Vapaa Sana, April 20, 1944

              r www
V
l&
1
I
HVU8 TORST HUHTIKUUN 20 P — THURSDAY AMUL 20 NO 4- 7-
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Intfopcfitftnt Finnlsh-Cantdla- n
Nwtpapr
PiiMlahad tvary Tuaaday Thura-tta-y
and taturday oy Th Vapaa
tana Pr Llmlttd Toronto 2 B
INO UNHOLA Prtaldant
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltar
Prlvata AddrtM of Prealdent:
4 8oho t Toronto Ont
ualntM and Editorlal Dtpart
mtnta:
260 8padlna Ave„ Toronto 2 B
Phona WA 7721
Refllttered aa aecond-clat- i mattar
Januaryt19th 1932 at tha Poit
Office Department Ottawa Ont
tubacrlptlon ratca In Canada and
United Statea Per Year 375: Slx
Montha $2-0- 0 Three Montha $1X0
hi other Countrlea: Per Year 1500
Ix Montha 250
Ruotsalaiset lausu-neet
mielipiteitään
New Yorkissa oleva The Amerl-can-Swedl- sh
News Exchange Inc
sai äskettäin Tukholmasta tiedo-tuksen
Jossa sanotaan seuraavaa
i Suomen Ja Venäjän neuvotteluis-ta
ja mahdollisesta rauhasta:
"Pettymys Joka on syntynyt
Suomessa yhti hyvin kuin Ruot-sissakin
Venäjän ehtoihin keskit-tyy
korkeisiin sotakorvauivaatl-muksll- n
mltka tarkoittavat sietä-mätöntä
taakkaa ja venäläisten
vaatimuksiin Viipuriin Ja Saimaan
kanavaan nähden jotka molem-mat
oat elintärkeitä Suomen ta-loudelliselle
elämälle" kirjoittaa
Svenska Dagbladet huhtikuun 3
päivänä "Tämän pitäisi valmen-taa
kalkki puheet miedoista eh-doista
vieläpä brittiläisissä ja a-merikala- islssa
sanomalehdissä-kin- "
lehti lausuu lisäten että
Suomen tie rauhaan on täynnä
kompastuskiviä Ja että Moskovan
hyvatahto voisi auttaa hävittä-mään
pahimmat niistä Että Suo
ml on tietoinen toisista vastuksis-ta
samanlaisista jotka olivat
Unkaria vastassa Svenska Dag-bladet
näkee sen sUna tosiasiassa
että Suomi on lisännyt Joukkojen-sa
lukumäärää Ahvenanmaan saa-rilla
Pohjanlahdella Nama mer-kit
lehti selittää eivät ole Jää-neet
huomioimatta Kuotslssa mi-tä
osoittaa esitetty pimennys Ja
armeijan manööverit Gotlannin
saarella Itämerellä"
'Svenska Dagbladet Julkaisi
huomattavalla paikalla huhtikuun
8 palvana hyvin tunnetun ruotsa-laisen
taloustieteilijä professori
Gustav Casselin vetoomuksen Jos-s- a
Cassel kcholttaa Venäjää luo-pumaan
kaikista korvausvaati-muksista
Suomea vastaan Sota-korvauspolitli- kka
viime sodan Jäl-keen
oli yksi suurimmista tateista
normaalisen kansainvälisen ta-louselämän
palauttamisessa il-moittaa
Cassel Hän Iisaa että
Vensja kieltämättä tulee naytte-lemä- än
Johtavaa oaa maailman
poliittisen talouden tulevaisuuden
luomisesta Ja taman vuoksi sen
täytyy tuntea edesvastuullisuuten-s- a
Venäjillä on kleitftmatt suu-ret
mahdollisuudet saada amert-kalals- ia
lainoja sellaiseen laajuu-teen
saakka että mitkä hyvänsä
Suomen sotakorvaukset täytyy
näyttäytyä todellisesti vvhäpa-tölsil- tl
Mutta Moskova tarvitsee
voimakasta kansainvälistä hy-va- a
tahtoa professori Cassel kirjoit-taa
Ja mikään ci talla hctkclli
voisi paremmin voimistaa 'ata h
vää tahtoa kuin luopumalla k
kista vaatimuksista Suomea vas-taan
Tällä esimerkillä hän on
vakuutettu voisi olla voimakkaat
vaikutukset ja pikainen tulos
kaantaa kaikki rauhan ponniste-- i
lut terveelliseen suuntaan Psyko- - j
loogisesti professori Cassel va-kuuttaa
tällainen liike olisi pa-ras
mahdollinen" (
Kuten ylläolevasta Tukholmasta '
' lähetetystä tiedotuksesta selvlaa
ruotsalaiset ovat sitä mieltä että '
Suomen Ja Venäjän välinen rauha
olisi saavutettavissa parhaiten '
silla että kaikki korvausvaatimuk
set jätettäisiin kokonaan pois E(
j on todellakin teive kanta Ruot-salaisten
mielipiteeseen on luon
nolllsestl vaikuttimena se että
Suomen Ja Venäjän välisessä so-dassa
on molemminpuolinen so-taan
syyllisyys tunnustettava Ja
taman perusteella pidätyttävä kai
klsta korvausvaatimuksista toisi-aan
vastaan Suomella el tiettä-västi
ole mitään tällaisia vaati-muksia
ollutkaan paitsi silloin
tällöin Joidenkin kiihkollijapilrlen
vaatimuksia että Itä-Karja- la oli
si Uitettava Suomeen Jota ajatus- -
ta el Suomen kansan enemmistö
ole koskaan tukenut Se on kyllä j
aina toivonut tuon suomalaisen a
i lueen Suomeen liittämistä mutta
ei ole koskaan lähtenyt slta väki
i valloin toteuttamaan Bolshevlkl
vallan heikommillaan ollessa suo-malaisilla
olisi ollut melkoisen
hedelmällinen tilaisuus tuo val-taus
suorittaa mutta kansa ei sel-laiseen
seikkailuun halunnut ryh-tyä
Missä maarin Ruotsin yleisen
mielipiteen ilmauksilla Suomen ja
Venäjän välisiin neuvotteluhln Ja
mahdolliseen rauhaan on vaiku-tusta
sen näyttää vain tulevai-suus
Talla kertaa ei ainakaan
näytä ilmeiseltä ctta Venäjä luo-puisi
korvausvaatimuksistaan Joi-ta
ovat myöskin alueelliset vaati-mukset
Uusi ministeriö tulee
olemaan tärkeä
Ottavvasta Ilmoitetaan että hal-litukseen
perustettava Department
of Rcconstructlon tulee olemaan
yksi kalkkein tärkeimmistä ja ah-kerammista
ministeriöistä sodan
Jälkeen sljla sen tehtäväksi tulet
sijoittaa noin kaksi miljoonaa so-tatoimissa
Ja sotateollisuudessa o-lc- vaa
henkilöä takaisin siviiliteh-täviin
Tama ministeriö tuke
mvoskln olemaan valittajana erl
ministeriöiden Ja maan kunnal-listen
elimien välillä sodanjälkei-sen
ajan ns Jallecnrakennustvos-s- ä
Ministeriä el ole vielä mainit-tuun
virkaan valittu mutta muu-tamissa
piireissä on käsityksenä
ctta CD Hovve njkvinen tarvl-keminlst- eri
mahdollisesti tulisi
uuden ministeriön Johtoon
Suomalaisia karkulai-sia
vahan
Tukholmasta ilmoitetaan että
Ruotsissa on talla hetkellä ainoas-taan
25 suomalaista karkulaista
eli maastaan pakoon lähtenyttä
Kaikkiaan Ruotsissa on ulkomaa- -'
laisia pakolaisia 44012 Norjasta
yhtcensa 3500: tsaarin Venäjän
aikaisia pakolaisia 570
pakolaisia 422:
75 Ranskasta 400-Belgias-ta
75 Hollannista 450
5 Unkarista 40- -
25 valtiottomia
Näiden Ruotsissa oli suo-malaisia
lapsia 25000 maaliskuus-sa
tina vjonna Yllaoleviln lukui-hin
eivät sisälly eri maista
sotilashenkilöt jotka ovat Joutu-neet
eristysleircille
Tilatkaa VAPAA SANA
Huhtikuun Nuhat Toukokuun
t W J
i 'fctf'--1 'lW'~l H "iäti TT mm-m-l- H0
mm w ' yyyyyyyyyyyyyH yyyH illllllllllllH MMm ljyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyBi V f BL-Jamnmawa BBBBBBBBBBBBBBBaaaaHaai vtaaaaaVa' saaaaL
%%% r ' - amamBli y h- - #' lyyyj
A' aaaaaaaaaaaaaaaM v MuaamjpKgiaBaaaaa aHaaltlaHLLflIaILnBMtVetveViI0i' v bLIbIbIILHH
Jotkut aanovat ett! huhtikuun teet tsavat aikaan toukokuun ku-kat
mutta me kllntliilmme jutun siten etti huhtikuun nuhat tJO-v- at
toukokuun kukat sillä kukkien tuoksu märän ja nuhaisen huhti-kuun
jälkeen tuntuu lievemmin sanoen suloiselta Kuvassa nähdään
äiti uusine kevltpalttolneen ja hän toivoo ettei vain sade pilaisi
sen kaunista kuosia Nuori neiti sensijaan tykkäisi koetella josko
Isän vanhatta sadetakista tehty takki pitää vettä Mutta miatäa on
tehty nuoren rouvan uuden kevättäkin vuori? Mistäpä muusta kuin
aviomiehen vanhasta tweed-kankaise- n takin vuoriata Ja tvveedkin-gast- a
oli niin paljon isän takissa että siitä tehtiin pojalle palttoo
Pakinajuttuj
Nuo nykyaikaiset hlhhullaatteet
näkyvät viedä tuijottelevan uhre-jaan
minne sattuu
Niinkuin esimerkiksi kommunis-min
natsismin ja fascismin ni-mellä
tunnetut yhteiskunnalliset
hurmahenkisyyden aatteet
Aikoinaan cras tiedemies selitti
että mielenvikaisuus maailmassa
tulee Jatkuvasti lisääntymään Ja
silta saakka olemme koettaneet
kurkistella kanssaihmisiimme et-tä
kenessä sitä kulloinkin alkaisi
esiintymään kenenkä silmät
alkavat säikkyä Niuvanrlemeen
tikettiä pyMavästi
Emme kuitenkaan huomanneet
mitään erikoisia merkkejä tiede-miehen
väitteen tueksi Ja aloim-me
uskomaan että nakyypä ne
tiedemiehetkin Joskus erehtyvän
Mutta me näköjään teimme
crehdvksen itse Emme
katsella kalstapaltä sieltä mistä
niitä löytyy
Teimme nimittäin äskettäin sil-lals- en
havainnon että hulluus to-dellakin
lisaäntjv arveluttavassa
maarin maailmassa Ja niin mycs-kl- n
täällä Canadassa Ja yksi Jär-kikullan
pehmenemisen parhaita
hautomispalkkoja nv kymaallmassa
ovat Juuri nuo edellämainitut yh-teiskunnalliset
aatteet Niiden pe-säpaiko- Usa
leivotaan hupsu toi-sensa
Jälkeen
Hassuinta luonnolliseni on et-tä
tavallinen Ihminen Jo'a ter-veesti
ahttelee kaikista jmpärll-laä- n
olevista auloista Ja Ihmisistä
el ensi silmäyksellä huomaa mi-tään
luulee vain että Joku on
saanut päähänsä poliittisen vakau
mtiken mutta kun lähemmin
tarkastelee Jonkin kommunistin
puolueen" Järjestelmä nimittäin
jossa hoitolan lääkärikunta hei-luttaa
apulaisineen diktaattorin
sauvaa
Täällä Canadassa Jonka me
tunnemme sangen demokraatti-seksi
maaki Ja Jossa on ollut suh-teellisen
mukava kelletellä sel-laistenkin
Ihmisten mitkä ovat
Joko kövhvyden taikka irnun p
on heitä 21000 Tanskasta 13000 1 natsin taikka muun fascistln "po-Joh- on
lukuun sisältyy 6000 Tans- - j tuulisia vakaumuksia" niin tu-kan
juutalaista Ja 1500 muissa j leekln sellaiseen allstyt tavaan tu
maissa syntynyttä Juutalaista jloksecn että heidän "uusi yhteis-Puolas- ta
on karkulaisia 1650 Itä-- 1 kuntansa" kuuluu hourujenhuo-mere- n
maista 2500 Saksasta fneen muurien sisäpuolelle Jossa
Itävallasta ja Tshekkoslovakiasta j vallitsee vain yhden -- diktatuuri-
Ja bolshe-vikt-VcnäJ- an
Ju-goslaviasta
Italiasta Espan-jasta
ja 275
lisäksi
olevat
Ruotsissa
Ja
Jo
alvnneet
Kukat
si neuvostokansalaisiksi sitten kun
tämä maa heidän pllrustukslensa
mukaisesti Jyllätään kommunisti-seksi
yhteiskunnaksi
Nämä kommunistit lienevät
murheekseen tulleet käsittämään
että "ennen kurki kuolee kuin maa
sulaksi tulee" tahtoo sanoa että
he Jättävät ajallisen elaman en-nenkuin
Joku "pukki" tänne ker-kiää
neuvostavaltalstulmen perus-tamaan
Ja siksi he ovat ruvenneet
tarpeellisiin toimiin nauttiakseen
ihanteensa elämänlähteistä aika-naan
täysin siemauksin
Olemme nimittäin kuulleet et-tä
suomalaisiin kommunisteihin
on nyt Iskeytynyt opinhalu Se on
heille kylläkin hyvin harvinaista
mutta totta se tällä kertaa on He
ovat ryhtyneet opiskelemaan ve-näjänkieltä
Kielten opiskelu on hyvin kau-nis
asla Mekin tykkäisimme pu-hua
vaikka kuinka monia eri kie-llä
ryssa siihen luettuna mutta
kun ei ole "kielipaata" emmekä
ole vielä oppinut kunnolleen edes
tätäkään "lontoota" Jota taalla
ensimmäiseksi tarvitaan niin
muut kielet on täytynyt Jattäa
mielestä pois
Mutta tuollaiset seikat elvat o!ei
saaneet suomalaisia kommunlste- -'
jamme salkhhtymaän Meinaavat
kai että kyllähän taalla Cana--
dassa parjaa tulkinkin avulla tiu - 1
kemmlssa palkoissa niinkuin tä-hänkin
saakka sellaiset Jotka ei-vät
kielikurssien luennoilla oli
viihtyneet Ja kun suomenkielestä
muodostuu "kuollut kieli" piak-koin
niin täytyy oppia sellainen
suhnuttamlnen Joka on kalkkein
lähinnä sydäntä vaikka Jaisl edel-leenkin
I
Ihan ummikoksi englan
ninkielessä i
Kun kuulimme mainitunlaisesta
ktelloplskelusta Jollaista monet
suomalaiset kommunistimme tyk-käisivät
ottaa niin se sai meidät
mietteisiimme ettei se kerrallinen
tiedemies tainnut sittenkään olla
pahasti väärässä kun hän lousil
että mielenvikaisuus leviää ihmis-kunnan
keskuudessa Kyllä se le-viää
on vain löydettävä palaat
mistä noita modernin aikakauden
kalstapaltä löydetään
Juttu on nimittäin semmoinen'
että olipa henkilö kuka hyvänsä
'oka el vielä osaa k'mnollietl t- -
rlstuksen vuoksi tänne pernlttö- - m$n maan kieltä puhua niin sille
minä saapuneet eleskelee Joukko jonfcun vlkomaalalen kielen ot'-- i
sellaisia suomalaisiakin raltkt o- - kelemlnen hxmällä samalla lai-vat
vuosikausia haudottaneet pää- - min maan kielen opiskelun oti
tään kommunismin aatteelMsesa jejva hurmahenklsyTden ilmaus
pesässä tarkoituksella tulla hy-vl- k Klviperän Pekka '
Roebuck arvostellut
liittohallitusta
Ottavasta ilmoitetaan että Toron-tosta
kotoisin oleva liberaalinen edus-taja
Arthur Roebuck arvosteli parla-mentin
i!tannosa hallitosra siitä
että hallitus oli tennjt erään sopi-muksen
toisten valtioiden kanssa il-man
että sopimus olisi enstn esitet
ty parlamentin hyvaksjttäväksi Ky-eeesäole- va
sopimus koskee sodanjäl-keisen
ajan avustustoimintaa Hän
m)okln selitti että kansainvälisen a-vustusjä-rjestön
UNRRA:n Johtajalle
sopimus antoi liian suuret valtuudet
sillä kun hänet on kerran valittu vir-kaan
häntä el voida erolttaa muu-ten
kuin yksimielisellä päätöksellä
jcten hän pysyy virassaan vaikkapa
vain }ksl ääni häntä kannattaa
I-isä-ksI
Roebuck huomautti että
Canadalle ei ole annettu palkkaa jär-jestön
keskuskomiteassa vaikkapa
Canada on täydellisesti itsenäinen
kansakunta Jolla tulee olemaan hy-vin
suuri osuus sodanjälkeisessä a-vustustolml-nnassa
Hän selitti että
ilman Canadan sotilaallista apua so-dan
tulos voisi olla kokonaan toinen
Ja Canadan osuutta sodanjälkeisessä
avustustoiminnassa ei mitenkään voi-da
lian lohta
Edustaja Hanell Sodal Ciedlt-- I
dustaja ellitl että jian valittaa si- -
ia että pääministeri kä)ttal paria-- I
menttla leimasimena '"Sopimus on
allekirjoitettu Ja n)t pääministeri
pj) tai meitä olemaan hyviä poikia
Ja hyväksymään sen" hän selitti
Pääministerin parlamentaarinen a-vust- aja
Brooke Claxton selitti eiaän
edustajan kyselyn johdosta että Ve-näjä
el ole vielä py)tänyt mitään a-p- ua
vapautettujen alueiden avustami-seksi
Sopimus edellttaa että Canadan
osuus avustustoiminnassa tulee ole-maan
TO Ja SO miljoonan dollailn Vi-lillä
Aviovaimon ' testamentti-määräys
Trentonlssa NJ kuoli äsket-täin
Mrs Mary Kubery ja kun hä-nen
testamenttinsa avattiin pe-rintöoikeudessa
niin mläräl hän
silna kaiken omaisuutensa ruojal-leen
Thomasille mutta Iisaksi oli
siinä seuraava miärays: "Koska
aviomieheni August Kubery on
ollut minulle ilkeä koko avioliit-tomme
ajan annan ja lahjoitan
hänelle kaksi dollaria sillä ehdol-la
että han kayttaa yhden dolla-rin
ostaakseen narua Jolla voi
hlrttaa Itsensä" — Toisen dollarin
kayton suhteen el ollut määräys-tä
mutta lienee se ollut tarkoitet-tu
narun salppuoimlseen
Vankien kohtelu Amerikassa
hyvä
Tukholmasta ilmoitetaan etti
Hugo Cedergren maailman nuor-ten
miesten yhdistyksen sotavan-kien
avustusosaston apulaisjohta-ja
Joka äskettäin teki matkan
Yhdysvaltoihin Ja Canadaan sota-vankileireille
ilmoitti palattuaan
Tukholmaan että sotavankien
kohtelu Amerikassa on hyvin hy-vää
Ja ruoka heillä on verraton
Mr Cedergrenln mukana talla
matkalla seurasi myöskin hänen
vaimonsa entinen prinsessa Ber-nado- tte
Voi estää Ruotsin vaalit
Tukholmasta ilmoitetaan että
pääministeri Hansson oli lausunut
työväenpuolueen kokouksessa
huhtikuun 7 päivänä että maail-mantapahtumat
voivat vaikuttaa
T ' U0V5in J'"s" vaam cn
sl ?k$yni taytvy lykata pers0° nalls" hän sanoi uskovansa et- -
tä lykkäys ei ole tarpeellinen
mutta kalkki mahdollisuudet on
otettava huomioon
Jallu Honkonen Raivaajan
toimittajaksi
Fitchburglssa Mas ilmestyvä
RalTaaja Ilmoittaa että sen toimit- -
tajaksj rvld Nelsonin tilalle on ä- - ktän ttu Jallu Honkonen Joka
aikaisemmin on toiminut toimittaja
na m m New Yorkia l'utlssa Hon
konen on Jo asUnvt uuteen palk- - Vmim
Oma keittäminen auttoi
"Oletteko hatmannut olevan talou-detriemp- a
kan rupesit itse keittä-mään
maan" kysyi naapurin rouva
"Oo paUon'" Senjälkeen kun mini
olet keittänyt niin mieheni on syö-nyt
vain jrooiet siitä mitä hänellä oli
tapaaa syMft" vastasi toinen rouva
Voisi ymmärtil vaarin
Xskettala Etelä Enelannisa 1 tulsa lentolehtliä sanottiin J " '
palopommi putoaa katon Upl min
menetä päät Jsl Tane se vesiämpäriin
Sodburyssa tulossa
i Konserneja
keKsäonteskeretetejtaulooanan tunloystsakua pyrtot "?
puippuuee ja järvet koetta- -
iJhhäaämhktiaeshlrlelenelttaaaknlknaikhkneijartlklaisktuynlyuoknns ( Uk i sivuutettu pitkä talvi ja r nln aika on edessämme y-pik-in
luonne alkaa hyrailu
ihan itsekseen huomaamatu
mättä ollenkaan mistä tuo
mielen herkkyys Johtuu Ja
keväimen Ja kesän tulon '1 tmääänstä mmisiseälenstiellalsatiaseenJohotnueni -i'elsu'su----
Juuri konserttitilaisuuksia
rl musiikissa Ihminen loytaä
herkimmälle kauneuden
tyydytystä
Me Sudburyn seudun sj
olemme siinä onnellisessa
että meillä on täällä koko 'u kehittyneet laulukuorot sek
siä laulu- - Ja musilkklvoinu
ovat valmiit meitä musikaa
Joillaan Ja taidollaan llahd
Mr Hugo Chatelaln Uik t malalsille hvln tunnettu p uit-- Ilja on Ihastunut niin silta a
ma on ostanut Itselleen To'
Fatmers-haali- n kesapalkak ett hän Järjestää toisten paika i ?n u
tellljolden avubtamana Sac hai
le konseitin Ja luovuttavat Kaikki lot Voimalle kentän osto!a „
En vielä tiedä ketä kalkkia 'je maan hänen avustajinaan u m x
ma on se että ohjelma tulee Icmaai
täysipainoista Rientakaairma iiii
30 paha tata kuuta Sampo haaliJe
Joukolla sillä se on meidän parhain
kiitoksemme näille vleraskiejslle ta-iteili
joille siltä tyosta Jolla Le autta-vat
meidän yhteistä asiaamme ly-hemmin
tuonnempana
Sekakuoron ja mieskuoron konstrtti
on seitsemäs päivä toukokuuta Sam-po-haall- lla
Nämä kuoron konsertit
ovat muodostuneet yhdeksi arvoit-kaimmak- si
musikaaliseksi tilaisu-udeksi
vuosittain Sudburyn ja yrcpä-- i
Iston suomalaisten musiikkielämät-s- ä
sillä silloinhan kuoromme esittää
pitkän talven ankaran työn ja harjo-ituksen
tulokset yleisön kuultava!
Ja arvosteltavaksi Taas on tehty tal-vi
ankaiasti tyota musiikin vaivalo-isella
kynnöksellä kykenevän ja tar-mokkaan
Johtajamme Ilmari Järne-feltin
Johdolla ja se työ on kantanut
kauniin hedelmän sillä konserttio-hjelmamme
alkaa olla slina kunsoa
että sitä todellakin kelpaa kuunnella
Kuoio esiintyy seka sekakuorona että
mieskuorona Ja sitten tietenkin yht-t- )
Is soolo Ja sekä kuoron että piano
säestyksillä Joten tämä nyt toimee-npantava
kuoron konsertti cl t le Jä-ämään
varjoon edellisistä missään su!
teessä vaan vieläpä ylittääkin ne ty
vallä varalla Ohjelmasta y m tuoa
nempana Tällä esityksellä haluan
sulkea nämä kaksi arvokasta konse
tltllalsuutta musiikkia akastam
Sudbuiyn eudun i ehdin suomalale'
yleisön suosioon — Mustiku ystäu
Kiinalaisia pääsee
Canadaan
Ottavvasta ilmoltetaur u
pääministeri King llrr Hi paw
mentln istunnossa K a&a i
valle Canadan lähettiläs lähe-tyn
soplmusehdc tukse Klii
hallitukselle esltt mu--t t vartf
Jonka nojalla m t E-- -
kiinalaisia paaslsl t naaa Cu
nadaan Jos tam
Kiinan hallitus hyv nua se
tulee vuonna 1923 se 1 k-- na-laisten
siirtolaisten Xufce
tilalle Uuden sopirm u -
rajoitettu maära kim
kareita salraanhoita a
määriteltyjä henkilöi'- -
pua Canadaan
Puu tulee kovaksi kuin
teräs
NVvv Yorkista i ar p
Pont Companyn anta: '
suuteen tietoja että f- -
Jlt- - lMltAAll4!t1Pf A '- -' cena kchiim""- -
k
puu tehda melkein
kuin teräs ja siaa v a: ♦- -
taa tuhannen lajia k
Jolta ei Ilmene luonn- e-Kemikaalissa
liotettu r- -
tuu todellisuudessa "' neeksl osittain puuK i
niMidksl Se muuf --t
pä minkä hyvänsä pe! " e [ct
kovaksi puuksi Kerr- -
ne kestäväksi madar 's
taan Ja kaiken 'JJrn-un- -
käsitelty puu ei rj'? ►
kelle eikä vetele Tai-- ' '
sitPllvn nuun puhkas- e-i
trolannipulalajanottkauaink'a"
'suinen teräs
Im
v
s
at
s
s
Wu
Uni
pa
JiMa
[ta ah
Min
erUi-l- i
Te"
tuli
sUur
krulu
n-- l
kuui
Iraa
fc H
kiilu
Ikepi
K ura
avl
eka
Mslau
lo Jc
ln v
' J r
K