Vapaa Sana, July 31, 1975

              Ali Sadik-Og- li Silja Lindgren
ULKOSUOMALAISTEN PUHEEN --
VUORO JYVÄSKYLÄN
KONGRESSISSA RUOTSALAIS-VOITTOISI- A
Vapaa Sana — Jyväskylän ui- - siiri ohjelmien kahdentamisel-kosuomalaiskongressis- sa
17—28 ta duplikoinnilta Samalla yri- -
6 esittivät kanadansuomalais-te- n
viralliset puheenvuorot Sil-ja
Lindgren Ottavvasta Ali Sadi-k-
Ogli Torontosta sekä Esko
Venäläinen Vancouverista
Ns kaukosuomalaisten osuus
yleisön joukossa oli vaatimaton
Niinpä Jyväskylän yliopiston
juhlasalissa pidetyssä keskus-telutilaisuudessa
"Siirtolaiset
kysyvät— hallitus vastaa" pu-heenvuoroja
käyttivät lähes k-sino- maan
Ruotsin suomalaiset
Hallitusta edustivat pääminis- -
tcri Keijo Liinamaa työvoima- - maastamuutto kumpaan suun-ministeri- ön
siirtolaisprojektin taan tahansa
johtaja Majava Suomi- - Suomalaiget
seuran entinen punceryomuju
Jussi Linnamo ja opetusminis
teriön kansainvälisten asiain
osastopäällikkö Kalervo Siikala
Valtamerentakaiset suoma-laiset
hämmästyivät niiden vaa-timusten
määrästä joita ruot-sinsuomalaiset
esittivät Suo-men
hallitukselle sosiaalisen
avun suomenkielen opetuksen
takaamisesta rahoituksen jär-jestämiseksi
rakennusprojekteil-le
ym suhteen totesi Ali Sadik-Og- li
Tinlandia Klubin puheenjoh-taja
ehti saada väliin kysymyk-sen
Vancouverin Suomi-talo- n
rahoitusavusta ja toinen kysy-mys
koski suomalaisen lentoyh-tiön
ilmoittelua amerikansuo-malaisessa
lehdistössä
Mauri Jalavan ja Sadik-Ogli- n
yhdessä laatimassa puheenvuo-rossa
jonka viimeksimainittu
esitti selostettiin suomalaista
järjestötoimintaa Kanadan
Suomalaista Kulttuuriliittoa
Suurjuhlien historiaa ja nykyi-syyttä
sanomalehdistöä seu-rakuntien
eri toimintamuotoja
suomenkielen opetuksen ase-maa
Kanadassa Kanadan hal-lituksen
monikulttuuripolitiik-ka- a
väestötilastoja ja suoma-laisten'
sijoittumista työmark-kinoil- lc
tilastotietojen valossa
Esimerkiksi vuonna 1969 maa-han
saapuneista suomalaisista
sai 50% työpaikan puolentoista
viikon sisällä ja muut neljän
viikon kuluessa
Puhuja totesi myös että pa-rempaa
yhleistyötä vaaditaan
"Suomesta lähtevien esiinty-misryhmien
heidän imprcssaa-riens- a
ja amerikansuomalais-ten
ja kanadansuomalaisten
seurojen välillä jotta vältyt täi- -
AA— SUDBURY
Nimettömät alkoholistit
Suomenkielinen kokous
joka torstai &30 lp
4:s kerros St Andrews Place
111 Larch St Auttava pu-helin
6744217 (24-tuntl-a)
TOYOTA
SUOSITTUJA AUTOJA
MYYNTI:
F & R MOTORS
PUH 522-150- 0
1500 Paris SU Sudburv Ont
SOS Kirjelaatikko
Onko sinulla vaikeaa? Tah-domme
auttaa Sinua Kirjoi-ta
Agricola Finnish Lutheran
Church c'o Pastori
25 York Mills Road
VYillovvdale Ontario
tcttäisiin antaa ensiluokkaista
tasoa oleville esiintymisryhmil-I- c
taloudellisestikin paremmat
puitteet kiertueita organisoi-taessa"
Hiin toivoi myös molemmin
Altti maaiUnan
puolista sopimusta eläke-etuje- n
täydentämisestä siten että pe--
rustana ovat eläkeläisten suo-rittamat
maksut Eläkkeiden ei
tulisi katketa niiden kohdalla
jotka ovat vuosikausia kartut-taneet
