Vapaa Sana, February 11, 1943

              r 'tpipv -- f ~ --W3'WJ ""'- - Jl HUlllpiHl samat un ui uii nfWi m iiiiijiniriii i
&r
SIVU 2 TORSTAINA HELMIKUUN 11 P — THURSDAY F£B 11 NO 17—1943
r
I T
f i
I
il
j£
IMi
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlth-Caradla- n
Nespaper
Publlihed cvtry Tuesday Thurs-da-y
and Saturday by The Vapaa
Sana Pren Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Edltor
Private Addre of Preiident:
4 Soho St Toronto Ont
Butlneit and Editorlal Oepart- -
menu:
260 Spadina Ave Toronto Ont
Rhone WA 7721
Regitered a eeond-cl- a matter
January 19th 1932 at the Poat
Office Department Ottawa Ont
Subtcriptlon ratet In Canada and
United Statet: Per Year $375: SU
Month $200 Three Month 100
In other Countrlei: Per Year $500
Slx Montht $250
Ranskan jäädytetyt
varat
Silloin kun Ranska kukistui suu-rin
osa Ranskan kullasta Ja muilta
rahanvastikketna olevista arvoista
kuletcttiin tänne Amerlkaan ja myftn-ki- n
Knplantiin Niissä varoteta jotka
tuotiin tänne Amerikaan oli kuiten-kin
noin $200000000 Belgian halli-tukselle
kuuluvia varoja jotka alel-ta
ennen Belgian kukistumista oli
sMrreUty Pariisin Viimeinen kulta- -
Hhetya noin $2WWoO) jäi Martini- -
qun maraHo ja nyt vasta sen jat-keen
kun tämä Hanakan siirtomaa
antautui Yhdysvaltain hallitukselle
nämerktn varat siirtyivät Yhdysval-tain
hallituksen haltuun Kaikestaan
täällä Yhdysvalloissa on Jäädytetty-jä
ranskalaisia varoja $1594000000
Joihin kuten Jo sanottu kuuluu
myöskin Belgian hallituksen noin
i20000000 Saatujen tietojen mu-kaan
Englannin takavarikoimat Ji
jäädyttämÄt sekä siellä talletetut
Ranskan varat ovat tätäkin sum-maa
suuremmat Joter liittolaisten
jaädyttlmat Ranskalle kuuluneet va-rat
nousevat ninakin kolmeen biljoo-naan
dolfailm
Nttmat varat on jäädytät ty silla
nimenomaisella määrityksellä ja lu-pauksella
että ne luovutetaan sille
Ranskan hallitukselle joka siellä
muodostetaan ja jonka liittolaiset
tunnustavat "de jure" Ranskan hal-hukse- ksl
Sen tulevan Ranskan hal-lituksen
el siis tarvitse lähteä vallan
tyhjin käsin rakentamaan Ranskaa
kun sen liittolaiset ovat pitäneet
tiäinkln hyvää huolta hunningolle
Joutuneen Ranskan varojen tallet-tamisesta
tulevien aikojen varalle
Tahln puoli asiassa kuitenkin on sii-nä
kun ranskalaisi t eivät näy sopi-van
oman hallituksensa muodosta-misesta
vaan tappelevat keskenäär
siitä kuka heistä on kukko tunkiolla
Ja liittolaiset pitävät varat Jääpak-siss- a
siksi kunnes ranskalaiset tule-va
Järkiinsä Ja sopivat omasta hal-lituksestaan
Yhdysvallat ei ole tun- -
m—tantit -Ha fiii1tw ha„llitila„t _ t_VK
sitä ole tunnustanut ilelä myöskään
Englanti eikä myöskään kenraali
Giraudin hallitusta ole tunnustettu
eikä nähtävästi tunnustetakaan en-nenkuin
ranskalaiset Itse sen tun- -
I uuttavat Ja de Gaullen ryhmä myös--1
ktn alistuu sen hallituksen alle Tie
I tenkin Englannin hallitus on antanut I
rahallista apua de Gaullen sotilaalli- - I
sille yrityksille mutta hallinnollisiin j
menoihin nähden en on ollut käy- -'
tettävä varojaan sikäli kun niitä on!
