Vapaa Sana, July 30, 1940

              h
" " - m r
TIISTAINA m 30 P — TUEJOAY JULY30
mvu 2
TtfAASNU
(FREE PRESS)
lndpndnt Finnlih-Canadia- n
Ntwapaptr
Publlshed tvtry Tuetday Thurt-da-y
and 8aturday by Tht Vapaa
Sana Preas Llmlttd Tcrcnte Ont
EINO UNHOLA Presldent
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLD PEHKONEN Editor
Private Addreis of Prendent:
4 Soho St Toronto Ont
Butineit and Editorial Oepart- -
ments:
260 Spadlna Ave Torento Ont
Phone WA 7721
Reglitered at tecond-cla- n matter
January 19th„ 19J2 at the Peat
Office Department Ottaa Ont
Subierlptlen rate In Canada and
United State: Per Year i75! SI
Month 200 Three Month 100
In other Countrlei: Per Year 500
8ix Montht 250
Viidennen kolonnan
huolia
Viidennen kolonnan touhulta
muissa maissa on puhuttu Ja kirjoi-tettu
tämän sodan aikana tavatta
man paljon Tämä viides kolonna (11
tunnettu toimistaan jo ennenkin mut
ta vasta sodan puhjettua alkoi tille
varsinainen toimintakausi Ja niin
iiyvln Järjestettynä kuin natsien Ja
bolsevlkten kolonnat erlmalssa toimi-vatkin
niin kieltämättä niiden työs
tä on vastaavaa hyötyä mestareilleen
ja turmiollista vahinkoa niille maille
misä kulloinkin erikoisesti isäntien
sä edut vaativat niiden mustaa pai
v elusta
Puhumattakaan valtiollisten Ja to
Maallisten salaisuuksien urkkimlsis
ta niiden yhtenl tärkeänä tehtävänä
on kansanmlelialan urkkiminen ja el
vielä siinä kalkki: vaan sen myrkyt
tämlnenkln Tässä mielialan muok-kauksessa
kättävät ne kaikellakin
hyvinkin viattomalta näyttäviä kei-no- ji
Joten pahaa aavistamattomat
ihmiset Joutuvat hyvinkin äkkiä ai-van
tahtomattaankin v ildeskolonna
laisten välikappaleiksi ja täten tule-vat
näitä myyräntybntekljbitä autta
neeksl tarkoitusperissään
Kuinka monelaisla keinoja h"
käyttävätkään fielkontiakseen Ja va
hinnnlttaakseen esim Canadaa otam
me tähän esimerkiksi erään hyvin
vähäpätöiseltä näyttätän mutt
kuitenkin Canadalle taloudellisesti
tHiurimerkltyksclllsen asian
Heti sodan alettua viime syksynä
aloittivat nämät kclonnalalset aika-moisen
propagandan Yhdysvalloissa
olemaan varuillaan Canadan suhteen
välttääkseen Joutumasta niihin vai
keuksMn Johonka h voisivat Joutua
sotatilanteen takia Canadassa Jat-ku
ro tl toitottivat Jotkut yhdysva-ltalaiset
ItMtt kuinka saarataiU
stm 4ttäkSsm n mennä ky-m- ä
Anttilan Canadassa Heilui talUI
Min täällä takavarikoimaan utonsi
olisi voinut senmukalla
raukstaktn ttat tätä vavheIUsuutta
mokkaasU o4kainan Ka)tsetduit
Htvvilk kasottnl aamutta kävi
käymään niin sitten ette
slttä enään takaisin
aikana immin kun
Yhdysvaltain hallitus taU uad- -t
alin turistevn kuin
sl kGlonftaJalsiU mainiot ma- -
perii vaaristell ajaa
koittamaansa asiaa Muistammehan
kuinka kauheita Juttuja esim
Nddissä vieläpä radioissakin alit
kuinka aivan mahdottomaksi se-jake- en
käy yudysvaltalaislPe i-- ai
luminen taaKä Canadassa kuin
monenlaisiin vaikeuksiin Joutuva
kerran vaan ylittävät rttja
Canadan puolille
Nyt on YMysvaOaln tiaHltus
tankin anUaui sltaä santa ai an
riittävät neuvot SIMOmrd ei
läheskään niin ankarat kuin
si niitä alussa kotonnalaiset toit' tt
Mitään syntymätodistusta e-sinnäk-ään
ei Yhdysvalloista tarvi-hankkl- a
Joka tulee tälle puolen T
distuskappalelna riittÄä vain Jok
clubin Jäsenkortti verorjnaksukuitt
