Vapaa Sana, January 05, 1935

              r
ti i
S--
V
I
l
1
Ja
Di
To
ku
pu
pä
toi
osj
ko
kq
ty
oli
chi
trc
me
k&
ml
dol
tor
lilh
Iisi
rai
jäi "rSir
ftäi
Täi
Mu
täy
do
nat
miu
ta
clki
leis
iaj
Vät
mäl
cllc
niin
Strr
olis
työ:
Joll
ka
S
tiln
Join
hen
sln
kun
taki
huo!
noai
tiin
mÄ
fiäne
yhtc
vaai
henl
kuit
aina
nclsl
riaa
sa rr
selle
enne
mäa
- -- r ' $Lfr - r F-rfi- tZ X"- - ' i W £- - # tJR??
Ävu 4 LAUANTAINA TAMMIK 5 PNA — 8ATURDAY JANUARY Sth NO 1 — WM
Tää korutonfon kertomaa"
VAPAA SANAN TILAAJAMÄÄIMN
KOHOTTAMISESTA
Tämä meidän lehtemme Vapaa Sana on ilmestynyt nou-sukauden
merkeissä heti siitä lähtien kun sitä alettiin ju-lais- ta
Torontossa Se on vallannut itselleen uutta alaa ilman
erikoisia ryntäyksiä aivan vaan omalla painollaan Jokai-nen
joka on kääntynyt meitä vastaan on havainnut hau-kanneensa
kalliota Tulevaisuus kutsuu meitä ja me rien-nämme
päättäväisenä eteenpäin
Joukkoliike ja sen laitokset edellyttävät aina toimintaa
ja ponnistelua suurempaa tulevaisuutta kohti Canadan ja
Yhdysvaltain yhtenäisyysväki tunnustaa elämän ohjeek-sec- n
tämän lain Ylös ja eteenpäin en meidän taisteluhuu-tomme
Tässä mielessä mc olemme päättäneet vyöttää itsemme
tällä kertaa erikoista ryntäystä varten Vapaa Sanan tilaa-jamäär- än
kohottamiseksi täsnän kuukauden aikana ja jat-kuen
puoliväliin helmikuuta Me tulemme siirtämään leh-temme
levikin rajapyykkejä ulommaksi oikein harppa-a3-kclee- n
pitkin linjaa Erään vanhanajan hallitsijan kerro-taan
sanoneen: "Poikani valitse itsellesi suurempi valta-kunta
Makedonia on sinulle liian pieni" Meillä on hyvä
valtakunta tämä työläisten ja farmarien yhtenäisyysliike
ja sen vuoksi meillä on innostusta ja päättäväisyyttä työn-tää
rajapyykkejämme jatkuvasti ulommaksi ja vallata uu-sia
seutuja lippumme alle
Me käännymme erikoisesti entisten asiamiestemme ja uu-sien
puoleen sillä vetoomuksella että näinä muutamina
i viikkoina meidän on käytettävä ylimääräistä energiaa uu
sien tilaajien hankkimiseksi lehdellemme Jokaisen syrjä-seudunkin
on lähdettävä liikkeelle Mieliala Vapaa Sanan
levikin laajentamiseksi on suotuisa kaikkialla Sen tietä-vät
lehtemme ystävät ja vihamiehet Tätä myötämielisyyt- tä me nyt käymme muuttamaan teoksi liittämään lehtem-me
tilaajiksi jokaisen joka nyt jo tuntee että juuri Vapaa Sana puhuu asioista juuri kuten niistä ajattelevien ihmis-ten
tuleekin puhua Nyt kun lehtemme oman kirjapainon ja muunkin puolesta on varmalla pohjalla olkoon se omian-svtaaamsisnaannotisyltalaiimmsuaäuaädnreäsissjeaonkpaiaiessnkteaenleetkinleasakVjuaaasptmealmauneSatnavaiirniotttstäaamma
ätaäaanmnismseoupkuis-- i
niidenkin käteen jotka nykyajan ristituulissa ojentavaa sanaa kaipaavat
voMimumuetamsaiallvautrtiapaeitlulälooktstieailljaoittäassiähalsytuhkyseeslsläakiknatsaejalesesa me
Satoisaa on kunnollinen proletaarinen työ!