ollut Pohjois-Atrikaa- n muodostetui- - [
la hallituksella myöskin on ollut
Afrikan siirtomaiden hallitusten käy
tettävissä olevat vatat mutta mikäli
Yhdysvaltain hallituksen Jäädyttä- -
!!53B
im&t ja tallettamat taiat ovat kysy-jmykses- sä
niin mitä ci aljota luo-tutt- aa
millekään väliaikaiselle halli-tukselle
ennenkuin Hanskan kansan
enemmistö sen tunnustaa ranski-laiste- n
hallitukseksi Ja liittolaiset
myöskin antavat sille laillisen tun-nustuksensa
i Ja nämä rahalliset seikat ne lopul-- i
ta tullenevatkin johtamaan riitaiset
ja nyt vielä kovin erimieliset rans-kalaiset
ryhmät yhteen Ja sopimaan
maansa hallituksesta sillä mikään
ryhmä el kauan kykene pitämään
i valtaansa yllä ilman varoja Ja kui
liittolaiset tiukasti Istuvat Ranskat
rahakirstun päällä Ja lupaavat se:
aukaista vasta sen jälkeen kun hal-litus
on muodostettu niin löytänevät
ranskalaisetkin lopulta toisensa
IRrlFäiil
Sudburyn Voiman
uutisia
V- - Ja u-seu- ra Voima el pidä "kynt-tiläänsä
vakan alla" el ainakaan nyt kn on hllhtokaua i parhaimmillaan
vaan antaa sen loimuta täydellä lois-tollaan
Niinpä päätettiinkin Voiman
yleisessä kokouksessa viime maanan-taina
että lähetetään nuoria hiihtä-jiimme
Canadan hiihtoliiton pohjois-OnUrio- u
nuorien mestaruuskilpailui-hin
North Bayhln 20 Ja 21 p niin pal-jon
kuin vaan kyvykkäitä hiihtäjiä
löytyy (Vanhempien mestaruuskllpal-luj- a
el tänä vuonna hiihtoliitto jär-jestä)
nuorten sarjoihin joita on
kolme: alle 20 vuotta alle 1$ ja alle
16 vuotta Varmasti päätettiin lähet-tää
Donald Ptnna Ilaney Kallio
Edvin Luoma Joe Luko ja Jim Mc-Iiona- ld
kolme viimeksimainittua ovat
Invarkin poikia mutta kuuluvat Jä-senenä
Voimaan Poikien kyytlmie-heks- l
on Jälleen lupautunut Toivo
Saarinen
Knsl sunnuntaina on sitten viimei-set
katsastuskilpailut että josko po-jistamme
vielä löytyy mahdollisesti
muita Jolta voitaisiin lähettää Kilpai-lut
aloitetaan Sampo haalin luona
kello 2 lp S kilometrin hiihdolla Jo-k- a
on avoin kalkille sitten tauon jäl-keen
suoritetaan mäenlasku Ja pujot-teluhliht- o
noin puolen kilometrin
päässä Sampo liaalllta olevassa mäes-sä
Palkintoja näissä kilpailuissa ei
Jaeta mutta Voima "plstouvaa" jokai-selle
kilpailijalle pullakahvit Siis
kalkki hiihtäjät ja hiihdon yttäät
Sampo-haallll- e ensi sunnuntaina
missä on Kimalla aikaa myöskin
Kansalllsseuran juhlat ja päivälliset
Voima pyytää hiihtäjien tälläkertaa
rasvaamaan suksensa joko kotonaan
tai Heiskasella johon on varattu
palkka Knsl sunnuntaina siis tava-taan
Kokouksessa päätettiin myös jär-jestää
Voiman hiihtomestaruuskilpai-lut
? p maaliskuuta joista taas muo-dostuu
suurjuhlat sillä silloin ratkais-taan