kredittlkorttl Jotain muuta yleis
malkalsta millä henkilöllisyytensä
UdiStaa joista yhtä
toista Jokainen melkein Jokapäi
i pitää muutoinkin mukanaan
kaikki mitä yhd) s valtalaiset
tarvitsevat kotimaastaan Tällaiet
määräykset antanut Yhdysvaltain
passivlrasto rajcvartijclllensa
Canadan siirtolaisvirasto taas
testaan on turisteihin nähden poista
nut kaikki sellaiset teknillisetkin
kat mitkä vihankaan voisivat vai-keuttaa
turistein tänne saapumista
täällä oloa Turistit saavat aivan
vapaasti tulla olla mennä minne
Ikään haluavat täällä Heiltä ei
tulla pidättämään autoja rahoja eikä
mukanaan tuotuja tavaroita Eikä
heidän vapauttaan tulla millään ta
voin täällä rajoittamaan Slls viides- -
kolonnalalsten toiminta tässäkin tu
ristlkysymyksessa on tehty tyhjäksi
kansalaisten velvollisuus on myös
auttaa hallitusta tässä kuttn
muissakin asioissa niin että se
oikeassa valossa tunnetuksi
Smftury Ont
Sudburyn ambulanssi rahastosta
mainitsematta seuraavat lahjoi-ttajat:
Aikaisemmin saatu I13S10J
Vili Kancas Sudbury 100
Kanrlna Vähämaa Sudbury
Helkki Kanpas Sudbury 300
I Sekki Sudbury
Olavi Penttilä Sudbury 300
Niilo Ojala Sudbury 5 (
Hermanni Perttula Sudbury 5 0'
Erkki Saarin n Sudbury 200
Kauhasin räätälllllke
Yhteensä l027
Whitefish Ont
Trout Lake Ont
Xyt taalta en ellalset uutiset ker-ro
tavana paikkakunnan ympäris-tön
sukkani Mtä Paavo Hakala
JäryesUmään kahvtati Suo-man
hyväksi k#ikampllftan Trout
Ikem rannalla elokuun 4 päivänä
svnnnntalaa Kaikkia patkkakunnRi
asukkaita ke&vleraU(i toiten
t- - kl-- w vnkuntien unnunalmatkatltn
vaUmlttseUa toitoltamisetta ta kehoittaan saapumaan mainittuna
_ rt-i-- k-n w u u-fvtivaa °iMn Joukolla Paavon känv I 11- 1- t„ II- -I 1 -- _ M_
kft&tKv seu
la voi
kln sen
cH
ja
oli
Ja
Ja
he
jos he
ku
ele mu
vat
tai
UI
vä
on
puo
e"i
Ja
Ja
he
Ja
kin
Jäi
25
50
200
ja
tul
„„ r„„ „iia ja
la oli
hm Un~~ imiiAM Jll IU_U„II_I1„UI
Jestftti kahvit ja Paavo
saunaa niin
ettA lövlxft MlttSi vaikka kuinka un- - ohsl ajers Myty tu-- „-- „„ r kn„nvm
ytyy maka mutta kiylyn hinta
linkuin kaikki maatkin tulot mene-vät
Suomen hyväksi Sen llksl on
makaa Raiskalta yMy sraltalatsiMe j ampumakilpailu mleftllle
tn t v-- e imit PiMAin!lll palkintojen kana sek nai--
tul ttäse-mä- än
Jt!kea
raja aidakset
niitä
voi välineillä
Sii-nä
tulee
meikkaat
paoistaan lämmittää
tftättlklsln
renkaan-tt- a
sille että mlehHe ja fsäksl nuolen-heitto- a
Jotta saapakaapas viettämään
WauVa näl tluViVn VimnllU tnl Tätä takaisinpaluu rafttietU x
4
vat koknnalilst kJtyKlä vi Iti-- 1 voitte aamusta taikka tilasta
)
i
i
r ? l
OIKAISU
HetnAkuun 4 pnä Jatkaistusn a- - filrtffaLiinkln nähden Ennea kam Mpi tM-- ltamt pukmakwannnjain Kneimraeyesnuiaavnir
kunsmaltakaan puolelta rheattlta 4 oli: huomen Apu khlstyf
' RovV poltit Ontario lltl olla ?as-näm- ät asetukset tehdä kvllln selvlk kactcsan eikä Onturio kuten yllä
TäyMUacuä turva
FaaaHEaaaaaal
LWl! 'iaaaaaaaaaaV ' ~H aav laaaaVaaaaaf ' i JäM
aaaaaaaaaV
--
Jaaaaaaaaaaaa LaaaaaaaaaaaaaaaaY " "T 'LaaaaaaB
"TäaaaaaaaaaaaBäaaaaaaaaaaäiäiH
Elizabeth Pergner englantilainen filmitähti kahden kuninkaat-lite- n
ratsupoliisin kantaa saavuttuaan Montrealiin etiintyäkseen
taalta valmistettavasta filmiisi
Pakinajuttuj
'No mitähän nyt sovfettlrou atl
sanovat?"
