Vapaa Sana, August 22, 1940

              fl
li!
n
n h
-- VU
--- J
firiASAIU
(Fnec rmu)
ndM"öft FliMilali-Caiiatlia- ii Nwspaper
Puollan vry Tuaaday Thurt-da-y
and Saturday by Tha Vapaa
ana Preaa Limited Tofonta Ont
EINO UNHOLA Prctldant
VAINO MALMIVUORI Managar
REYNOLD PEHKONEN Edita r
Prlvata Addreta ef Prcddtnt:
4 Soho St Toronto Ont
uilneit and Editorial Depar-tment:
260 Spadlna Av Toronto OnL
Phona WA 7721
Rejjlttered aeeond-eiaa- a matter
January 19th 1932 at tha Poat
Offiea Department Ottaja Ont
Subicrlptlon ratea In Canada and
United States: Per Year 175! SU
Montha $200 Three Monthe 1100
In other Countrlea: Par Year JSOO
8Ix Montha $250
Yhdysvallat ja
Britamia
Euroopan sota on saapunut sille
asteelle Jo että se pakostakin panee
tämän mantereen hallitukset huoles-tuneena
katsomaan tulevaisuuteen
Sanotaan Ettlä- - Ja Keskl-Amerika- n
tasavaltoja Jo uhkaavan hyvin vaka-vasti
diktaattorien hyökkävsvaaran
Yhdysvallat siltä ei ole myöskään
poikkeusasemassa Eikä siitä ole
— —
auttaa xnaysvauai
kuin diktaattorit saa- - siten että on
at olla uhkana maailman rauhalle
valloitushlmoineen Fasclsml enempi
kuin kommunismikaan el nykyään e-n- ää
ole mikään oppisuunta Jota Jo-idenkin
teoriain nojalla ja propagan-dan
pyrittäisiin levittämään
eri kansojen keskuuteen Niin on
tavannut olla muiden aatesuuntleu
kanssa ja alkujaan edellämainittujen-kl- n
Ne ovat voineet teorioina Ja
'lanteina tunkeutua kaikkiin maihin
Ja mikäli ne väestöissä ovat saaneet
hyväksymistä Ja Jjlansljia sikäli
niitä on puheiden kirjallisuuden J3
sanomalehtien avulla pyritty tyrkyt-tämään
Ihmisille Tähän tällaiseen
propngandatyöhön nähden on demo-kraatlsls- sa
maissa aina suhtauduttu
avomielisesti Kansanvaltaisissa m? li
sa joissa aina on ollut ptiie-- kokoon-tumis-
Ja painovapaus on sen olen-naisuuden
pohjalla jo ollut aina kai-kenlaiset
aatevirtaukset sallittuja
Yhdysvalloissa Ja Canadatsu
tsim on siinä suhteessa ollut aina
aivan rajattomat oikeudet
Nyt on tämä tunkeutuminen teis-ten
maiden sisäisiin asioihin saanut
kaksiteräisen miekan Nyt el enää
tyjdytä pelkkään propagandaan
vaan käydään asevoimin toteutta
maan sitä mitä diktaattorit eivät n!c
voineet puhutun Ja kirjoitetun sanan
avulla saavuttaa! seikka st-on
Yhdysvallatkin on saattanu
vakavasti tarkistamaan ase
maansa Huolestuneena Eruroopan
kohtalosU se selvästi näkee mikä si-tä
Useaakin on uhkaamissa Britan-nia
vielä tänään seisoo Ikäänkuin
muurina YJidysvaUn turvallisuudel-le
Jo tämä murtuu murtttu
siltä ilmeinenkin suojamuuri Euroo-pan
puolella Diktaattorit vapautuvat
Euroopan selvittelyltä Ja alkavat sit
