Vapaa Sana, November 11, 1939

              iti--J- !L LAUANTAINA MAMUMC U P ~ SATUMAY NOV 11 mxvt
TULTA TUISKII VIUHKAA LUOTI KANUUNASTA"
ti
Smmbistffi YhtwwtsyysXysyiiiys
i JOHN LUOMA v E4S - Kirjoittanut - v x
y
y-Lti- A'
vln petsMya -- a"in'K pva utukl- - harJsin-itriiVnnart-a riSrr
r-er-killinin
ettei mali tuhta tarnikkf vat ttuka tta ele t-- li
HÄDÄSSÄ YSTÄVÄ
TUNNETAAN"
fifS
v
?
£ H
Iirire ei'tUä enclantila'tla h
J a Ja kuva Itte en siitä
ti
ra t 1 e rri?teemme iu
smme url taiteita Suomen lei
oissa k tvastuu tilanne Ja mieli
lellä llsena kuin se tunne
: maass Jonka Jokaisen asuk
termiltä en Jännityksessä Ji
raan n a Uhin tulevaisuus tut
uaan
Liisissä tllantelsa Joissa Uansa
jj ko ' lo en ratkaistavana sen
laisuus synkkänä en itsenäisyys
at katsellaan ympärille töl
li että lostakln tulisi apua tai
ifljltontä mvötätuntolsuutta Jo
lokin ke entuä kannettavaa kuor- -
ia ilahduttaa mieltä vaikkei suo- -
ilsta pelastavaa apua voidakaan
laen lehdet julkaisevat palsta- -
Lls Suomelle suosiollisten uiko
on lehtien kirjoituksia joissa
h miti lämpimin myötätunto Ja
bmellisln yhteisymmärrys Suo- -
i uhattua asemaa kohtaan Bellat- -
Istuntoja ovat esittäneet kalk- -
i pohjoismaitten lehdet Jopa e- -
Unkarin lehdetkin Muskin Yli- -
'iltain kannanotto Suomen aslas- -
: tiellä huomattu ja asetettu sii
rtoon oka sille kuuluu
itiin Norjan ja Tanskan leudls- -
ausunnoista selviää että Pohjo
lat tuntevat kuuluvansa yhteen
rhtelstunto Ja yhteisymmärrys
s Tilillä on syvä Ja voimakas Ja
m käsittävät Suomea uhkaavien
- miifflM
: k'U5AUf5
ir
: _ ~arw-i- + k"T?sLJFwf l T 33tiIV V
ennsn
hollisten uhkaavan m j$ in mui:a
kanälnarlan maita
Stomi saa n t ravaiiiiolllsestt ko-ce-a
missi silli en sUvU niistä al-oistaan
vihollisia Nekin ainekset
Jucmessa jctka tähän saakka ovat
yoskennelleet vieraitten valtojen a
loilla toivoen ap-i- a pyrkimyksilleen
oko Saksista taikla Venäjältä huo-nanne- at
nyt ettei kummastakaan
le huomen turvaksi että molern-na- t
niistä ovat olleet kaiken aikaa
?uomen vihollisia jotka ovat vaani-neet
tilaisuutta Iskeäkseen siihen o-plr- cn
hetken tullen kuten ne tekivät
Puolassa jhtelsestl Ja Venäjä sen Jäl-keen
Itimeren maissa
Aivan päinvastoin ovat menetelleet
Pohjolan kansanvaltaiset maat Ja Vh-dysall- at
Jolla Viimeksimainitulla el
cl olla edes minkäänlaisia omien e-tuj- en
cjamlstarkoltukslalcaan kuten
Skandinavian mailla Joiden kohtalo
on slJotta Samaan vaaraan Saomen
kanssa
Ylite isk-nnall- lset käsitteet valautu-va- t
tällaisina kohtalokkaina aikoina
