Vapaa Sana, August 12, 1941

              IF- -
SIVU 2
TAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independtnt Flnnleh-Canadla- n
Newtpaper
Publlahed every Tuetdiy Thurs-da-y
and Saturday by The Vapaa
ani pVeea Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Presldent
VAINO MALMIVUORI Managar
K O ASIALA Editor
Prlvata Addrcta of Preddent:
4 8oho St Toronto Ont
Bueineea and Editorlal Depart- -
mnu: t0 Spadlna Ave Toronto Ont
Phone WA 7721
Rsgletered aa eeeond-ciae- a matter
January IMh 1932 a tha Post
Offlca Department Ottawa Ont
Subaerlptlon ratea In Canada and
United Statea: Per Year %S7t Slx
Montha 2-0- 0 Threi Month 1100
In other Countrlea: Pr Yaar H00
8 Ix Montha 1230
Vetoomus perheen
emännille
Nykyisen sodan suurpiirteisyys
dellvttähi äkkiä katsomalla etlä sii-nä
ei pienet silkat tule mitään h)ö-dyttäm&- än
Numeroissa puhuen em-me
koskaan näe muuta kuin tuhan
sissa aatoissa tuhansissa miljoonis-sa
Ja vieläpä biljoonissakin mainin
toja Ja kuitenkin tosiasia on itta vat:
jokainen noista suunnattomista cum
mistä saa' alkunsa yksiköistä siis
vain hyvin vähästä
Sama pitää paikkansa kaikkeen
rMiden oVoompa ttten ky#'ä
miesluku nhaaummi tai tarvik : "
Ja vieläpä jollain Ms:llä alr-l-l tu-lee
tuon alu tarpet eriko('i ky-seeee- en
Katsokaan' esim It-nt-o
konenlaa
Lentolccie nyxyit-ess- ä c'Jimi
nayitelfe tavattoman tärkeää isia
niin puhutuksessa kuin hyöKKSy-sessäki- n
Ne näyttävät niin suurta
via että kanaa joita näitä koi e
puuttuu allnä määrin etU niitä el
ole riittävästi on ehdottomasti tuo-mitt- u
häviämään taistelunsa Siksi-pä
onkin hankittava armeijoillemme
näitä tärkeitä koneita niin paljon
kuin se suinkin on kulienkin maalle
mahdollista Ja tämä onkin tullut
yhdeksi tärkeimmäksi eodaniyrki-mykseslst- ä
kaikissa maissa
Kuten Jokainen käsittää niin leu
tokone Jo olemuksensa perusteella e--
(lell)ttiiä että ae on rakennettava
kestävästä Ja keveästä aineesta Ja
toistaiseksi el ole olemassa mitään
muuta materialia joka soveltuisi sill
hen niin hyvin kuin clumlmi Alu-miini
kuten tiedämme on kevyttä
ja erikoisen menettelyn avulla voi-daan
se nykyään tehdä hyvin kestä-vakatk- in
Siksipä alumiinia kvsyntä
onkin yksi tärkeimpiä puolia J"ti
koetetaan kaikissa maissa hankka
nykyään kaikin mahdollisin keinoin
Yhdeksi keinoksi on havaittu uuden
alumiinin lisäksi kerätä kaikki van-ha- t
alumiiniset esineet olfcoompa si-tä
sitten missä Ja minkälaisensa
kappaleessa tahansa Kalkissa liitto
laismaissa kuten Britanniassa Yh
dysvalloissa Auttraaliassz Ja UuJc#- -
sa Seelannissa on vanhan alumiini--
romun keräys Jo täydessä käynnis-sä
Meillä Canadasa el ole vielä tä-hän
kiinnitetty aikaisemmin suurts-ka- n
huomiota Mutta nyt on tähän
kin puoleen pakko tarttua vakavasti
kiinni
Tätä seikkaa silmällä pitäen lä-hettikin
Department of National
War Services Ja Canadan Punainen
Risti vetoomuksen kalkille clubeill
hotelleille ruokaloille ja ettXoisesti
canadalaisille -- perheen emännille
tarkistaa keittiökalustonsa Joa nlUrl
on mitään alumiinista rikkaläjä vn
Jjutavaa esinettä sekä mikäli phal-- l
ta voi vielä lCytää aikaisemmin sel-laisia
ulw heitettyjä ottaa ne korjuu
$een Ja asettaa kaikki yhteen läjään
josta ne ilmoituksen tehtyä tullatn
Punaisen Ristin taimesta korjaa-maan
Neuvo edelleen kuuluu eitä '
mitään slla ta esinettä Jota vei
vielä käyttää ei pidä antaa pois
Ainoastaan sellaiset mitkä muutoin
jo Joutavat
Slspä tässäkin tarjoutuu hyvä ti-laisuus
tthdä pienikin palvelus hai
itukselle näin vaatimattomassa
muodossa Mustakaa emännät ttä
jokainen pommitusksne tarvitste
2SO0O paunna alumiinia ja Jokainen
nykyaikainen taistelulentokone 4C00
paunaa YVar Service Departmerit
tulee täten kerätyn aluminlromui
myymään lentokonetehtaille Jotka
sen sulattavat ja käyttäjät koneidu
rakentamisiin Ja siten saamansa ra
han tulee department luovuttamaa j
Canadan Punaiselle Ristille jokai
taas käyttää tämän rahan canadt-- 1
laisten merimiesten sotilaitten jaj
lentäjien hyväki Näinpä siis alu-miinijätteen-ne
tulee täyttämään
kaksi hyvää tehtävää
Canadassa on tälle älumiiniromun
keräykselle määritelty vissit pälrät
jotka eri maakunnissa ovat seuraa
Ontario Ja Quebec syysk 5—6
Manltoba Saskatchewan a
syysk 12—13 päivät rannikko
maakunnissa ja British Columbiassa
syysk 19—20 päivät
War Service Department toivoj
että jokainen canadalainen perheen
emäntä ja taloudenpitäjä ottaisi tä-män
pyynnön huomioonsa
Sähkölinjaa ei vede
tä VVaters townshi--
piin ja Long Lakelle
Mr Vm Kallio NVaters townshl-pt- n
kunnaneslmles ilmoittaa Hydro
Commtssionln tiedolttaueen hänelle
Torontosta että sotatilanteen johdos-ta
et nklsln vedetä sähkölinjoja
tarmlseudullle
Tästä syystä ei säkölinjaa tulla
vetämään nyt myöskään aters town-ahipli- n
ja Ion? Ukelie kuten on
pyydetty ja Jonka johdosta Mr Kal-lio
Ilmoitti olleensa kirjeenvaihdossa
Hydro Commlosslonln kanssa Unjo-je- n
vetäminen farrolseudullle on pää:
tetty siirtää sodan jälkeiseen aikaan
Mies istui kuolevan liiketoverinsa
vuoteen vieressä Sanoi Jälklmäircn:
"Minun on tehtävä eräs tunnustus
Kvmmenen vuotta sitten minä ka
valsin liikkeestä 10000 punta?
myöhemmin minä myin sinun kek
sintösi piirustuksista Jäljennökset
kilpailijallemme varastin kirjeet
Jotka olisivat todistaneet syyttömy)- -
tesl oikeudenkäynnissä pari vuotta
sitten"
"Alä välitä" sanoi toinen 'älä
välitä! Minä myrkytin sinut!"
TIISTAINA ELOKUUN 12 P — TUESDAY AUGUST 12
" "tV 1 rt
©
Ws ' Ccbx!' w
SC
V
'Herrat haiuan korottaa yhtä asiaa — auojelkaa aina takapuolta!"
pakinaiuttuia
Joku aika sitten elka aivan kauan-loik- o lilan vannoja kuulemastamme
kaan oli tässäkin lehdessä kirjoitus Sillä jos on mahdollista että Suo- -
jossa yritettiin varoittaa ihmisiä kai-kenlaisista
huhupuheista Nykyinen
aika on huhuille ja perättömille ju-tuille
aivan kuin messinkiä Joiden-kin
Ihmisten hyviin tapoihin kuuluu
perättömien Juttujen levittäminen Ja
toisten Ihmisten Upoihin kuuluu taas
iskeä niihin kiinni kuin kärpänen
tervaan
Tällaista hullunmylbä kiertävät
nykyään kaikki asiat Ja radio on sii-hen
herkullisena välikappaleena var-sinkin
näissä emlkranttlololssa joissa
radioista kuultavan tajuamisen laita
on suurelle osalle aivan onnen varas-sa
Mutta niinpä se kuuluu olevan Suo-messakin
jossa pitäisi olla vain yksi
kieli ja yksi mieli
Kerromme tässä esimerkin Suomen
lehtien mukaan kuinka alellakin voi-daan
kuulla radioata euomalalseen
! korvaan suomenkielestä aivan vinoon
Nummenmäellä eräässä talossa
kuunnellaan korva kovana radiosta
uutisia Kuuluttaja lukee selvällä Se-tälän
kielellä radioon:
"Viime yönä pommittivat pommitus-koneemme
Milanoa ja Torinoa"
"Tällöin syksyl viereisestä Huonees-ta
naisihminen hermostuneesti kä-siään
levitellen ja huusi:
"Herra varjele vai ovat ne pom-mittaneet
Nivalaa Jä Torniota:"
Tämä Upahtul keväällä tänä ke-sänä
jolloin varmastikin Mvalaa ja
Torniota el vielä pommitettu Kuin-ka
lienee laita nyt sitä emme tiedä
Tällaisia sattumia Jos tapahtuu tuo-reessa
puussa niin kuinka sitten ei
voisi olla mahdollista että niitä el ta
pahtulsl näissä meikäläisissäkin o-loi-ssa
joka on melkein kuin kuivaa
puuta mitä radiosta kuulemiin uuti-siin
tulee
ridetfian vain radion tappi auki
uutistenkin aikana mutta älkäämme
Wahnaphae Ont
Clelandln koulu No 4 pitää hauskat
tanssit elokuun IA p kello 8 Illalla
Hyvä soitto Ja liukas lattia Sisään- -
' pääsy vain lh Saapukaa joukolla
Mussolinin poika sai surmansa
aW 1 "?!? A"rsvfc - a
HtsVH hasEMbsssVHSBsHBaAHl ajrV"ynsJsV
"1"ÄbbbbbbT'-sT-t- T SBSBB SBt aBBjaajaajBajaajnta- - tgBM V ir ajBsbBsBbvsTBsBbBshSsV
"AbbLbbbbbbb 1 tB'' f J #f
VLlHHBBBBBHHBBSBliZaBBBSBBl
„T 9' ' i
Mussolinin poika runo ja kaksi hänen tovtriaan salvat surmsnsa
lähellä PlaM viime torstaina kun he kokeilivat trästä uudenmallista
lentokonetta Hän oli vasta 2S-vuotl- ai mutta oli hän ennättänyt ettaa
osaa Ethlcpian Ja Espanjan aotiln nykyisen sedsn Iisaksi
fUX j&& n:tv V x&rr2xr
jt~s£--
messa kuullaan Milanon Ja 'lorinon
asemasta Nivala Ja Tomlo niin äl-käämme
lainkaan menkö takuuseen
siitä etteikö meikäläinenkin kuulija
canadalaisesta radiosta jonain aamu-na
unenpöpperässään kuulisi kun ra
diosta kuuluttaja sanoisi: Venäläiset
lähteneet pakoon Klevlsta sanotta-van
että nivalaiset lähteneet pakoon
Sievistä
Pulla-Pekk- a
SwlbvyOnL
Huomenna keskiv 13 p kello 12
Jälkeen päivällä on meillä "nikkeli-keskuksen- "
Ja ympäristön suomalai-sille
valmistettu virkistävä Ja viih-tyisä
Iltapäivä kalkille tutuksi käyn-neess- ä
Suomi-rannass- a pitkällä
Uintia tuota jaloa kesän monista
urheiluista ja välttämätöntä taitoa
lammikkoon Joutuessa on vapaasti
saatavissa
Syömistä juomista ja monia en
kilpailuja saa ahmia mletinmäärln
pikku korvauksella
Tanssia kaikille kansallisuuksille
välttämätöntä taitoa leijailua lattial-la
saa harjoittaa pimeän tullen aina
kello l:n asti yöllä Kinnusen Vaino
tuo tunnettu haitarin vetelijä antaa
joukkoineen tahdin hypyillemme ai-van
muodin ja Jalan mukaisen
Nyt kun syksy tekee tuloaan Ja
meidän on piakkoin kaupungissa tu-pattava
itsemme haaiinuoneustossa
toimimaan rientäkäämme viettämään
loma-aikamm- e Long Laken rantamal-la
näyttämällä että olemme kaikkien
Ihailtuja yksimielisiä Ja kunnollisia
Canadan suomalaisia
Krood kaivoksen suomalaiset ovat
lupautuneet tulla koko konkkaronk-ka
sillä helliäpä kuuluu olevan koko
päivän pyhäkin
Suomi-rannass- a toivon slts tapaa-vani
uusia tuttavuuksia tervetullett-te- n
vanhojen lisäksi
— "Varma menijä"
Elokuun kuutamo
Vanupissa
On parhaillaan elokuun kuutamot- -
den aika Aika Joilloin nuorten Ja
mlkselkäs vanhalnkln on hauska
kuutamoisena yönä haaveilla niistä
tunteitten tuomista allahduksist
mitkä kuutamoyö nnnassa synnyt-tää
Samalla se on suurta sydäm-me- n
virkistystä kun kulkee kuuta
moisessa yösä Se myöskin muistut-ta- a
nuoruuden aikoja Sujmen a
loilla elokuun kuutamossa Ntä
aikoja kun lehtotelllä kuljimme haa-veillen
Samaa mitä tunsimme siel-lä
silloin samaa saavat nuoret tun-tea
täälläkin näillä virtojen mailla
kulkiessaan kuutamoisessa UlassA
Tällaista tulee ajatelleeksi vain
elokuun kuutamoisena Iltana vrik-kp- a elämänlltä onkin Jo saapunut
laskuunsa — s !f
Calro — Hallitus perusti tänne
viime viikolla avlolnttotolralston
tarkoituksella saada sellaisille tytöil-le
mies Joidenka vanhemmat ovat tul-leet
urmatutk! Ilmahyökkäyksissä
Ensimmäisen päivänä ilmestyt kohta
SOO hakemusta
Mississippi virta löyiltj
tim 400 vuotta sitten
A mivfAin cffiirfmmnfn Intiinbultill „ :1 " --- T™7 ~ LiPaaM
ucnu vkhehitymkseHnUhMistiioirtiiKasusyaj maan
Siellä Ja täällä pitkin
rannikoita ovat kevään kulues
Isa kaupunkien Ja kvlien asukkaat
viettäneet 4 03-vuoti- sia juhlia fn
I muistoksi että on kulunut neljäsa
taa vuotta s'itä kun valkea mies
löysi tämän Pohjois-Amenka- n suu-rimman
vesitien
AUonquin indanit elivät sille an-taneet
nimen Missi Sipi (Suuri pit-kä
virta) mutta ensimäiset europa-laise- t
tutkijat olivat saaneet nimes-tä
väärän käsityksen ja antoivat sll-l- e
käännöksenä nimen "Vesien isä"
Nykyaikaisissa lauluissa ja "kerto-muksissa
on sillä nimenä OI' Man
River tarkoittaen kunnioitusta tälle
mahtavalle viralle mutta myöskin
tarkoittan sitä kovaa rasittavaa
työtä Jota tullannet ieekerit saavat
sen rannoilla tehdä elämänsä
Espanjalainen tutkimusmatkailija
Fernando de Soto kulki kullan et
sinnässä länttä kohden Floridcst--J
tuli sen suulle toukokuun puolivälis
sä 1541 Niin kerrotaan National
Geographic Societyn selostuksessa
Hänen maihinnousupaikkansa arvel-laan
olevan sillä kohdalla missä
Clarksdalen kaupunki sijaitsee Es-panjalaiset
kulkivat yli Joen ja kul-kivat
pitkän matkan länttä kohden
mutta kun eivät löytäneet kultaa
palasivat virran rannalle Red Rive-veri- n
suulla Siellä de Soto sairastui
ja kuoli Hän haudattiin löytämän-sä
suuren virran rannalle
Meksikosta saapuneet muut seik
kailijat näkivät Misslsipplnaata ja
kaksikymmentä viisi vuotta myöhem
min Mutta vasta vuonna 1673 tutki
sen pohjois latvavedet isä Mat-quet- te
Isä Jolietln kanssa kumpikin
Ranskan jesuiittoja He saapuivat
Mlsaisslppille Michljran-järve- n kaut-ta
Yhdeksän vuotta myöhemmin
ranskalainen tutkimusmatka Uija La
Salle kulki jesuiittojen viitoittamaa
tietä ja jatkoi kulkuaan aina virran
suulle ollen hän ensimmäinen val-kea
mies joka on kulkenut Missis
sippln latvoilta aina sen suulle
Seuraavien sadan Tuoden aikana
kulkivat espanjalaiset vaikuttajat
ranskalaiset lähetyssaarnaajat tur-klskauppi- aat
ja valkean miehen val-tauksia
pakenevat indlanlheimot Mia
slssippiä ylös ja alas Sen Jälkeen
saapuivat ploneeriaaukkaat kulkien
tasapohjaisilla aluksillaan tai lau
toillaan Kun ploneeriasutusten luku
auureni ja he alkoivat laittaa tuot-teltaa-n markkinoille vesiteitse ilmor
tylvät jokiroavot harjoittamaan epä-toivois- ta
ammattiaan Mutta kun
pioneerien luku yh kasvoi Ja varoit
luivai ja aikoivat turvata itseään
Jokirosvojen hyökkäyksiä vaataan
muuttui rosvoileminen virralla niin
vaaralliseksi että sitä oli pian enää
muisto vain jälellä Pian alkoi vtt
myöskin värikkäästi koristetut höy
rylaivat kulkea Mississippiä ylhääl
tä aina sen suulle saakka San
aikana saatiin nähdä piirityksiä
maalla Ja taisteluja virralla Kehit
tyvä teollisuus rakennutti laitureita
sulkuja Ja rantapenkereitä virran
varsille Tänäpälvänä kun suut et
bargeflaivajoukkueet liikkuvat vir
ran vesillä on se maailman vilkas-hikkeislmp- iä
sisävesiteitä kaupan Ja
teollisuuden palveluksessa myöakln
matkustajaliikenteen
Hinaajalalvoja ja lastlproomuja
liikkuu Mississippln vesillä yhtä-mittaisesti
suuret Joukot Joskus voi
yhden hinaajalaivan perässä olla
niin pitkä Jono teräsaluksla että rl-tuu- s
vastaisi 400—500 rautatien rah
tivaunua Kuletetaan terästä kivi-hiiliä
rautaoDrta puutavaraa öljyä
ja viljaa Kuletetaan pumpulla kah
via kannutettuja ruokia hedelmiä
sokeria yleensä kaikkea sitä mitä
Joka päivä Yhdysvalloissa tarvitcan
elämiseen Ja teollisuuteen Missis-sippln
suuri liikenne on aiheuttanut
sen että on syntnyt suuria kau-punkeja
sen varsille Ja lähistölle
Ainoastaan kaksi muuta virtaa
koko maailmassa voi näyttää sellais
ta pituutta latvoillaan mereenlasku- -
suulleen lukien nimittäin Amazon Ja
Niili Mississippi virtaa latvoiltaan
Itasca Järvestä Minnesotassa lukien
2470 mailia Meksikon lahteen Mut- -
ta sen haatajoki Missouri on paljon
Mtempl se on 39SS mallia pitk
Kun otetaan lukuun sen muut haara
joet ottaa se vetensä 19 Taltiosta
siten noin kaksi viidettäoaaa Yhdys-valloista
ja osan Canadaa Kun cte-tai- n
lukuun sen purjehduakelpMset
NOS4
haarajoet ma tivf
mallia purjehmttaraa jck
Mississippln anoj on sätty suluilla ja padoil!5
sillä muiden va ja kaan' J n o -- vussour en tum 71
flBnnH vjMj i_tajoKn ' ~"" oi rämiin Ji J polviin Kun on avattu kaC:
yhdistetty Mississippiä Ja y
m uiucuui vj leamsta $n kin valtiossa kulksa Titeu4 mailia länteen aua Fort B'
Montanassa Kin vedet taonta
tvaiiao1 HUlHHXaiStI ff pakko monin paikoin ruocata
Suulleen kuletUa Mimj vmuuotsaianojoinka 40vu'0os'i0C0C0 tosau v
Mississippi el aina ele tjyi j
aavUu ora imvat OVlt LYu nneoeiltlaanna—ll-eia--nsuvt—inlflce—ivsfarmav"relijllTe 4j s
pungeille Kun se v 1927 taMr äyrälttensä joutui tulvan tl-o-b
750000 ihmisen asunnot Tuluts
oli niin laaja kuin Mamu nj
Alinomainen rantoteyraiden nkci
mlnen sulkujen ja patojen ka
nen asatuvat lopulta ltvoCa
t-1rt-- an 4iir-au11JAl-iialmmui sen_ VUlJMä S} ville Ihmisille Uusia nnUnttti
on virran varsilla nyt JOO aCiJ
lemmaiia Kuin on kuuluiu ta
muuri
Karhu tappanut usikoiti
Waters tonshlpliu on Urtit!
panut aivan äskettäin kolme ni
Ja nyt tiedolteUan etu pilUitel
nan asukkaat vaImltiTt Uikl
hulle samanlaista kohtaloa
Wm Santalan omliuuuTti
Naughtonlssa joutui etuimi
karhun uhriksi Toiseksi JoU fcl
van omistama vasikka nisu i
Ja kolmanneksi Arrl Uiden ocin
ma vasikka Long Lakella- - Ik
otaksutaan että sama tirtumta-- l
nyt nämä kalkki tuhotyöt la
vaaran hävittämiseksi ptitutc
asukkaat ovat ry h t) nm oiimn!
han ajan malliin karnunjiitffi
Karhu hyökänn1l2 v p)
päälle
a -
Jlarkstay Ont — Kun Kmf
poika Victor Moore oli meios
tikolta poimimaan Unella of
metsikköön kahden uiiortinniu
lensi ja kahden muun pmj i
viime viikolla niin oli b ™
nusklkossa suuri kar" n
Upset tietysti selsahtaiut ♦
nelnä löllöin karhu oli Booim i
jaloilleen Ja hjökannyt W
Oäälle Joka Joukosta oli ii
na Toiset lapset paiteniut tä
Joka taas herätti Mhtamtl u
vin himminfa siinä määrin ta
Utti uhristaan jolloin Victor Pj
ti sen käpälistä kartun p
sään
Onneksi poika el ehtinyt i
' Tftkavamnia vammoja
aan murtuman päälianB J
sa Ja pahan sälUbdytsen
hvvln toipumaan klsm
että karhulla on täytynyt oiai
Jossain siinä lähistön
Äiti ja ystävä hukkui
Kasta turhaan pec
nti la hänen ystävin
— -- - - _ --j vat Georgian Byw '
t ii_ -- roiii aunaua- - rrrrrrr"~mvitt paivaua kuu e j--- i_4„
AfHta noik
ta Uhrit olivat Mrs D£
las rr_a_ni jt —f- r- Thcs e_n
Mainittujen naisten Ji
menneet kalastama
m MKMATinm uuiLäV — i
mutU uskotaan ettl i A
kahUnut veteen j "- - p
Mrs Britton olivat -5- 1
UessUn pelastaa P01"'
tönin ruumis wj— — e
Toi-- et kaksi rtn-- J ' rt
tln vähän S?
rit olivat -- oio-" --"_-
Ontariossa a "" kaJ
turmasesti sw-- —
Ihmistä "rr:„
kohtaan
__: e rI-- — -
laaua era -- " _ Siihen
vn&
""_„i _lrKl s a
a jossa täytyy -"'- -
kirjoitut- -t
matti oli hn
kasvattaminen