1953-10-24-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KÄUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEBTl)
ISEKKl, the only ^"iiniish Uterary weddy In Caiiada
Foblished and printed by the Vapaus Publishing Company
Lhnlted, 100-102 Elm Street West. Sudbuiy, Ontario.
Registered at the PosJ Office Department^ Ottawa, as
second class matter.
Xiiekkl Ihnestyy joki»isen viikon lauantaina 12 sivuisena.
aisSltäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TIEA1TSHINNAT: THDTSVÄItTOIHIN:
1 vuosikerta ..... .$4:50
6 kuukautta . . . . . . . . . . 2J^
1 mosQcerta .(3.50
• kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
9kuii^fcautta . . . . . . . . . . 1.25
L U O M E E N lAMOVAUJi UUKOMAIIJLE
X Vttoslkevta ....^.....$5.00 ? 6 ku^käutto . . . . . . f . . . 2.75
'9&8eQttili palstatuumalta. cBblvinkiitoä^
leaooanllmoitus $3.00 Ja-aenr «hteydei^ j i i l B u^
"rtisy. tl.00 Ja kiitois:$9.00r Kirjeeimdhtoiimöiiukset $1.^^
Srikoishlzuiai.pysyvistä i&ttoit^^ THapftfeJInHrtttajien
onlähetettäv&xnakni etukäteen; V "
UekkUn alotue.Jdrjoit^cset osoitettava:
Kaikki Z4eki]]e tarkoitetut maksuosoitukset- on ostettava
IJcDS^tajan. nimeen: Vapaus^PuUishing^'^^
HiMtaatajftvJ» paiitfj»; .Vapäns^Pul^lishiäg^^Conqpany X J ^
ted, 100*102 Elm Street rWes^Sudbiuy»Ohtäzlo.:
Toimittaja: J . Wl ^aazL
Asiao^ehille inyönnetääa 15 prosentinijpoik^
p.o.BOl;eo L I
Äidm M
Maanantaina Sudburyssa haudatun
Katri Miettisen tytär, joka ei
ollut tilaisuudessa saapumaan äitinsä
hautajaisiin* Yhdysvalloista, lähetti t i laisuuteen
allaolevan runon, jonka U n -
tanid Mäkelä lausui haudalla.
Syksyn tuuli—r vieno tuuli
kuolon viestin kaukaa tuo.
Loppuneeko konsaan • - -
kyyneleitten vuolas vuo? •
Sammui äidin kirkas sUma,
kuihtui hymy suloinen.
Syksy tuli, halla vei —
ainuttansa ootellen.
Ei päässyt liki Snokaimn
— ei kättä käteen
— ei lohdun sanaa luokse
rauhan virttä laulanut.
Oiikävätäl
11 rohic
Ibimituksen laiiiita •. - • • . . . •' ••> ^
Olemme taas saapuneet vuodenaikaan, jolloin Juonto 'sur-'
. k a s t u u ja lopulta jää talven kylmän yaipan alle. Tosin aina-
Ocin täällä pohjoisessa on vielä oltu siinä onnellisessa asemassa,
että ilmat ovat olleet kesäisen Jämpimiä, mikä on^hyvin mer-ikillistä
ja harvinaista tähän aikaan vuodesta.- n
Mutta kesäisistä syksyisi§tai ^ilmoista liuoKMättätkylmä
talvi on edessämme j a elinkustannusten jäiflämen Kohoaminen
, saattaa monet ihmiset ajattelemaan hyvin Väcaviha tulevaisuutta.
Näyttp siltä, että eJJBfcustannuks^tkohba^
V leen ilipan, että jvallassaolijain l a h o l t a kiinnitct
. sep,v^atlm^a huon^ipta.^ Korea»,sotakin o
mutta silti nielevät asevarustelut.suuria-sunimia i^^^^^
jotka oikein käytettyinä riittäisivät huöjentaixiaah -VähaVä-
. ikisten raskasta taakkaa. /
Veroja ei voida kohottaa näin.rauhan aikana aiväh mahdottomuuksiin,
mutta hallitusten on saatava varoja, asevarusteluun.