Se oli Järvl-Juss- l joka tämän tie
dustelun teki poikettuaan kämpäl-lemme
pchtimaan maailman asioita
Me tietenkin olimme kysymys-merkkinä
ja tiedustelimme Jussilta
että mitä ja mistä asiasta sovirtti-rouvie- n
pitäisi jotakin sanoa
Jussi valaisi meille asiaa selittä-mällä
että mitähän ne sovictti-rouva- t
— niinkuin kaikki muutKiii
sovlettl-lmmelse- t tuumivat nyt siitä
kun heidän henkistä muonaansa ja
'tiedonantajaansa" on lyhennetty
puolella
Jussi tuumi että ei se suomalais-ten
kommunistien normi ole suuren
suuri ollut tähänkään asti mutta
kun nyt on siltäkin katkaistu toinen
puoli pois niin eiktfiän se sovkttl
rouvista ala tuntua heikolta ja eikö-hän
se silloin tällöin ah Ikäänkuin
päässä hulmasenmn
Hän palautti mieleemme sen ajaii
kun tämä Vapaa Sana muutettiin
Torontoon Silloin oli tehtemme il
mestymättä pari kuukautta kun sille
pantiin pystyyn koneita Ja sillä ajilla
ehtivät mainitut sovlettl-rou- v at Va- -
pauksineen pitää Vartia Sanalle mo
net hautajalspuheet
Jussi oli sitä mieltä että noitten
rouvien pitäisi nyt veisata haut
Jalsvirttä sen Vapauden puolikkaan
haudalla Joka laskettiin Ikuiseen
lepoon Joku aika sitten Ja valmlstcl
la viimeistä leposijaa myöskin iille
puolikkaalle Joka Jäi vielä toistai-seksi
tänne maanpäälle hoipentele-maa- n
Tenhusen Eemll Joka tunnetaan
täällä allekirjoittaneen kamppnyt-maill- a
miehenä Joka tao ajatuksen-sens- a
Julki proosana eikä runona
puuttui nyt pisteeseen Ja sanoi ettJi
se nyt on lhin sama tuleeko tuoPal- -
filosofinen lurnne kaivellen enln
käännellen sitä ajatukis "0
puhdistaen Ja hankalllen slti
uios nuumonn Kiuioiiitsiineeua
kirkastettuna selitti Eemelille:
se sentään krmmunlstllle
tuollainen katkaisut puolikas
Ja
seassa
on e nnhfn puolikaskin
hukkuvalle sllkVav
Kivtperän Pekka
SuAory Ont
Sotllasasunnoksi 25o:lle
maailmansodan veteraanille on
otettu kaksi Spruce Streetin haalla
Sudbury ssa Haalien kuvat ovat Sud-bury
Starin viime lauantain nume-rossa
Päällimmäisenä on uusi vasta
hiljakkoin rakennettu
n s "Finnish Hall" Ja toinen on Uk-ralnl- an Labor Temple Nämä molem-mat
haalit ovat olleet hallituksen
määräyksestä suljettuina noin pari-sen
kuukautta kun Järjestöt Jotka ne
omistavat on Julistettu
Kyllikki Pohjala
taalla tanaan
Finnish Social
naalilla
Kuten on Jo edellislsä lehdissä
malnlitu puhuu kananwtutaja mais-teri
Kyllikki Pohjala Finnish Social
Clubin naalilla 19 Huron Street
tänään tiistaina alkaen kello 830 111
Maisteri Pohjala tietää kertoa meil-le