Voiman mestaruudet tohtoil
Markkasen maljan kohtalo kympillä
sekä City Dalryn malja — Penkki-urheilija
Tiramins Ont
Kaikkia niitä naisia Joilla on Edis-tysseuran
käsitöitä pyydetään saapu-maan
perjantaina tk 12 p:nä Mrs
Haapasen kotiin Tl Klm St S kello
2 i p keskustelemaan ja päättämään
käsltyömyyjaisten Järjestämisestä
Samoin keholtetaan kalkkia tälle
asialle myötämielisiä henkilöitä tule-maan
edellämainlttun keskustelutilai-suuteen
Harmony-haal- t on ollut käytettä-vissämme
nttn vakavammissa kuin
huvlpuoleksl aljotulssa tilaisuuksissa
ja on siltä näin ollen tullut meidän
kalkkien edistysmielisten suomalais-ten
oma totmlntahuoneusto Siksi on-kin
meidän jokaisen velvollisuus teh-dä
jotain sen taloudellisen tilan tuke-miseksi
niin että saisimme pitää haa-limme
Jonne voisimme joskus kokoon-tua
eri pyrintöjämme harrastamaan
ja kehittämään kuin myöskin nautti-maan
jostain kevyemmistä raskaan
raadantamme lomassa Toivottavasti
kaikki naiset tulevat mukaan!
Asetuotanto Ruotsitta
suurta
Tukholmasta Ilmoitetaan että ase-tuotanto
Ruotsissa on varsin suurta
varsinkin sen jälkeen kun hallitus
asetti vientikiellon aseille Nykyisten
sotavoimien aseistus on ensiluokkai-nen
Ja noin 13 divisioonalle on aseet
IIT vtf
tr F rJFK3JJC '-- li
w ja)' " gi il 1
Brittiläisen valtakunnan kuruk
Papinajuttuja
Kaukaa asiat monasti näyttävä-toisenlaisilt- a
kuin läheltä
Tällä mantereella esimerkiksi "ii
sellaisia ihmisiä Jotka ihan tosissaan
ovat sitä mieltä että natsi-Saksass- a
on Ku ro palle pelastus bolshevismia
vastaan
Miksei mahdollisesti eräänlainen
"pelastus" tulisikin mutta Jutulla on
se toinen puoli että Europa joutuisi
ojasta allikkoon — Joutuisi toisen ni-misen
bolshevismin natsismin uhrik-si
Nämä tälfcilset Ihmiset jotka ajat-televat
Saksaa eräänlaisena pelasta-jana
bolshevlklmörön käsistä eivät
Jaksa käsittää että natsismi on va-paalle
Ihmiselle aivan samanlainen
mörkö Eivätkä he muista ottaa lu-kuun
edes sitäkään asiaa että maail-massa
ei sentään vielä olla sillä as-teella
että meidän pitäisi valita kah-den
pahan välillä Meillä on nimittäin
olemassa maailmassa vielä kolmaskin
vaihtoehto Ja vieläpä peijakkaan hy-vä
Ja voimakaskin nimittäin kansan-alt- a
Ruotsissa joka on lähellä sekä nat-sismin
että kommunismin emämaita
on terve Järki vallalla Ja se johtuu
siitä että he siellä lähellä näkevät
asiat semmoisenaan kuin ne esiin-tyvätkin
Ruotsalainen työväenpuolueen tuk-holmalainen
äänenkannattaja Social
Deinokraten kirjoitti natsien valtaan-nousun
kymmenennen vuosipäiviin
johdosta hyvin asiallisen artikkelin
jossa se sanoo kalkille diktatuureista
havitteleville vasten naamaa nämä
railakkaat sanat marsalkka Görlngin