armoihin uomiin Jossa ne tapaavat
vhtälälsyytcnsi Kansanvaltaiset kan-sakunnat
liittyvät yhteen ymmärtä-vät
toisiaan Ja tukevat toisiaan Ja
diktatuurimaat muodostelevat Uittoja
keskenään Saksa Ja Venäjä — asial-lisesti
Hitler ja Stalin silla kumman-kaan
maan kansoilla et ole mitään
anomista asioihin — liittoutuivat
HSr!toloiiitn
pyrkimys
i en laitelle luonteelle ominainen
klrml li')y ova tai'!! n johtaneet toi
vottuun rlrrJJräJn
SHvUrrJ U a tallma-nill- a iUtSnO
Kaniallii-Otak- e Pankkiin ai-mu-taa
{okainen tksilökln ai'e ahteelta
keitivll pohiaa tu'evaiuuJcl cna ia
lamalla ma'idolliuu!n!i omien pjrLI
mkientl toteuttamiieen
Kamallit Oake-lank- ki on imicnne
vtrma talletupakka ia luotettua fiha-isititten- ne
hoitaja kotimaana
liLtoHiSSS
ISflKPM
TALLETLKnIA a maita
rah tlhctfksia Siittivät
kaikki Amerikan tuunm-ma- t
pankit ja pankkiiri-liikVe- tt
MJlriykilvcit-t- e
antaa m)3i uoraan
poitite SihkooMMej
KANSALLISPANKKI W! _ otw&'-- fc"my
J w U M E N SUURIN TANKKI
li: Icnttcrla
'HaäH
' iA ' ?3 l Ä
njanvfltais-uU- a vastaan tarlcituk-teli- a
tuhota kansanvaltaisuus kalkis-ta
raassa 'a clistca Koko maailma
'lktatujtln rauuko-o- n alle
räilemme Josko t-uo- men kommu-nitl- t
aan Jotka ainakin takavuosina
toivoivat venäjän "vapauttavaa" a--u- a tilli hetkellä slti tolrovat Eikö
liene Katjalan kohtalo samoin kuin
liaikklen muitten väheinmlstakansalll-ruuksie-n
kohtalo enäjalll sjnirtta-nj- t eai)tl' Ja tutki masentavalta
mahtanee tuntua Suonien (asclsteista
nyt nähdä jumaloimansa Johtajan
aksan Hitlerin suorastaan myyneen
Suomen Staliiln vallananastushank-keille- !
Ainoastaan ulkosuomalaiset kom-munistit
voineiat vlela pitää toivoaan
llä Suomen tuhoamisesta Venäjän
taholta Sellaisia tänla kuuluu varo-mattomimml- lta hellan keskuudes-saan
ajattelevammat toki salaaTat a-'atuks- ensa
ellei muun vuoksi niin
!'ärentunteesti
Kun Suomen kohtalo on taakalau-lall- a
niin täytyy sen vaikuttaa myös-kl- n
ulkosuomalaisiin — meihin kaik-kiin
Millä mielellä katselee Ameri-kan
suomalaisväestö sitä halpamaista
Suomen jäytämistä Jota täkäläinen
' nmmtinlstlnen lehdistö harjoittaa!
Minkä verran on Amerikan suomalais-väestön
keskuudessa sellaisia ajatte-Umattom- la
Jotka vielä antavat kan-natuksensa
kommunistien Juudastol-mtniial- l
jonka kautta jatkuvasti sot-ataan
Suomen kansaa sen työväes-töä
sen pienviljelijöitä sen vähävä-kistä
kansaa joka nyt huokaa ras-aa- n
kohtalonsa alla Jossa epätoivo
a f el k o jannlt s Ja epävarmuus aja-vat
Ihmistä Itsemurhiin Ja muihin toi-x- t
toiniin t?kolhln!