omakohtaisia näkemyksiään Ja
huomioltaan kotimaatamme kohdan-neesta
Hän on saapunut Suo-mesta
tälle mantereelle rauhan-teon
Jälkeen Ja pitänyt useita pu-hella
Yhdysvaltain puolella lsom-mill- ä
suomalals-seudulll- a on han
saanut tulla myöskin
Torontoon kutun hän konsuli A K
on sähkösanomalla
1'UHUU Mutta Jus Joka on lyhyesti enelannlnkteleila
aian esiin
jaickjviserä laukaisten Tshekkiläisen ministerin
"On
Nyt
toomus Yhdysvalloille
I
VlnaitAt lftvlvt iinntiia kAälinnään tiuollese VtitUHn iJfv
päälle' talteW
Juttua
ktttnssa
Arrfrlkan osuustoiminnallisessa In-ttltuutl-ssa
pldtiyisä puneltsa rln-nostetti- in
kansanvalta Ja osuustoimin-ta
ja että osuustoiminta on
ksl lenkki kansanvallan ketjussa
Tri AZ Holt Chicagon
toi esille että kysvmys kansan- -
vallasta on kysymys stna josko se
oi i itä ydintä yksi-löiden
kunnioittamista ja uskoa ih-miskunnan
taydellUtyttamlseen muu-tamien
harvojen tajdelllstyttämisen
uskoa vastaan
Kysymv el silta mitä
voivat tehdä venäjälle tai
Saksalle tai Italialle vaan
1 in siitä mi ä kansanvalta vcl tehdä
itsensä katissa tri Holt anoi
a Jatkcl
'Kansanvalta el ole teo-ria
mikä on olemassa cman itsensä
kautta Se vaatii kalkki-t- n
elämän toimintojen kesken Sitä
el saada aikaan väittelemillä tai
taistelemalla tai laatimalla lakeja
Kansanvallan ja osuustoiminnan
on kysymys siitä josko
valtioissa jotta kontrolloi
vat yhdyskunnan ansiot voidaan saa
Viime viikolla alkami- - seitsemän ntta
ken- - Kaikista
raall Francisco Franco ilmoitti maa
ilmalle ja kansalle tunte-vansa
hirveitä tuskia Näitä tuskia
eivät omantunnon vai-vat
vaan 'vanha piikki Espanjan
ruumiissa"
Tämä pilkki on Gibraltar
aina tuntevat ensiksi
tuskia kansansa ruumiissa olevan ti-kun
tähden saksalaisten
niistä joi-ta
Yhtä
monen annettava
että Mussolini vapautuisi
aiheutta-mista
larma ln h
ota
g Ct
mM J
on
OVH
F 4
O
F A e
ie
huon- -u
pai '
aamaanheiJntm1
"K la'auHiatlTrl
on
osvuskunmssa out
—'-is- - iinnna
fanauiall
BaanvlunTJ
Järjestetty J Gibraltar
kapinansa
sen neljancntena bj
aiheuttaneet
Diktaattorit
englantilaisti J
10 miestä
Osottautuuko luaosa rr
ummusta
poikien oli on olh Jt JttB)
taakseen Hitlerin tuskista
Danzlg hänelle
on elä-mänsä
Korsikin ja Tunisian
tuskista
mereltä
tl
vaurloti
oleville
Francolta kului vuotta laivoille näiu hvStilJ
nen huomasi että Gibraltar m voivut trfidä AS
palautettava Espanjalle Viime Amerikalainen its'
keskiviikkoon varovarjalllja Zausmer
sestl puhumasta ttiitäväs-- hän Gibraltar!
tään toteuttaa kuningatar Isabellana sitten tapahtui
Jättämä testamentti yhte- - listien Jo La
naisesta Espanjasta vaikka natlona- - Francon
listiset ylioppilaat olivat jatkuvasti lasia avustivat
mieltään tassa Afrikan puolella £
äskeisinä vuosina Mutta halu saada
Gibraltar on paljon vanhempi On
tJlkin
ilmeistä hänelle luvattu tuo I nykyaikaiset tykit kartanl
päässl kallio kaksi kertaa mittit
alkoi kapinansa Täten Gibraltar en
Italia Saksa antoivat hänelle so-- karalle immitukll
tllaallista taistelussaan maarsa nlkolta limasta pofcjoj
laillista vastaan tehdäk rajoittuu
seen fasclstlsesta Espanjasta
"mare nostrumln" läntisen käy
tävän vartijan
Mutta niinä läheiset
panjan kansaa sataman
kalserin strutegiaklrjasta Saksan
kesari kunta myös tahtoi huojentaa
tuskia mitkä tuo piikki
aiheutti Kalsert oli
nolllsestikln
linnoituksen
leimahdukset
A--
myötätunto on
toinen
vieläkin anlellaampl Kahdesti Espanjaan
li 10 nHliKnU in
lti'mlllUllnJ Vminlnii llllrn ' A "H tVCJX'
Keholtamme kalkkia markiisi Leman luo kautta Uhäa harvinaisen arvok- - riuii_ ryaWisytävWltaen parerl kaaceen puhetilaisuuteen ja tuomian „ '
taikka viikossa ei englanninkielisiä '
' lä VnitPnkn ' mrWitvH mj " "' wtaan akn ruoelle pc " ""J"" HlJOSKin _„ trlnilt tnUtettMnnPStä
paremminkin
s
i
sen
ruuhen
1UUAltU411 t)nlllMIH iPn„foti
naalille klo 'rL " "''IJ I r
topaksi vc- -
todettiin
ole
aiheutti
Es-- 1
h'in
aw
fri mnuamuuu
maaliskuun 11 eng
Mutta Espanjan
täytyi mukaan
Tästä tuo
pilkki olekaan Es--
York — Masiryk se on Englannin vihol
kln silkkaa vettä parein koslovakian ministeri lisille ae onkin kap-Jok- u
pääse turvin Juma- - toosa sunnuntaina että Jos Pale Italian kurkussa kalpaa
ryssän rantaan' Britannia sotatarpeltlen kahta lääkäriä Hitleriä Ja
Eemeli tietenkin hörähti Jusin Yhdysvalloista Francoa valmiit
Jutulle teimme mekin Slt- - n11" on kykenevä Jo- -' telstolmlntaan taistelu Olb-te-n
on päälle ka'vlt jl- - haisen svksalaisen hyökkäyksen Ma-- ! lähenee
tetttln rauhaan "'! tuhul Yorkissa Tsekkoc I V Jälkeen Jolloin
taltasteiemaan että lah- - lovaklan päivänä näyate- - set Ja englantilaiset Joukot saksalal
den roukama-vs- a ne yhteydessä Puheessaan ve- - prinssin Johdolla valloittivat Gib-ne- n
köriRvät tallals(lla ilmalla oikein tcsl Yhdysvaltoihin sanoen että ratarln enclantllalset linnoitta-majailev- at (Yhdysvallat antaa kaiken neet alta ia tehnWt melkein"
Illalla ctettlln oikein Ja almHlisen tukensa Britannialle I voittamattoman luonto rakersl rmrlln Se alumsin !
--- - - -- - -
savusaunassa löylyt i Euroopasta
hevoskärpästen puremien 'Britannia
tta
arvojensa
pikemmin
kuukautta
vuosiaiväna
Tuhansien
Italialaisen
risteilijän
Välimeren
hallitusta
Musso-linin
IIm
jia„
p
ulkoasiain
riittävästi
raltarista
jalkaa korkan vuoren llnnol
tukseksl Jonka suojana on
mella i-uo'-
ella Ja Joka on niin jyrkkä
antaa kalastusmatkoilla päln r-- v- Kuolemasta el ainoastaan lts-n- sä kahdelta puolen ftyökkäys
ktneen kaupunkilaisen mutta kukkien puolesta Britannia vastaan näyttäisi toivottomalta