pelottelusta bolshevismia kummituk-sella:
"Samalla kertaa kuin on varmaa
että demokratia el voi epäonnistua
sellaisen vaaran kohtaamisessa Jos
se nousisi el ole lainkaan huoletto-masti
sanottu että tulee kulumaan
pitkä aika ennenkuin Venäjällä tulee
olemaan voimaa koettaa murskata de-mokraattisen
Europan vaikkapa sillä
on käytettävänään rikkauksiakin"
Sitten selittää lehti että ainoan
minkä Saksa on ollut kykenevä osoit-tamaan
on pienten kansojen vapau-den
polkeminen Lehti kysyy että
jos natsit olisivat voittoisia niin tu-lisivatko
ne kunnioittamaan pienten
kansojen Itsenäisyyttä vai tullaanko
ne liittämään Saksan "elintilaan"
Kysymykseen vastaa lehti Itse että
kalkki merkit viittaavat siihen että
pienten kansojen itsenäisyys olisi
mennyttä kalua ja siksi natsien Ihan-teet
eivät saa vastakaikua niiden Eu-ropan
kansojen keskuudessa jotka
ovat vielä vapaita
Svenska Dagbladet kirjoittaa saman
Göringm puheen Johdosta ja lausuu
että Jos Venäjä Ja Saksa tekisivät
erikolsrauhan niin ääni Görlngin kel-lossa
olisi kokonaan toinen Ei puhut-taisi
mitään bolshevlklvaarasta
Niinkuin se onkin sano
Europan kantajoukot ovat nähneet
mihin diktatuuriset järjestelmät joh-tavat
Ja nyt ne osaavat antaa arvoa
vapaudelle Siksi ne odottavat hetkeä
varastossa tarpeen varalta Teolli-suus
tuottaa nykyisin tankkeja ar-meijalle
ja ovat nämä kolmea kokoa
Nimittäin 44 tonnin 10 tonnin Ja 22
tonnin Näiden tankkien jotka on
kokonaan suunniteltu Ruotsissa no-peus
ja panssarivahvuus pidetään
salassa
— New York World-Telegra- m
Iclloin kalkkien diktatuurlalnesteu
lnlfa c loppunut Ne eivät näe
mi-saa- n diktatuurissa hyvää koska
heillä on kokemuksia ja sellaisetkin
Ihmiset Jotka Joskus ovat siellä van-hassa
maassa ajatelleet niistä jotakin
hyvää ovat kääntyneet kokonaan toi-siin
mielipiteisiin
iiuotslssa esimerkiksi yhteen ai-kaan
sekä kommunistinen että natsi-laine- n
liike olivat hyvinkin suuressa
nousukaudessa Mutta nytpä onkin
toisin Esimerkit oat olleet liiankin
valaisevia minkälainen tulisi kohtalo
olemaan Jos Ruotsikin Joutuisi dikta-tuurin
alle
Siksi he sanovat: El kiitoksia l Ei
diktatuureja meille!
He ovat valinneet demokratian Ja
vieläpä luottavat että se kykenee kas-vamaan
Europassa sodan jälkeen niin
voimakkaaksi että kun natsllalsuus
on poistettu niin kommunismillakaan
el ole "senssiä" yrittää tunnettuja vai-lankumousrytkälsyj-ään
Niinkuin sillä
el olekaan
Kun vain vartijat ovat valveilla
Ktvlperän Pekka
Ruotsalainen lehti
ankarana
Lapsiin kohdistuvan painostuksen
vuoksi Norjassa
Tukholmasta ilmoitetaan että So-cial
Demokraten kirjoitti hyvin anka-lass- a
äänensävyssä sen johdosta et-tä