VAPAA SANAN KONTTOORI
Suburyn toilauksia
Täytynee taas lykätä Jonkun rivin
tällä työn kangistamalta kädellä Ei-hän
itä kaikkea herra paratkoon
Jaksa pitää omana tietonaan niitä kul-kiessaan
sattuu kuulemaan Satuin
tässä "Joulun alalpälvinä" kulke-maa- n
tämän näennäisesti pienen
mutta sotateollisuudelle hyvin tär-keän
nlkkellkylän katuja Näklhän
niinä monen sorttisia ihmisiä ja kuu-li
vähän sitä Ja tätä Joululahjoja nä-kyivät
kaikki ostelevan niin llnjavcl-je- t
kuin muutkin Yksikin "Vapauden
Iskuri" kantoi sellaista määrää jou-lulahjapaketteja
kainaloissaan ettei
ne nätti Joulukuusi tahtonut millään
kulkea samassa kuormassa Mutta
kun kantaja oli tosiproletaarl niin ei-hän
sellaista proletaarisuutta olisi
voinut Jättää tekemättä Olisin itsekin
ostanut joulukuusen Ja lahjoja jos o-l- isl sattunut olemaan sen verran ra-haa
Mutta köyhyys el ole ilo vaikka
se joskus naurattaa Oikein kirota sai
kun el löytänyt edes sen vertaa ra-haa
että olisi voinut juhlia sitä "Iin-Javeljie- n"
ryntäyksen onnistumista
Muistaakseni "Vapaus" sai täyden
määrän uusiakin tilauksia Niistä nu-meroista
päättäen jokainen tai mel-kein
jokainen aikaisempi tilaaja on
Jättänyt uudistamatta tilauksensa
Ja niiden samojen numerojen mu- kaan he olisivat saaneet paljon uusia
tilauksia Mutta cttvt mitään ereh-dystä
tulisi ja että lukija pääsisi o-sapul- lleen oikeaan täytynee niitä
linjan" ongelmia vähän selittää Jos
nuo numerot vaihtaUlvat palkkaa
niin sattui! se lähemmäksi todellista
määrää Mutta näyttiähfin se komc-nlt- a saada uusia El siis muuta kun
lehti Joka on ennen mennyt nimeltä
Mr Linjalainen menee tästVdes Mrs
Linjalainen (Ja päin vastoin) Samoin
jos lehti on ennen mennyt nimelle
Garage Co menee se nyt Mr Linja-laine- n Ja vtetä Jos "lehti" on tullut
Mr L:lle (Sr) niin Jatketaan kuusi
kuukautta Mrs L:lle Ja tilataan toi-ne- n kuusi kuukautta Mr L (Jr) Siis kaksi uutta tilausta samaan ta-loon
Vielä paremman "tilauksen"
olisivat saaneet Jos panisivat vain 3 kk hengelle
Nämä "linja veljet" ovat viisasta
väkeä He asettavat määrän päämaa-Ii- n mahdollisimman kauas sltte he "ryntäävät" Ja saavuttavat määrän
Viisaita he ovat se on tunnustettava
mutta he ovat muutakin he ovat hir-veän
epärehellisiä
Olisihan se muuten cpäproletaaris-t- a tunnustaa "Vapauden" levikin pie- -
Tiedusteluita
Montrealin Pääkonsulinvirastolta
on tiedusteltu seuraavia henkilöitä:
Alakotila Sefanlas Nivalasta oles-kellut
Kirkui nd Lakella Ontariossa
Annanpcrä Jaakko Haapajärveltä
O L oleskellut v 192S Prince Alber-tass- a
Ont
Björkman Bertta (Beebl) oles-kellut
Torontossa
Forström (Dahlqvist) Elin Tercse
kotoisin Tuusulasta oleskellut To-rontossa
Hakkarainen Oiva Konginkankaal-ta
tullut Canadaan 1923 oleskellut
1029 Hallburtonlssa Ont
Haglund George
Hautala Verner ollut Canadassa
20 v
Heino Aarne Lahdenpohjasta oles-kellut
v 1932 Arplnlssa Ont
Havu Kalle V tullut Canadaan
noin 10 v sitten
Hclska Heino Nivalasta oleskel-lut
Klrkland Lakclld Ont
Helien Bruno
Hujanen (Oja) Pekka Siilinjärvel-tä
oleskellut vuosi sitten Torontossa
Johansson Kdvv W Tuupovaaras-ta
oleskellut Sudburyssa
Johansson Edvin kotoisin Värtsi-Iäst- ä
ollut noin 4 v Canadassa
Järvi Kalle kotoisin Kauhavalta
I uanioia aicksi Kaunajoeua oics- -
heilut 1931 Copper Clifflssä ja 1932
Sudburyssa
Karl J oleskellut Montrealissa
Karja Aleksi Viipurista oleske-llut
kesällä 1932 Port Arthurissa Ont
Kilpinen Siiri oleskellut v 1932
Montrealissa
Kivinen (Kivi) Kallo oleskellut
Haveloekissa Ont
Kompl Alli oleskellut Montrea-lissa
Koponen Aug
Kukkonen Johan Petter Tuusnie-meltä
oleskellut noin 2 v sitten Clai- -
iressa Sask
Kurola Abraham ollut Canadassa
noin 20 v viimeksi Spuszumissa B C
Kuuslto Arvo kotipaikka Kurikka
oleskellut Sudburyssa Ont
laaksonen Lauri Iivari Koiviston
Peltolasta oleskellut viimeksi Van-couveris- sa
B C
Lahtinen Valto Johan Soinista o- -
nertyneen!
Toivoen samanlaista Jatkoa "linja-veljill- e" mutta toisrehclllstä "Va-paa
Sanan' 'väelle Minä
SOSIALISMI
vaiko
kapitalismi
Englannin sisäpoliittinen elämä on nyt kokonaan
siirtymässä uuteen vaiheeseen
Uuteen vaiheeseen on nyt koko-naan
siirtymässä Englannin sisäpo-liittinen
elämä selitti tunnettu eng-lantilainen
sosialisti Lontoon kau
punginvaltuuston puheenjohtaja Her-bert
Morrison äsken eräässä puhees-saan
Jonka hän piti Parisissa Sor-bonnen
yliopiston englantilaisessa
instituutissa hyvin arvovaltaiselle
kuulijakunnalle
"Daily Herald" joka tekee selvää
Morrisonin puheesta mainitsee hä-nen
samana päiväni olleen lounaalla
Ranskan pääministerin Tlandinin
kanssa
Puheessaan Morrison sanoit
Parlamenttltäytcvaalit ja kunnal-lisvaalit
osoittavat että työväenpuo-lue
on vironnut vn 1D31 Iskusta ja
että se on nyt enemmän tai vähem-män
siinä poliittisesti vaikutusvaltai-sessa
asemassa missä se oli v:n 1929
parlamenttivaaleissa
Kysymys on siltä edistyykö työ-väenpuolue
riitävän paljon Ja halli-tuksen
joukot heikkenevät tarpeeksi
tehdäkseen mahdolliseksi parlamentin
enemmistöön nojautuvan työväenhal-lituksen
muodostamisen seurauksena
seuraavista yleisistä vaaleista
Olosuhteiden täytyisi olla sangen
erikoislaatuiset ennenkuin työväen-puolue
astuisi vähemmistöhallituk-seen
Ei vain varsinaisten rivlmlesten
vaan myös puolueen Johtajien keskuu-dessa
on olemassa voimakas mielipi-de
siitä että vähemmistöön nojautu-vien
työväenhallitusten aikakausi on
pidettävä päättyneenä
Huomattavin asla mikä erottaa
työväen vastustajistaan on sen suh-tautuminen
taloudellisiin kysymyk-siin
Työväenpuolueella on se kanta et-tä
valtiolla on et vain oikeus huo-mion
kiinnittämiseen yhteiskunnain-sli- n
Ja taloudellisiin kysymyksiin
vaan suoranainen velvollisuuskin niin
tehdä
Yhteiskunnallinen lainsäädäntö
leskellut v 1929 Port Arthurissa Ont
Iamml Katri Jalasjärveltä oles-kellut
Rouynissa
Lampinen Einar oleskellut v 1929
Sudburyssa Ont
Llndvall Karl Anton Alavetelistä
saapunut Canadaan 1926 oleskellut v
1929 Trlbuncssa Sask Ja Vlnnipe-giss- ä
Man
Lukandcr Olga Augusta Kaarinas-ta
oleskellut Vlnnlpegissa
Mannstcn Paul kelloseppä tullut
Amerlkaan v 1918 oleskellut Toron-tossa
Ont
Mankonen William Saarijärveltä
osoite v 1932 Mirror Landing Smith
sekä Athabasca Alta
Miettinen Heikki kotoisin Kuopion
pitäjän Riistaveden kylästä
Muhajärvi David Orivedeltä
Mäenpää Eino Henrik Vaasasta
viimeinen osoite Kaministikvvia Ont
Mäki eli Juvonen Juho Vuokse-last-a
ollut Canadassa 20 v
Mäkinen Etno oleskellut Mont-realissa
Mäkäräinen (Mäki) Aapeli viimei-nen
osoite C N R St Claud via Sud-bur- y
Ont
Niemi Aarne Bruno oleskellut To-rontossa
Niemi-Ah- o Fredrick tullut Cana-daan
v 1930 viimeinen os Pointe du
Bois Man
Niemistö Väinö Aleksander oles-kellut
Montrealissa
Nurminen Kalle oleskellut Mont-realissa
Paavola Bertta Haminasta vii-meinen
osoite Goderick
Ojanen (Johnson) Frans Edw vii-meinen
osoite v 1923 Iropuois Falls
Pakkanen Eino tullut Canadaan v
1925 oleskellut Montrealissa
Partanen Johan tullut Canadaan
v 1924 oleskellut Montrealissa
Pihtamäkl Akseli osote v 1929
Recsor Ont
Pokela Iita oleskellut Montrealis-sa
Päätalo Yrjö Henrick Nuojualta
saapunut Canadaan 1927 oleskellut
Montrealissa Que
Ranta Tuomas Seinäjoelta viimei-nen
osote SulUvan Mlnes Siseoo Que
PMku (Latva) Jaakko syntynyt
Ilmajoella oleskellut Sudburyn seu
näyttelee sen vuoksi suurta osaa työ-väenpuolueen
ohjelmassa
Kiistan aiheena on miten pitkälle
tällainen ohjelma voidaan viedä il-man
vakavia budjetti- - tai multa raha-vaikeuksia
Ja eikö ole parasta panna
pääpaino teollisuuden yhteiskunnalli-stamisen
silnt mielessä että valtiosta
tulee yhteiskunnan rahallisen Ja ta-loudellisen
koneiston määrääjä
El ole kiellettävissä etteikö taipu-musta
tähän viimeksi mainittuun
katsantokantaan ole olemassa eng-lantilaisten
sosialistien keskuudessa
Ja minä itsekin tunnen melkoista hen-kilökohtaista
sympatiaa sitä kohtaan
Asiain näin ollen tulee taistelu
vastaisissa englantilaisissa vaaleläsa
jhä enenevässä määrässä koske
maan kysymystä: Sosialismi vai ka-pitalismi?
Englannin Työväenpuolue on sosia-listinen
puolue Se uskoo että ny-kyjään
vallitseva taloudellinen sotku
ja sekavuus voidaan tehokkaasti pa
rantaa kansakunnan taloudellisten
mahdollilisuukslen julkisen omistuk-sen
johdon ja suunnittelun avulla ja
puolue haluaa nähdä että samanlais-ta
politiikkaa sovellutetaan kaikkial-la
maailmassa
Selväpiirteiset sosialistiset johto-päätökset
eivät ole kehittymässä eng-lantilaisten
valitsijain keskuudessa
niin nopeasti kuin kiintyminen työ-väenpuolueen
yleisiin heti totutetta-viksi
vaadittuihin suunnitelmiin
Työväenpuolue on erikoisen suosit-tu
senvuoksl että se kannattaa läm-pimästi
rauhanpolitiikkaa
Sosialistinen ajaluskanta on kui-tenkin
leviämässä ja me vihdoinkin
alamme saada otteen keskiluokkiin
seikka Johon minä henkilökohtaisesti
kiinnitän suurta huomiota On mah-dollista
että me Jo saamme selvän
enemmistön seuraavissa vaaleissa
mutta Joka tapauksessa on varmaa
että saavutamme loistavia voittoja
v:een 1931 verraten
duilla
Riihimäki (Mäki) Iisak Ylista-rosta
oleskellut v 1914 Torontossa
Ont
Rinne Arvo Joh Ans viimeinen
osote Haliburton Ont
Rytkönen Kalle Ilmoitetaan kuol-leen
kaivosonnettomuudessa Sud-buryssa
Ont
Saarinen Fillus Ruovedeltä vii-meinen
osote North Minto N B
Salminen Nikolai synt Pihlajave-dellä
oleskellut Port Arthurin seu-duilla
Salminen Oskar oleskellut Mont-realissa
Salonen Vilho Malakias synt Teis-kossa
lienee kuollut Vancouverissa
B C
Saukko Anna Maria viimeinen o-s- ote
Schumacher Ont
Silvcrsten H osote v 192S Sault
Ste Marie Ont
Sipilä Reino Herman Sahalahdclta
oleskellut v 1928 Montrealissa
Skyttä Juho Pekanpoika Kivenna-valta
läh Canadaan v 1911
Strand (ent Sukanen) Anna Alina
synt Sipoossa viimeinen osoite 1132
Robson St Vancouver B C
Syrjälä Sulo kirje Pääkonsulinv-irastossa
Uusimäki Anni Teuvaasta v 1929
oleskellut Vancouverissa B C
Vahtera Alli
Vchmas (VVehmasnleml) Matti
Keuruulta viimeinen osoite Field BC
Viikerl Johan siirtynyt Canadaan
Yhdysvalloista
Vicrunketo Matti osoite v 1933
Sylvan Lake Alta
Viita Vihtori oleskellut Port Art-hurin
seuduilla
Vllppuncn Väinö William (cli Ver-n- er
Vik) tullut Canadaan v 1926 o-lesk- ellut
v 192S Wlnnipegissa Man
Ylistö Seth Ja Heimo (eli Johans-son)
tulleet Canadaan noin 35 v sit-ten
Asianomaisia tahi riltl jotka voi-vat
antaa heistä ja heidän osoitteista
tietoja pyydetään kirjoittamaan osot-teell- ä:
CONSULATE GENERAL OF
FINLAND 1410 STANLEY ST
MONTREAL QUE
A J Jalkanen
Pääkonsuli
Hienossa
Amerikan Yhdysvallat ovat rahoit-taneet
suuressa määrin Euroopan
(osittain maailman) sotaa
Lainoja annettiin voittajavaltioille
Jotka sitoutuivat maksamaan mää-rätyillä
ehdoilla Ja määrätyn ajan ku-luessa
Amerikan Yhdysvalloilta saa-mansa
lainat — kunnollisen velalli-sen
tavoin — jalomieliselle kreditöö-rill- e
takaisin
Nämä lainat eivät olleet suinkaan
Illan pienet Multa aivan riippumatta
summan suuruudesta oli Amerikan
Yhdysvalloilla täysi oikeus edellyttää
että miljaardi-summa- t otettiin vas-taan
vakavassa tarkoituksessa mak-saa
ne myöskin takaisin
Velkakysymys muodostui maail-mansodan
jälkeen valkeaksi problee
miksi Saksa ja sen liittolaiset eivät
'kestäneet velkojen ylikuormituspa 'ja koska Saksa el maksanut Hans-Ikall- e
Englannille ynnä muille päät-jtiv- ät
nuo "muut" olla maksamatta"
velkojaan Amerikan Yhdysvaloille
I Alussa tällaista "non possumus"-- j
kantaa koetettiin puolustaa sillä että
vaikeat rahalliset asiat ja taloudelli-jne- n
pulakausi ovat olleet esteenä ka-ipitaal- ln
kasvulle velallisissa maissa
Amerikka kuunteli perusteluja oli
tyytymätön mutta sulatti elämän Fel-laise- na
kuin se rahamaailmassa to-dellakin
oli
Minä ymmärrän teitä — sanoi vc-lanant- aja
velallisille — vaikka en vo-ikaan
hyväksyä sellaista suhtautumis-ta
velvollisuuksiin
Mutta nyt alkaa asia saada toisen
käänteen Nyt kaikki tietävät että
kansainväliset rahamarkkinat vilkas-tuneen
kaupan ynnä muiden tekijöi-den
takia ovat jo siinä määrin paran-tuneet
että monet velalliset muiden
joukossa Iso-Eritan- ia voisivat mai-niosti
suorittaa Amerikalle ainakin
osan siitä velasta jota on käytetty
maailmansodan aikana ja välittömäs-ti
sen jälkeen asianomaisten voittaja-valtioiden
hyväksi
Amerikalle kuitenkin ilmoitetaan
että velallisilla ei olekaan aikomusta
täyttää velvollisuuksiaan sanotussa
suhteessa Lyhyesti ja selvästi
Arvoisa työläis-j- a muu lukija!
Mitä Sinulle tehdään jos et maksa
tai et lyhennä vekseliä? —Sanotaan-ko
Sinulle ainoastaan "hyi häpeä"
vai ryhdytäänkö pakkotoimenpitei-siin
jotta saataisiin Sinulta — jos
olet köyhä — ainakin viimeiset nahat
irti laihasta ruumiista?