Näitä varoja-vedetään siis muista lähteistä. Vielä
pn paljon asuntoja — koteja vailla olevia ihmisiä, tarvittaisiin
paljon sairaala- ja koulutiloja, työtä työttömille, parempaa
avustusta j a huolta vanhuksille, parempia opintomahdollisuuksia
nuorisolle, mutta niitä ei voida järjestää> kun n i i hin
tarvittavat varat käytetään lentokoneiden, sotaaaivöjen j a
aseistuksen valmistamiseen. Miljoonia dollareita,-jotka voitaisiin
käyttää tässäkin maassa yllämainittuihin yleishyödyllisiin
tarkoituksiin, uhrataanelämän kustannuksella kuoleman
kylvöön. Nuo miljoonat tuhlataan vihan lietsomiseksi
ja peloitteluksi toisia kansakuntia vastaan, vaikka niillä voi-t^
js^in lievittää huomattavalla tavalla tavallisen kansan ela-n[
J&*ä ja saattaa monille ihmisille esimerkiksi turvallinen V
huus j a nuorille kunnollinen kasv^-atus j a elämänvarmuus.
KcHrean 4ota pn loppunut, mutta uutta Koreaa etsitäanjkai-kella
tavalla. Sensijaan, että radioissa, sanomalehdessä ja
muissa tiedonantovälineissä edistettäisiin sopua jä 3^tävälli-syyttä
kaikkia kansoja kohtaan, käydään niissä ällöttävää
vihäkampanjaa eri kansoja vastaan. Olisi todella aivan kauhea
paikka, jos eivät sodanlietsojat löytäisi taas u^tta kohdetta,
jolla voitaisiin kiristää hallituksilta miljoonia uusia
asetilauksia varten, joista hyötyisivät ne suurporhot, jotka sanelevat,
hallituksille, mitä on tehtävä. Parjaukseen jä asevarusteluun
löytyy rahaa helposti, mutta kun tulee kysymykseen
esimerkiksi uusien koulujen rakentaminen taiJ:^nhojen,:
isontaminen, niin sellaiseen ei löydy rahaa. Siis la^leji, koko;
tulevan sukupolven kustannksella varustaudutaan ^sotaan ^ -
olematonta vihollista-vastaan. Mitä ss meille kuuluu, minkälainen
elämäntapa jollakin toisella kansakunnalla on? Eikö
olisi paljon tärkeämpää pitää huoli siitä, että oma elämäntapamme
olisi moitteeton, sellainen, jossa jokaisella kansalaisella
olisi huoleton lapsuus, hyödyllinen nuoruus ja turvattu
vanhuus.
On ikävällä todettava, että meidänkin maassamme on vielä
tavallisia ihmisiä, jotka elävät kättensä työstä j a tuntevat
jokä paikassa sen puristuksen, minkä sotavarusteluihin sysättävät
miljoonat aiheuttavat, mutta silti kulkevat niiden so-danl^
tsojien vanavedessä, jotka tällaisesta varustelusta kahmivatmiljoonia.
Tällaisia ihmisiä ei voi muuta kuin surkutell
a — ja sellaisia on vielä suomalaistenkin keskuudessa. He
kai ajattelevat, että liittymällä sodanlietsojien kuoroon he
vor^^t saada päänsilitykseen niUtä ihmisiltä, jotka haluayat
syöstä maailman ja koko ihmi^unn^ sodan jalkoOiiii.
Mutta huomattavasti enepc^^
Oman käsi kaukaisempi,
vieraan ompi lähempi.
Hellien ja vaalivastl
ftautaan äidin laskevi.
Oi ystävät!
Aatoksissa ainokaisen
muisto rakas askartäa,
—• ralikautta suurimpata
osaksensa tokko saa . . .
Murheen virttä väräjääpi
sydän lapsen suruisen.
Kelta^ekdet kahisevat
lähtöänsä oottaen ...
Kukat kauniit kummullesi,
rauha haudan leppoisen.
TMtäenhenki kauas kantaa
multa viiitie terveisen.
Nuku, nuku, äitikulta, ' * 's
levon oUtansairitiut. ^
Löppiineet on tuskat suita. '
Aika tasaa kaihon tulta f -
RAKKAUDELLA TYTTÄRESI.
Valkoäioisia oli Afrikassa
tuhansia vuosia sitten
Eräässä maalaistalossa Windhoekin
lähellä ixjunais^ A f rikissä, on tehty löytö,
joka viittaa siihen, että valkoihoisia
on ollut Afrikassa monia tuhansia vuosia
sitten. .
Hiekkadyynien peittämissä -räntamal-mikallk)
issa, jotka ovat olleet hiekan
peitossa jo ennen bushmannieii.jä muiden
alkuasukkaitten saaputnista^^ paikalle,
pn tavattu varsiii kauniisti joiirretty-
Jä ihimsten j a vilBen eläinteii jällda- :
Lounais-Afrikan valtion M o & o l d g i J :
Esterhuyze sanoo, että jalanjäljet e^
tavat epäilyksettä valkoista rotuäj Tällaisia
jalanjälkiä on mainittuihin kallioihin
hakattu tuhansia. Ne kuvaavat
sekä aikuisten että lasten jalanjälkiä,
minkä lisäksi joukossa pn kaikenlaisia
eläimiä leijonasta strutsiin. Esterhuyze
pitää löytöjä tärkeämpänä kuin ne k a l liomaalaukset,
jotka löydettiin eräästä
luolasta Omarurun läheltä Lounais-Af-rpLassa
imiutamia viiös|Et:^tehi ;
Perunapaistikkaät, siähporsaat j a t y töt
ovat samanlaisia: niitä aina valitaan,
mutta lopulta kaikki kelpaavat.
eivät moisia päänsilityksiä kai{)aai He
tekevät arvokasta työtä'vointinsa mukaan
vakaasti luottaen siihen, että heidän
toimintansa kantaa kerran hedelmiä,
sodat siirtyvät muistojen joukkoon.
Tulevan sukupolven kiitos siitä, että
meidän sukupolvemme saa toiminnal-lasui
^ a t loppumasi suun-arvoisempi
kuin tämäa sukupolven sor
danlietsojain kiitos siitä, että jotkut
rneistäkin, tavallisista ihmisistä ulvovat'
heidän mukanaan. . IHfSlriiJiTirTm*», säs tämä
mielessänime ja toim&aananie yhä
en^ievanä .tamoU^ 0 1 ^ ^
K i r j . paroni A L L A R D , Stop VVar-liikkeen
UROd-PAiN Puolustusyhteisö on ottanuHehtL
ei Euroopan puolustamista, vaan Euroopan^
liskon puolustamisen toista vastaan! Sen perjS ^
rä: se penistuu ^>"p6pän organisoituun, hyi^svtS
tyneeseen kahtiajakoon.
Haluaisin selostaa, mitä osaa käsitykseni niak
tyjen tulisi näytdlär-tämän kahtiajaon edessä
halutaan pakottaa. '
Olkaamme johdonmukaisia itseämme kohtaan ja •
saarnaamme. Aseiden käyttö kansoja vastaan i-S
tahansa ei ilmeisestikään ole veljellistä käyttäytS
kapa veljemme tekisivätkm meille pahaa. Matteus
tkeliumissaah hyvin selvillä tästä kysymyksestä"-''^
sanon teille; rakastakaa vihollisianne ja nikoilkaa
edeistä, jotka\teitä vainoavat, jotta olisitte taivaalliseir
lapsia, sillä lian antaa aurinkonsa paistaa niin nalui
hyvillekin, j a antaa sataa hiin vanhurskaille luin
Sillä jos te rakastatte niitä jotka teitä rakastavat;mi#
teille siitä on? Eivätkö publikaanitkinvteesamoi^^^^^
; . Siksrkärshn^ Sosiali-KristiUisenl
k a t p l Ä tärkeimpänä t»disteluiia
patf • ^P^ii^^ tarpeellisuuden puolesta se^
a t ( ^ liityttS^
kyudeij^ii maan voiman hankkia aäl
JSuroopaiL Puolustusyhteisö (luvussa 107 ja _
teessä^ 2) pidättää ^ e i l e e n oikeuden käyttää ©i^
simpiä aseit^ii atpihi-; ja kemiallisia aseita; YKln
maittemme hallitukset ovat kukin osaltaan vastuni
mitä on tapahtunut Koreassa. He ovat kieltäneet t.
fleensa bakteeriaseeseen. Mutta minä asetan kaikie?'
sille ihmisille seuraavan kysymyksen: eivätkö nam! ^
hallitukset ole kerskuneet sillä, että heillä on suuret
sekä atomiaseita että kaikenlaatuisia mikrobeja?-^
kristityiltä^ mätkÖ he ole raukkoja teeskentelijöitä,
•kuultuaan lukuisia paavin ja piispojen kansanmurhia
varoituksia, suostuvat Valmistamaan tuomittuja asfi
Sillä Evankeliumin hengen mukaista on, että valmiste
nen rikokseen pn jo rikös, vaikkei se tulisikaan loppuia
tetuksi.
,^ , ,1^^ k3^ymyisen. henkilökohtaii
^liftyn.^ ole vielä koskaan saanut
- tyj^yttayää yastäustä.slhi^ yhä edeileenv
; sl teologit yksimielisesti pitävät miestä, joka elää aTJo
sai. yhteydessä naisen Jcanssa,.suuresti syntisenäj kun
toin miestä, joka suostuu tappamaan satatuhatta
vielä vpida tuomita . . . Nopeuden aikakautena toi
me, että teologit tekisivät ponnistuksen viedäkseen
eteenpäin, jotta siitä heijastuisi Evankeliumm henki.
Sanotaan, että Euroopan Puolustusyhteisö on luotu
puolustamaan, mutta ketä vastaan? Idän maita i
'Halilan vain muistuttaa mieliin sen historiallisen t
että V . 1914 j a V ; 1940 eivät venäläiset hyökänneet
puumme, vaan saksalaiset. Pyydän kiinnittämään h:
myös siihen seikkaan, että sodan päätyttyä, ollessaan,
määrältään ylivoimaiset, Neuvostoliiton joukqt eirät ole
tän^t tätä hyväkseen hyökät^kseen maittemme aluepe;
En kuitenkaan halua puuttua poliittisiin ja talo
syihin, vaan, rajoitun ^puhumaan siitä, mitä syitä krisl
on vastustiaa tätä hyödytöntä j a rikollista armeijaa. ^
telen, minkä panoksen kristityt voisivat tehdä rauhan
ap^^estay jos he käyttäytyisin kristittyjen tavoin.
Jpshe olisivat aktiivisim^^^^^ sodan vastustajia^ei^"'
isillpin olisi myös ensimmäisinä luomassa rauhan
seksi tarpeellista luottamusta ja rakkautta? Kristitty;
rakastettava kaikkia ihmisiä kuin veljiään, ja tämä-see,
että on tavattava heitä, puhuttava heille, pyrittlvt
dän kanssaan yhteisymmärrykseen.
Oli aika, jolloin kristityt, katoliset ja protestantit,:
sotaa keskenään; tänä päivänä he elävät samassa n
ja usein mene\'ät naimisiin keskenään, mikä epäili
distaa sitä, että heidän rinnakkainen olemassaolonsa
ainoastaan mahdollinen, vaan myös tarpeellinen ja oifc-
/Toivon, että nuoret kristityt lähtevät Bukarestin
risofestivaaliin tapaamaan muita nuoria, sillä kaikki
miset ovat tärkeitä. Onko meidän maissamme pidettj;
hankongresseja, jotka olisivat saaneet tukea hallitufei^
E i ! Ovatko itäisten maiden hallitukset pyrkineet e(föt;
näitä koko maailmaa käsittäviä tapaamisia?
hän seilvästi: ovat! Minusta tuntuu olevan erittäm
nen suhtautumistapa, ettei ole pelkoa, vaan pyntaan
hiaan kaikkia maita j a kaikkia idfcologioja edustavia'
Uskon, että tämä on vielä enemmän tarpeellista
kohdalla, että nuorison on ensitilassa järjestäydytte
täytyäkseen noudattamasta käskyjä, joista s3Tityisi -
nusia, epäluuloa jä vihaa . . . käskyjä, joita aatava^.
aseisiin luottavat viranomaiset, toisin sanoen PO^"^fv^
jat, j o t o yhä edeUeenkin, atomiaikakaudella, us»
tävänsä ratkaisuja sodan avuUal
Qlkaamjiie rohkeita. Saksan kristHyt ovat y h d^
l^tien kmissa tehneet suuriavponnistuksia ja
S^2 Lamntaina. lokdknmi -24 piJTiiMb 1953
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 24, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-10-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531024 |
Description
| Title | 1953-10-24-02 |
| OCR text | (KÄUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEBTl) ISEKKl, the only ^"iiniish Uterary weddy In Caiiada Foblished and printed by the Vapaus Publishing Company Lhnlted, 100-102 Elm Street West. Sudbuiy, Ontario. Registered at the PosJ Office Department^ Ottawa, as second class matter. Xiiekkl Ihnestyy joki»isen viikon lauantaina 12 sivuisena. aisSltäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TIEA1TSHINNAT: THDTSVÄItTOIHIN: 1 vuosikerta ..... .$4:50 6 kuukautta . . . . . . . . . . 2J^ 1 mosQcerta .(3.50 • kuukautta . . . . . . . . . . 2.00 9kuii^fcautta . . . . . . . . . . 1.25 L U O M E E N lAMOVAUJi UUKOMAIIJLE X Vttoslkevta ....^.....$5.00 ? 6 ku^käutto . . . . . . f . . . 2.75 '9&8eQttili palstatuumalta. cBblvinkiitoä^ leaooanllmoitus $3.00 Ja-aenr «hteydei^ j i i l B u^ "rtisy. tl.00 Ja kiitois:$9.00r Kirjeeimdhtoiimöiiukset $1.^^ Srikoishlzuiai.pysyvistä i&ttoit^^ THapftfeJInHrtttajien onlähetettäv&xnakni etukäteen; V " UekkUn alotue.Jdrjoit^cset osoitettava: Kaikki Z4eki]]e tarkoitetut maksuosoitukset- on ostettava IJcDS^tajan. nimeen: Vapaus^PuUishing^'^^ HiMtaatajftvJ» paiitfj»; .Vapäns^Pul^lishiäg^^Conqpany X J ^ ted, 100*102 Elm Street rWes^Sudbiuy»Ohtäzlo.: Toimittaja: J . Wl ^aazL Asiao^ehille inyönnetääa 15 prosentinijpoik^ p.o.BOl;eo L I Äidm M Maanantaina Sudburyssa haudatun Katri Miettisen tytär, joka ei ollut tilaisuudessa saapumaan äitinsä hautajaisiin* Yhdysvalloista, lähetti t i laisuuteen allaolevan runon, jonka U n - tanid Mäkelä lausui haudalla. Syksyn tuuli—r vieno tuuli kuolon viestin kaukaa tuo. Loppuneeko konsaan • - - kyyneleitten vuolas vuo? • Sammui äidin kirkas sUma, kuihtui hymy suloinen. Syksy tuli, halla vei — ainuttansa ootellen. Ei päässyt liki Snokaimn — ei kättä käteen — ei lohdun sanaa luokse rauhan virttä laulanut. Oiikävätäl 11 rohic Ibimituksen laiiiita •. - • • . . . •' ••> ^ Olemme taas saapuneet vuodenaikaan, jolloin Juonto 'sur-' . k a s t u u ja lopulta jää talven kylmän yaipan alle. Tosin aina- Ocin täällä pohjoisessa on vielä oltu siinä onnellisessa asemassa, että ilmat ovat olleet kesäisen Jämpimiä, mikä on^hyvin mer-ikillistä ja harvinaista tähän aikaan vuodesta.- n Mutta kesäisistä syksyisi§tai ^ilmoista liuoKMättätkylmä talvi on edessämme j a elinkustannusten jäiflämen Kohoaminen , saattaa monet ihmiset ajattelemaan hyvin Väcaviha tulevaisuutta. Näyttp siltä, että eJJBfcustannuks^tkohba^ V leen ilipan, että jvallassaolijain l a h o l t a kiinnitct . sep,v^atlm^a huon^ipta.^ Korea»,sotakin o mutta silti nielevät asevarustelut.suuria-sunimia i^^^^^ jotka oikein käytettyinä riittäisivät huöjentaixiaah -VähaVä- . ikisten raskasta taakkaa. / Veroja ei voida kohottaa näin.rauhan aikana aiväh mahdottomuuksiin, mutta hallitusten on saatava varoja, asevarusteluun. Näitä varoja-vedetään siis muista lähteistä. Vielä pn paljon asuntoja — koteja vailla olevia ihmisiä, tarvittaisiin paljon sairaala- ja koulutiloja, työtä työttömille, parempaa avustusta j a huolta vanhuksille, parempia opintomahdollisuuksia nuorisolle, mutta niitä ei voida järjestää> kun n i i hin tarvittavat varat käytetään lentokoneiden, sotaaaivöjen j a aseistuksen valmistamiseen. Miljoonia dollareita,-jotka voitaisiin käyttää tässäkin maassa yllämainittuihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin, uhrataanelämän kustannuksella kuoleman kylvöön. Nuo miljoonat tuhlataan vihan lietsomiseksi ja peloitteluksi toisia kansakuntia vastaan, vaikka niillä voi-t^ js^in lievittää huomattavalla tavalla tavallisen kansan ela-n[ J&*ä ja saattaa monille ihmisille esimerkiksi turvallinen V huus j a nuorille kunnollinen kasv^-atus j a elämänvarmuus. KcHrean 4ota pn loppunut, mutta uutta Koreaa etsitäanjkai-kella tavalla. Sensijaan, että radioissa, sanomalehdessä ja muissa tiedonantovälineissä edistettäisiin sopua jä 3^tävälli-syyttä kaikkia kansoja kohtaan, käydään niissä ällöttävää vihäkampanjaa eri kansoja vastaan. Olisi todella aivan kauhea paikka, jos eivät sodanlietsojat löytäisi taas u^tta kohdetta, jolla voitaisiin kiristää hallituksilta miljoonia uusia asetilauksia varten, joista hyötyisivät ne suurporhot, jotka sanelevat, hallituksille, mitä on tehtävä. Parjaukseen jä asevarusteluun löytyy rahaa helposti, mutta kun tulee kysymykseen esimerkiksi uusien koulujen rakentaminen taiJ:^nhojen,: isontaminen, niin sellaiseen ei löydy rahaa. Siis la^leji, koko; tulevan sukupolven kustannksella varustaudutaan ^sotaan ^ - olematonta vihollista-vastaan. Mitä ss meille kuuluu, minkälainen elämäntapa jollakin toisella kansakunnalla on? Eikö olisi paljon tärkeämpää pitää huoli siitä, että oma elämäntapamme olisi moitteeton, sellainen, jossa jokaisella kansalaisella olisi huoleton lapsuus, hyödyllinen nuoruus ja turvattu vanhuus. On ikävällä todettava, että meidänkin maassamme on vielä tavallisia ihmisiä, jotka elävät kättensä työstä j a tuntevat jokä paikassa sen puristuksen, minkä sotavarusteluihin sysättävät miljoonat aiheuttavat, mutta silti kulkevat niiden so-danl^ tsojien vanavedessä, jotka tällaisesta varustelusta kahmivatmiljoonia. Tällaisia ihmisiä ei voi muuta kuin surkutell a — ja sellaisia on vielä suomalaistenkin keskuudessa. He kai ajattelevat, että liittymällä sodanlietsojien kuoroon he vor^^t saada päänsilitykseen niUtä ihmisiltä, jotka haluayat syöstä maailman ja koko ihmi^unn^ sodan jalkoOiiii. Mutta huomattavasti enepc^^ Oman käsi kaukaisempi, vieraan ompi lähempi. Hellien ja vaalivastl ftautaan äidin laskevi. Oi ystävät! Aatoksissa ainokaisen muisto rakas askartäa, —• ralikautta suurimpata osaksensa tokko saa . . . Murheen virttä väräjääpi sydän lapsen suruisen. Kelta^ekdet kahisevat lähtöänsä oottaen ... Kukat kauniit kummullesi, rauha haudan leppoisen. TMtäenhenki kauas kantaa multa viiitie terveisen. Nuku, nuku, äitikulta, ' * 's levon oUtansairitiut. ^ Löppiineet on tuskat suita. ' Aika tasaa kaihon tulta f - RAKKAUDELLA TYTTÄRESI. Valkoäioisia oli Afrikassa tuhansia vuosia sitten Eräässä maalaistalossa Windhoekin lähellä ixjunais^ A f rikissä, on tehty löytö, joka viittaa siihen, että valkoihoisia on ollut Afrikassa monia tuhansia vuosia sitten. . Hiekkadyynien peittämissä -räntamal-mikallk) issa, jotka ovat olleet hiekan peitossa jo ennen bushmannieii.jä muiden alkuasukkaitten saaputnista^^ paikalle, pn tavattu varsiii kauniisti joiirretty- Jä ihimsten j a vilBen eläinteii jällda- : Lounais-Afrikan valtion M o & o l d g i J : Esterhuyze sanoo, että jalanjäljet e^ tavat epäilyksettä valkoista rotuäj Tällaisia jalanjälkiä on mainittuihin kallioihin hakattu tuhansia. Ne kuvaavat sekä aikuisten että lasten jalanjälkiä, minkä lisäksi joukossa pn kaikenlaisia eläimiä leijonasta strutsiin. Esterhuyze pitää löytöjä tärkeämpänä kuin ne k a l liomaalaukset, jotka löydettiin eräästä luolasta Omarurun läheltä Lounais-Af-rpLassa imiutamia viiös|Et:^tehi ; Perunapaistikkaät, siähporsaat j a t y töt ovat samanlaisia: niitä aina valitaan, mutta lopulta kaikki kelpaavat. eivät moisia päänsilityksiä kai{)aai He tekevät arvokasta työtä'vointinsa mukaan vakaasti luottaen siihen, että heidän toimintansa kantaa kerran hedelmiä, sodat siirtyvät muistojen joukkoon. Tulevan sukupolven kiitos siitä, että meidän sukupolvemme saa toiminnal-lasui ^ a t loppumasi suun-arvoisempi kuin tämäa sukupolven sor danlietsojain kiitos siitä, että jotkut rneistäkin, tavallisista ihmisistä ulvovat' heidän mukanaan. . IHfSlriiJiTirTm*», säs tämä mielessänime ja toim&aananie yhä en^ievanä .tamoU^ 0 1 ^ ^ K i r j . paroni A L L A R D , Stop VVar-liikkeen UROd-PAiN Puolustusyhteisö on ottanuHehtL ei Euroopan puolustamista, vaan Euroopan^ liskon puolustamisen toista vastaan! Sen perjS ^ rä: se penistuu ^>"p6pän organisoituun, hyi^svtS tyneeseen kahtiajakoon. Haluaisin selostaa, mitä osaa käsitykseni niak tyjen tulisi näytdlär-tämän kahtiajaon edessä halutaan pakottaa. ' Olkaamme johdonmukaisia itseämme kohtaan ja • saarnaamme. Aseiden käyttö kansoja vastaan i-S tahansa ei ilmeisestikään ole veljellistä käyttäytS kapa veljemme tekisivätkm meille pahaa. Matteus tkeliumissaah hyvin selvillä tästä kysymyksestä"-''^ sanon teille; rakastakaa vihollisianne ja nikoilkaa edeistä, jotka\teitä vainoavat, jotta olisitte taivaalliseir lapsia, sillä lian antaa aurinkonsa paistaa niin nalui hyvillekin, j a antaa sataa hiin vanhurskaille luin Sillä jos te rakastatte niitä jotka teitä rakastavat;mi# teille siitä on? Eivätkö publikaanitkinvteesamoi^^^^^ ; . Siksrkärshn^ Sosiali-KristiUisenl k a t p l Ä tärkeimpänä t»disteluiia patf • ^P^ii^^ tarpeellisuuden puolesta se^ a t ( ^ liityttS^ kyudeij^ii maan voiman hankkia aäl JSuroopaiL Puolustusyhteisö (luvussa 107 ja _ teessä^ 2) pidättää ^ e i l e e n oikeuden käyttää ©i^ simpiä aseit^ii atpihi-; ja kemiallisia aseita; YKln maittemme hallitukset ovat kukin osaltaan vastuni mitä on tapahtunut Koreassa. He ovat kieltäneet t. fleensa bakteeriaseeseen. Mutta minä asetan kaikie?' sille ihmisille seuraavan kysymyksen: eivätkö nam! ^ hallitukset ole kerskuneet sillä, että heillä on suuret sekä atomiaseita että kaikenlaatuisia mikrobeja?-^ kristityiltä^ mätkÖ he ole raukkoja teeskentelijöitä, •kuultuaan lukuisia paavin ja piispojen kansanmurhia varoituksia, suostuvat Valmistamaan tuomittuja asfi Sillä Evankeliumin hengen mukaista on, että valmiste nen rikokseen pn jo rikös, vaikkei se tulisikaan loppuia tetuksi. ,^ , ,1^^ k3^ymyisen. henkilökohtaii ^liftyn.^ ole vielä koskaan saanut - tyj^yttayää yastäustä.slhi^ yhä edeileenv ; sl teologit yksimielisesti pitävät miestä, joka elää aTJo sai. yhteydessä naisen Jcanssa,.suuresti syntisenäj kun toin miestä, joka suostuu tappamaan satatuhatta vielä vpida tuomita . . . Nopeuden aikakautena toi me, että teologit tekisivät ponnistuksen viedäkseen eteenpäin, jotta siitä heijastuisi Evankeliumm henki. Sanotaan, että Euroopan Puolustusyhteisö on luotu puolustamaan, mutta ketä vastaan? Idän maita i 'Halilan vain muistuttaa mieliin sen historiallisen t että V . 1914 j a V ; 1940 eivät venäläiset hyökänneet puumme, vaan saksalaiset. Pyydän kiinnittämään h: myös siihen seikkaan, että sodan päätyttyä, ollessaan, määrältään ylivoimaiset, Neuvostoliiton joukqt eirät ole tän^t tätä hyväkseen hyökät^kseen maittemme aluepe; En kuitenkaan halua puuttua poliittisiin ja talo syihin, vaan, rajoitun ^puhumaan siitä, mitä syitä krisl on vastustiaa tätä hyödytöntä j a rikollista armeijaa. ^ telen, minkä panoksen kristityt voisivat tehdä rauhan ap^^estay jos he käyttäytyisin kristittyjen tavoin. Jpshe olisivat aktiivisim^^^^^ sodan vastustajia^ei^"' isillpin olisi myös ensimmäisinä luomassa rauhan seksi tarpeellista luottamusta ja rakkautta? Kristitty; rakastettava kaikkia ihmisiä kuin veljiään, ja tämä-see, että on tavattava heitä, puhuttava heille, pyrittlvt dän kanssaan yhteisymmärrykseen. Oli aika, jolloin kristityt, katoliset ja protestantit,: sotaa keskenään; tänä päivänä he elävät samassa n ja usein mene\'ät naimisiin keskenään, mikä epäili distaa sitä, että heidän rinnakkainen olemassaolonsa ainoastaan mahdollinen, vaan myös tarpeellinen ja oifc- /Toivon, että nuoret kristityt lähtevät Bukarestin risofestivaaliin tapaamaan muita nuoria, sillä kaikki miset ovat tärkeitä. Onko meidän maissamme pidettj; hankongresseja, jotka olisivat saaneet tukea hallitufei^ E i ! Ovatko itäisten maiden hallitukset pyrkineet e(föt; näitä koko maailmaa käsittäviä tapaamisia? hän seilvästi: ovat! Minusta tuntuu olevan erittäm nen suhtautumistapa, ettei ole pelkoa, vaan pyntaan hiaan kaikkia maita j a kaikkia idfcologioja edustavia' Uskon, että tämä on vielä enemmän tarpeellista kohdalla, että nuorison on ensitilassa järjestäydytte täytyäkseen noudattamasta käskyjä, joista s3Tityisi - nusia, epäluuloa jä vihaa . . . käskyjä, joita aatava^. aseisiin luottavat viranomaiset, toisin sanoen PO^"^fv^ jat, j o t o yhä edeUeenkin, atomiaikakaudella, us» tävänsä ratkaisuja sodan avuUal Qlkaamjiie rohkeita. Saksan kristHyt ovat y h d^ l^tien kmissa tehneet suuriavponnistuksia ja S^2 Lamntaina. lokdknmi -24 piJTiiMb 1953 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-24-02