El tiiltä raljoa o! mutta niin
kauan kuin täkäläisillä kommunistisil-la
lei dlllä rn kannittajla on se merk-ki
slita että Suomen työväestö ei saa
tiiltä sitä mvötätuntoa jonka sen
nkamattomara vii Ittotnjetl Ja pyy-tämättä
pitäisi raada
Amerikan suurialaisen väestön sen
oscn velvclll-uc- s joka ymmärtää
uomn kohtalcn on vaihtaa sitä
ota Joka vietä palvelee Joko kommu-nistien
tai lasrMlen astaa Molem-mat
ovat Suomen leppymftttomlä vi-hollisia
Mrleminat ovat kansanvaltaisuuden
vihollisia
Molemmat orat työväen vihollista
kanaan hyvinvoinnin vihollisia edis-tyksen
ja valistui sen vihollista Ja
epMuntettatli tcl-nlntave- lll kaikissa
asioissa
Saksasta ledään ihmisiä
Venäjälle
Haeler Nachicthen flmlnn sveit
siläinen ranoraalehtl kirjoittaa että
albomln ja Määrin tlucllta Jotka lii-- 1
Uttiin Saksaan viedään tshekkiläistä :
tvötfiislä Ja talonpoikia Venäjälle Ja
niiden tilalle turxlaan Itämeren mals-- '
ta Ja Italkanllta saksalaisia Samoin
kerrotaan hiille alueille viedyn
Ta 6skln Uteli Tyrolista Italiasta
muut ett aja saksalaista Tällä tavalla
yhdessä Venäjän sansa saksa siis
kcettaa entisestä Tstiekkotloraklasta
Tehdä saksalaisen alueen siirtämillä 1
Inne saksalaisia 'a vlernaHl slaavi-'- a
laet Ven_j ie 1
"-MSifä-lTpuflr
' "mirmF~&j!mm)ii gT-y- gj
J?s Joku heimolaisemme ('anaJassa
olisi Joitakin vuosia takaperin uskal j
tanut lausua sellaisen anuksen tn i lin että kansalaisemme täällä
'rsvjs lähestyvät toistaan todoiltslssa
y ti u l ystukrituk3la n tn seilai-si
n lf l!on oiiat vdtiut luulta olevan
p --st ai vialla niin p?uapoh in kan i
Hum taälli oli onni t utu pistoa
ma i isillern vi:ml llslm leirei-hin
mii i kar-i- n n m ja linjoihin
Njlst iti!1 ti a ka -- 1 laituralslsta
iek i li lsi i kukiim tavat
Un ti k cis ti riiiien o1- - kosljaa-- i
1 ut f imi i iA n hj tvi jmI-- i
e rt n s a t ciii tasku' i niak
a a i su it t it toen 1 'ta ien
k s i ui it
N s u i'l! n t olint'-- i ki--f
k u s i t alti tt-- u Li Suomt-- n sisnl-i- s
n i iurati:iuui fitn jal cri f
i ttim t n vi he etu uusu tulokka-'- u laitkia pikkeukseta pljettlln
tkollisiua cllti henkilö voiMt todls
aa ry tttiu vtUin Ja rlkj oli ole
inaan m että hanhiU cli ollut oal-iii- i
niissä main tuissa rauhatta
nuul:sisa ns valkoisten puolella
Iliaistakin henl ilöä Jcka oli ollut
kastakkalslla liyvflksjtlli puolella
l lettiin likolllsena jctld syttomys-todistuksi- a
ollut soitavissa — Kan-ranvaltalate- n
maiden ns "jorvarilll-sissa- "
olkeulsissa muuten samalla al-kaa
oli taana ja en edelleenkin että
epäiltykin henkfti I Hetaan muodolli
setti syjttoirän-- 4 kunnes hänet on to-Jlstet- tu
sylliseksl — Mitä mainittu-ja
henkilöltä sitten "tutkljakomlteol-tlln- "
ja saatavlsa olevia todistuksia
talkittiin Talli menetelmällä ajettiin
suuri osa silloin im mesta tullutta
vSkeä omaan eristetty wi kiliinsä
'ossa luonnollisesti kas oi vastpiunle-lisyj- s
la vihamielinen ennakkoluulol-- s
