Vapaa Sana, January 22, 1976

              r--
Kf
Sivu 6 — Vapaa Sam Ne 7 1976 Torstai tammik 22 p Thurjday Jan 22
K
KANADAN FINOEISKASSA
VÄHEMMAN ENGLANTIA
KUIN MArssa
Professori Pertti Virtaranta
HcMmvn yliopistosta ietti vii- -
mc kcvaäna muutaman viikon
USA:n ja Kanadan keskilännellä
jatkamassa amerikansuomea
jkoftkcvru tutkimustaan
Seuraavassa Turun yliopiston
SDrtolaisinstituutin julkaisuun
"Siirtolaisuus-lmmigration- " laa- -
dlttit raportti Virtarannan kieli--
tutkimuksesta Kanadan puolella:
"Huhtikuun toisena päiänä
Ieniin Minncapoliistn Kanadan
puolelle Länsi-Ontarios- sa ole- -
vaan Thunder Dayhiti jonka
nuoreen yliopistoon "Lakehead
Unhersimn" oli 2 vuolta sitten
saatu aikaan suomen kielen leh- -
toraatti Lehtorina toimii Maija
Kainulainen ja hänellä on peräti
42 oppilasta Työtaakka on ras-ki- s
kun eritasoisten ryhmien
opetuksen lisäksi on vielä pidet
tävii luentoja Suomen kulttuu-rista
Lisäksi lehtori osallistuu —
tietenkin vapaaeh toisesti — pai-kallisten
suomalaisseurojen toi--
mintaan erityisen ponnekkaasti niiaan imu monia clamassa
kuten huomasin Maija Kainulai- - kohtaamiaan vastoinkäymisiä ja
sen oivana apuna on Hillerest murheita
High Schoolin suomen ja englan- - "Kamanistikujalla" eli "Kä-nin
opettaja Tclleno Kähärä ja missä" (irall Kaministikvvial
kirjastoasioissa yliopiston suo--
malaissyntyinen kirjastovirkaili--
ja Vivian Nyyssönen Lakehcadin
yliopiston edustajien dekaani
toht B Melnykin ja kielten osav
ton johtajan prof Leo Zavva-dowsky- n
kanssa neuvottelut La-keahead- in
yliopiston suomen ope-tuksen
tulevaisuudesta sujuivat
nopeasti niin että täälläkin mi
nulle jäi aikaa tallentaa suoma
laisten siirtolaisten kerrontaa Aatami Leväsen luona Aatami
sekä Thunder Bayssa (-ent- iset on syntynyt 1900 Joroisten pitä-V-nimnn- ait
Pnrt Arthur in Fnrt iän Maaveden kvlässä tullut
_- - j-- - -—- ------ — -j- —-—
NVilliam) että ympäröivällä maa- -
seudulla assistenttinani Maiia
Kainulainen ja oppaina ja auton- -
kuljettajina paikalliset suomalai- -
set Eric Pederson ja Markku
Metsäranta Thunder Bay on
nuori kaupunki Se muodostettiin
1972 yhdistämällä vierekkäiset
kaupungit Port Arhu ja Fort
William cli "Artturi ' ja "Vilja- -
Tm kuten suomalaiset sanovat
Artturin puolella ensimmäiset
nauhoitukset tein Davnson Cort
-- nimisessä vanhainkodissa jonka
242 asukkaasta sanottiin suoma- -
laisia olevan yli puolet Haasta- -
tcltavinani olivat Svante Luoma
ent Saniluoma synt 1890 Kar--
vian Saaelassa tullut "Arttu--
riin" 1911 nna Nykänen (ent
Murtoniemi) os Järvelä synt
1S92 Lappajänen Itäkylässä tul- -
lut Kanadaan ("Viljamiin") 1913:
Iida Toit-onc- n (ent Inkinen) os
Puputti synt 1899 Kaukolan Ro--
kolinan kylässä tullut Kanadaan
- 1930 Elli Halminen (ent Lehti- -
nen) os Xman synt 1901 Tl
Lapissa tullut Kanadaan 1924
Artturin puolella omasa ta
iassaan elää Meeri Kumpula jon
