Vapaa Sana, January 06, 1937

              UM
Parhain
iI Onnittelumme
—ex SÖ—j~uoff3aj tTattivy- -ttäne€lle toverille
" f ' v v Ilg
' I
1I
1 —
John Kalliolle
Säilyköön toveruus keskuudessamme
Martha ja Matti Mäkelä ja
j perhe
§ Hilma ja Alex Laine ja per
§ he i Eila Senja ja An' ti Koskela
f Lila Tyyne ja Ctto Kinkku- -
1 "
Mary ja Victor Ristimäki - I A H ja A Kivinen
1 H ja V Lekander
1 R A ja A Mattson i Tyyne ja Jussi Salon :n
1 Tyyne ja Frank Mikkola
P Martha ja Frank Mäki I H H ja E Paukkunen
= I ja K Kanerva
- I V ja V Kyyriäinen
E H ja E Joutjärvi
A E T ja E Järvensivu
Tähtisen perhe
M A ja I Kahma
I ja J Alatalo
Schumacher
LÄJU
- i
f
Kiertävän
näyttää kehittyvin (Minuun kun niin Joulun seutuvUsa
metsiin kun sattua
Il kuulemaan että Jossain koressa en
30 p
I ihmisiä Minä kuiskaan sinulle luki- -
Jani että el se ollut veren vika vaan
tyhjä kukkaro Joka käski) Sain tie-Itä- ä
että täältä Sudhurysta noin
viisikymmentä mailla pohjoiseen lin-nuntietä
on uusi kultakaivos Jos3a
työskentelee noin parisataa miestä
Mutta kun "llssu" Ja minä emme vie-lä
kumpikaan osaa lentää ulin mei-dän
cli valittava kiertotie Kun olin
saanut toimitettua asiat kohdaltani
Vapaa Sanan Juhlanumeroon Jonkin-laiseen
kuntoon niin entisen peli-mannltover- lni
Korhosen Uuncn kans-t- a
työnnyttiin matkaan koht] meille
tuntemattomia alueita
IVcIn neljäkymmentä mallia Itäänpäin VVarren-niralsest- ä
palkasta kääntyy t!e suoraan länsi-pohjois- ta
kohti Joka "tle~ lienee noin
:slkymmentä mailla Seuraamme
ilkuun vartta ylös Joka
Joki näyttää niinkuin se olisi oikein
kiireessä kalvettu kun el ole ehditty
hajoittaa maata Jokitöyrälltä vaan on
ie Jätetty suuriin kasoihin rannoille
joten se näyttää niinkuin kanava oli- -
788000 työpäivää
Enemmän kuin puolet työpäivistä
menetettiin lennätinlaitoksen linja-työläiste- n
palkkataistelussa
Ammatilliset Järjestöt maksoivat
samana vuonna palkkataistelulhln
Joutuneille avustuksia noin
2 mllj kruunua siis yli 500000 dol- -
lairfa MM i
Tilaushinta on koko vuo-dek- sl
1275
Tehkää tilaus tänään
iii
- i wswaaTK2EJvÄ -
vl T
-- ? i A£ I
i1is
— i
T J ja V Leppä-ah- o I
E ja E Linna
Netta ja Lahja
Toivo ja Mandi Niemi
Sorjosen kanki
H ja A Koskela
Hulda ja Ilmari Sivunen
Leo Aili ja Victor Koski
Selma ja Wm Helin
Sanna Kuusisto
I ja V Wäiänen
Aino Kemppainen
Viitasaaren
Hanna ja livar Tynjälä
Douglas Kullas jl
Anni ja Väinö Valo
Jack Laakso
J Mekkonen
Hilma ja Kusti Korpi
A
H M ja J Saloranta
Ida ja Eino Lindroos
Jouluk 1936
Sampi-Jck- l
menetettiin
työläisille
Tanner
perhe
Korpi
