli olla iso Ja hyvä talo — vielä
nytkin ovat monet vanhat pappi-lat
kuntien parhaita taloja Papin
nimitti virkaansa piispa kysyt-tjiia- n seurakunnan mieltä Mutta
kymmenessä Suonien pltälässä oli
kuninkaalla paplnnlmltysoikeus
Monin paikoin rakensivat hartaat
talonpojat kyliinsä kappellklrkko-j- a
vaikka clvat Jaksaneet niihin
palkata entytsli pappeja Sellaisia
pieniä kylaklrkkoja on vlela Miellä
esimerkiksi P Jaakopin kirkko
Paimiossa scli Untamalan Ja
Malvon kirkko Laitilassa Varsinats-Suomcs- sa
Papm palkaksi maksettiin alku-Jaa- n
vapaaehtoisena uhrilahjana
ns ruokallsa eli leipavakka Mut-ta
vähitellen alettiin kirkolle kym
menysten nimellä maksamaan kai-kenlaisia
muita veroja Joista suu-rin
osa tuli papille Jokaiselta leh-mal- &t maksettiin "lchmävcrovol-ta- "
Sisämaassa maksettiin karhun
Ja hirven lapoja tai niiden puut-teessa
slanklnkkuja
Papit toimittivat monimutkaiset
Jumalanpalvelukset rlstm- - Ja py- häinkuvien kuljetukset joilla vai-mot
siunattiin myöskin lasten
kastamiset tunnonvaivoissa ole-vien
ripitykset sairaiden viimeiset
voitelut ja monet muut tehtävät
Lukkari oli katolisena aikana kel-lonsoittaja
Jota lukkari-nimityski- n
"kloekare" merkitse Virkan-sa
sivussa hänen tuli lämmittää
papin sauna ja alella papin parta
Kirkon taloutta hoitivat kirkonl-san- at
He jakelivat kirkon vil-jaa
-- klrkonvaivalsllle" ja lainasivat
sitä korkoa vastaan siemenen tai
leivän puutteessa oleville Kirkon-miesten
majoittamista kirkon ja
pappilan rakentamista Ja kirkollis-ten
verojen kantoa varten olivat
klrkkopitijat Jaetut "ydkuntUn"
Xc olivat myöhemmin nimitettyjen
" lukuyokunUen" eli kinkerikuntien
edelläkävijöitä KatolLen kirkon
toimintaa tuki kirkon suuri rik-kaus
Paitsi irtainta omaisuutta
oli hankkinut tai saanut lahjaksi
ihmisiltä Jotka silli tavoin tah
toivat ansalta itselleen hautapai-kan
kirkon lattlanalla taikka ikui-sen
slelumessun Kirkon taloista
olivat suurimmat Kuusiston ja
Köyliön plispankartanot Joissa
oli kymmeniä alustalalstlloja:
Kuusiston kartano oli sitäpaitsi
varustettu suurella kivilinnalla
I
Pelastettiin kaukaa Quebecin erämaasta
EfFllBHsHMBsJssHB[rw1 J&k
I fSBBBBSSSsKBBBBt BsVflBBT Jk ?3ffJjttf&W&
I i "BBBBfKHBBVBPBf fY fijBtarK
BSHBfBfl sBBBBBSm t VbHbbBbBbBbEL f
Campbell Ji Howard mole-nrra- t Fergutista nähdään tässä kuvassa Montrealissa £en
Jälkeen olivat viettäneet kymmenen päivää Quetecin Ja Labradorin rajamailla erämaassa oli-vat
pakoitettuja tekemään lentokoneellaan siellä talaskun
Neuvostokasvatti
Ensimmäinen kirja: Lapsuus
ItAfHAMXKX KOflt
Sylcsylla 1922 loppui e vapaus
jonka Ktllissotlan epääannollUet
u-xl- ot olivat tuoreet meidän lasten
elämään Olot olivat näet niinä mää
rln vakaantuneet Petroskoihin
perustettiin suomenkielinen koulu
Ja niinpä koitti minullekin ensim-mäinen
koulupäiväni
lleräin Jo varhain aamulla kun
kaupunsin paimenen soi
ensimmäisen 'tuutelltuuna Ja aa-munvl- rkut
emännät laskivat kirjavan
karjanpa kaduille Jossa ne sieltä
täältä eltostl nyyhkäisten syksyistä
ruohoa kokoontuivat viimeisiä lal- -
(lurpiha1n viettämään vielä Idylli
sen pienen Petroskoin metsäniitylle
Seurasin kärsimättömänä kellonvll-sarl- n
hidasta kulkua Jo kymmenet
kerrat tarkastettuani olivatko raksut
ommellut ihkoni seka kynäni tallella
äidin ompelemansa raitaisessa