eläkerahastoa säännölli-sillä
maksuillaan tapahtuipa
jakissa
Turun yliopiston alaisen siir--
tolaisuusinstituutin johtaja
Olavi Koivukangas PhD esitti
katsauksen suomalaisen siirto-laisuuden
luonteesta eri mais-sa
Seuraavassa Yhdysvaltain
ja Kanadan siirtolaisuutta kos-kevat
osat:
Arionan valtiossa pueblo-intiaanie- n
heimopäälliköltä ky-syttiin
kerran mitä hän sanoo
valkoisten toiminnoista Inti-aanipäällikkö
vastasi: "Minä en
kykene enkä ole oikeutettu tuo-mitsemaan
enkä arvostelemaan
toista ennen kuin olen itse kä-vellyt
peninkulman hänen mok-kasiineissaan"
Kuinka usein
ja helposti me ihmiset arvos-telemillekaan
toista vetämättä
taikaamme hänen saappaitaan
Mutta
aktiivisempia
nm)™™ I IWJIWIIIMHU W -%- -" t - — — -- -
siksi että te ulkosuomalaiset ja
me kantasuomalaiset oppisim-me
tuntctaan toisemme parem
min ja jotta me täällä Suomes- -
vmmKrtHUlmino mmnmiii
'
liittyen
Amerikan
ruotsinkielinen
miskysymyksct
tiiWit Mille mi
kongressin
Minun näkökulmani ns hori-sontaalinen
kun taas prof Nii-te- ma
erinomaisessa esitelmäs
sukelsi his- -
torian hämäriin ei
lähtenyt Aatamista ja Eevasta
voitaneen kai pitää ensim- -
maisina siirtolaisina Koska he
lähtemään
tiisistaan siirtolaistutkijat luo- -
kittelisivat heidät pakkorauut- -
tajiksi taas Moosesta
lähti johtamaan laumaansa
luvattua maata
pitää tavoitcmuuttajana
1 YHDYSVALLAT
Aloittaisin tarkasteluni ame-rikansuomalaisista
suomalaisiin en puutu
Esko Venäläinen
siirtolaiset Yhdysvalloissa alka-vat
olla }o historiallinen ilmiö
Suurimmillaan Suomessa synty-neiden
määrä oli v 1920 (lähes
150000 henkilö) Tällä hetkellä
on vain runsaat 40000 Suomes-sa
syntynyttä henkilöä jäljellä
Siirtolaisten jälkeläiset ovat
tietysti asia erikseen Suoma-laisten
lukumäärän vähenemi-sestä
johtuu että suomalaisia
ci mainita erikseen v 1970 eri
osavaltioiden tilastoissa V
1960 väestölaskennan mukaan
jolloin suomalaisperäistä väes-töä
250000 jo'sta Suo-messa
syntyneitä 55 000 yli 7000
suomalaista asui New Yorkissa
Minnesotassa ja Michiganissa
5000—7000 suomalaista Ka-liforniassa
ja Massachusettissa
Seuraavana suuruusjärjestyk-sessä
oli VVashingtonin osaval-tio
Suomalaiset ovat siis sel-västi
keskittyneet cm osaval-tioihin
sillä v 1960 14 osaval-tiossa
oli alle 50 suomalaista
ja 15 osavaltiossa alle 200 suo-malaista
Mielenkiintoinen piirre viime
vuosina on suomalaisten aset-tuminen
Floridan aurinkoon
Kerrotaan että suomalaiset tu-liv- at
aikoinaan West Palm
Beachiin Lake Worthiin ja
Lantanaan miljonäärien piikoi-na
ja palvelijoina Seutuun
ihastuttiin yksimielisesti kun
ei tarvinnut luoda lunta Suo-malaisia
— ainakin syntyperäi-siä
sanotaan asuvan Floridassa
kesäisin 8000 ja talvisin 20000
henkeä eli ollen näissä keskuk-sissa
alueen suurin vähemmis-tökansallisu- us
Heihin soveltu-nee
siirtolaisten sanonta että
"läjässä on lämmintä"
Suomalaisilla on perinteisesti
ollut järjestötoimin-taa
Yhdysvalloissa
alussa sanotaan suomalaisilla
emmehän me ole ko olleen ainakin tuhat yhdistys-koontune- et
tänne Jyväskylään tä Tällä hetkellä