tl kaivettu tasaiselle maalle Ja ajet-tu
maata reunoille että on saatu sii-hen
taipeeksi sytyvttä Sivuutettuam-me
CNR rautatien malli 109 köli-ilalt- a
kääntyy tie suoraan pohjoiseen
muuttuen samalla Jylhäksi korplmal-semak- si
jossa korkeitten vuorien
lomassa tlo luikertelee kulu se kuu-luisa
lapamato josta pappa-Ahlqvl- st
ennen mainitsi En ole vielä mis-sään
nähnyt tiellä niin Jyrkiä mäkiä
kuin täällä Tolsinain näytti tie nou-sevan
melkein pystysuoraan ylös Ja
nyt jälkeenpäin Ihmettelen että kuin-ka
se "llssu" jaksoi ne kiitetä mutta
mentiin sitä vaan Saavuttiin sitten
ien päähän Joka päättyi Devll lake
(Pirun järvi) nimeen Kn tiedä inistä
e on saanrt tuon nimen Siihen piti
jättää "lissu" suolen "saaliiksi" Ja e-itettävä
pistit "pykälään" ja lähdet-tävä
tallustelemaan eteenpäin Meil-le
oli kenottu VarrcnIssi että kä-veltävä
matka on kolme mallia Mutta
tlemichet sanoivat sitä olevan kym-menen
kaksltolsti mailia Mene ja
tiedä kuinka pitkästi sitä on Ilma oli
koitea joten se oli kerännyt Jäälle
vettä Ja tehnyt sen tavattoman liuk-kaaksi
ja meidän cli talusteltara sitä
noin neljä mailla Dum burn burn
kuulil järven vasemmalta rannalta
josta ääni kieri yli järven vastaisen
rannan vuoriin Josta se kiiri kaikuna
takaisin antaen )htä monta räntä
kuin alkuperäinen jokin hiukan hei
kommin jcsta se taas meni toisiin
vuoriin muodostaen li 11 Jaa heikkene
vän jatkuvan paukkeen kunnes häi
pyi kuulumattomiin Mieleen johtuu:
Kalkki hllJaUta länsirintamalla" stl- -
iJ'l(rl' tl
V
KlUdVHKKOHAi TAti i P
Aina tlltl saakka kun ajatteleva
Vlento — Ihminen — emi kerrsn kat-seli
taivasta ra"tUuf olemana poit
tava kysymys: raita tämä kalkki oi-keattaan-
on? Ja Tne-net- 1 luulevat vle'
lakin ettft taivaan r-cttu-sta
cl on-ni- st
ta mllkilnkaan lätkäisemään
niin että on oikealtaan tuhaa hukata
alkaa yrittääkään sitä mlU vielä
njt tuntuu niin äärettömän tnoituu- -
eiliseltä i
Kerrotaan eräästä sokeasta että
hl n saatuaan äkkiä nähdä tähtitai
vaan päänsä päällä lääkärin palautet- -
'tuo hnnn 11r?meJl Ku lua uiil utiKutlia iiuiini-f-ikHa4iittiil! aOfltlnilfai
määrin valtavasta näystä että hänen
läheisensä pelkät ivat hänen menettä-neen
Järkensä N)t kun ihmlet tun-keutuvat
yhl syvemmälle taivaan ta-klmattm- lln
syyykslln Ja pääsevät
selville sen salaisuuksista saattaa
meille Käjdä samoin kuin tuolle so-kealle
niin ihni3cl Uli asioita meille
paljastuu Taivas levittää eteemme
valtaat mittasuhteensa Jctla -- Johtavat
meidät tin lkuien kysvmrk-- 'sen eteen: mikä on se maailma Jcssa
ime elimme Ja mitä me itse oennne?