lulaukussani I"unalsen vlllalcnlnklnl
päälle aln äidiltä uutukaisen kukal
lisen silllnan Tuulikki sitoi lyhyet
vaaleat palmikkoni niin tiukalle
korvissa soi Sitten lähdlnkln isän
saattamana tepastelemaan tuonne
kaukaiseen kouluun Joka sijaitsi ai- -
(loRolIn kadun päässä sotilaska- -
särmin lerem entistä arkkipiispan
punatiilistä rakennusta vastapäätä
oli kaupungin viimeinen talo
takaa alkoi metsä
UpUoukko oli tuttua Melkein
kaikkihan olivat suomalaisten
granttien laplva — vähän oli Joukos-sa
alkuperäsi petroskoilaisia
Yhdesa oli kesällä käyty suoma-laisen
optai1imraaarin ukalsen
metsän runsailla mustikkamailla
pyöritty hiedassa Hiekkarannan val-koisilla
rannoilla Istuttu rivissä ä-nl- sen lalturirla katsellen kuinka mai-topulloilla
munilla voilla M vihan
neksilU raskaasti lastatut veneet
Kolmastoista luku
Maunu Olavinpolka Tavast on
Suomen katolisista piispoista kuu-luisin
Hän syntyi Mynämäellä
mahtavasta aatelis-suvusta
Ja tahjakas kun niin
panivat hänet opin-tielle
Kotimaan koulut ensin käy-tyään
lähti Maunu Tavast Praa- -
klln niihin Maunu Tavast
yliopistoon
Jatkamaan tiedolla
varustettuna hln sitten palasi
kotimaahan Koho! täalll arvosta
SJ
in f
afRcÄmntlthi
Rlhard$jn Jo: Ont
kun kun
fttä
tuohitorvi
kou
ottä
Jok
Sen
emi
oli
kai lalaistrri naisten soutamina saa-puivat
ki-säilntkoj- tn lantaan
Nyt tunnuimme arastelevan toi
siamme ollut sivistynyt mies suomalainen pastori
Leikklporukassa olivat sokä lot että
pienet Mutta nyt kun meidät Jaet-tiin
tietojemme Iän Ja entisten opin-tojen
perusteella eri luokille (kaik-kiaan
oli vain viisi luokkaa) muu
äkkiä ala- - Ji
Minä Jouduin suoraan toiselle luo-kalle
koka Tuulikin ankaran opet-tajani
Johdolla joka kävi jo aikai-semmin
perustettua
olin oppinut lukemaan Ja kir-joittamaan
Lelkkltoverelsta Joutuivat yläluo-kille
Kero Haapalaisen etevä tytär
Kerttu Ixena Gylling Jonka Johdolla
kesällä teimme vallottusretklä halli-tustal- on
puiston talklnamarjapen-salkkolhl- n
syömään kielemme tah-meiksi
keltaisia äl teliä marjoja
(setä-G1Mng- ln pistäytyessä silloin
tällöin välttämätöntä pllpuaan tupru-tellen
laskemaan kanssamme leikkiä)
Helvi Ja Arvi Puustinen
Ylellinen koulumme ollut Me
oppilaat Istuimme pitkien hoyläämät-tomäs- tä
laudasta tehtyjen pöytien
äärensä Joista sai helposti tikkuja
sormiinsa Istuiminamme oli samaa
lautaa asetettun pyöreiden koivu
pölkkyjen päälle Vain opettajalla oli
olkea pöytä Talvella oli luokassa
niin kylmä etu täytyi Istua palttoo
yllä Lämmintä saatiin kun mentiin
pihalle ja te-htll- n halkoja oikein ura
kalla
Kirjoja meillä oli vähän Muistan
vain mltUusopin Ja ruskeakanttsen
terveysopin — mistä lienee Suomesta
Juuri niitä kirjoja sinne kulkeutunut
Vihkoja myöskään ollut mutta pa-peria
oli Ja siitä ommeltiin paksuja
vihkoja
Mikään loistolaltos ei tämä opi- -
Katolinen kirkko Maunu Tavastin aikana
Maunu Tavait ihmisenä piispana ja hänen
viimeisimmät vuotensa
suomalaisesta
vanhempansa
Praa-tulleese- en
opintojansa
Monipuolisilla
yläluokkalai-siksi
opettajasemi-naaria
Maunu Tavastin aikana
katolinen kirkko maassamme
suurimman loistonsa Jumalanpal-velus
Turon tuomiokirkossa teh
tiin komeaksi että siellä aa
si Suurina Juhlina pan
pyhimyksien kuvia kannettiin ri
7: Cl slraQs)
Äi" a xrf=rf f
jal
£ -- vVSVte'- 'Zl&-s-l 'yz&#zzK
{ÄTlO-Avf- "
S "JAEBStf?