im s täällä aikaisemmin ollutta väes-töä
Ja etupäässä Jirje:t)nelta työläi-siä
ja heidän koht Ullistakin pyrki-myksiään
vastaan Se menetelmä on
kai suuielsl osaksi jo kaikissakin lei
relsi tunnustettu vakavaksi virheek-si
mutta siltä huolimatta kuulee sel-laisesta
vieläkin jossain nurkkapji-laiss- a
jauhettavan Asia oli todelll-suuJess- a
sellainen että Suonien sisal-lisiss- ä
kahakoissa olleet olivat Joutu-neet
Joko puolelle taikka toiselle tah-tomattaan
Ja joutuneet siellä suoritta-maan
sotilaan tehtäviä sotilaan taval-la
Kurittomuutta ja rikollisuutta oli
varmasti kumpaisessakin sotivassa
letissä Tällaisten kalkkien yksityis-tlkolllste- n
toiminnasta olisi todellakin
saanut ottaa selvän ja kieltäytyä nii-den
kanssa kanssakäymisestä kun to-distukset
olivat varmoja
On totta että voittajat Suomessa
menettellvät usein kokonaan Illan an-karasti
voitettuja kohtaan mutta
meillä el ole vertailtavana vastakkais-ta
puolta lopullisen vo!ttaan asemas
aR' aal
IL v Kr-- vl
abv' LV
'taaBalaaaaaH
LäätaaBaHHaaaaaaEj
MATTI HAKA LAHETTA
TERVE SlA
Saimme Juuri tänne toimit iksen
puolelle kirjeen henkilöltä Jonka tun-tee
suurin osa lehtemme laajatta 1j-lljakunna-sta
toiset persejejnalllscstl
toiset nimellisesti Kirjeen lähettäjä
cli Matti Haka joka Wime vuoteen
saakka työskenteli lehtemme toimi-tuksessa
ja konttorissa mutta el pa-koitet- tu
muuttamaan Ilma-ala- a te-rv- ey
delllslstä syistä Hän on hyt New
VorkMsa ja sanoo voivansa hyvin
Ja lähettää terveisensä kalkille ystä-villeen
ja ktlänmlhllp
New Yorkin uutisista Matti kertoo
että siellä on parhaillaan käynnissä
avuatutkeräys Suomen hyväksi Ha-haa
ia vaatteita ketfitäan Sanoo ettei
rle hatvfnaltta nähdä bt dollaria lis-talla
yhdeltä lahjoittajalta mutta sel-laiset
lah oltukset kuin 0— & dollaria
eivrt aivan yi Isiä Keräystä toimite-taan
kalkkien toisten r h m Ien haaleil-la
Ja järjestöissä mutta el kommu-nistien
Niitä el kuulema liikuta Suo-men
Vanun ' äti ta' ) 'on Le o-- at
rc'u&-t- t V a n t a
sa Menetflnvä olisi saattanut olla
suhteellisesti snmallalsta Joa sellai-nen
Johtui kostonhalusta niin se slli
'llsl vastakkulsessa tapaukressa pats-- 1 st yhtUmln rinnalle kansallisen!
vian mu(xtoi Voittajien mnteH
n at kukeisi tapaukset! aynnMtlvu
katkeruutta
Nt Jo monet ntlstAktn jotka lte
ovat olleet ns puimisten puoli-Il- a
nontät-J- t avimaltmtl oman liarkli-ans- a
t loisena tlU kotiuiaailenime
II sittenkin ra empi kun voitto jal
n nais lia SHnvuttairatta km vielä
aiken muu') Iisaksi ottaa huomioon
sen vaikitiiks-- M mikä mijan Wni--vydell- a
olisi tullut olemaan Tallat-r-t
n 'ntus el tletvsl mleilMt etkä
- voikaan ri!e'lyttaA sokaistua wo-vietti-llia- ili
aa matta totuuden mukai-nen
te kaiketi im
Jos nyt ollaan sitä mli! ta että aula
oli uten eelellä mainittiin niin pl-- C
isl I arjoltflkv unohtamaan Jo ylt 20
vuotin tapahtunut cnnettomuutla
tuettanut kahakka Se oli sisäistä
kamppailua jossa kumpuisellakin
jn-olel-la