natsien nimittämä Norjan päämi-nisteri
Quisling oli määrännyt lapset
kasvatettavaksi oman mielensä Jäl-keen
Kirjoituksessa sanotaan seu-raavat
suorat sanat: "Lapet kym-menestä
vuodesta ylöspäin on raahat-tu
kodeistaan poliisien toimesta Van-hemm- at
Jotka eivät suostuneet luo-vuttamaan
lapsiaan on heitetty van-kilaan
Kun nämä lapset raahattiin
kodeistaan heille sanottiin että hei-dän
täyttyy totella 'Johtajiaan' vielä-pä
sittenkin vaikka määräykset olisi-vat
päinvastaisia kuin mihin heitä on
opetettu kotona taikka kouluissa Me
ruotsalaiset emme näe keinoa miten
voisimme auttaa Norjan kansaa tais-telussaan
pelastaakseen näiden lasten
lelut Mutta me voimme ainakin klin-nlttä- ä
huomiota tähän uuteen väkival-lan
kehitykseen meidän veljeskan-saamme
vastaan Me voimme sanoa
quislingeille että ulkopuolinen maail-ma
tulee muistamaan tämän uuden ja
raskaan teon heidän Jo ennestäänkin
pitkällä syntilistallaan josta heidät
tullaan Jonakin päivänä vetämään
tilille"
Lumimyrskyt Sudbu-ryn
seuduilla
Sudburyn seutu on saanut kärsiä
kaksi hyvänlaista lumimyrskyä lyhy-en
ajan sisällä Toisen sunnuntain
tienoilla oli siellä kova lumentulo ja
viime viikon lopulla alkoi toinen sa-manlainen
Jatkuen vielä maanantai-nakin
Sudburyssa olivat kadut pol--'
veen saakka ulottuvan lumen peitos-sa
Viimeisen myrskyn aikana sano-taan
sataneen seitsemän tuumaa lun-ta
Lumiaurat kaupungissa ja ympä-ristöllä
olivat kovassa työssä tämän
viikon alkupuolella
Ruotsalaisten lehtien
lausuntoja Saksan
bolshevismivaarasta
Ruotsin sanomalehdistö otti hyvin
kylmästi vastaan Saksan natsijohta-jien
puheet bolshevismivaarasta nat-sien
valtaannousun kymmenentenä
vuosipäivänä
Ruotsin työväenpuolueen pää-äänea-kannatta- ja
kirjoittaa toimltuspalstal-laa- n
bolsheviklvaaralla peloittelusta
mm seuraavaa: "Samalla kertaa kun
on varmaa että demokrtia el tule epä-onnistumaan
sellaista vaaraa kohda-takseen
Jos se nousee el ole huolet-tomasti
sanottu että pitkään aikaan
ei Venäjällä tule olemaan voimaa
murskatakseen demokraattisen Euro-pan
vaikkapa sillä on käytettävänään
rikkauksiakin Saksa el ole voinut
vakuuttaa maailmaa kykeneväisyydes-tää- n
taikka halustaan työntää syrjään
bolsheviklvaaraa Tähän asti Saksa
on osoittanut itsensä kykeneväksi
ainoastaan pienten kansojen vapau-den
hävittämiseen Görlng sanoo että
bolshevismi ei voisi pysähtyä taikka
kunnioittaa enempää Ruotsin kuin
Sveitsinkään puolueetomuutta Mutta
voisiko Saksan natsit tehdä tämän
Jos he olisivat voittoisia? Voitaisiinko
Ruotsi Ja Sveitsi sellaisessa tapauk-sessa
pakkokeinoilla liittää Saksan
'elintilaan' Ja täten pakoittaa ne luo-pumaan
vapaudestaan ja puolueetto-muudestaan?