nyt 1906 Tuusniemen pitäjän
Laukka-ano- n kyiassa tullut Ka-- nUw 1927 mennvt naimisiin
1929 - kuulun karfan
karjanmyjän Ellu Kumpulan
kanssa (Ellu oli syntynyt Iisal--
Lougheed
RAUTAUSTOIMISTC
252 Repcnt St S at Hazel
Puhelin 673-959- 5
IOUCHEED KUKKIA
252 Reeent St S at Hazel
L7a5rchDuSrhtamkulSm'--a
Puh 675-959- 5 Sudbury Ont
Langen Glass Service
461 John St rhunder Bay
Ontario
Puh 545-642- 4
Auto-- Ja Akkunalaae)a
a
mcn mlkrssa elänyt sitten Tyrnä- -
väliä ennen Kainulan muutto
aan) Kumpulan suuri farmi o!i
"Mokoman kontrilla" noin 25
mailin päässä Tluuuler Baysta
lauantaina 5 huhtikuuta oli
ohjelmassa kierros Intolan kont
-- "ille ja Kammisiakiijalle" In- -
tolassa asuu Anna Koivu jonka
Maija Kainulainen aikaisemmal- -
k käynnillään oli huomannut to--
delhseksi kertojakin jakkuudekM
Kaksi tuntia nauhaa tuli yhdellä
JNtiunalla eikä minun tarvinnut
misikselle monta ksmWä ä-Ii- in
heittää Aina Koiu (cnt
Svedlvrg) os Hyvärinen on syn- -
txnyt 1SSS Helsingisse tuli 1903
l'S:han sieltä 1909 Kanadaan
Misis Koivu on myös hVvä kirjoit-tamaan
Nimimerkillä "Mokin
muori" hän on julkaissut monia
pakinoita joista lukijat kuulem-ma
koin pitävät Kiintoisa oli
hänen laaja päiväkirjansa johon
sain tutustua Siinä hän Imin a-voim- esti
kmailee hetken tunnel--
oli hohtanen keväthankien kes- -
kellä Jaakko Possakan kaunis ta--
lo Jaakko on syntynyt 1903 Hau- -
kiputaan Kellossa tullut Kana- -
Uaan 14 ollut aluksi meisaiyo- -
miehenä ja v:sta 1931 farmarina
Hänen kertomustensa aihealaa
olivat mm mctätyöt "hunt-taus- "
(-metsä- stys) ja havainnot
intiaanien elmästä Päivän kier-roksen
päätti lyhyt nauhoitus
—
1925 Kanadaan jossa farmannut
v:sta 1930 lahtien
Seuraavana päivänä eli 6 huhti--
kuuta ajoimme ohi "Käkänekan"
(Kakabcka) putouksen Nolaluun
(irall Xolalu) seudulle ja siellä
Siikajärven (VVhitefish Lake)
rannalle Eemil Pantin farmille
Aivan perille emme Eric Petcrso- -
nin autolla päässeet niin vahvalti
oli lunta Lemu ramu on symy- -
nyt 1902 Hongon joen Auneskyläs- -
sä tullut 1927 Kanadaan Eemil
Pantti viljelee maata mutta sen
ohessa kalastaa uutterasti hunt
taa" (-mets-ästää)
ja ' trappaa
(-pT- tää raudoilla) Tästä kaikes- -
ta ynnä naapureiderisa "inttien'
elämästä iän kertoi asiantuntc- -
vasti Hongonjoen vanhaa mur--
retta muutamalla fingliskan sa--
nalla vahvistaen
Intolassa Artjurissa ja nyt vii- -
meksi Nolaluussa on asunut seu- -
rava haastateltu Eino Ahola joka
on syntynyt 1905 Säkkijärvellä
Laisniemen kylässä pari kilomet
riä nykisen rajan itäpuolella
ja tullut Kanadaan 1924
Saman päivän illalla Artturiin
palattuamme nauhoitin Werner
ossa o_ uanu osaa aMÄus„s„uÄÄ
n liinnltn rMlccn tullut 147
j-- — — - - „„ finnin jossa sma a_ macn
asunut Tapion Wernerin haas
tattelun jälkeen oli vielä Japi ja
Hanna Rekolan luona käynti Sii-tä
Maija-lehto- ri oli sopinut hei-dän
tyttärensä Aili Rikkoscn
kanssa Oli jo Rekolan vanhus-ten