asukkaankin elämälle oikean säväyk on kertaa kansanvallan Glbraktarin linnoitus on kestäpvt
Kuulimme Kemeiin vieiamuun isisejia Atlantin --Joa t mihu) v ia--
löylyn kertailevan päivällistä
Jussin muistellen jotta:
'
vt parein"
ensimmäi-sen
suomalainen
laittomiksi
Puhuu
Clubin
sodasta
tilaisuuden
(jinhamllle
yliopistos-ta
kansan-vallat
poliittinen
tasapainoa
yhdysside
liikemiehet
Espanjan
'Mttlo- - na ! i vointi 'Tm
ansltltten k s — Farm r i
minnanu Lt' taja
las
kuntien ksVa --_
nt u „ 4 '
niissä usenU
Cubin
suoja- -
f -- „ 6
antien K(e J
snkrtaist j MIa
mm "''"H
'Li
a AG Hv
i eira iii-- ai
nyt Jlsu ovat mi n in r
J°
nllssa o0
J oissa Jokalsesa
I seksi
I viime
esnnjilaira
sisia linnoitin tdcjd
mtntttivlt
Gibraltina bsa
on huoma tta v asti Tiirre
jälkeen
tomaksl myös
on vukei ntfifci
mutta näyttäisi s!U I
tai vapaut-d- et dvät
Kl-een
On ettei i
ole päin luid
Saksakaan l
linnoitusta in
Mutta ne voivat llmahvttUI
aiheuttaa suurta
ja telakoilla r
neljä en-Il- e Ja
kun Espanjan
viikon
hän oli tftK
vältellyt kun oli
mentax
Jälkeensä
ja lal aston vlMl
rannittoyöa
sen osoittaneet
Sattuu
näkyivät ieWt
limatka on vain yhdeksiä sai
että oli
oleva Jo tuon
kun v
Ja
Ja
linnoitus t??sr
myöskin lännestä Uvpi
ja puolen mailin pM
espanjalainen Algericisn
kärsivää Joka
kohtaan lehti Gibraltarin ka-'- -'
Espanjan
sen ruumlfcsa
valkea san a o
alk3a
Lisäksi t st-- j
tä saksalaL Mvikeiot'
loka- -
S 1Q1V EsnaP1 n
trlinlc
suomalaMa mlnl8terin de Sj saapumaan L t t-i- „i_ „ivr
nen kuu J
destl kolmasti sll mukanaan J° Suurbritan"-- 3se'en miisan I -- iih iii-- i ™ _
sain
1 fon! Sll tlstal-lltan- a %o v
kuin
"""t ia -
päivinä 1915 Ja kauan
kuningas klcl-ikeatä- ä k '
menemästä Saksan takoneista
näyttäisi ettei
niin tuskallinen
NVv Jan Tsek- - pinjalle kun
niin Lon Asiallisesti
sen sanoi !?e
hnllmasta i saa avukseen
muodossa ' Molemmat }t
Ja saman torumaan Ja siten
ryypättiin
politiikka Ja ruvettiin New 1T04 hollantilal
mlnkäMn Maailman
Isolmmnt ahve- - ln hän sen
jos ovat
moraalisen siltä
kun sitten Itse
sääskien
ja elämistä
1400
koi
että sitä
niinkuin a'kti- -
tällä
sen niin puolen -- iii
"On
vasta
Jok
yllä
oman
da
Tom
1S10
ISi
kun
-
Jotka J
mlka
Tuojit
oiiaa
aiseiivjltica'
telia
kuoltava
totta mi
suuri
pää kuin
kätä vu'M1
asti Otto
puolesta
ennen 1930
AH
apua
oli vain
missä y'
pidt-- ä ut
Villin
tihutti
1916
siltä
luun
vleU
apua
ovat
meri
ennen
Ennustaa RT
Duluth "
väetipuoli"
John W V'h
ennutl t'
sa että Pm-valituk-si
i
kakaudeku
Ennuste :
mlin Joit- - j
Ja sanoi st
velua"
Alken nn
maan ja F
-- p te Britanniaa kestämään set valloittivat sen maurilaisilta ja 'M
Vielä muutaman kuukauden ilin im itnit _ifcii n
JJ ImA
i ia?kkir='
Mli $2
l ntu f
U tin"1
&
uaui '
J1S£
voittaan
pre'
CJ'
(W~
' iia r
'a t
kiintiö
ti
Herra R" ""V
auutte mariin i_nvlin
rfifttrra
ia -- a "
nila olemme rae kykerevM kläntä- - 'Mlll-int- n
Englantilainen varusväki merestyki — w I
— „„„„ a menemään Voit tlH?t ttnnliictl irt tnanUlalsten ' Ruusura"" '" if
jtclslna takalln Prafiaan" sanoi hän ?aart0a vastean kolme vuotta Ja tumma Ja muuten r--
l