ten suoranaisesti uhkaamaan tämln
mantereen rauhaa
Seuraamalla huomattujen san
malehtlen Ja vaikutusvaltaisten hen-kilöiden
lausuntoja Yhdysvaltain
suhteesta Britannian puolustusso-taa- n
nähden Saksan hyökkäystä vaa-taan
olemme Iloksemme havaln
?— —— ——
UMftvi tytojikal -- unetoaJnl niiden
aaeklea ammukkeMen Ja lentoko-neiden
avulla mlU lkän oietaan
Britannialle Yhdysvalloista lähe-ttiä
Juuri Ula telkkaa silmällä Jy-tien
kirjoituakin New York Herald
Ttibune mm seuraavasti:
"Marsalkka Görirfln tarkstius
näätää olevan pehmitUä Eritän-ni- a
perinpohjin Tähän saakka ei
ole mitään Jka näyttäisi että han
siinä tuke onnistumaan El ole ole-massa
mitään syytä Joka antaisi
aihetta tällaiselle otaksumalle Mut-ta
on olemassa usuta Jotka
panevat uskoaran että Britannia
tulee kestämään vielä pitkän aika'
Ja vieläpä voittamaankin Jos saa
apua Kysymys nyt on siitä että
amerikalaisten täytyy onan kohta-lonsa
Ukla alkaa' ymmärtämään
mistä tässä taistelussa on oikein ky-symys
Meidän täytyy kaikessa pill-tilkassam- me
Ja dip:omatlssamme
samoin kuin lainlaadnrassammekln
hyväksyä avunanto ulkomaille sa-malla
kertaa kun meidän or verus-tauduttav- a
omaa puolustustamme
varten"
Edelläoleva on selvä näyte o-ikeasta
kannasta ja oikealla ajalla
Yhdysvallat voivat tehdä
suunnattoman palveluksen Ihmisyy-delle
antamalla kaiken avun Britan-nialle
tällä kertaa Auttamalla
vapaa mikään valtakunta maallmas- - manniaa aa-sa
niin kauan mala kerlaa ltään
avulla
täällä
Tämä
Joka
muuri
syitä
otettu
pysäyttänyt diktaattorit Euroopaan
ennenkuin ehtivät tämän mantereen
rauhaa ja rannikoita uhkaamaan
BeaverLake Ont
Osuustoimintaklubl kokouksessaan
tk 1 p:na päätti toimeenpanna ke-säjuhlat
Ne pidetään sunnuntaina
elokuun 25 Jälvä l'aul Salmisen pal-kalla
Salmisen asunto on Joen rannal-la
Joten juhlavieraiden sopii ottaa on-get
mukaan Ja vedellä Juhlimisen Uv
massa kalojakin
Oviustolmintaväkl el ole toimeen-pannut
mitään siitä lähtien kun rssä
hyökkäsi Suomeen Olemme olleet
mukana Suomen avustushommlsa
jolta tilaisuuksia olemme pitäneet
niin tärkeinä että oma toiminta on
saanut Jäädä toisarvoiseksi —
Kesäjuhlat alkavat kello 10 aamulla
Ja Jatkuvat koko päivän
Ohjelmaan sisältyy m m ampuma-kilpailua
ja bingopelejä ym s
Tervetuloa osuustolmlntavaen juh-liin
— Kirjeenvaihtaja
John hnonen
kuoOiit
I-o-nc
lakella Ja yleena Sudburjn
seudullls hyvin tunnet u suomalainen
John Immonen kuoli viime viikolla
I-a-ke
Pena:vlla ol!esaan siellä ka-lastusmatkalla
Otto Kinnusen kanssa
Kuolema tavoitti Immosen eräällä
saarella Joa he olivat kamppaa-massa
laitaan oli vainaja vuoden