:JX: SBBBBBWBfcJ
he
h
v
vn
— —
a
?
tu-ihj- o ollut mutta silti olisin taipu-vainen
inomaan että se oli elämäni
nuikityksellisln koulu Joka tapauk-sts- a
se näet oli todellinen koulu
sillä johtaja piti lujaa kuria ja oasl
panra oppilaat opiskelemaan Krltyl-sel- lä
lämmöllä Ja kiitollisuudella
muistelenkln tätä koulun Johtajaa
Rauhamäkeä Hän oli monipuolisesti
Kesällä el Ikäeroa
tulmme
ei
el
Luskkaodassi hän oli yhtynyt pu
naisiin Ja sitä tietä emlfiroltunut vai-moineen
Xeuvosto-Venäjäl- le Kom-munisti
hän el ollut vaan hänen toi-mintaansa
oli Johtanut pelkkä lhan-teelljpi- nn
myötäturfo työlieoiluokan
taistelua kohtaan Kouluvuosina hän
el suinkaan ollut suosittu opettaja
sillä hän oli eritjäln ankara Kuinka
monta kapinallista ajatusta syntyi
kään hänen tunneillaan kun päivä
pävältä jouduimme hänen sanelunsa
mukaan kirjoittamaan vihkoihimme
pitkät lakst Oppikirjojahan meillä
el ollut Mutta vaikka käsi puutui-kl- n
Ja salaa murisimme niin se minkä
Jouduimme kirjoittamaan painui kyl-l- ä
muistiin Tämä olikin ainoa koulu
Neuvostoliitossa Jossa olen oppinut
vuosilukuja Ja historiallisia asiatie-toja
— myöhemmin oli vain yhteis-kuntaopp- la
Näihin luentoihinsa Rauhamäki o-s- asl
myös puhaltaa sielun Ja hengen
Miten hän loihtlkaan vanhan hls
torlasta esiin sankarltarjua Hän kas
vattl meidät ihailemaan Pompeljln
soturin tinkimätöntä velvollisuuden-tuntoa
spartalaisten stoalaista lu-juutta
ateenalaisten rohkeutta ja I-sänma-anrakkautta
Luentoihinsa hän
punoi kiehtovia myyttejä Ja luki mell
le ääeer Illadln' miehekkäitä säkeitä
Lapsenslelummo olivat herkkää
vahaa Joihin hienojen kuparipiirros-ten
tavoin painuivat nuo kuvat sulau-tuen
ehdottomiksi käsitteiksi lähte-mättömästi
Tori
EI kukaan tuntenut sltl pentuna
eikä kukaan muistanut mistä se oli
rmetynyt mutta ehdottomasti liit-tyi
näiden vuosien Petroskoin kau-punkikuvaan
Topi
Topi oli ihan tavallinen rakkikoira
Sillä oli pehmoinen valkoinen turkki
Jota somistivat mustan Ja ruskean
kirjavat läiskä pieni hieno piä Ja
rusneai usKolllset Topilla el
tarvoon Ja vihdoin v 1412 Suomen ul ketään omaa isäatäi Taan ee
piispaksi "kkea Petroskola suomalaisten
saavut-ti
niin
ojan
koira Ja lasten
Himi oli siihen aikaan tavattoman
ykknsainiksoertpaeisrthae El Suomalaisaestema-o-livtaait
musta myöhäin jrfi ai?H TiUUi
asti messun ääni ia suiUu -- knua Ja
pyhä savu
(Jatkoa
silmät
yhteinen
lemmikki
erityinen
mltiin
varhain iltaan virkaeroa vi kaima tapasivat toisessa omilla tim 22S2! Äk?k"'!':° Tämin lienee valstoaaut Toplkla Ja
-- - varaaa_ spaerhue_recaiaykäiseinraoaiakeuhtaeJtatJaUanaelljaalsu
kalnen jäsen sen vält'
sapitävä voima
Varhain aamulla
milloin missäkin piti T
tulla Marxin varrella
Emrlgranttlkodllle mlssa
dillä oli varmasti tallel
Sen Jälkeen alkoi aamv
vln Arvin Ja Viljon lu-kalk- ki
matkan varrella
IntnvAnl Ia -- u""r"' uuxrnliia JC E _i tjn
vuium Kouiuun peruie E ttti yj sm smoin usKaueituKua
näet usein suuria tappe
laisten Ja venäläisten
välillä Koulupihalla T'4
tetlln että retuutetun n
lo soi Topin oli poi-Rauhamä- ki
oli ankara i
talossa Ja Topilla oli
valtakuntansa Päivän
käytävä Isolla Usten