Kalkki asiat ovat osoit-taneet
että näin mahdollisesti olisi
käypä Tämän vuoksi Saksan täytyy
ymmärtää että Saksan Ihanteet man-nermaan
pelastamisesta eivät ole vie-kottelev- ia
niille muutamille pikku
valtioille Jotka lelä ovat vapaita"
Svenska Dagbladet tukholmalainen
lehti kirjoittaa myöskin tolmitupals-tallaa- n
mainitusta asiasta ja anoo:
"Puolueettomat maat ovat tulleet hy-vin
epäileviksi Saksan kohottamiin
huutoihin 'juutalaisuudesta' ja 'bols-hevikeista'
He muistavat ne varsin
erilaiset lausunnot Jolta Saksa teki
silloin kun ulkoministeri Joachin
Ribbentrop allekirjoitti sopimuksen
Neuvosto-Venäjä-n kanssa He muista
Stalingrad on raunioina
m ut i i a i i i Pää Stalinin muistopatsaasta katkaistu
Eräs kirjeenvaihtaja kirjoittajaa
Stalinsradiata seuraavaa:
Tämä kaupunki joka kerran oi
suuri teollisuuskeskus Jonka nlm
tulee aina jäämään symbooliksi ih-misen
voitosta metallista on nyt ka-sa
raunioita Ja romua
Kaikkialla on hävitystä Kirjeen-vaihtajia
saapui tänne kaksi päivää
senjälkeen kun marsalkka Friedrich
von Paulus oli laskenut alas aseensa
yhden pahimman häviön jälkeen mi-tä
Saksan armeija on milloinkaan
kärsinyt
Neuvostojoukot Jotka Jäivät clcon
Stalingradin kauheassa taistelussa
ryömivät esille maan alta Ja käveli-vät
jälleen suorina kun me saa-vuimme
He sanoivat että he olivat
kulkeneet Jäätyneiden saksalaisten
ruumiiden yli hyppineet syvien kuop-pien
yli ja kiertäneet romuvuoret—
kalkki tämä milnaln etsinnässä Joita
oli Jokaisessa kuopassa ojassa Ja
kellarissa Joita saksalaiset olivat pi-täneet
hallussaan
Stalingradissa el ole mitään katu-ja
mitään avenueitä Ja mitään puis-toja
Miljoonat kranaattien rikkomat
tiilet Ja metallijäännösvuoret ovat
ainoat mitkä ovat jälellä sellaisista
rakennuksista kuin Dzershinskyr
15 kuukauden aikana
olen nähnyt sellaisten kaupunkien
kuin Serafimovichin ja satojen kylien
rauniot muilla rintamilla Noissa pal-koissa
on edes jälellä yksilöllisiä til-lejä
Joita voidaan vielä käyttää
Niin ei ole asianlaita Stalingradis-sa
nykyisin
Adolf Hitler kerskui että kun ve-näläiset
valloittavat takaisin kau-punkeja
Ja kyliä niin eivät he tule
löytämään kaupunkeja eikä kyliä
vaan rauniolta ja romua
Se on yksi lupaus jonka hän on
täyttänyt
Stallngradin hävityi ylittää luul-tavasti
kaiken aenjälkeen kun Dsin-gi- s
Khan pyyhkäisi Mongolian aavi-koilta
ja tuhosi Keski-Aasla- n suuret
ja kukoistavat kaupungit
Tyypillinen näky Stalingradissa
on keskustori Jota kutsutaan ni-mellä
"Vallankumouksen sankarit"
Sen varrella oli kerran Univermagtn
tavaratalo jonka kellari oli von
Pauhtsin viimeinen päämaja
En voinut enää tuntea sitä suu-renmoista
toria joka reunusti viisi
kerroksisia rakennuksia torin ympä
vat nämä sitäkin suuremmalla syy koska senjälkeen Saksa moneen ci
teeseen on Julistanut että punalnea
armeija on likviteerattu Ja bolsheris-Itlne- n vaara kitketty Juurineen
rasta Nyt tilanne on muuttunut
nälälset eivät ainoastaan menestvt
selllsestl puolusta Itseään mutta sait-salais- et ovat sotilaallisissa vaikeuk-slss- a
Vieläpä varmasti Jotakin alvin
erilaista voitaisiin sanoa Jos äkka
erikolsrauha solmittaisiin Berliinin t
Moskovan välillä Kun tuollaista trii-dollisuut- ta et voida paljastaa kum
maltakaan puolen Hitlerin Jullstuk-- 1
on pidettävä leppymättömässä n nessa" Tolmitusklrjoltus Jatkuu ja
siinä sanotaan että puheet eivät vj
sältäneet mitään uutta mutta seu-- i
Jaan muutamia poistoja niistä tehtiin
Esimerkiksi ei nyt mainittu mitä m
siitä että Yhdysvaltain asestautuml
nen olisi "bluffia"
Tukholmalainen lehti Dazens Nyhe
ter sensijaan oli huomannut puheina
jotakin uutta sen lisäksi että ne
muistuttivat Juuri niitä puheita ita
pidettiin Berliinin valtlopälvätuon
palon aikana bolshevlkivaarasta Lh-t- i
kirjoittaa: "Mutta niissä oli K'a-ki-n uutta Mitään ylpeitä sanoja l
lausuttu vapaasta Ja onnelllse a
Europasta Saksan voittojen seurauk-sena
taikka natsismin kymmenvunt!-se- n valtakauden lopussa Kynin:- - u
vuotiskauden Jälkeen on saavutettu
aste Jolloin kysymys on 'Kuinka V"i
Saksa välttää tulemasta murskatuk-- i
vihollisten ympäröimässä maaltan-sa?'