tnUiiimmf vaan lienevät Kalevan Ritarit ja Si- -
sen mitä on olla ulkostromalai- - sakiftmrnuomabjslen
kulttuuritoiminnasta on vielä nen anno domino 1975
Tehtäväni on äsken mainittava v 1896 perustettu
pidettyihin mielenkiintoisiin pu- - Suomi Opisto Hancockissa ja
heenvuoroihin Aust- - viisi suomenkielistä yksi
ralian ja Ruotsin suomalaisis- - sanomalehti
ta esittää poikkileikkauksen- - Kun toisen maailmansodan
omaisesti yleiskuva eri maissa jälkeen siirtolaisuus Yhdysval-olevist- a
suomalaisista siirto-- töihin on ollut vähäistä aika-laisista
Siirtolaisten sopeutu-- vat Yhdysvaltain suomalaiset
ja erityisesti
vWiistrii
hommin kuluessa
on
sään vertikaalisesti
Tosin hän
joita
joutuivat pois para- -
kun jo--
ka
kohti voitaneen
ns
Yhdysva-ltain
ko--
oli noin
oli
vilkasta
Vuosisadan
ja
sarct sekä 1950-luvul- la perustet-tu
Finlandia Foundation Myös
osuustoiminnassa suomalaiset
ovat olleet tienraivaajia niin
Yhdysvalloissa kuin Kanadas--
olla jo lautaisen iän Keruun ja- -
seniä eli iloisessa ukkoiässä
minkä huomaa myös konkreet-tisesti
vieraillessa illanvietois-sa
heidän haaleillaan Ameri-kansuomalaisen
siirtolaisuuden
häviäminen ainakin perintei--
sessa muodossa on enaa vain
muutaman vuoden kysymys ja
siksi olisikin tärkeätä että
siirtolaistutkijat voisivat säi- -
lyttää tiedot heidän kulttuu- -
ristaan tuleville sukupolville
KANADA
KU Kanadan ja yhdysvaltain
siirtolaisuus hi$toriam$esti liit- -
Uthci$est touiinsaf sama
mita todettiln yhdysvaltain
puolella asuvien suomalaisten
korkeasta iästä pätee myös ka-nadansuomal- aisiin
Kanada on
kuitenkin 1950-luvu- u alusta
vinkaan syvällisesti ensiksi sik- - lähtien saanut runsaammin
si että heistä tiedetään Suo-- uutta verta— yli 20000 suoma-mes- sa
ehkä enemmän kuin laista siirtolaista Kanadaasuo-muiss- a
maissa olevista suoma- - malaisten joukko käsittää kak-laisis- ta
Toiseksi professori Ko-- si monessakin suhteessa eri-lehmain- en
tulee myöhemmin laista ryhmää: ennen 1930-lu-perchdyttäm- äan
meidät tar-- vun pula-aika- a saapuneet van-kemmin
USA:n suomalaisiin hat veteraanit ja sodan jälkef- -
Tällä hetkellä suomalaiset set uudet tulokkaat
Vuosien 1961 Ja-19- 71 väestö
laskennoissa Kanadassa oli lä-hes
60000 suomalaissyntyistä
henkilöä Suurin osa lähes
40000 ellno(n 60 kanadan-suomalaisis-ta
on aina asunut
Ontarion maakunnassa Tähän
on ollut syynä lähinnä hyvät
tj ömahdolUsuudet teollisuudes-sa
kaivoksissa ja metsätöissä
Seuraavaksi voimakkain suo-malaisasutus
on British Colum-biass- a
jossa v 1971 oli 11 500
suomalaista Preeriamaakuntiin
Manitobaan Albertaan ja Sas
katchcvvaniin on siirtynyt suh-teellisen
vähän suomalaisia
Kanadansuomalaisten suuri
keskuspaikka on Thunder Bay
(ent Port Arthur) ympäristöi-neen
Täällä asuu kymmen-kuntatuhat- ta
suomalaista ja
maanmiestemme lukumäärä on
siellä suurempi kuin minkään
muun siirtolaiskansallisuudcn
Thunder Bayn suomalaiset toi-mivat
lähinnä teollisuudessa
rakennusalalla ja metsätöissä
Metallikaivokset puolestaan
työllistävät suuren osan Cop-p- cr
Cliffin ja Sudburyn suo-malaisista
Yksi tärkeimpiä
suomalaiskeskuksia on Toron-to
joka alkujaan oli erityises-ti
suomalaisten käsityöläisten
ja palveluammateissa toimi-vien
henkilöiden suosima paik-ka
mutta on viime vuosikym-meninä
rekrytoinut suomalai-sia
erityisesti teollisuuden ja
talonrakennusalan palveluk-seen
Muita suomalaisten pesäpaik-koja
Kanadassa ovat Sault Ste
Marie Timmins Montreal ja
lännessä Vancouver ympäristöi-neen
Yleisesti ottaen Voita-neen
sanoa että kanadansuo-malaise- t
asuvat enemmän ha-jallaan
kuin suomalaiset Yh-dysvalloissa
Kanadan osalta on korostet-tava
alussa mainitsemaani eroa
ns vanhan siirtolaisuuden ja
uuden 1950-luvul- la alkaneen
siirtolaisuuden välillä Alkujaan
1800-luvu- n lopulta lähtien ka-nadansuomal-aiset
asuivat yleen-sä
maanscudulla usein maan-viljelijöinä
Muutos kaupunki-maiseen
elämään tapahtui toi-sen
maailmansodan jälkeen ja
tällä hetkellä M kanadansuo-malaist-a
asuu kaupungeissa ja
lähes puolet yli 100000 asuk-kaan
keskuksissa Kuitenkin
koko Kanadan väestön urbani-soituminen
on ollut nopeam-paa
kun v 1961 kanadansuo-malaisist- a
asui kaupungeissa
69'o vastaava luku koko Kana-dan
väestöllä oli 80% Elinkei-norakenteeltaan
työssä käyvät
kanadansuomalaiset kuuluvat
ryhmään "skllled & scmiskilled
vvorkers" Ammatillinen asema
riippuu ratkaisevasti maassa-oloaja-n
pituudesta (ja kielitai-dosta)
Kauemman aikaa maas-sa
olleet siirtolaiset ovat kyen-neet
nousemaan hyvin amma-tillisia
ja sosiaalisia tikapuita
kuten mm Pentti Järvenpään
tutkimus Toronton suomalai-sista
osoittaa
Tämän päivän tyypillinen en-simmäisen
polven kanadansuo-malaine- n
on joko eläkeläinen
tai hyvin lähellä sitä oleva tai
1950-luvull- a maahan saapunut
keski-ikäine- n teollisuudessa ra-kennustoimessa
tai metsätöissä
toimiva ja yleensä kaupungis-sa
perheineen asuva henkilö
joka on hankkinut hyvän toi-meentulon
kovalla työllään ja
pureutunut ilmeisen hyvin "ka-nadalaiseen
yhteiskuntaan
Kanadansuomalaisten kult-tuuri-
ja järjestötoimintaan en
pitemmälti puutu sillä se tuli
mielestäni hyvin esille Ali Sadik-
-Oglin mielenkiintoisessa esi-tyksessä
Haluaisin kuitenkin
korostaa kanadansuomalaisten
työväenliikettä joka aikanaan
oli ilmeisesti suurin ja voimak-kain
henkinen vaikuttaja kana-dansuomalaisten
kohdalla Ka-nadaan
muutti ennen ensim-mäistä
maailmansotaa ja var-sinkin
v 1918 sisällisodcn jäl-keen
paljon henkilöitä jotka
olivat marxilaisen maailman-katsomuksen
dähdyttämiä Lä-hinnä
heidän toimestaan perus-tettiin
Canadan Suomalainen
Järjestö jolla oli yhteenaikaan
No 62 1975 Torrtal heinak 31 p - Thurtday July 31 VP Sin — Sivu 3
Nyyntiverohyvitys
uusista autoista
Ministeri Darcy McKeough Ontarion varainhoitaia ilmoitti 7
heinäkuuta 1975 ohjelmasta Joka hyvittäisi Ontarion vahittiis
myyntiveron kokonaisuudessaan tiettyjen uusien autojen osalta
jotka ostetaan rajoitettuna aikana Hyvitykset toimitetaan
ostajille heidän tehtyään hakemuksen jonka uusien autojen
myyjät alistavat Ontarion finanssiministeriölle Hyvitysshekit
lähetetään suoraan finanssiministeriöltä (Ministry of Revenue)
uuden auton ostajalle Autojen valmistajia ja myyjiä pyydetään
yhteistyöhön ja heille annetaan piakkoin
tarvittavia hakemuslomakkeita '
Hyvitykseen oikeuitaval anlol
1 Uudet henkilö- - ja farmariautot (station wagons) kohdissa
2 ja 3 kuvatut jotka on valmistettu Pohjois-Amerikas- sa
Pohjois-Amerikass- a valmistetuista osista ja rungoista
2 Uudet henkilöautot joiden paikkamäärä ei ylitä kymmentä
(lukuunottamatta Cadillaceja Lincolneja ja Thunderbirdejä
joiden sylinteritilavuus on 60 kuutiotuumaa tai enemmän)
3 Uudet farmariautot (station vvagons) joiden paikkamäärä
ei ylitä kymmentä moottorin kokoon katsomatta
Uusien autojen myyjät toimittavat luettelot kelpuutetuista
automalleista
Aika jolloin hyvitys maksetaan
Hyvitykseen oikeutettavat uudet autot on rekisteröitävä
Tieliikennelain mukaisesti alkuperäisen ostajan toimesta 7
heinäkuuta 1975 tai sen jälkeen mutta ennen 31 joulukuuta
1975 tai viimeistään mainittuna päivänä Alkuvaiheessa
hyväksytään hyvityksen alaiseksi myös autot jotka on
rekisteröity ennen 7 heinäkuuta mutta toimitettu ostajalle
heinäkuun 7:n ja heinäkuun 31 :n päivän välisenä aikana - - _~
nämä päivät mukaanluettuna
Lisätietojen saamiseksi voitte ottaa yhteyttä mihin tahansa' '
vaatimukset täyttävään uusien autojen myyjään tai paikalliseen
vähittäismyyntiveropiiritoimistoon (District Retail ""
Sales Tax Office) ' '['''
Ontario
Urheilua
l jatkoa 2:nelta sivulta)
teellä ja Bulgaria viimeinen 38
pisteellä
Leipzigin kilpailujen toisen
päivän tulokset olivat seuraa
vat:
110 m aidat: 1) Guy Drut
Ranska 2343 2) Thomas Mun-kc- lt
DDR 1362 3) Boris Pisic
Jugoslavia 1431 4) Efstratios
Vassiliou Kreikka 1434 5) Beat
Pfister Sveitsi 1464 6) Jouko
Kokkonen Suomi 1479
80 Om: 1) Luciano Susanj J
1478 2) Hans Henning Ohlert
DDR 1435 3) Rolf Gysin Sv
1486 4) Stavros Mermingis K
1487 5) Roqui Sanchez R 1491
6) Markku Taskinen Su 147
Kiekko: 1) Pentti Kahma Su
6396 2) Wolfgang Schmidt DDR
6310 3) Michel Chabrier R 5738
4) Nikolas Tsiaras K 5412 5)
Schenkcr Sv 4962
3000 m:n esteet: 1) Tapio
Kantanen S 8252 2) Frank
Baumgart DDR 8253 3) Spiri-do- n
Kondossoros K 8322 4)
satakunta paikallisosastoa haa-leine- en
kaikkialla suomalais-keskuksissa
Myös ns kansal-lismielisillä
oli järjestötoimin-taa
omine toimitaloineen sa-moin
tietysti uskonnollista toi-mintaa
Tämä historiallisesta
perinteesta johtuva toisaalta
työväenliikkeen jossa erityises-ti
kommunisteilla on ollut kes-keinen
asema ja toisaalta ns
kansallismielisen suuntauksen
välinen kahtiajakoisuus on ol-lut
hallitseva piirre Kolman-tena
elementtinä ovat olleet
toisen maailmansodan jälkeen
saapuneet siirtolaiset Hallitse-va
piirre on ollut hajanaisuus
ja ryh11611 väliset jyrkät ra-jat
Eräissä kaupungeissa on
ollut jopa kolme suomalaista
"haalia" Siksi onkin ilolla ter-vehdittävä
viime vuosina ta-pahtunutta
lähentymistä mikä
ilmeni m Kanadan Suomalai
sen Kulttuuriliiton perustami-sena
v 1971 sekä erikoisesti
lähiaikoina ilmestyvää ensim-mäistä
kanadansuomalaisten
historiaa mihin Kanadan edus-tajan
puheenvuorossa myös
viitattiin
(Jatkuu) -
Ministry of
Revenue
Arthur Msen
Mtnister
T M Russell
Ceputy Mmister
KAISTA HALVOISTA vällkaurtMmoteU
SUOMEEN Ja muihin palkkoihin
Skandinaviassa
suiuanaa Miss Pontson puh (416) 57-064- 0
Ibuouiekii jos uaiuaiicj
P Lawm Travel Lii
97 BAY STREET TORONTO 2
fTMf
JL
Gerard Buchheit R 8416 5)
Hans-Pete- r VVehril Sv 8J88 6)
Milan Vitasovic J 8396
200 m: 1) Antti Rajamäki S
2081 2) Josef Arame R 2103
3) Peter Muster 2118 4) Nikola
Istvanovic J 2138 5S Tziortzis
K 2212 DDR:n Jurgen Pfcnning
keskeytti
5000 m: 1) Karl-Hcin- z Lcitc-rit- z
DDR 1345 2) Lasse Viren
S 13310 3) M Koussis K
13346 4) Werner Maler Sv
13360 5) Stevan Vulovic 1
14036 6) Jca LcvaiUent R
14120
Seiväs: 1) Antti Kalliomäki
S 535 2J Patrick Abada R 520
3) Wolfgang Reinhardt DDR
510 4) Theodoros Tongas K
490 5) Heinz Wyss Sv 460 (Ju-goslavian
M Bizjak ci selvinnyt
aloituskorkeudesta 440)
4x400 metriä: 1) DDR 30488
2) Suomi (Hämäläinen Taski-nen
Karttunen Kukkoaho) 3-0- 639
3) Jugoslavia 30632 4)
Ranska 3070-- 1 5) Sveitsi 3
1037 6) Kreikka 31206
Kolmiloikka: 1) Pentti Kuu-kasjär- vi
S 1636 2) Lothar Gora
DDR 1634 3) Christian Vale-tudi- e
R 1603 4) Milan Spasoje-vi- c
J 1603 5) Georii Kaius S
1500 6) Toma Thomas K 1476
Keihäs: 1) Seppo Hovinen S
8148 2) Urs von Wartburg Sv
8106 3) Z Primorao J 7610 4)
Axel Katterle DDR 7590 5) Ser-ge
LeRoy R 7416 6) A Kapo-n- is
K 7216
Lontoon semifinaalin tulos-poiminto- ja:
Moukari: Valentin Dimitrcn--
J(ut
ko K-liit-to
7688 1500 m: S
Skovvronek Puola 3388 400 m:
David Jenkins Englanti 4569
Kuula: Gcotf Capes Englanti
2035 10000 m: Bronislavv Ma-linovv- ski
Puola 282600 Allan
Simmons Eingtanti 28276 Ma-rion
Haro Espanja 28310 Nils
Carlson Ruotsi 28358 Kor-keus:
J Wszola Puola 220 Pi-tuus:
Grzegorz Cybulski Puola
797 Esteet: Anders Gärderud
Ruotsi 8192 Keihäs: Nikolai
Grcbncv N-Uit- to 8582 800 m:
Steve Ovett Englanti' 1467
5000 m: Brendan Foster Eng-lanti
13306 M Ulimov N-liit- to
13307 Seiväs: Wladyslaw Koza-kievvi- cz
Puola 535 Valeri Boi-k- o
N-liit- to 535 Kolmiloikka:
Michael Joachimovvski Puola
1649
Tuloksia Torinon semifinaa-lista:
100 m: Pietro Mennea Italia
1030 400 m: Alfons Brijden-bac-h
Belgia 4535 Bemd Herr-man- n
L-Sa- ksa 4565 Kuula:
Ralf Reichenbach L-Sak-sa
2039 Pituus: Ulrich Koevvring
L-Sa-ksa
796 Moukari: Karl-Hein- z
Riehm L-Sa-ksa 7738
80 Om: Ivo van Damme Belgia
14638 Esteet: Michael Karst
L-Sa- ksa 82910 5000 m: llic
Floroiu Ranska 133516 200 m:
Pietro Mennea 2033 Keihäs:
Gheorghe Megelea Romania
8364 Klaus Wolfermann L-Sa- ksa
8030 Seiväs: Silvio Fran-quel- li
Italia 520 Kolmiloikka
Vaclav Fiser Tshekk 1661 Ca
rol Corbu Romania 1638 10000
m: Ilie Floroiu 29032
+++++++++++++++++++++++
03
Sydänlämpimät kiitokseni kaikille ystävilleni ja
erikoisesti Toronton Mieslaulajille muistaessanne
minua 60-vuotispäivä-näni
Kiitos myös kaikille
jotka otitte osaa mutta ette voineet saapua Teitä
kaikkia muistaen kiitollisena
!####L#eo Tuominen I