kasvattien Jumaloima l taitavasti hoiti puhtaut
kuutta huokuvaa taloa
Pikkulastenkodille katsj-Emm- a
tätiä Joka varta s
vattl naurlsnuata iu'
varten Xaurllt eivät '
houkutelleet Joakln m-varmas- ti
löytyi sieltä Jok
lakin Sen Jälkeen oli st
Emma tädin puolisoa
Xänisen rantaan tarka-Puuseppä-tehtaa- lle
joss t Invoittolsestl puhuva
setä oli Johtajana Vielä c
Sadovajakadun suomalais-l- o
Jossa oli paljon hausk
Vain silloin karttoi Topi
uhtualalset Jotka tapu
kylälllä olivat liikkeellä
Uhtualalse olivat I
kuin Alaskasta tulleit i sankareita Uhtua on
a k
--jor sÄTJ
a -- taos
-- vxni
- -- PM
r ak- - h J
™ Ei
-- j ha- -
' Is
J
- -- ke f
uo=t
-- - le„
' kua k
va ij
kw
attaraj
"aaj
- U'
polti
k!!Si
n hs
-- rkiiu
jm:
-- akun
seau
m u
ieat
ijrair
3B1BU
e ar
si
K dyke- -
fc txalste:
matkojen takana Maantl 'a KeilixS'
el silloin ollut vielä rakennetta Ji
koskia laskemalla sieltä ulUia raa
tatielie asti UhtualU teh'a saarU
tukkitöitä ja ansaittiin pu rahu
mutta kun siellä el ollut viSaa smJ
tavana niin silloin täUöln ♦- - talJ
klmlehlä Joukolla Petrosk hln lo-- 1 malle Väkevästi silloin he JopulTat
tuhlasivat suuria seteleitä pahain
paljon Ja palasivat taas sa-- an tien
Mutta meidän Topimme el sletänj
Juopuneita Ja hampaat irvessi e
murisi Jos sellainen lähc ' sattui
Sitä el saanut koskaan houkutellab
Kesäpuistoonkaan Jonka ravtntotal
päihtyneet vieraat olivatkin kerrar
sitoneet sen häntään konservlparkli
Josta viha oli alkanut Meidän Mk
klpalkkana puisto oli sen sijaan hr
vln suosittu Sen rehevällä nurmikoi
la ikivanhojen puiden sllc-ekfes- si
Jotka kerrotaan itse Pietari Saaret
Istuttaneen oli hauskaa Ju 'a h!j--u
nasllla I
Vielä oli Topilla tuttu a Rintakii
dllH-- 1 C loit 4 nlll tmlVn Me 11
kalkkien tuttu Hetki Murt joskt
Heta Ja Topi olivat kai pa atnsi
ytsävykset vielä enammln h ukatt
tämä varasto varsinkin m- - u tyttö
lapsia Täällä oli Amerikast ahetet-ty- ä
avustusvaatetava ua sei kij- -
kettyjä että uusia vaM-i- n vaai
kln oli keltaiset soän =ka: a pike:-Kä- t
Jotka olin täältä - '--- MaJa
eivät villanutut Ja sark ' a
tä kiinnostaneet va ale?
Amerikattaret olivat aneJ
käytettyjä harsohameia J kyv
helmlslä iltapukuja kultal -- eaki
neen — Karjalan apuata- - vöej
tytär Vieno oli kadehditun oj
nllalt! mm~ 4414 finitlfl !
~--
(--„ euuua iaaaassa ä - f f- - laisessa aarreaitassa' '
1
Hetan varastosta hetalee t taJ
min siirtyivätkin Punaiselle Tahde- -
suomenkleJiselle klubille lon aiT
telmäseura lö-?- I niille kyllä &'?
Tottahan toki Petroskoissa o J tal-loin
näytelmäseura Äidilläni oli ala
tapana sanoa ett Jos kolme sao=i- -
laista tapaa toisensa Saharaa eri- -
massa nila ennea kaikkea he peru- -
tavat näytelmiseuran Ja tissi Pt--
naisen Tähden nirtelmäDllrissä
vat mukana tavalla UI toisella kiilk
tuntemani aikaihmiset Ja neiik
Toplmmekla oli Tälttlmättösls
euralaisena mukana takaisessa fJ
massa tulipa Hetan iiliessi Jet
e°rilkoaisesktierlreainkkansliytlUaamköelrleeiktala eukske
din eturivin yleisöä lapslkaartä]
nureksi riemuksi
MutU veniliiseen taloon i Ta?
koskaan eksynyt ia mini luulee eJ
e oli slnoa tuntemani täyshe-B- J
nauoaUstL
(Jatkuu)