— mitkä se on kllholttanut its- - -- ään vastaan"
Saman lehden toimltussiulla kir-joitti
Johannes Wickman mulMuttaii
mieliin että tammikuun 30 palxtni
1933 Göbbels lausui että natsien :-taa-ntulon
johdosta tuona päivänä Imu
el tiennyt Itkeäkö vai nauraa Ilo- - a
Tämän Johdosta VYkkman lausuu kn-Joltuksessaa-n:
"Hän el naumr it
kymmenentenä vuosipäivänä"
rillä vuonnu 1938 Rakennukset m
hävitetty maan tasalle Ja puut
kaadettu polttopuiksi Tori a - --
lähellä olevat kadut ovat ristiin 3-t- iin täynnä Juoksuhautoja Ja t
lelta Jotka yhdistvät ne jotka u
jälellä taloista
Muutamat jälellaolevat seinät
täynnä tuhansien kranaattien m kuulien Jälkiä 1000 paunan kra:i V
tien tekemien kuoppien vii on l- -
Jettava puisia lankkuja pitkin P- -
hamailla sijaitsevissa kuopissa '
saksalaisten koneita Ja Jäätyr iti
ruumiita luonnottomissa asennoissa
Univermasin vastapäätä me na
me viimeiset Jälellaolevat saksalai- -
set vangit Stalingradissa Noin 10 --
000 vankia oli siirretty Volcan toi- -
selle puolelle mutta täällä oli yksi 1 maanalainen sairaala Jossa 200 pak- kasen palelluttamaa saksalaisti
kärsi pitkälle kehittyneistä mätähai-voist- a
jolta venäläiset lääkärit ho-itivat
Vastapäätä kellarelta ja rauniit
on "Tsaritsinin puolustusmuseo
(Tsaritsin on StalingraAn entinen
nimi) Jossa kerran oli näytteitä si-itä
mitä osaa Stalin näytteli Tsart-sini- n
taistelussa vuonna 1918
Suuri SUÄnin kuvapatsas Iso-- :
yhä rakennuksen ulkopuolella t
sen pää on nähtävästi tahal -- stl
katkaistu pois Kuvapatsaan var
on yhä suora mutta se on täv~i
kuulanreiklä
Kuvapatsaan ympärillä oli saksa
laisen esikunnan karttoja asiakirjo
ja valokuvia Ja satoja veren taiuv
mia rautarlstejä
Charles McCrea trustin
päämieheksi
Charles McCrea KO Joka aikai-semml- n
oli Sudburyn asukas ja tr
vin tunnettu mm aikalaisten suos
lalsten keskuudessa valittiin isk
täin suuren Toronto General Trurt
Corporation presidentiksi Mr M-cCrea
oli ensi Ontarion maakunUtaJ-lltukse- n
metsistyä- - ja kalastusmloU-terin- ä
ja sitten kalvosmlnlsteritl
Hän on hyvin läheisesti ollut tekesl-slss- ä
kaivosteollisuuden jälkeen cu-knntahllltnV-tt
amtnsnkin Ki3
on Mlnlna Corporation of Canä
Johtokunnan puheenjohtaja N5'
Mlnes Limitedin presidentti varapr-esidentti
Steep Ro Mlnes Un-öiss- ä
ja Imperial Ufe Assuraac
Companyn johtokunnan jäsen