ikäinen 1-atk-arlen
lauunnon mukaan
kuolema oli luon-iolltt- a laatua
Immosesta menetti l-o- iu Iaken
suomalatet )hden lloluontotsemmlsta
asukkaistaan sillä Immosen Ju?l el
juuri kokaan ollut alakuloisella mie-lellä
Hän oli vanhapoika emmekä
tiedä onko hänellä tassa maassa su-kuta- Ma
taikka el
Suurmiesten kirjeet
Suuri osa historian uurmlehltä
eivät ole osanneet kirjoittaa kauniis-ti
eikä edes selvättkaan Shakespea-ren
muutamita teokts'a el ole saatu
täyttä selvyyttä ollenkaan Monet
Hatnorhen teoksista ovat vielä tä-näkin
päivänä Julkaisemattomina kun
el kukaan ole kvennyt lukemaan nii-tä
epäselvyytensä vuoksi Napoleonin
kirjeet olivat aivan omaa luokkaansa
joltakulta nilt luultiin aikanaan
taistelukenttien kartoiksi
"PohjaJrP on aina tama
A: — Oletko huomannut että ne
reet että siellä todellakin ollaan ' naiset Joilta on tummat hiukset ovat
ottamassa sellainen kanta että Hit-- Kremmsnuon0Ma Vuln v"Muk' 1 kalset
ler on pysäytettävä Emilannln ka ( n: _ Knr tiedä minun vaimollani
naalin toiselle puolen Hitlerin uh-- on 0ut eki tummat elta vaaleat
hiukset Ja ftin on aina olUt saman-kaarn- a ritmumarssi Lontooseen onjal!tn
WAA iiKUEJt F— TUEAY AUQMgg: ftiLA --wr
faffimfr kn—lin vmitjmt
'i ' aaav -
M~ iaaaaan dl
fHK4jirni )iJiPvit2EjfllPmB w-- -
iViaHaaaaaaasaavsaaaVv --v iIlf HLLLLKiVlBaMi- - tlgfcrHjLaHB' - -- ' aLLLämtaLHtLLLBK '
Enclannln kanaalin rannat ovat nkyialn kuin ampiaisen peaät
tykklperutteineen tankkleatemeen ja voimakkaine puolustus-laitteinee- n
TIuä kuvaaaa llmatorjuntatykiatö vartioi rannikkoa
Pafcinajuttuja
Ne kieliset Jotka ovat olleet suoma- - Ien ajanvletteitten etsimiselle Ja hou-lauta- n
Vanssa kosketuksissa Ja kans- - kuttellle
sakäymlsessa sekä ennemmin että
nyt ovat tehneet meille kysymyksiä
Mistä Johtuu että aikaisemmin eripu-raiset
Ja erossa eläneet suomalaiset
ovat njkyäan paljon sovinnaisempia
Ja suvaitsevaisempia toinen toistansa
kohtaan kuin ennenT
Me ällistellmme ja mletlskellmme
sopivaa vastausta — mutta kysyjä
ehti Jo ennen meitä lse vastaamaan
että sen aiheutti ryssän hyokkävs
Suomeen jotta suomalaisten keskuu-teen
täälläkin tuli sovinto
Me nyökkäsimme emmekä alkaneet
— emmekä totta puhuen olisi osan-neetkaan
— sitä sen yksityiskohtai-semmin
"eksplelnaamaan" Mutta kä-sityksemme
mukaan siihen on muita-kin
syitä: Hyvin monet ovat hiljai-sessa
mielessään edesmenneitten vuo-sien
kuluessa tuumailleet ja harkin-neet
mitä keinoja käyttäen voitaisiin
lähestyä tolMaan Viime syksvlnen Ja
talvinen sota antoi tilaisuuden lä-hentymiselle
jota monet ehkä olivat
toivoneet lähentymistä nimittäin et
sotaa — !
thentjmiseen tähtääviä pyrkimyk-siä
on ollut olemassa eaesmenneen
vuosikymmenen kuluessa useimmilla
ralkkakunnilla täällä ja samoin luol-ia
valtain puolella Ykslnpä Chicago-kin
Joka on tunnetusti "rofrr kylä
I ole suomalaisiin nähden pahamal-nelslmpl- a
suvaitsevaisuuteen katsoen
Siellä ovat suomalaiset Kommunistia
lukuunottamatta toimineet vuosia yh-dessä
monenlaisissa
Sud'ury täällä Canadasa Jota on
Joskus lelkllltestl sanottu "pikku- -
i Chl agoksl" on myöskin tunnetiu '
) 'pääkallot-palkan- ' nimellä mutta slel-- 1
i läkin oli noin ruolivuoikymmentä I
i sitten lähentymistä suomalaisten kes-kuudessa
Perustettiin mm htels-inäytäm- ö
"Klo" Ja puhuttiin hyvin
I sovlnnolllessa hencess1 sarvien sa- -
haamlsesta mutta maaperä el ollut
lnähtävätlkuän vielä silloin tarpeeksi
asti muokkaantunut
i Toisilla paikkakunnilla tämä lähen-- I
tymlnen Ja )htelymmärrys syttyi Ja
! virisi ilman että tarvitsi olla mitään
1 erikoista tapausta sen lähtökohdaksi
Osaltaan valkutj sekin että Suomes-ta
tuli tietoja sanomalehtien valin k-sel- lA
Ja yksityisissä kirjeissäkin kuin-k- a
siellä ovat kalkki työläiset talon-loj- at
ja koko kana nousseet kuin
yksi mies puolustamaan maata kan-saa
ja sen vapautta
Tämä lähentyminen Ja yhtelym-närry- s
on arvaamattoman suuresta
merkityksestä meille taman mante-reen
suomalaisillekin Knslkslkta kaik
kl se valistustyö Ja ne kulttuuripe-rinteet
mitä meillä keskuudessamme
on sen arvoista että se Jälkimaail-malle
on opiksi ja ohjeeksi kelpaa-vaa
tul M at täten paremmin huomiot- -
{ dukl ja talteenotetukst
Omalle keskinäiselle kanssakäymi-selle
Ja euraelämällemme on monen- - llalsa hyötyä yhtetstmmärryksestä
Tulemme paremmin viihtymään täs-tä
muuten "hengettömi"" siirtolai-sen
elämässä emmekä ole nllnkain
i paljon palotettuja tai alttliU huono- -
Kotimaassamme on yleensä sellai-nen
käsitys että me olemme täällä
kuin kotimaamme edustajia sanan
laajemmassa merkityksessä — Tä-mäkin
puoli asiassa tulee paremmin
"edustetuksi" Jos keskuudessamme
vallitsee terve rakentava henki
VilV
moa päättäväisyyttä Ja
juutta
Klooppari
Miten sabrsat il-as- sa
syntyvät
luonteenlu- -
Benjamin Franklin Joka oli
kokeelli-sesti
salamoimista
Hän ilmaan ukkosenilman
uhatessa paperileijan Jonka
Johtonuoraan messinkinen
nöitä mutta sai klittki onneaan
jäi itse eloon Siitä kokeesta
Johtui Franklinin salamanjohdon
Keksintö
Salamat ovat sähköä mutta em-me
vielä varmuudella mistä re
Johtuvat Ilmassa on aina
verran sähköä Alkoinaan uskottiin
salamat Johtuivat keskittynees-tä
ilmasähköstä Joka siten purki
limaan mnn-nää- n
sitä voima
Se noin 130 volttia Jokais-ta
kolmea Jalkaa
Salamanväldhdykscssä voi olla
sähkövoimaa !C00000O
Jotka
muotoiia Nähtävästi on Uml luon-ro- n
välttämättömyys Sa-deplarold- en
kulkea
ISpI Ja aikaansaada sähkövoiman
Kun maaa on
yläpäässä säh-köä
sadepisarat sähköön
Kohoovat mu-kaansa
vieden niitä ylopaln ne
sähköä
ota
alaräln sateen mukana
Tällä tavalla syntyy unonllma
syntyvät salamat
Tilatkaa
Vapaa
Hlt2 _Ml4
%FBiaB W iTÄwWlJ
on 1lmcktl kulunelt- - Jalla pohjal!a tttl ten uoslen kuluesaa puhuttu Ja klr romaanin „ ''ki
Joitettu paljon eri etenkin tuu ailttalttfia8
germaanilaisten n s 'pakanauakon- - elämää Teolue l8l TT"0 na
Mutta nsitä tämänlaiala man hitaasi "
i a"va fcin
i mytologisia usKsmoja on monina aivan harvinai h 6i
muillakin kansallisuuksilla Ja hei- - kemys kuvatta '6-'l-
I'j
mollia slaavilaisilla im en aellai- - kin :tAiUt
nen hän oh vuosien VJ3
Mltäfin selviin muotoihin perustu- - han ti l
no I hölliä n! tniTnlomn J 'u
niinkuin el ole heillä systemaattisia kiksi Oblorrr n
ea
! traditioita muiltakaan aloilta Mutta luonteen ' tsii Ky
1 ~ m y ii 1 siilynyt on merkkejä heilläkin mm salnen slku nänestä
ukkosta Ja taivasta hallitsevnsta hil- - tiivisen romaanin
tiasta (tai
Kiovan ja Novgorodin
j lähteiden
nakin 900-luvull- a J Kr
Imellä (sama kuii
ja
ri " "m ou
i-- J mukaan ni- - roien
Perimin rl nk-l-n jl:: WUJ -- : ~::: : ~
" ""www
"-- ''""' uiusarov i ' Vt '
-- #lllrlln 4nrj iirrnlalctpn rrlcA vlit£tViMH i""-- ™ -- -- l- j"" — - immam ti le väitetään taaneen alkunsa) Pai-'vi- a enemmän tii vähtnnniT
joa eramiiari-iseinjJ- i un ma wiasitn ie joutuneita utta lahf vv Svarog Jonka rin- - auringonjumala intohimoisia ' -- lentoja Hi
nalla samassa tehtävissä -- Hiry klrjaih'
Dazbog (datl tarkoittaa: antaa Ja vauksissaan v nku i
uus jujnaia aa ma jukjiuhii uut tvijn UOnif i iKUI
Buumaiaisien imi-juiuaia- a unirc inu ja naneiia 0 Valtav käsitettävä slaavilaisten tus mutta toisinaan i'Un n t oman jumalansa naijau tnnu man opt'nva!seHe Vi
Ja maanviljelyksen Jumalana esiintyy si ovat tuoneet esille clecr
liasiaavuaisiua voios pane venajata
luksen Jälkiä on ollut Jhä vielä näl- - Näistä edelläolevlsta jurralr
nin aiKoinin asu navauiavissa Kuuiuunseiostuksista Hj u
Alempien luonnon jumaiuusvoimun että venäläinen on kaikert
luokkaan kuuluu heillä Joll- - tomuudestaan huolimatta tiu la en yleinen meikltya kaikkialla matoin venäläinen Hiin on n„ s°iav tiaisten kansojen
meidänkin
sia ovat metsän
muuli omil'e rn:i
ja mikäli en tn haltiat ne sellaiset kuten e-simer- klksl
venäläisten 'rusalkat" ja
eteläslaavilaisten "vilat" esiint-vä- t
usein kansanrunoudessa tarkoittaen
vuorilla metsissä ja vesissä asusta
via naisolentoja Ne liittyvät
sestl
kuin
veaen- -
vtinajalnpalvelukseen huomattavissa
niiden otaksutaan olevan kun Ui--J
sielujen ilmestysmuotoja
Tyypillisin v ainajalnpalveluksen
haltia ja Kodinhaltija suvun
kuolleen kantaisän piirissä
Ja Jälkeenjääneiden
Hajottaa alasrepla on helppo henk
kuvaan
jtuata
ja vainioiden
liikkuva elämää
Sillä moneni? IsU
muua sooia ja raneuiaa -- _„ „ -a- irittelinlml ntU
—
kl t„ttaavat jotenkuten Isä-nlmlty- k-m
Joka
laski
tledd
Mitä
ollen
Ja
Sl'en
?„
ecu Biiauitsi c vui mivc
tan- - tai saunanhaltljana Sa
moinkuin metsän- - Ja vedenhaltlatkln
Ja hyvitystä auut-- j
tuen Ja aiheuttaen onnettomuutta
n
Maksim
idesta
U"J
1
:
esiintyy
" UsU'to
ir
vielä t- - seiist
linen kansa 0
to kylläkin
aissa konlkauppoji
jumalien rj kulttuurinkin
käy edelläolevista „m koska ilmiö on stsi—J
kuolleiden Mutta
kodin
on
t-siin-iyn
riihen
sekin uhria
i esille alkuperäisen vairentiilJ
män on se
i
sen paistaisi
KrUand Lake
Niin sitten a
päivä pidettiin ne paljon pilj!
etelä- - suomalaispb
sille Joka el huomaavainen Aamusta alkatn oli ilma i
haltijaa kohtaan hain Joskin puolisen vii
Yleensä länsi-slaavlalalst- en niin että jo sd
logia on alttiina germaanilaisille m'a tippoja muta to
kutuksille Esimerkiksi tsekkilälsten selkeni kuitenkin
_i u i x- - ~„ - n vedenhaltia 'hnttrmnn" m nmo inin si la latkui sellaisena iltain tl iitpuviinrait iva laiinuii iiurs bjiuiiii hm -- — w
kun hän patriootti la valtiomies saksalaisten AVaisermann" Ja puola-- 1 Tätä sadetta olikin kujlenaai
- J _ 4 on ensimälnen tutki
et-tä
Jonkun
puo- -
vievät
lähel
vaatii
laisten "skrzat" taholta oiKein naruarai
vottu
alallakin on slaavilal- - puolella ja pisti
_t1t_ nll l _ vniistl i"" faijon lainatavaraa germaaneii- - uim(hunmuMilant "nA"lc"tl"A
avain Ua Esimerkiksi rikoriln oli laitettu!
Hän sai siten syntymään sahmakipl- - slavlsmi — eli slavofiilit — Joka he- - nenlaista ajankulua
että
"'UW
UttA finU
nin
ole mlti
vai- -
1KK
oli
uMu
Ltl aioei
nan- -
räsl Venälällä invnrLinrinn n rahan
liskolla sai alkunsa r Henkinen tiijelma oli jteyt
mantllknn li miin ihetnnHän sillä toiv ittu kuoroa
Scuelllngin) vaikutuksista Ikue ei voinutkaan i
siavfiin iiiumk mia ia muutakla otJ
onsa Venäjän kansan vaiheisiin senimaa eI aaDUnut
Ja tule- - O ravlrlol
Vertaamalla toi- - tirt„ nuiint silnsa Venäjän Ja Länsl-Euroopa- n
' mutta el kuitenkaan
UUtoriallisla vaiheita fie eli- - m i„iiii n mnnneeksl Jo5i
hen vakaumukseen että at inti k"--
Nyt uskotaan pälnvastatsesti Us- - palalnen kulttuuri Ja ' ti „i nrn lövlr ma
sähkömTskyJen olevan alhaisempi venäläistä 'ginakäfin u"
varistolähteen Joka lisää limaan vä-jett- ä 'länsi mätänee" — Tuota sanaa paikallisvaki kylp sen seursar
iirnijujutt sjnRui iai Kayuaneci jKsmpä Vienan
karkeammalle
suurempi sähkön
suurenee
kohden
Karjalaisetkin arvostellessian
Ja kulttuurivirtauksia
välttivät Venäjä
on vapaana
korkeudessa tuurin vallasta on itämal
'150000 alkaen en kirkon suolassa U
t'i!ns
että gumma
roin
Siltä suure- - kvkenr
suo
sulin
nee sähkövoima hitaammin ol'en - tama an yleismaailmalliselle '
atka w I „n_ 1_ pa
v- - j„K„„a ouvw uucii suunnan 4i_n it_
volttia
sähkövoimaa 'fVkuvailleet vlnlolatarpelta
Gontsarov
!an0ataan VMi'än'
ovat maamanKirjaiusuuden
Jär'estämä
täytvy
lisääntyminen
vaikuttavat
ilmavirrat
pienenpieniä osia vesipisa-roina
mukanaan neeattltlta
positiivinen
Saaa
Maallmaasa
kokonatne
nosta"
klrioittin
Minkä
aipeerannut
ti1-rni-vvtnrr- lä
suun-i111- 11 Jumalista)
laa palveltiin
historiallisten
uula(]
lankumouks
kuitenkin
yieisimncusi
olentoja
Joskus
Jvahova
joKa kult
hevillä
paivmamme
tottumuksilleen
edustaja
kansallisiin
taipuu
selville
samana
kyllin
Jälkeen
uhkasi sadetta
kauniita
nialden
paljon puhuttu
nöyhux
fll~nflon
hivattua
tävtefä
aisuuaenientavun
mfifirän
tulivat
i„i„„iin kävtcttT
kotaan mtään ♦jppiot
Suo-men
kehittynyt
iiii inc
TJrrHr __-- _ tin t-ca- tfi
kukkakialin
on
on
Puhdas
ta
$30P41
mailin
volttia
on
aamuna
mVchln ii'iiua: ku'iitk
Vriffpllä
ja sji
ta rl
tämä
n
1
ilitOi M
ttl s'"1
t__ eiiuuiioii —-- " 1ln„1f tr ktll# mue
Mistä se tulee' tähden on' " rejevsklj Ja mo i' " ""T I lai so voHtl- - emma Multo MTm '" Ja j"~ uhl v E tu koi- - !!_ i _ Mlinil 1 L141"- -' met jalkaa kohden voltista 10 1
num BC on on """""-- " "'"' volttiin? sijalle feSl s-ll- itnr tnf-- i aseieiiava
tapahtua muutan mlmmti MaksIm orU
Muutos kun sade alkaa Vafln
pilvistä
ottavat
vastoin sähkö tulee
Ja
'?
jonxa
Ruotsin
lentolsta
ivan A J"i4 v"!!
taa oli ei '
romnanlnklrjoittajia har-- vlnainen kyky kuvata huomata
kalkkein olennaisinta vaikka hän
kertoisi näennäisesti vählpätölslf tä- kin Hänen
leveä erittäin
eikä eksy monisa-naisuutee- n Hänen pääteoksensa
uoiomov nen
Ihmiset mutta itse
niin laa- -
ovfcv etevimpia
piintynyt eikä aana
kysymyksfssl
poikkeusap--
tekemään
iäisien Kansa
importeeraami-- l
j
edesottamisissa
-- -
ominaisuuksiin
muslkan
pysyy saamattomam
voissa
hämtYUs- -
myto- -
putoilikin
I mutta yläilmojen i
Kulttuurin hämäläisten
Piknekkiln
monenlaista
saksalaisen
Timmtnsist
m
Vatsin
ivan
länsl-euroo- p
kansallishenki
senon siveellisesti
Slavofiilit
roomalaisen [lähetetty
virastoon
lähetettäväksi
vlSrS8i ' pUncl3SUHOOn
lunnia: i
mbAV
nujauijoiia
Minkä
määrälleen luurempta kohoten Venäjää 7""
Ilmavirto-jen
keskuudessa
Gontsarov lahjotuksista
tapahtuu
suurimMa
neeatilvlsta Il-makehän
posttlivlta
kanojen
selkoista tyylinsä e-pllli- sen
huolellinen
koskaan
mvtfiemmln
venSiäisen
sunnuntaina
tilaisuus
kohoavaa
RaTirvoi--1- -
biintA
Hänellä oli veroinen
ja
Ja
turhaan
SSUpnnit
päivätyön aivan
ltjLnen
rahi ]
omen fk1
ixr
nlB rJT
e
- ovat
j aAllAlaA_ ITllllHltSlllt
130 nlsa eTU"
000
'— _ tv 1
yieeruu l - H"lmät „ j-- V
josta
stllaL-e-a
iKMnt
rn rflPTnm 1 '
m"x h' rua- -
ttiivaii tule malniti p--j
1„IAr anlliittA S li H13
t — niui ktrtturi- -
IttiinrmiMiiia "— v'1l
Tiriw unt --- - '
nata ItlkoSM JuHPtt 1
A-- m tittl rtrlsö U'n
ioten niille ?ka jvM?'1
Johtunut sanonta Ja käsite oblomc- - käytettäväksi lutwf vat UJ
tilaisuus" Johtuen se romaanin pää- - myöskin kll h"
'""'"n nimAsia jolla tarkoitetaan ' nyt näitä klitoKsia —
ttry
pc)—-- -
tekivi
musta
koon
-- VB-! luimeuomuuua ja vsunpi näinkin rutKasu timättömttä sekä kauniilla haa- - niille Jotka näihin luhula
Voilla IfttK — !' L et-- 1
i — 'tw "iiiomuuu 'narjoittitai mw-- - -
Gontsarov on realistinen kirjailija maininnan tekin tarr
Hinen kuvauksensa esineenä on ml-muutenh- an roonulsl" v
itä jokapäiväisin ellmi 4 tiii m __ An sille kiruiT- -
iJokapälvIislmmit
Jkutau liikkuu tavattoman
naisuudesta nimittäin
kliaklnä oleminen - JO
vaiti