rlljat suuilmmalta osalta olt--a- t
vakaumukselliseen mukana Ji
kumpaisellakin piolella oltiin oxlttai-sest- l
oikeassakin Kl Suomen Kokemat-re- n kana voisi lultenKnan jakaantua
numerollisesti niin tasaisesti Kuin se
rli siinä kahakassa Jakaantunut että
hiellä puolen olisivat pelkät kelpoi-set
ainekset Ja toisella puolen pel-kästään
kelvottomat se totuus tuli-si
kalkkien muistaa tätä kysymystä
käsiteltäessä
Näiden l"lrlvtyinlslen viileydessä
on kulu
tus on sen
ettei
Sota saattoi nlKnan
sen että lallltuksen toimesta on rjh-d)tt- y
tutkimaan erikoisesti
tuottelien tuotantoa Ja nii-den
kulutusta Tämän vuoksi en ni-mitetty
erikoinen lautakunta ns
Maikctlnx lloard Jonka tarkoituksena
fn Järjestää Canadassa maataloutta
sillien suuntaan ettet mistään
tule sn-lymää- n
puutetta vaan että päinvas-toin
voitaisiin viedä
suuremmissa erissä myöskin
Ja Hanskaan' niiden ollessa täy-dellisesti
sotakannalla
Knslmmälnen tehtävä tällä
on ollut ottaa selvä kuinka
jaljon on kulutettu
henkilöä kohden normaalisina vuosi-na
Ja tämän pohjalla sitten tulee se
niiden tuotannon
Pohjaksi lienee ttettu v 11% kulu-tus
I uettelemmc alla muutamia tär-keimpiä
tarveaineita
alalla V 183S Canadassa
Jeikalsta henkilöä kohden seuraavat
määrät tarpeita:
Paunaa
Raavaan ja va:lkanlihaa 6153
Sianlihaa £688
609
1791
Volta - 3181
Juuitoa 362
Munia J08J
ruokiin 333
Kuivattuja hedelmiä 681
Kahvia ' 38J
Tetta 341
Perunoita 3167
Sokeria 9368
Hunajaa 169
Omenia 344}
111
Gallonaa
Meltoa Ja kermaa 3731
Paunaa
Multa 1026
Kuten luettelosta huomataan varsi-naisiin
Kuuluvat ai-noastaan
kahvi ja tee ja kun hallitus
valvoo tatkotn että nlltl tuotetaan
ulkomailta msara mitään
pelkoa e ole nitoen
Multa tava-olt- a Jotka
on mainittu on Oanadasra ollut aina
paljon )ll kulutuksen Näinollen
el ole mitään avytl
sen taikka tämän la-jin
siltä huolimatta
vaikka sr ta In valitsee Hallituksen
asettama lautakunta tulee lisäksi tar-koin
valvomaan että mitään
tuotannossa el
tule Vietä senkin että
ne tehtaat Jctka raa-ka
aineista valmistavat tulevat teke-nä„- n
t- -' vtrsa l:a'f3 r:c antin ai-t- -
a
tapahtui sitenkin ett
kl osa oli lalpj-value- n
peftnnälstaroja seuraten har-astama- an
nuodollleta
klrkosv kävnttä Jcka tapa Caua-dalalse- n
väestön keskuudessa m riksi
yleinen et tl tuntuu prln
se menetelmä Johon turvauduttiin
kun taholta uitettiin puolit-taisella
lakolla eli es-tää
toiset kausaihifilsensa jytän-iö- a
tivtputtamasta omantunnon Ja
uckonnon vapautta Tnnn tiipuhtul
tillein kun kouuiunls-n- i letmolitstem-- m kackuulesa oli
ja rsa Immnlaan ellen se ntitu ra-mlmpa- na
lehtenä ki iu uime iis-"-Hasa-n
Catalassa
K hu imlkolnn osa ranadaat -- sta
suoinalalsäcttbti oli totuuJesta
kiihotuksella Juovutettu
pikaista tapahtuvaa vallankumous ti
odcttnraan humalaan titlu el ollut Ih-mekään
Jos kalkkia niitä Jctka elvtlt
tlhän vei k le 00:1 olleet takertuneet to-dellakin
pidettiin henki-löinä
ja lutsuttlln tiiltä oikein tosis-taan