Arvatenkaan ei tähtien loisto hou-'kutell- ut
alkujaan Ihmistä utklmaan
nltä Käytännöllinen välttämättö-myys
antoi ensimmäisen sysäyksen
siihen 011 luotava Jonkinlainen ajan
laskutapa ja merimiesten täytyi kek-siä
jokin keino määritelläkseen paik-kansa
aaveilla merenulapoilla Siten
ihmiset oppivat määrittelemään ajan
auringon ja kuun liikkeen mukaan te-k- ä
samoin paikan merellä ktlntctah-tle- n
avulla
Ensimmäinen tähtitieteellinen koje
cli jksinkertalnen pyöreä puu levy
jeka oli Jaetu asteisiin liikkuva
ooltin Keskuksessa' Tämä levy ripus-tettiin
pystysuoraan asentoon osoi-tin
asetettiin jonkin määrätyn tähden
kohdalle ja voitiin siten laskemalla
asteiden luvun suunnilleen määritellä
tähden krkeug horisontin yläpuolel-la
jön eri aikoina Sitten havaittiin
että koko tai as pyöri Pohjantähden
välittömässä läheisyydessä olevan pis-teen
ympäri Nyt ripustetuinkin levy
siten että yksi sen halkaisijoista o-so-ittl
aina Pohjantähteä kchtl ts oli
yhdensuuntainen maan akselin kans- -
8X1 "
On valkea sanoa kuinka monta
vuosisataa ehkäpä vuosituhatta ta-tu
1 ens°rm'iiien tkrltltletelln n k
je on pahcllut Ihmisiä Se oli käytän-nössä
Jo kauan ennen Ptolemaioksen
aikaa (2 vuosisata jKr) ts ennen
sitä päliää jolloin ensimmäinen luet-telo
paljain silmin näkyvistä tähdistä
Ilmestjl
Monella tähtitieteellisellä totuudel-la
en alkunsa kaukana muinaisuudes-sa
Huomioimalla ns klintotähtlä
keksivät lhmifct ensimmäiset kierto-tähdet
Ja koettivat sitten klertotah-tie- n
cvulla määritellä näiden kierto-laisten
radat
Jos koetatte laskea paljain silmin
lä sama t uusiintuu hetken mat-kaa
kuljettuamme eteenpäin Me
kuljemme e oin puoli mallia etäällä
rannasta mutta niinkin kaukana
jäällä on noin viidenkymmenen nau-lan
paineisia kiviä jonka voimakas
läjähdys peruskalliossa on lennättä-nyt
tänne saakka T&ällä rakennetaan
tietä kyseessäolevalle kaivokselle
(Golden Rose Mlne) jonka valtauk-sin
on löytänyt J ku Itose-nlmlne- n
kiillriftHIä Ja saanut siitä 00 dolla-ria
Kuljettuamme jäällä noin neljä
mailla nousemme Jälleen tielle joka
on rakennuksen alla Mutta mäkistä
I Sanomalehti
Vapaa Sana
poluilta
Maailmankaikkeuden
kuuluu Jokapäiväisiin elämäntarpeisiin
on Canadan suomalaisen väestön ai-noa
kansanvaltaa puolustava äänen-kannattaja
Sitä tilaten ja lukien pysyy ajan tasolla sillä se:
Seuraa valppaasti kaikkia päiväntapahtumia
Selostaa suurpoliittisia ja taloudellisia maail-mankysymyks- iä
Ajaa voimakkaasti vähäväkisten asiaa kai-kissa
sen ilmenemismuodoissaan
— WtMaOAV JAN fTH
arvoitus
näkyvät tähdet pääsette orkeYnYaan
kuuteen tai seitsemään tuhanteen
Samasta palkasta voi laskea pari —
kolmetuhatta tähteä Uteimmat niis
tä a at juuri näkökyvyn rajoilla Nä
mä ovat ne kuuden ensimmäisen
suut luokan tähdet jotka jo muinaiset
egyptiläiset ja kreikkalaiset tunsivat
rtilcmaloksen luettelossa oli vain
1022 tähteä ja kuitenkin se säilyi
muuttumattomana yli 12 vuosisataa
Jo sanvslalnen Arlstarkos tiesi et-tä
aurinko en kiertotähtljärjvstel-märam- e
keskus Tämä 300 vutta en-nen
kiistlttyjen ajanlaskua saavutet-tu
tlelolvius häipyi kirkon vaikutuk-sesta
v:een 1543 jolloin Kopernikus
tol:en kerran ooit'l sen oikeaksi
Hieman mvöhemmln Kepler laati tar-kat
lait klertctähtlen liikkeistä aurin-gon
ympäri mikä el kuitenkaan es-tänyt
Ihmiskuntaa pysymlssä entlses-s- ä
pimeydessään Vasta kun (lalllel
keksi kaukoputken tapahtui Uimisten
Uckcmuksbsa täjdelllnen vallanku-mous
Tähän saakka o!! 'at Ihmiset
vdneej huomioida vain paljaalli sil-mällä
ts vajaan puolen senttimetrin
linssllli Galilein v 1C1Ö laatimassa
teleskoopissa cli linssien halkalllja
tosin vain 6 sm mutta sen avulla
saattoi nähJä monta tuhatta tähteä
ja havaita että auringon pinnasta oli
pilkkuja jotka vaihtoivat palkkaa
lakkaamatta Galilei löysi Jupiterin
ympäriltä neljä seuralaista kuuta ja
havaitsi Venuksen eri valheet sen
kiertäessä auringon ympäri Galilein
teleskcoppl oli lisännyt näkyväisten
tähtien lukumäärää satakertaisesti
ja kuitenkin kesti vielä enemmän
kuin vu-ils-uta
ennenkuin päästiin
tähtitieteen suurien mahdollisuuksien
jäljille
William Herschel oli ensimmäinen
tähtitieteilijä joka todenteolla ryhti
ratkaisemaan tähtlmaallman raken-teen
arvoitusta Hänen teleskcopplnsa
jonka halkaisija oli 40 sm poimi lin-nunradan
loistavasta valovyöstä mli-joonlltta- in
erikokoisia tähtiä Jaka
maila taivaan pieniin neliöihin Ja last- -
niissä olevat tähdet hän tulljniä ja ren tähdissä ' niiden
siihen tulokseen että tähtien luku
Usäytyi kuta lähemmäksi linnunrataa
tultiin ja väheni siirryttäessä siltä
kauemmaksi Tästä huomiosta Hers-chel
päätti että tähdet muodostivat
massan jenka paksuus oli paljon
vähäisempi kuin sen pituus Ja le-ve- js
ja että maapallomme oli Jokseen-kin
tämän massan keskivaiheilla
Tämä teoria eroaa hyvin vähän ny-kyisestä
käsltyksestämme linnunra-dasta
Nyt tiedämme että linnunrata
muodostaa niin paksun massan että
valosäde puhkaisee sen vasta 10000
valovuodessa ja että tämä massa on
soiralaln mu -- toinen ekä eUä lin-nunrata
el suinkaan ole yksin hallit-seva
maailmankaikkeudessa jossa on
monta samanlaista tähtlrplraalla K-tielle- en
tiedämme että linnunrudassu
on noin 100 mlljaradia tähteä ja että
meitä lämmittävä auiiLko on yksi
että kuinkahan siltä ajetaan kun se
sattua olemaan liukas?
S'avuimme sitten Kmerald Lakelle
Jonka toisessa päässä kyseessä oleva
kaivos on Janen päässä oli tlekltn-pä- t
jossa uli työstä tuttuk poikia
Ja he arvelivat oletran tästä kalvok-ell- e
matkaa noin kaksi mailla Mut-ta
jäätä invöten on vähän lyhyempi
OU tullut jo pimeä Järven jäällä oli
ollut aikaisemmin lunta ja sitten tul-- j
lU vesi Jcka oli jäätynyt mahlolll-Imma- n
epätasaiseksi Nyt oli jään-pääll- ä
taas veil Jakoholla oleva jää-kerros
palkoin pudotti Jalkamme
olivat tulleet tavattoman kipeiksi
IlJkkaalla jäällä kävelystä Ja nyt vie-- ä
haittasi pimeä joten kulku käl
tavattoman hitaasti Kierrettiin siinä
pitkä niemi ja hetken mertjämme al-koi
tulkkia vastaamme valo Koetim-me
lisätä vauhtia mutta matka el
ftävltänjt Ijhenevan lainkaan eikä
voinut edes istahtaa lepäämään kun
Jäällä cli vettä Siis el muuta kuin
koettaa siirtää jalkaa toisen edelle
sikäli kuin ne vielä siirtyivät Mutta
päästiinhän me lopultakin perille
Menimme suora n kokklkämpiän saa-maan
jotain uuhJn pantavaa ehkä
kuppi teetä sillä emme olleet syö
neet muuta kuin aamulla vähän läh-tiessä
mutta meille selitettiin eitä
mennä konttoriin hankkimaan lupa
Mentiin sinne mutta siellä kysyttiin
että onko teillä lupalappua tulla tän-ne
Selitimme että sitähän me juuri
tulimme täältä hakemaan Mutta he
sanclat että lupilapjn saapl "sup-r!n'ent- Itä
Missä se on kyjvln Se on
tällä kertaa Ottavvaua jcten teidän
on lähdettävä täältä sillä he eivät pl-- di
tkällä mitään hotellia Ja näyttivät
karulta seinällä missä on kämpä
jossa ehkä volpl saada olla yötä Nyt
hyvä lukijani minulta slkol päästä
Itku Jalat niin kipeät että tukln
t-ä-- sl paljon liikkumaan ja lähte! slt- -
pienlmmiitä tässä splraatlnnasafsa
Nykyisillä tle?k(cpellIa?voidaan"j(uv
kea noin 10tnlljonaan llnnuornrfun
tapaista tähstVokÄota istif nHlla liuu
nähdään niin kauaksi että valo sletä
saavuttaa meklät vasta 3l'000ö0 vuo-den
kuluttua eikä tämä lelä ole lä-heskään
koko kaikkeus
Pitkä askel eteenpäin lterchellln
tut kirnuksi ta oli valokuvauksen Ja
spektraallanalyysin keksiminen Nä-mä
uudet keksinnöt eivät aiheutta-neet
perinpohjaista muutosta tahti-ternie- n
teknillisessä varustelussa
vaan ne nuuskin tekivät mahdollisek-si
sellaisten huomioiden tekemisen
Jemmoista aikaisemmin pidettiin mah-dottomana
M) tt emmin el taivasta tar-kastella
teleskoopilla sitä valokuva-taan
sillä valokuvalevy on paljon
herkempi ja vastaanottavampt kuin
ilmlsllmä Jos niistämme jonkun
kaukalslmmlsta Ja heikoimmista täh-distä
spektraallaualvysln ahlseksi
voin me paljataa sen kemiallisen ko-koomuksen
htä helrotl Ja yhtä ly
hyesä ajasa ki:n Jos oli Imme e
telleet tämln tähden kokoomuksen
laboratoriossamme
Sektroskcopilla voidaan nvöskli
mitata Jokai en lähden liikkeen n- -
kemälla kehitys
peis suunta J lion se liikkuu vaik-kakin
se pitkän väli matk n takia
näyttää meistä liikkunnttomaltu
kiintotähdcltä sen llmakeliän laatu
likipitäen sen lämpö sekä eiääu Utt rien menetelmän avulla välimatka
maasta kyseenä olevaan tähteen
Sprktroskocppl määrrltttlee auriiiRon
Ja kaukaisten tälitisiimijen pyörivän
liikkeen nopeuJeu paljastaa kaksois--
(tähdet mihin teleskooppi el pysty
auringonpilkkujen magneettikentät
sekä myös lopuksi sen tosiasian et-tä
aurinko kuten maapallokin on ma?-neet- t!
Nämä uudet tralidolllsxuudet ovat
HUiircMl laajentaneet tVitltlet 'en ho-risonttia
1 Nyt voimme lähestja' kah-ta
suuria probleemaa:
1) maailmankaikkeuden rakenne Ja
sen eri yksl'öklen liike sekä 2) elä--
uenne svmymmerV Kasvamin_en jaj
InuuiIrjiiituvii
Nämä kaksi yrobleemaa ovat lä-hclE- 3ä
yhteydessä toistenpa kansaa
ja on jhdezaä tirkastettava Tählltle-it-e- n
i kolmas suuri tehtävä on aineen
rakenteen tutkiminen Satoja miljoo-nia
tähtiä ou jo valokuvattu tähti-maailma- n
rajat on työnnetty kauas
avaruuteen joskaan el vielä sen lop-pu
in
'vt olisi nnikallaan kVHvmrs: mil-lein
saa Ihminen tietää kaiken tämän
eikö hau silloin tuntisi tiamaa kuin
rckea jok tuli äkkiä näkeväksi? Vas-tausta
ei voi vielä antaa ja aavistus
sanoo meille että sekin minkä me
30 nyt tleilämme ole verrattuna
niihin luonnon salaljuukslln jotka o--
meiltä edelleen salatut — niltBln '
muuta Vuln vastasyntynen lapsen en-- i
slmmalneii tuskin kuuluva kirkaisu
ten pimeässä etsimään klnrppää Jota
kartalti näytetään missä "clikä" voi - 1
pl saada olla yötä
Se toi eläväMi mieleen kotlkvlän
fanhassa maassa mistä xuuresta naa-piritalo- ta
osoitettiin kulkija aina
yöksi minun kotiani sillä Isävalnaja-u- i
oli lte ollut kulkurina nuorenj ei-kä
näin ollen koiktan kääntänyt kul-kijaa
ovelta Koetimme selittää ti-lannetta
Ja kysjln että Josko me saa-taisiin
tavata erästä tuttavaamme
(onka he invönrivät ja sanoivat kiuk-kuisesi!
että olkaa siellä kimpassa
tämä i ja kauppaa saatte tehdä
mutta he eivät huolla täällä ketään
sivullisia sillä kuten sanottu he ei-vät
pidä täällä hotellia Kaivoksella
oli tjöä ainoastaan kolme suoma-laista
Ja Joki suomenruotsalainen
Kaivos on vasta alkuasteella mutta
kaikesta päättäen sinne tulee muodos-tumaan
ehkä isokin kaivos sillä malmi
kuulua olevan rikas Ja kalpa ne ten
tietää sillä el suinkaan ne rupea
niin suuriin uhraksiin Ilman sillä
osiin tuollaisen maaston läpi tehdä
le makaa tavattomasti jonka komp- -
-- i —v
Tilaajan nimi
Osote
MVttJk
IMBta tekee oaulU kasUnBkscllM
iklll kiila kerrotuin
1 Aamulla oli jalkamme tlettkln kl-pelu- nlt
Joa mahdollista Noin matllu
päissä tlsti oli halkourakoltilja
ranskalainen Jos o saimme syödä Ja
levitä ja hieroskella kipeitä jäseniim-me
Josta slttrn hiivimme Illan uus-ia
kalvekselle takaisin sillä mellid
oli Jäänyt kesken er-l- tä kauppoja
(Tätä voisi Vapauden SuiKiryn klr-vnvaihtnjji- klu
panoa uhllv isketyksi
siili se krit4 min tn tilllt-e-n pohjo-isesta
"täno nl!lsVeleiiA4K" jfulkka
minä klen koettanut' pitää täkllJL
Sudburyssa egostani aika metakkaa
"lUsun" suosiollisella avustuksella)
Noin neljäosa mallia kaivokselta oli
pieni mleskämppä Jossa oli rans-kalaisia
miehiä Me kysyttiin heiltä
josko me raammo olla )öta Johon
saimme myöntävän vastauksen
Kämppä olikin hyvin lämmin joten
uni tuntui tavattomin suloiselta
Jo vähän ennen päivän valkenemista
lähdimme kävelemään takaisin Yöllä
oli kylmä Joten Jalka el luistanut ja
virkistävä uni ja lämmin kämppä oli
telmit Jaloillemme hyvää joten kulki
kävi nyt vaivattomammin kuin tulles-sa
emmekä lähteneet jäälle ennen-kuin
vutta Pirun Järvellä mutta se-kään
t ollut ii) t niin liukaj kuin tul-let- a
Joten Jsauvulmme Jo kyni mo-nen
tlenols a nimu'la "llssun" luo Ja
te tuntui kuin olisi jo ollut kotona
Mutta se cl icuthäii käynytkään niin
sillä uurirko cli sulatellut mdklrln-e- t
kllltojftälle Ja vasta ryt aurlmton
palstnes n niihin 119 va ta näyt(ht)l
kuinka suuria ne olivct
No onnea vaon alkavalle vuodella
kuikille Vapaa Sanan lukijoille! Toi-voo
- Kiertävä
100 m:lj vuotta vanha
kalat
SrllaUen ovat tiedemiehet löytäneet
Grönlannista
Ruotsiin on Äskettäin palannut yk-si
niistä ruotalalsista tiedemiehistä
jotka ottivat osca tanskalaisen Lauge
Kochln Grönlannin retkikuntaan Pa
laaja on tri Gunnar SäveSöUerbcrgh
klvettymälntutklja Hänen tutkimuk
sensa Grönlannissa käsittivät yksin-omaan
kalaklvcttymla
Tri S Söderbergh kertoo että hl-n- e
n kivettymäsoaliinsa muodostui
nalion mlelenkiintotsammaksl kuin
- -
H-- I1 talllfA„ 1MJJI WMI Wl"" "— J"— "——
on mm 100 miljoonaa vuotta vanha
käärmcmälsen suomuspanssarilla va-rustet- un
kalaclälnitn kivettymä ja
näytteitä uudesta kalaryhmästä jon- -
ke rräs toinen pohjolsmlancn tietlu-mie- s
prof Erik Stensiö v 1033 mat-koilla- an
löycl
Mielenkiintoisin saalis oli nyt kul
tcnkln varmaan dcvonlselta kaudelta
peräisin oleva vanhin nelijalkainen
peto joka tähän mennessä on löy-detty
Nyt löydetyt kivettymät ovat
niin hyvin säilyneet että niiden a-vu- lla
voi tutkia po eläimien sluäis-tt- t
rakennettakin
Vaarallisia vittejä
Gocbbcla on lakkauttanut Qucr-pchnltt-nimls- cn
saksalaisen aikakaus-lehden
Ja asettanut sen toimittajan
syytteeseen seuraavanlaisesta vltsik- -
käiltä "sanakirjasta"
Mlelettömyys Jos joku toivoo pa-rempia
aikoja
Luonne: este virkauralla kohoami-selle
Jatkokertomus: se mitä sanoma
lehdistä vielä luetaan
Finanssit: ristisana-arvoitu- s vai-tiol- le
Ilokus poku kat politiikka
Ihanteet: suurten lasten leikkika-luja
Journalistiikka: nuoralla tanssimia'
ta rivien välissä
Optimisti: parantumaton
Polt Ilkka: nimi nykyaikaiselle ma-glikal- le
++++++++4+++++S4+4
Cnncllitla Uutta Vuotta X f toivottaa
t Pentti Irene ja Aug %
1 Kalliokoski X
♦
X Kauhava Suomi X
VAPAA SANAN TILAUSKAAVAKL
Ne jotka eivät ole tilaisuudessa tilaamaan lehteämme aslamlestemma
välityksellä voivat lähettää tilauksensa suoraan konttoorilrrme allaolevan
kaavakkeen kautta Tilausmaksu ou 1275 vuosikerta $150 puolivuotta ja
75 senttiä 3 kuukautta
Kirjoittakaa nimenne ja osotteeine mahdollisimman selvästi
Mukana seuraa maksuksi tllaukestank
VAPAA SANAN KONTTOORI
260 SPADINA AVE
TORONTO ONT
eri