maatamenoaika kun heidän
haussinsa ovea ja kolkutimme
mutta ovi avattiin ystävällisesti
meidät vanhanmaan vieraat vas-taan
otettiin
Entinen farmari Jani cli Hanne
Rekola on tätä nykyä Artturin
vammuiuu uu„-u- w „u
1885 Suoniemen Sarkolassa ja
tullut Kanadaan jo 1906 'Van- -
hassa maassa' Rekola on käynyt
kahdesti ensimmäiseltä kaynnil- -
tä hän toi mukanaan vaimon
Hanna Jokissn kotoisin samasta
barkoan Kyasia iaKas pansKun--
ta elää kahden omassa pienestä
talossaan Artturin puolella
i
ka luokse sitten ajeltiin Meeri TaP°n muisteluita Tapio on syn-Kumpu- la
os Räsänen on synty- - v™ 1901 Vähänkyrön Hiiripcl- -
ia
KEM-TON- E
IHME SEIHAMAALI
ranrxA kerralla — hajutonta — sjulivaa
PESUN KESTÄVÄÄ
Teemme hftylävstyötä tltusvalmlstukstln akkunat ortt
kiaplt yjn Kustannusarvio vapaasti
WAHS0N LUHIEI CO LTD
577 John D Puh 345-658- f Thunder lay
mutta lähellä asuva Ailt-tytä- r khy
usein vanhempiaan katsomassa
Kauan en tietenkään voinut van-huksia
valvottaa koska väsymys
alkoi heitä vaivat mutta seuraa-vana
aamuna (74) jatkoin nau-hoituksia
heidän Limsaan
S'iir:i:Hjii iviivJn ohkMmaau
jmlui mös ensin lyhyt Malli
ylätalon haastattelu — Matti on
Nmvm( toinissa Hautamäen jjää i tullut Kanadaan
--
g-- : sj(0I1 Viljamin puolet- -
ja £jsa jKn nauhoitus Misis
y (l) s onk-k- ) on syntynyt
Vesilahden Inhansalmessa 1SSS
lmi( -- qij Kanadaan jossa a- -
xjoitllj je kannuksellisen Vs- -
or Mion kanNsa Henkisesti
mKU Mäki on oivallisessa kun-nossa
vaikka liikkuminen on
vaivollaista Hän asuu sisarentyt-tärensä
Pcggyn kauniissa talossa
ja on Imin tyytyväinen elämään-sä:
sUarentttären mies Stan
nromisk on muuten Lakeheadin
liopison kasatustiwteen protes-sor- i
tuntee Suomen oloja ja on
Suomesta suuresti kiinnostunut
Saman päivän illaksi o'i Arttu-rin
puolella sijaitsevaan Finlan-dia
Clubiin järjestetty käyntini
johdosta tilaisuus jossa salintäy-teiselle
suomalaNkansalle ker-roin
Karjalaan tekemistäni tutki-musmatkoista
Juhlansa tapasin
monia sellaisia vanhan polven
siirtolaisia jotka olisivat olleet
halukkaita kertomaan nauhaan
muistojaan elämänsä varrelta —
niutta Va'itettavasi enää vain
yksityöpäivä Thunder Bayssa oli
jäljellä
viimeisenä Kanadan päivänäni
(84) menin vanhainkotiin lähinnä
tavatakseni Thunder Ban ko
mean ja suositun poliisimestari
Onni Hartyn äitiä Hilma Hartya
ent Hartikaista Misis Harty on
syntynyt 1899 Kanian Saranky-Iäss- ä
tullut Arthuriin 1910 ja
siellä avioitunut 1916 Alapitkältä
lähteneen Pekka Hartikaisen
kanssa Misis Harty oli oivallinen
fingHskan puhuja Häneltä otin
puhetta vain hiukan toista tuntia
mutta tuossa erässä on useita a-merikansuo-mellc
tyypillisiä sa-nontoja
aidossa käyttöyhteydes-sä
Muut samassa vanhainkodis-sa
haastattelemani olivat Johan
na Aalto os Linden svnt 1900 juupUa Jaakkolan kylässä
tulku Kanadaan 1923 Martta
Kijiämxer SVTit 1899 Kotkassa
tu'IIut Kanacjaan 1910 äitinsä
fcanssa# jsa-- 0ii tuiut iij vuotta
aikaiscmmjn
Tuon viimeisen päivän iltaan
kuuluivat vielä lahtölöylyt Suo-men
konsulin A Arthur Kajan-derin
upeassa saunassa mikä
kiittäen tulkoon tässä mainituk-si
Keskustelujen aiheet Kanadan
puolella olivat enimmäkseen sa-umoja
kuin Minnesotassa: "van-han
maan" muistoja ja matka
Amerikkaan — jos haastateltu
oli ensimmäisen polven siirtolai-sia
— alkuvaiheudet esim työ-paikan
ja asunnon saannissa
kielivaikeudet farmarin ja hänen
"niisiksensä" arkielämää (pcllon- -
raivaus maanviljelys raha-ansio- t
ruoat naapurit) metsästys
ji"i kalnslus hdistvstoiminta --t j
Tärkcin ero oIi chka sc# ctta Port
Arthurin seudulla en tavannut
vanhoja kaivosmiehiä cli maina- -
reita joita taas on runsaasti Min-nesotassa
Toisaalta Port Arthu-rin
puolessa oli enemmän entisiä
metsätyöläisiä ja rautatienraken-taji- a
kuin Minnesotassa
Fingelskan rakenteessa ei
USA:n ja Kanadan välillä ole
sanottavia eroja Englantilaispe-räisten
lainojen suhteellinen
määrä oli näillä Kanadan suoma-laisilla
vähäisempi kuin yleensä
USA:n puolella mutta tähän on
luonnolliset syyt: Port Arthurin
$uomalajsajuecn yhtenäisyys
suomalaissiirolaisuuden nuo
mus ja SUOTTlalaiscn sjjrlovacn
liikklimaUomuus
Pikku Leena matkusti Uitin- -
kmma injauto%sat Heidi!n
vie-ree„-
ä
„-
- l%lumaa'n mhiau
}mtka hmdet ja k M Jflfl
fi rUikedtL Lmm supatH
Kuule iiiii onkohan tuossa
tödissii suu- - ja sorkkatauti
KUUNTELE CCC:n
suomenkielisiä puhellnuutlsla
Sault Ste Marie 949-901- 1 Sudbury M2H2K
Thunder Bay 345-354- 1 Tlmmlns 267-411- 2 Toronto 221-341- 7 Vancouver 438-337- 6 Windsor 966-357- 0
Canadian Christian
Communlcators Inc
: s? !W-- ~ -
' '
(
19
i - j ä ' '
- ~i -- -♦' m£~ fl
Muutaman kilometrin päässä Helsingin eduskimtatalosta
asustaa näin suloisen ja elinvoimaisen näköinen susiperhe
Täkäläinen sanomalehti antoi joku aika sitten ymmärtää
että poronhoito on metsätalouden jälkeen Suomen tärkein
LIENNYTYKSEN KUOLINKELLOT SOIVAT
KaitsainvUHscn poliittisen ti-Unte- en
arvioinneissa' on vihne
aikoina yhä selvemmin kohon-nut
i esiin epäily us liennytyspo-litiikan
ja '"Helsingin hengen"
kestävyydestä Erityisesti Yh-dysvalloissa
on hallituksen lien-- i
jytyspolitiika n arvosi elijoidei i
joukko kasvanut
Liennytys on kuollut vanhan
vuoden myötä Kylmä sota on
jälleen kehittymässä
Jokainert rauhanomaisen kehi-tjkse- n
kannattaja toivoo tietysti
että suurvaltojen välinen yhteis-työhenki
voitaisin pian elvyttää
mutta on ' vaarallista toimia
ikäänkuin toiveemme olisivat
todellisuutta Historian hetki
jona vallassa olevat johtajat
olisivat voineet saada maailman
luopumaan sodasta lopullisesti
on liukunut ohi On hyödytöntä
teeskennellä että tuo hetki on
vielä käsillä Meidän on päin-vastoin
t omaksuttava poliikka
joka luo nopeasti uuden rauhal-le
otollisen ajankohdan
Mutta mitä aihetta meillä on
uskoa että uusi kylmä sota on
alkanut?
Vahvistettuaan Helsingissä
toisessa maailmansodassa saa-mansa
edut s Neuvostoliitto petti
oikopäätä heikot lupauksensa li-sätä
inhimillistä' vapautta ja
vaati entistä painokkaammin
ideologista kurinalaisuutta kaik-kien
maiden kommunistien kcs
kuudessa Neuvostojohtajat piti-vät
tärkeänä sulattaa Natoon
kuuluva Portugal kommunisti-jhtcisöö- n
ja kun he tässä epäon-nistuivat
he valjastivat aikam-me
palkkasoturit kuubalaiset
antamaan apuaan jotta Portu-galin
Angolaan jättämä tyhjiö
voitaisiin täyttää
YHDYSVALTAIN HEIKKOUS
Mitä tulee strategisten asei-den
rajoittamiseen mikä oli
liennytyksen kulmakivi neuvos-toliittolaiset
ovat loukanneet
käsityksiämme rajoituksista
joita he olisivat velvollisia teke-mään
ja rapauttaneet luotta-muksen
ilmapiirin joka olisi teh-n- vt
todellisen edistyksen mah-dolliseksi
Kuka sitten tukahdutti lien-nytyksen?
Senaatin heikkoutta osoitta-vat
päätökset vuonna 1973 joita
seurasi luhistuminen Kaakkois-Aasiass- a
nopeuttivat osaltaan
liennytyksen surkastumista Yh-dysvaltain
kjjhkystcn ylimieli-syys
yhdistyi haukkojen epäluu-loisuuteen
aiheuttaen sen että
oli poliittisesti epäviisasta ottaa
enemmän riskejä rauhan täh-den
meillä ei ollut johtajia jot-ka
olisivat kyenneet voittamaan
vasemmiston väsymvksen ja oi-keiston
varovaisuuden luomat
esteet
Mutta uhrista ei voi tehdä kon-naa
Liennytys surkastui kos-ka
neuvostoliittolaiset eivät ky-enneet
olemaan käyttämättä hy-väkseen
Yhdysvaltain heikkout-ta
Korostamalla voimaansa
neuvostojohtajat paljastivat et-tä
liennytys merkitsee heille il-maista
menetelmää "normali-soida"
maailma ncuvostojoh-toisec-n
kommunismiin
Uusi kylmä sota eroaa aiem-masta
sikäli ettei Berliinin ja
Kuuban kaltaisia äärimmäisen
vakavia kiistoja enää suvaita
Vaikkakin ckspansionistinen
kommunismi tukee kansallisia
vapaussotia voidaan odottaa
vähemmän hurjastelua kuilun
partaalla Aiempi kylmä sota
oli poliiittinen ja loi puolueetto-man
kolmannen maailman Neu-vostoliiton
strategia uudessa
kylmässä sodassa tulee olemaan
taloudellinen ja se pyrkii saamaan
liitolaisekseen kolmannen maail-man
taistelussa omapäistä Kii-naa
ja kutistuvia demokratioita
vastaan
Ensimmäiset toimenpiteet
joihin 'ryhdyimme Neuvostolii-ton
puututtua Angolan tilantee-seen
eivät missään tapauksessa
olleet hyvää kylmän sodan tak-tiikkaa
Aseiden toimittaminen oiko-päätä
paikallisille Neuvostolii-ton
asiakkaita vastustaville voi-mille
oli aiemman kylmän so-dan
mukainen toimenpide Hen-ry
Kissingcr ei koskaan täysin
ymmärtänyt Nixonin oppeja —
sen sijaan että hän olisi vastan-nut
Angolan' tilanteeseen Nixon-in
koko maapallon huomioonot-tavin
kcitfötrrfjbtkä' jomiVar
liennytykscen) tämä aiemman
kylmän sodan soturi vastasi Tru-manin- —
Kennedyn keinoin (jot-ka
eivät johtaneet mihinkään)
KOHTI UUTTA LIENNYTYSTÄ
Meidän ei tule suhtautua vä-linpitämättömästi
Neuvostolii-ton
lietsomaan kylmän sodan
hyökkäävään ja kumoukselliseen
toimintaan Mutta meidän ei pi-dä
tarttua toimiin ajankohtana
jonka vastustajamme valitsevat
ja paikassa jonka he valitsevat
Meidän on ryhdyttävä painostus-toimiin
tavalla joka hankkii
meille aloitteen ja tuo tuloksia
Strategia joka lopetti aiemman
kylmän sodan ja sai aikaan lien-nytyksen
on tämä: tulee kytkeä
edistys asevarustelun valvon-nassa
taloudellisiin palkkioihin
neuvotella voiman pohjalta ja
solmia huipputasolla tasa-arvo- a
tähdentävä sopimus kommunis-tisen
maailman kanssa
Mutta nyt Kissingcr ci tee näin
Hän vrittää tukahduttaa kiistoja
aiemman kylmän sodan tyylillä
joka ei koskaan johda uuteen
liennytykseen Hän pitää kiinni
kuvitelmasta että vanha lienny-tys
'"hänen liennytyksensä" on
yhä voimassa ja tarvitsee vain
vähän rasvausta toimiakseen
Utcimpien kenraalien tapaan
hänkin omapäisesi! taistelee
mennyttä sotaa
Uuden kylmän sodan taistelus-sa
kohti uutta liennytystä meillä
on uusi aseemme: sekä vastas-samme
oleva suurvalta että koi-ma- s
maailmn tarvitsevat epätoi
elinkeino ja tietysti porolaumojen kintereillä hiipivät
sudet kyllähän se tiedetään Tällainen tarina menee moniin
kaiketi täydestä Suomalaisethan tietenkin tietävät että
sudet ovat Korkeasaaren kasvatteja —Lehtikuva
voisesti hyödykettä jota järjes-telmämme
tuottaa yllin kyllin:
ruokaa Vanhakin aseemme toi-mii
vielä: teknologiamme joka
osoittaa että mekin pystymme
"voittamaan" ydinsodan Meillä
on myös ase joka on unohdettu:
ihmisolentojen poliittisen vapau-den
polttava tarve jonka de-mokratia
tyydyttää mutta kom-munismi
ei
Eikö olisi helpompi paikata
vanhaa liennytystä kuin saavut-taa
uusi kylmän sodan avulla?
Tietenkin olisi jos me voisimme
valita — mutta emme voi Se
mitä nyt sanotaan liennytyksek-si
on Neuvostoliiton avaus uu-dessa
kylmässä sodassa Jos vas-taamme
älykkäästi ja lujasti
voimme saada aikaan uuden ja
todellisen liennytyksen joka an-taa
nykyisiä seuraaville johtajil-le
keskinäisen kunnioituksen ja
voimatasapainon hetken joka
tarvitaan uuden rauhankehityk-sen
aloittamiseen
(New York Times)
Seka-avioliit- ot vähentävät
ortodoksien määrää
Suomessa
HELSINKI - Teol tri Veikko
Huotari on tutkinut eri uskon-nollisten
katsomusten vaikutus-ta
perhesuhteisiin scka-avioliil-toje- n
näkökulmasta perinteelli-sesti
ortodoksisilla
'nillaPohjois-Karjalass- a ja Poh-- '
jois-Savoss- a Tutkimuksensa pe-rusteella
hän toteaa että seka-avioliit- ot
ovat nykyään ortodok-sien
tavallisin elämänmuoto
Suomessa jolla seikalla on suu-ri
merkitys uskonnollisen perin-teen
siirtämisessä seuraavalle
sukupolvelle
'Suomessa on eniten seilaisi
seka-avioliitto- ja joissa toinen
puolisoista on luterilainen toinej
ortodoksi Niitä on noin 25300
Scka-avioliitois- sa olevat örtodol
sit osallistuvat muita orlodoksejj
vähemmän oman kirkkokuntan
sa jumalanpalveluksiin ja mmi'
hun seurakunnalliseen toimin
taan Luterilaisen aviopuolisoji
kirkollinen aktiivisuus sen sijaan
yllättäen lisääntyy seka-avi- o
liitossa i
Eri kirkkokuntiin kuulurnincn
ci ole kovin merkittävä tekijä
puolisoiden välisten suhteiden
kannalta joskin seka-avioliitt- o
jen aviocroriski on luterilaisen ja
ortodoksin solmimassa avioliitos
sa hieman suurempi kuin luteri
laisten keskeisissä avioliitoissa
Seka-avluliittoje- n keskeisimpiä
ongelmia on lasten kirkkokunnap
määräytyminen ja heidän uskon-nollinen
kasvatuksensa Seka- -
avioliittojen lapsista yli 70 pro
senttiä kastetaan luterilaisen fa
vajaat 30 pros ortodoksisenkirl-kokunna- n
jäseniksi
Kun lapset kasvatetaan päi
asiassa uterilaiseen uskoon of- -
todoksisen kirkkokunnan jäsen-joukk- o
joka on noin 60 000 hen-keä
vähenee vuosittain noin tu-hannella
ja samalla jäsenkunnas-sa
korostuu vanhempien ikäryh-mien
edustus (HS)
„„ Aatulta oli iso joukko pt'
rtllisui Hän itse oli hitaanlaitM
töihin ja hän antoi aamulla po-jille
työkömennon : — Mene sini
Paavo laittamaan sitä pisteaitaa
toiset pojat menkööt peräniityin
ojaa kaivamaan Minä huilaan jt
makaan ruokatepoa kaikkien
Hyväl Kirjojen ja äänilevyjen Ystävät
Meillä löydätte edelleenkin suurimman ja monipuoliseni
man valikoiman kirjoja äänilevyjä ja kasettia
Halutcssanne Ilahduttaa ystäviänne jonkin merkkipäivän
johdosta löydätte hyvän äänilevyn tai kasetin meiltä
Huomio: 20 dollaria tai sitä suuremmasta ostoksesta lah-joitamme
tammi- - ja helmikuun aikana jokaiselle ostajalle
puoli kilou suomalaista Juhla-Mokk- a kahvia
Tervetuloa käymään
FINNISH BOOK & MUSIC STORE
175 SPRUCE ST SUDBURY
ONTARIO CANADA PUHELIN 674-188- 2
SUOMALAINEN MIES
vailla sukulaisia ja asuntoa Montrealin lähettyvillä etill
majoitustu kohtuullista korvausta vastaan suomalals-kana-dalalse- n
perheen luona olymoiaklsojen ajaksi Lisätietoja Ja
osoitteeni antaa lehden toimitus
OLETTEKO AJATELLUT VIETTÄÄ
PÄÄSIÄISEN FLORIDASSA?
Jos olette niin nyt on aika tehdä huoneistovaraus
"Liisasta" ottamalla yhteys meihin kirjeitse tai
soittamalla
TIisealleArvpoart&meRnatsimo Nikunen ~
801 So Federal Hvvy Lake Worth
Florida 33460
Puhelin 305 588 3636