"vastavallankumouksellisiksi --
Nt se tuntuu jo leikiltä mutta vajaa
vuotta sitten jn myo-liemmluk- ln
el ollut Iplkktä Joutues-saan
tätä etiketti! kantamaan Sa-mainen
leima ulotettiin kalkkiin nii-hinkin
Jotka ulkopuo-lella
harrastivat
Na kai kalkki ne Jetka ovat aiko-ja
sitten humalasta
selvinneet käsittävät selkeästi etti
silloinen "Kltatslonl ' oli uloslälietet-- (
taikoa 7 llä sivulla)
Canadan ruokatarveaineet
tilastoidaan tarkoin
Hallituksen tiHmost 11 otettu Helville minkälainen
niilläkin tarveaineella ruokataloudessa Ja
mukaan pidetään niidexi tuotantoa yllä puu-tetta
synny
Canadassakln
maatalou-dellisten
välttä-mättömistä
ruokatavaroista
ruokatarpeita
Kiilan-Ui- n
lauta-kunnall- a
ruokatarpeita
Järjestämään
ruokatalouden
kulutettiin
allamalnittuja
Lampaanlihaa
Sllplkarjatuotteita
Vehnäjauhoja
Maple-tuttUlt- a
maitotuotteita
tuontitavaroihin
tarpeellinen
loppumiseen
)llaolevassa
per-heenemännl- llä
huolestumiseen
Irppumlsesta
keskey-tytt- l
ruokatavaroiden
tafahtumaan
ruokatavaroita
Jakaantumista
heimolaisiltamme
uskonnollisuut-ta
lapselliselta
Joidenkin
painostuksella
vnlinakkaimmPam
polkkauvaUa
vahliiKolllsina
inrlkynlmeiiM
kommunismin
tyoväenlilketti
eilellämalnltusta
TiedKteiija
Montrealin Pääkonsulini Irastolta
on tiedusteltu seuraavia henkilöltä:
BACKSTRÖM eli STRÖM Jetiannei
sytit 1S82 oleskellut Vancouveriasi
FARMAN Juho Emil synt 1S!3
Ylistarossa oleskellut Port Arthu-rissa
ja Torontossa
HAVVKINS eli HAKANS Ed oles-kellut
Lardcr Lakella ja Klrklani
Ivikella Ontariossa
HONKALA WUUam kuollut Ilmo
marraskuussa Port Arthurissa
ISOMAA Kalle
KOIVISTO Uno Wilhelm synt 1007
Janakkalassa viimeinen oaoltu
Vai d'Or Que
LUOMA Aino o s Rajamaa rr lo-hensa
Johan Luoma asunut Sui
buryssa Ont
MYLLYMÄKI Tuomaa VVilllan
Norosta viimeinen osoite
5 Hathorne Carden Toronto Ont
MÄKIKANGAS Johan Aatami K- ä-sämäen
pitäjästä
1 vrt'sjtTtfj v u 10"-- ? „„
Sault Ste Marlesa
PUDELKA Frank viimeinen osoite
1217 CKy Hall Ave Montreal
RAJAMAA Mlkko synt Kurikasa
I viimeinen osoite Sudbury Ont
RINTALA Helkki synt Töysän pl- -
t:ijäsä Ilmeinen ooite 58 VVater
Street Port Artiur
VAISANKN Helkki synt 1&03 Mlk- - ktllsä e soite v 1911 Norcmbeja
Arpln Cnt
Yllämainittuja henkilöltä ja kili
kla niitä Jotka voivat antaa heistä
tietoja pyydetään kirjoittamaan o-soitte- ella:
Consulate Central cf
Finland 1410 Stanley Street Mont-real
Rue
CIO: n ehdokas voitti
Detroitissa
Petrolfssa suoritettiin kaupungin-valtuuden
vaalit Ja niissä voltti
C!():n ehdokkaana ollut lakimies Kd-vva- rd
Jtifrles suurtila aanten enem-mistöllä
kaupunglnmajurln vaalista
Uusi majuri ottaa laikkansa tulevan
tammikuun alusta
Pettenson (raivostuneena): 'Tui
mies on suuri Ulotti mini tiedän!'
Rouva Pettersson (moittien): "Vik-tor
Viktor undohdat Itatalf
"Milloin opit 'untemaan miehesi"
Kun nalml-li- n mentyämme tI
kemn rrj'3ln h ne'a rähai"
itti
m
%
M
?m
i
G fi
l
n
i
4is t'
m
ffl
t m
'
At:
i: