Vapaa Sana, July 28, 1945

              i - jJJH
i
"]
frivi
i
1 H
?-- iH lii
- jrf# !
M
' i
"r4J v WL
ff M- -
"X~53rfr~ ? (W7ii # --easT
MVU2 LAUANTAINA HEINÄKUUN M- P- SATURDAY JULY 28
VAPAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnleh-Canadla- n
Newtpper
Publlthed every Tuesday Thurt-da-y
and Saturday by The Vapaa
8ana Preit Llmted Toronto Ont
EINO UNHOLA Pretldent
VÄINÖ MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Edltor
Prlvatt Addrett of Pretldent:
4 Soho St Toronto Ont
Butlneta and Editorlal
Department
19 Huron St Toronto 2 B
Phone WA 7721
Reglatered aa seeond-clai- s matter
January 19th 1932 at tne fosi
Office Department Ottawa Ont
Subtcrlptlon ratea in Canada and
United Statea: Ptr Year $375 Slx
Months $200 Three Month $100
In other Countrlei: Per Year $500
Slx Month $250
Vanhaa Suomea
koskevia asioita
Norden-lehde- n toimitus kirjoit-taa
Suomen asioista ja sanoo maan
olevan monessa suhteessa mur-heellisessa
asemassa Se on aivan
kuin eristettynä muusta maail-masta
Senvuoksi saadaan sieltä
kovin vähän varmoja tietoja Har-voin
cnaä nähdään Suomen nimi
Amerikan 'sanomalehdissä vaikka
ennen Suomesta kunnioituksella
puhuttiin
"Olemme aavistaneet" sanoo
toimitus "että perussyy tuohon
eristykseen on Moskovassa "otak-suma
joka saa vahvistuksensa
Suomen kirjeestä jossa Helsln-Ki- n
Sanomiin kuuluva toimittaja
John Zldbäck sanoo että "Meitä
crinomattaln tarkasti valvovat
meille aivan vieraat voimat" Mit-kä
nuo voimat ovat sen hyvin tie-dämme
Se sama vieras voima on pitä-nyt
Yhdysvaltojakin peukalonsa
alla ja teettänyt tällä melkein mi-tä
on halunnut Europan sodan
aikana saattoi se määrätä teot Ja
suhtautumiset uhkauksella liittyä
viholliseen ellei tehdä niinkuin se
määräsi
"Välirauhan teon jälkeen luvat-tiin
huojentaa Suomessa sensuroi- -
on osaksi käynytkin
tänne tiedotuksia
Suomen vanhan nlltukan cm
nelstä Mutta samalla on pimitetty
suuri osa siltä mitä Suomen uusi
hallitus tekee Jos se edustaa to
dellista demokratiaa kuten halli
tukseen kuuluvat itse välttävät
miksi ollaan niin kovin arkoja sen
suhteen että annettaisiin muiden
kansojen tietää mitä Suomessa
tehdään?
"Tama uusi (kommunistinen)
hallitus on sanonut vanhan hal-lituksen
Ja sen virkamiesten syyk-si
Olemme saaneet tietää että
tuohon ryhmään kuuluvia on tuo-mittu
sadottain toimittamistaan
teoista Mutta tuomittujen nimet
pidetään salassa el taalla aina-kaan
o'c nähty tiedotuksia siltä
ketä ne ovat Ulkomaille llmoltt-taa- n
vain että niin Ja niin monta
on tuomittu — Niin kauan kala
Helsingissä vaikuttaa venäläinen
kontrollikomitea ja niin kauan
kuin Porkkalan venäläiset tykit o- -
vat uhkaamassa Helsinkiä on Suc- -
ml ainoastaan venäläinen käskyn-alaisuude- n
maa Ja kommunistit
ehtivät sillä alkaa Suomessa ottaa
venäläisten avulla kaiken vallan
käsiinsä"
Nain sanoo Nordenin toimitus
Joka selitys tietysti on totta silli
kommunistiset ministerit Suomen
hallituksessa ovat Venäjän halli-tuksen
täydellisen määräysvallan
alaisia Ja taalta Amerikasta yi
lytetään heitä siten toimimaan Ja
tekemään Siinä nähdään "suoma-laisten
kommunistien epärehelli-syys"
täydessä kukassaan
Tri Alfred Bilmanls on kirjoitta-nut
kirjan "Baltic States and
World Peace and Security Organl-zatlo- n"
Kirjaa Jakaa Latvian Isän-maallinen
yhdistys Kirjassa st- -
! lostetaan tapahtumiin perustuvas- -
ti että Latvia on kaiken alkaa
koettanut pysyä rauhallisissa suh-teissa
Venäjän kommunistihalli-tuksen
kanssa mutta ei ole siinä
onnistunut
Baltian maat erikoisesti Latvia
juontuu aina pronssiajasta saakka
silla latvialaiset ovat maassaan a- -
suneet aina vuodesta 1500 ennen
Kristusta Historialliselta kannal-ta
katsoen ovat latvialaiset saa-neet
olla milloin minkin vallan
määräysten alaisuudessa — Ruot
isin iansKan aassan ja venäjän
Saatuaan nauttia hetken alkaa
itsenäisyyttä on maan kohtalo
nyt pahin sillä Venäj on sm
täydellisesti kukistanut sen vuok-si
vetoaa Latvia uuteen Kansojen-liittoo- n
Jonka valtakirjasta pää-tetään
nälna päivinä Potsdamissa
ja anoo sen oikeamielista apua
vapautuakseen Venäjän vallan
alaisuudesta
Kun Lenin vielä cli kcholttl hän
ylintä Kommunisti johtoa että se
pysyisi hyvissä suhteissa Suomeen
Baltian maihin ja Puolaan tekisi
niiden kanssa rauhan Ja eläisi so-vussa
ja rauhassa niiden kanssa
sen bolsheviktsen periaatteen mu-kaan
että jokaisella kansalla en
oikeus Ilse hoitaa asioitaan
Tuon periaatteen on Stalin pol-kenut
Jalkalnsa alle ja vallannut
suuren osan Suomea Baltian
maat suurimman osan Puolaa
Bulgarian Romanin ym ennen
vapaita maita
Journal-American- ln toimitus
kirjoittaa maan korkeimmasta oi-keudesta
Ja sanoo että tuomarien
el korkeimmassa oikeudessa pitäi-si
olla mikään "poliittinen komi-tea"
Jollaiseksi Roosevelt sen
muutti pakolttaessaan tuomarit
eroamaan ja nimittäessaän tilalle
miehiä jotka tottelivat FD R:n
tahtoa ]a määräyklä
Korkeimman oikeuden tuomarit
ovat tällä hetkellä kalkki Roose-veltin
politikoimisesta johtuneita
nimityksiä paitsi yhtä Se el anna
kaunista kuvaa maamme korkeim-masta
oikeudesta huomauttaa
Journal-American- ln toimitus
Sibelius kaipasi vain
sikaareja
Tukholma — Jokin aika sitten SI-btll- us
t txlel la oli hioman tyjtymäton
oloona lian el nimittäin katkonut
selvlytvvänsä 1111 niukalla slkaarl-annoksell- a
jonka hän at tupaV'a-kortillaa- n
"AftonbladefMehtl tieilolttaa yllä-olevan
HeMnjin Kirjeenvaihtajana
kertomana Kirjeenvaihtaja kertoo
kuulleensa asian enuiltä Sibeliuksen
lähimmistä tavista Joka samalla
oli maininnut että Sibeliuksen mieli-piil- e
slkaarlkysj-m}Kess- a tuli sit-temmin
viranomaisten tietoon Ja nä-mä
antoivat hänelle niin suuren H-saanno-ksen
kuin hän katsot tarvitse-vansa
Mutta tämä onkin ainoa Kerta jol-loin
ulen kuullut Sibeliuksen ilmoit-tavan
tyytymättömyyttä ny k) isin
vallitsevia olosuhteita kohtaan tote-aa
kertoja lopuksi
"Aftonbladet" on huomioinut Sibe-liukseen
kohdistetun englantilaisen
tloltteen mjös myötämielisessä pää-kirjoitukses- sa
alleviivaten llnä lä-hinnä
toimenpiteen aatteellista mer-kit)
stä Se on ooltuksena siltä suu-resta
Intressistä Jonka englantilainen
mielipide yhtäkkiä on rystynyt osoit-tamaan
"Finlandian" luojaa kohtaan
Ja merkkinä kulttuurisiteiden uusi- -
Pois matolta — Philadelphia Evenlnj Bulletin
Pakinajuttuj
Muutama päivä sitten oli meidän
lehdessämme tässä Vapaa Sanassa
präntättynä eiäs tieteellinen Kir-joitus
Jossa Käsiteltiin antropolo-giaa
(os oppi Ihmisestä) Ja rotuky-svmyksl- a
Kirjoitus on laadittu erään
tunnetun WashlngtonIssa DC ole- -
60000000 vuotta
vanha
1'rlnretonin yliopiston paleontolo-ginen
retkikunta suoritti kaivauksia
v 1917 VVyomlnglssa Eräs retkikun-nan
nuorista työmiehistä löysi möh-käleen
vihreänharmaata hletaklveä
Niin paljon hänellä oli ammattimie-lien
silmää että hän näki möhkälees-sä
kivettyneitä luita Mutta ne olivat
niin pientä että hän nakkasi möhkä-leen
syrjään Sitten hän ajatteli
asiaa tarkemmin Ja otti möhkäleen
Ja vei sen retkikunnan johtajalle eri
Jepsenllle Tri Jepsen havaitsi myös-kin
kivettyneet luut mutta el tiennyt
tanoa minkä eläimen luut olivat ki-vettyneet
santaan Hän lähetti sen
vuoksi möhkäleen Amerikan Luon-nonhistoriallisen
museon mainiolle
preparaattorille Albert Thomsonille
Möhkäleestä tuli Thomsonille val-kein
tehtävä niitä hänellä oli kos-kaan
ollut Hän varusti työkaluiksi
itselleen purasimia jotka teroitettiin
niin voimakkaiden mikroskooppien
alla että ne nävttlvät luudanvarren
vahvuisilta Kuukausi kuukauden
jälkeen hän sitten kaiversi ja raa-putti
purasimillaan Vihdoinkin tuli
luuranko kokonaisuudessaan eroon
kivestä ja sitten sen sai tri Jepsen
uudestaan Käsiinsä
Kesäkuun alussa 1938 tri Jepsen
ilmoitti että luuranko oli noin ro-tankokol- sen
alkuapinan joka on su-kua
nykyisin elävälle lemur-elälmel-l- e
Joka on elänjt paleozolsella Kau-della
noin 60000000 vuotta sitten
Luurangosta puuttui vain muutama
varvas Ja on se tri Jepsenln tietä-män
mukaan täjdelllsln luuranKo
mitä on tavattu tuolta kaukaiselta
alkaJakolta Luuranko on ksltylsl-n- ä
luina mutta sen kokoamista yh-deksi
kokonaisuudeksi el lainkaan
vrltetä koka luut ovat liian hennot
Mutta Jokaiesta luuta tehtiin piir-ros
Ja niiden avulla suunniteltiin
kuva luuransosta ja eläimestä koko-naisuudessaan
Toistaiseksi on eläin
nimetön mutta sille annetaan nimek-si
kreikan-- tai latinankielinen nimi
Joka merkitsee "terävää hammasta"
Kun eläin nävttää olevan sukua
lemurllle on tri Jepsentltä kysytty
onko uul lovtö kenties kalkkein van-hin
tunnettu ihmissuvun esi Isä Tri
Jepsen sanoi ettei hän sitä usko
Muutamia vuosia takaperin olisi ollut
muodinmukaista otaksua tätäkin
sillä silloin ajateltiin Ihmisen polveu-tuvan
protolemuroldlsesta kannasta
Mutta nyt vertaileva anatomia kai-lltu- u
syrjäyttämään lemurlt Ihmis-ten
alkukantana ja asettaa tilalle
pienen puissa elävän Tarlu-nlmle- n
yöelälmen Joka syö käsistään syn-nyttää
yhden Jälkeläisen kerrallaan
Ja Jolla on peukalo kämmenessä
toisten sormien vastapäätä kuten Ih-miselläkin
rolsesta yli sodan rakentamien raja-aitoje- n
"Täten saadaan muistutus
myös siltä ettei "Finlandian" luojaa
saa katsoa kuuluvaksi sotarikollis-ten
Kategoriaan"
van tieteellisen laitoksen ylikuraat-tori- n
mukaan Sen oli toimitus met-sästänyt
Jostakin Ja luulemme ettei
Vapaa Sanan toimituksella ollut suu-riakaan
ansioita sen alkuperäiselle
yntvmlselle — Mutta tylsän par-Jaustulv- an
se sai siltä niskaansa
Kirjoitus oli meidänkin mielestäm-me
puhtaasti tieteellinen jossa ver-tailevan
historiatutkimuksen ja ant-tropologi- an
mukaisesti käydään läpi
ja todistellaan erilaiset rotueroaval-suuksie- n
vaihtelut pitkien historiat-lite- n
ajanjaaksojen kuluessa
Siirburylalnen "Vapaus" on siltä
kuitenkin päässyt sellaiseen kum-maan
käsitykseen että se olisi pöllit
tinen kiistakirjoitus!
Kuinka sellainen käsitys on s) n-tn- yt
on vaikea ymmärtää Mutta
karkeasanalsen polemiikin tai par-jauksen
on lehtiriepu sen johdosta
kuitenkin värkännyt VärkkääJä el
nähtävästi ole lainkaan ymmärtänyt
kyseessä olevan kirjoituksen sisäl-töä
eikä tarkoitusta
Voisi kysyä mitä hän on Juonut?
tai onko kuumat Ilmat olleet vaikut-tamassa
tms
Atnropologlan tutkijat kyllä selit-tävät
että siirtolaisista huomattava
oa potee ns nuoruuden tylsistymis-tä
Ja kun ajattelemme kuinka tylä
ja karkea "Vapauden polemiikki on
niin on syytä pelätä pahinta
Edellämainitun ttedealan tutkijat
selittävät: Tylsistyminen (dementia
praecox) jakaantuu kolmeen osaan
seuraavasti Hebefreenlnen muoto
jonka tunnusmerkkinä on
epärehellisyys Ja Juoppou
nlnen muoto Ilmentää Impu
(pakottavia) tekoja harha-alstimuk-sl- a
Ja kieroutumista Kolmanneksi on
paranoidinen muoto Joka tunnetaan
myöskin ajatuksen harhautumlslsta
että pitää Itseään jonakin suuruute-na
Joko diktaattoreina krlstuksina
tai Jumalanäitinä tm s Ja käyttää ou-toja
kummallisia sanamuotoja
Nuo kalkki oireet Ilmenevät "Va-pauden"
polemiikissa Ensiksikin sll-n- ä
on epärehellisiä väitteitä meidän
lehteämme vataan outoja sanamuo-toja
Ja harhautumista — aivan hako-teille
Fl meidän tapamme ole väännellä
asioita etenkään tieteellisiä tosiasi-oita
mutta Kommunististen suurmies-te- n
Keskuudessa sellainen mielival-taisuus
on aivan ieltä ollut aina
Kuuluisa kommunlstlakltaattorl
Martin Hendrlckson Joka elämänsä
loppuvuodet vaikutti Venäjällä Kulki
ennenalKaan tällä mantereella pelot-telemassa
Ihmisiä "Keltaisella vaaral-la"
Ja siinä sivussa "mustallakin vaa-ralla"
Hän saarnat kiinalaisen ro-dun
Amerlkaan laskemista vastaan
selittäen mm heidän olevan sellais-ta
nopeasti lisääntyvää rotua että
pian on koko tämä mantere täynnä
alhaista mongoollalalsta rotua
Kommunistit muuttivat kuitenkin
suuntaa ja Martti-set- ä kierteli taas
haukkumassa amerikalalsla siltä et-tä
pelkäsivät mustaa vaaraa siis ni-van
päinvastoin kuin vähän aikai-semmin
Sellaisia vaihteluja on saanut ai-kaan
kommunistien oma "rotuteo-ria"
ja samoin heidän monet muut-kin
teoriansa
Meistä tuntuu että he kaikkine
"Vapaukslneen" Ja Marttelneen teki-sivät
vllsalmmln kun pitäisivät suun-sa
kiinni sellaisista asioista joita ei-vät
näy ymmärtävän
— K- -rl
VI Ala sano vaaraa
todistusta lähim-mäisestäsi
Tuon vanhan mutta yhä edel-leenkin
paikkansapitävän sanan-parren
pitäisi muistaa niiden jot-ka
jatkuvasti hyökkäävät osuu-stoimintaliikettä
vastaan Aikaisem-min
on tältä paikalta mainittu
mitenkä tässä maassa on perus-tettu
erikoinen Järjestö nimeno-maan
mustaamaan osuustoiminta-liikettä
Luultavastikin tämän jär-jestön
toiminta on nyt ulotettu
tänne pohjoisiin keskivaltloihln-kl- n
päättäen niistä radiopuheista
mitä eräältä Jarvlenpään asemal-ta
on viime viikolla esitetty
Meillä el ole mitään sitä vas-taan
että osuustoimintaliikettä
arvostellaan Jos sitä tehdessä py-sya- än
tosiasioiden puitteissa mut-ta
valitettavasti se henkilö joka
on "arvostellut" meidän csuustol-mintalllkettä- me
erikoisesti ja kaik-kea
osuustoimintaa yleisesti ei ole
muistanut otiskossa mainittua oh-jetta
Silla kalkki ne väitteet mlta
kysymyksessäoleva radiomles on
osuustoimintaliikettä vastaan pitä-missään
puheissa esittänyt ovat
tuulesta temmattuja niissä el ole
ollut totuutta siteeksikään Osuus-toimintaliike
kestää semmoiset
hyökkäykset silla ainakin Keskus-osuuskunta- an
järjestyneillä osuus-kunnilla
on varma ja tietoinen
kannattajajoukko joka on kestä-nyt
tuulet ja tuiskut mutta sääli
semmoisia ihmisiä Jotka turvautu-vat
vääristelyyyn yrittäessään mus
tata liikettä Joka el helta miellytä
—Osuustoimintalehti
Suomi-Tansk- a maa-ottelu
yleisurhei-lussa
HELSINKI helnäk 18 — Maaot-telu
yleisurheilussa Suomen Ja
Tanskan välillä suoritettiin seuraa-vin
tuloksin:
Kolmiloikka: Hannes Sonck S
1433
Keihäs: Matti Järvinen 6800
Kiekko: Veikko Nlkku S 43
5000 m: V Heino S 1438
100 m: Suni S 112
200 m: Börje T 223
400 m: Sörensen T 484
1500 m: Andersen T 352
Seurasi sitten Jännittävä vies-tinjuoksu
4 x 400 Sen voltti Tans-ka
03 sek Suomalaisten ankkuri-na
Juoksi Björklund Ja tanskalai-silla
Sörensen Tanskalaisten aika
319 shomalalsten 3193
Suomi voltti ottelun pisteluvulla
rilst vastaan
maan poikia parein
set taas olivat lyhemmillä mat-koilla
parempia
Eräältä suomalaiselta urheilijal-ta
kysyttäessä mitä hän piti tans-kalaisista
urheilijoista vastasi tä-mä
että he ovat kerrasaan reiluja
kllpakaverelta Ottelu muuten suo-ritettiin
kesän kuumimpana päi-vänä
31 astetta Celclusta Kilpai-luja
oli seuraamansa 3000 henki-löä
Jalkapallossa kohtasivat toisen-sa
Viipurin Sudet Ja Kuopion Pal-loseura
Sudet voittivat ottelun tu-loksella
2—1 Tama ottelu suoritet-tiin
Helslnkissä viime sunnuntaina
15 p Radlotiedot poiminut HH
Sovittelurauhaa ei voida
ottaa esille ensikaän
Senlaisen ajatuksen on ilmaissut
Kiinan tVashinfftonlssa oleva
lähettiläs tri Tao-nil- nf
Washington helnäk — Kiinan
Vashlngtonlssa oleva lähettiläs tn
Wet Taomlng on lausunut senlal-se- n
ajatuksen että sovitteleva rau-ha
Japanin kanssa el saa tulla
kysymykseenkään Japaniin näh-den
on pysyttävä samoissa periaat-teissa
kuin liittoutuneet toteutti-vat
Italiassa Ja Saksassa että vaa-tivat
ehdottoman antautumisen
Voimallinen liittoutuneiden hyök
käys merlsaarto sukelluslaivat ja
jatkuvat lentohyokkaykset ahdis-taa
Japanin senlaiseen asenteeseen
että sen on alistuttava ehdotto-man
antautumisen vaatimukseen
vaikka Japanin sotaloordlt mitä
puhuisivat
—NO 21 — ga
NlMIPXivix
28 p lauantaina Atso Haak0
29 p sunnuntaina Uolevi Uetl
30 p maanantaina Asta erlkJ 0„
31 p tiistaina Helma Hl„ni
1 P- - elok keskiv Maire Gerd 2 p torstaina Kimmo Holger
3 P perjant Meeri Mrls M„Jtf 4 p lauantaina Toivikki Veen
Kun pyrstötähti iski
Amerikaa
smlkiaopuTaavtuluatltaohttaaamennsoviniaeAeltäsmvekuenitoniresikdiuaaetlnamkpsoiianeththäetöemnutnaannitsieikrnsietettuaans-
Ne Jotka uskovat pyrstötähti-kertomukse- n sanovat sellaisen ka-tastroo- fln todella tapahtuneen
Pyrstötähti tuli ne sanovat poh-Jolslanne- ltä ten Tulipalo tuhjaonllsaia olivuolseiiamutaint häntä kulki yli Albertan Ja Sas-jcatchewa- nin North Dakotan jaKuMninsneesoktualnki qu se suurempi kuin kuu ja kulkie lsiaeasknaayvliakIslllinoisihnirmoulikssei mtuaiuvtataunua: pSaeinnoesdtielljäo keuulkeellvaakultukllijkaunuamaaluIehitua Ja Itse tulipallo kaasi metsiä aivan kuin tulitikkuja
Kentuckyn yli kulkiessaan se sruyotyhtotikentpäatlamJoailalan kassuvuoninamttioemhea-t snumuirtitlalianen SruavouhvouorTllelnanessseuelsastati t£ie vuoriston kalliolta Ja klvia Kua
Tulipallo kulki eteenpäin 144000 mallin tuntinopeudella vaikutti maan vetovoima siihen silla ta- valla että palava pallo tuli }ha lähemmäksi maata kunnes se suistui maahan Virginian Ja ke-skisen
Georgian paikkeilla Ja hau-taant- ui monen mutiin syvyyteen maahan Isku oli niin kova että
se tarlstyttl maapalloa
Palava pallo eli pyrstötähti ei ollut kiinteää ainetta metallia tai
kiveä vaan kuului siihen suuri
Joukko meteooreja monet niistä
kolmekin kertaa niin suuria kuin
tavallinen kaupungin katuvaliea
ala Komeetta oli kumminkin mu-odolleen
pyöreä Ja vähintäin 4C0 mailla laaja Jos Ihmisen kalkki
pommit Ja pommitusvallneet vo-itaisiin
yhalstaä yhdeksi kokona-isuudeksi
mitä hän aikojen kulue-ssa
on saanut toimitetuksi el ni-iden
yhteistulosta voisi verrata tu-ohon
palavaan helvettiin Pyrstö-tah- ti
hävitti kaiken elollisen el-ämän
ja kasvillisuuden laajalla a-la- lla
kulkutiellään Kaikesta siitä
mitä oli elollista kummassakin C-arolinassa
Georgiassa Itäisessä
Tenneseessä Ja Kentuckyssa vain
pieni osa jäi elamaan Ja silla a-lue- ellä
joka ulottui Quebecista
Kansasiin täytyi tuhon olla suu-nnattoman
suuren
Silloinen ihminen joka näki
tuon kaamean tuhon ajatteli
luonnollisesti jos hän eloon ta
että maapallo häviäisi
Me saatamme vain aavistaen
" telia siltä suunnattomasta ta-ihtuma- sta
sen vaikutuksesta
jnerikaan Muta tiedemiehet s-anovat
että samallaista voi viel-äkin
tapahtua Ja on osittain Fl
nemmässä muodossa tapahtunu-tkin
Kun kesäkuun 30 p 1908 kello
7 aamulla siperialainen maanvi-ljelijä
Semenov Istui kotinsa po-rtailla
pohjoisessa osassa Sipema
näki han poholsella tahaalla s-inertävän
värisen palavun pallcn
suurempi kuin auringonkesa py-örivän
Ilmassa eteenpäin Se syö-ksyi
maahan (Jenisei Ja Lena 'okien
väliseen villiin seutuun Missä se
putosi maahan siellä nähtiin p-alavan
lieskan kohoavan maasta
nousevan llekklpatsaana taivas
kohden luo liekki oli 50 nuUa
päässä Semenovin kota rauta
sen aiheuttama kuumuui oa s-- a
tavattoman suuri että Semenot o-lu- ullut
pukunsa syttyneen Pe-rnaan
Vähän ajan kuluttua ta-pahtui
hirveä räjähdys lonka i-lmavirta
heitti Semenovin !suä
taan: loi hänet tainnoksiin ia ra-joitti
hänen talonsa
r-- ii nn1ti m ! i tuo r
ÖUIUUUU suuiuiau
Jähdys tapahtui vartioitti LusC£
kan niminen paimen i-- ~ f-Il-mavirta
iski porolaumaan hi"'-t- l
ne niin että vain muutata PJ
lanelta ruhoja Jälestäpäin lovet-tiin
Profesiorivitsl
— Profesorl näyttiä k-v- in
iJ"-levält- ä
jokin uusi problen) 1
--
tä
— El el probleemi mUtin vn
Ihmettä olen unohtanut ntti --
voi liti nyt muistaa
— Kenties professori "
unhoittanut mitään ~
— Ah kiitoksia KUtoito M£
paljon juuri senhän atti
unholttanut