Tiedätte kai lukijat yhtä hyvin
kuin minä miten rangaistaan köyhyy
destä köyhiä tai köyhtyneitä velalli-sia
jolleivat nämä ajoissa näyttäydy
rahat taskussa velkojansa silmien e-dc- ssä
Mutta mikä el oh-- sallittu yksityi-selle
kansalaiselle se on luvallista val-tioille
Miksi? — Siksi että kansainväli-sessä
elämässä el käytetä tuomareita
poliiseja ja ulosottomlehiä
Jollei Englanti maksa velkojaan A-merlk- alle
niin viimemainittu el voi
asialle mitään Silli ainoa "ulosotto-mies"
kansainvälisissä yhteentör-mäyksissä
on kansallinen armeija ja
ainoa tapa yrittää saada saatavia on
sota
Tällainen on kapitalistinen järjes-telmä
ja sen kehittämä oikeuskäsitc
Ja moraali
En voi olla kertomatta tässä yhtey-dessä
eräästä sangen huvittavasta ta-pauksesta
joka sattui hienossa seu-rassa
Hienossa suljetussa seurassa erääl-tä
vieraalta hävisi kallisarvoinen esi-ne
Isäntäväki oli kauhuissaan ta-pauksen
Johdosta koska ketään hy-vin
tunnetuista läsnäolevista el voi-tu
julkisesti epäillä varkaudesta Sil-loin
talon emäntä keksi ulospääsyn
valkeasta tilanteesta Hän käänsi ko-ko
Jutun "leikiksi" Ja sanoi vierail-leen:
Hyvät ystävät! Tietysti jokin
leikillään piiloltti rouva X-- n jaloki-vet
Nyt minä asetan tämän pienen
mahonklpöydän keskelle salia Ja pa-nen
sen päälle tämän pienen kultaisen
vaasin Tämän Jälkeen sammutetaan
valot Ja se veitikka Joka piiloltti rou-va
X:n timantit saa parin pimeän
minuutin kuluessa panna ne vaasiin
Kalkki riemulla kannattivat ehdo-tusta
Tulet sammutettiin ja seurue
Jäi Jännityksellä odottamaan seu-rauksia
Ja miten kävi? Tosiaankin minuu-tin
kuluttua joku hienostosta nousi
paikaltaan Ja meni määrätyn pöydän
luo Ja palasi takaisin
Helpoituksen huokaus pääsi kalkil-ta
läsnäolevilta Ja kun valot Jälleen
sytytettiin niin iloinen emäntä — Ja
koko hieno seura — salvat todeta et-tä
pöydältä oli hävinnyt myöskin e-män- nän
pikkunen kultainen vaasi
Näin voi joskus käydä sellaisessa
seurassa Jolla on hlcncn seuran mai-ne
Ja samaan tapaan voivat kehittyä
valtakuntien moraalikäsitteet silloin
seurassa
3Ir Hurja — Washlngtonin
suurin mysteerio
Amerikan poliittisella taivaalla
esiintyy nykyisin eräs suomalainen-kin
mies nimeltään Emil Hurja
josta jo aikaisemminkin on suoma-laisisi- n lehdissä kerrottu Äskettäin
on "Today"-nlmises- si aikakauslehdes-sä
selostettu hänen elämänvaiheitaan
Kirjoituksen alussa kutsutaan Mr
r!mll Hurjaa "maaliman suurimmak-si
matemaattisten tosiasioiden keks-ijäksi"
Toinen nimitys Joka sopii hä-nelle
on "Vashlngtonln suurin myite-rio- " sillä Mr Hurjan nimi ilmestyy
hyvin harvoin sanomalehtiin ja ykgVn
demokraattiset kongressimlehetkin
tietävät hyvin vähän hänestä Mr
Hurja on toiminut Mr Farleyn apu-laise- na ja on Mr Hurja osannut teh-dä
loistavasti sen rritä Mr Farley
on tahtonut Mr Farley halusi ettei-v- ät idealistit saa tilaisuutta tuhota
"New Dcalia" epäkäytännöllisten po-lllttlst- en suunnitelmiensa kautta On
nim vieläkin joukoittain sellaisia
muuten hyvin kyvykkäitä hallituksen
virkamiehiä Jofka uskovat joulupukin
tuovan ääniä savutorven kautta
Mr Hurjan erikoissysteemi on n-imeltään
"Hurja Trea Analysis Svs-tcm- "
(Hurjan erittelyjärjestelmat
jonka hän todisti erinomaisen hyväk-si
viime vaalien aikana sillä hänen
ennustuksensa vaalien tuloksista o-sul- vat
sangen lähelle lopullista tulos-ta
Vaaliennustukset pohjautuivat tu-hansiin
ennakkoäänestyksiin Jolta
huomioitiin eri osissa maata ja ne
sovitettiin sitten vaalien tulosten kes-kimäärään
viimeisten 50 vuoden ai- kana
Tämän kohteliaasti puhelevan an- karan vakavan neljänkymmenen vuo-den
Ikäisen nuoren miehen taskut o-v- at
pullollaan matemaattista tieto-isuutta
joka ulottuu paljon syvem-mälle
kuin mihin poliittiset analyysit
ovat kaivautuneet nikaiscmmin Hä-nen
kasvonsa edkapäänsä ja varta-lonsa
Ilmaisevat perinnöllistä lujara-kenteista
suomalaista tyyppiä Ja hä-ne- n
6 Jalkaa pitkä Ja 200 paunaa pai-na- va ruhonsa näyttää heittävän katu-neliö- n
mittaisen varjon jos nimittäin
aurinko on laskemassa
Jo nuorena lähdettyään kotoaan
Michiganista maailmalle oli hän asia--
poikana sitten kirjapaino-oppilaan- a
Kunnes lähti Alaskaan Jonne sjtapul
viiden dollarin omistajana Sattumal-t- a
Joutui hän siellä erään tulipalon
katselijaksi Ja huomasi pian palon
laadun Ja sen aiheuttamien vahinko
jen suuruuden Ja kiiruhti sitten lä
himmän sanomalehden toimitukseen
Selostus tulipalosta hankki hänelle
senttaajan toimer lehdessä ja niin
alkoi hänen 4-vuot- inen uransa sano-malehdistön
palveluksessa Sinä ai-kana
hän kirjoitti kalkista mahdo-llisista
tapahtumista Ja asioista ku-ltakuumeesta
kapakkamurhiln ja po
liittisiin kokouksiin saakka Mr Hur
ja halusi kuitenkin lisää tietoa 1a
kirjoittautui Vashingtonln valtion vii- -
opiston Journallstiosastolle Hänestä
tuli pian yliopiston lehden toimittaja
Ja tekijämlcs yllopistopiirin politii
kassa Hänet valittiin yliopiston edus
tajaksi Henry Fordin "rauhanlalvaan'
joka teki matkan Europpaan
Yhdysvaltojen liityttyä sotaan va-Ht- ri Mr Hurja ilmalluosaston vaik-kakaan
ei saanut tilaisuutta tappele-miseen
Sodan Jälkeen päätti Mr Hur-ja
kotella onneaan lounaisilla öljyken-tillä
Hän saapui Breckenridgeen Te-xasiin
25 dollarin suuruisen rahasum-man
omistajana Neuvoteltuaan het-kisen
erään öljymlljonäärin kanssa
sai hän tämän vakuutetuksi sanoma
lehden omistamisen tarpeellisuudesta
Kuukautta myöhemmin paloi lehden
koko kirjapaino maan tasalle ja va-kuutusyhtiö
teki samalla kertaa va-rarikon
Joidenkin viikkojen sisällä
Mr Hurja sai rakennetuksi uuden
palnorakennuksen painattaen välia-jalla
lehtensä naapuripainossa
New Yorkiin muutettuaan Mr Hur-ja
avasi pienen konttorin Broadwayl-la
Ja ryhtyi analysecraamaan kaivos- -
osakkeita Ja teki huomattavia palve
luksia Wall Stieetin rahamiehille
Täällä hän mvös tutustui niihin mie
hiin Joiden kautta hän sitten joutui
nykyiseen huomattavaan asemaansa
demokraatisessa puolueessa
Näiden tapausten kertominen voi
saattaa lukijat siihen käsitykseen et-tä
Mr Hurja olisi seikkailija Jos sel-lainen
käsitys syntyy on se kirjoitta-Ja- n
syy koska Mr Hurja on paljon
enemmän kuin seikkailija Hän on
opiskeleva seikkailija Mr Farleyn
ilamannopea matemaatikko profeet-ta
Ja luotettava toveri mies Joka
sovitti politiikan matemaattiseksi
varmuudeksi
kun on kysymys arvokappaleiden pa-lauttamisesta
entiselle omistajalle
Reinxi Sw