Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 20, 1952

              ' ' " •' • •
Oltiinhan sitä mukana niillä kuului­silla
.Omadan laulu- ja soittojuhlilla
Sudburyssa kesällä. Sanon kuuluisflla,
sillä sitä ne todella olivat.
Kun pääsinune Sudburyyn, menim­me
ensimmäiseksi V^uden toimituk­seen
ja mieheni tapasikin siellä omsuH
paikkaisiaan Suomesta, Untamo Mäke­län.
Kj^ä heillä näkyi puhetta rnttä»
• Ä . Tutustuttiin s iM toisiinkin Va-
I>auden työläisiin ja puserrettiin kättä
Liekinkin toimittajan Saaren kai^s%.
Sieltä meille toimitettiin asuntola,
Vie Hännisten luo: Kauniin Long La-
Ikoi rannalla on heidän kotinsa. Haus-
Ma^jaystäväUisiä ihmisiä olhrat Hän­niset.
Iltasella heille tuli vierailemaan
järven rannalla asuvia suomalaisia naa­pureita
ja kyllä naurua riitti, kun Hän­nisen
vanha äiti lasketteli meille sukke-iuuksiaanl
Iloinen hän oli, vaikka oli
jo yhdeksänkymmentäyksi vuotta van-iha.
Toivon edelleenkm hjrvää terveyttä
(Ritarin mtunmolle.
Seuraavana aamuna 'Mäkelä vei mei­dät
katsomaan Sudburyn suomalaisten
(haalia ja kävimme katsomassa juuri
«valmistumaisillaan olevaa uutta kaivos-nuestenkin
haalia. Mahtava laitos sii­tä
tulee. Yksi juhlasaliin tulee 1,600
istuinta. Sellainen saadaan pystyyn
Vain järjestyneellä yhteistoiminnalla.
Sitten lähdimme katselemaan Työn
iPuistoa. Kaunis paikka on sekin, ihan
järven rannalla ja siellähän ne juhlat
sitten alkoivatkin seuraavana päivänä.
Tuhansiin nouseva ihmisjoukko kokoon­tui
seuraamaan juhlaohjelmaa. Ohjel­masta
voin sanoa yleisesti, että mahta-ivaa
oli kuulla monien laulukuorojen esi­tyksiä,
kaunista musiikkia, kansantans­seja
ja monia arvokkaita ohjelmanume­roita.
Viimeksi esitettiin näytelmä
**Seitsemän veljestä".
'Seuraavana päivänä oli taas keräyty­nyt
tuhansiin nouseva joukko seuraa­maan
taiderikasta ohjelmaa. Illalla oli
(konserttitilaisuus Empire-teatterissa vii­meistä
istuinta myöden täynnä yleisöä.
iAr\'okas musikaalinen ohjelma taide-tanssineen
tempasi kuulijat mukaansa.
Tapasimme juhlissa useita mieheni
dmanpaikkaisia ja pysmtöjä tuli, että
pitää käydä kylässä ennenkuin pois leh-demme.
Vierailimme Rauhalan per­heessä.
Kyllä siinä muisteltiin ja jutel­tiin
Perhon asioista. Minua tahtoi nau­rattaa,
kun en tiennyt sanoa mitään
(heidän keskusteluihinsa. Viimeksi vie-xailimme
Viljo ja Vilma Vickmänin luo­na.
Iltasen syötyämme he lähtivät
meille näyttämään Creighton Mainia,
ifOssa Vickman on työssä. Näissä mai­neissa
ovat Sudburyn ympäristön suo­malaisetkin
käyneet vuosikymmenet lei­pänsä
hankkimassa. Kaikki oli näke­misen
arvoista.
Suurin yllätys meille oli nähdä miehe­ni
veli, Vesteri, joka oli saapunut juh­liin
Port Arthurista. Veljekset eivät
olleet nähneet toisiaan kuin Suomessa,
kolmekymmentä vuotta sitten.
•Kotiin tuUessanune vielä vierailimme
Michiganissa.
Juhlat olivat hauskat ja arvokkaat.
Sellaisia ei enää olla tilaisuudessa jär­jestämään
Amerikan puolella. Ne jät-.
trvät monet kauniit muistot.
Lähetämme kaikille teille Canadan
toverit yhteiset kiitoksemme. .Tulem­me
toistenkin juhliinne.
~ (MANDY JÄNKÄ.
•ii-:^-.r-c.T-»:.--.: ^ i .
sim
Jospa minäkin kertoisin terveiseni
teiite kaikille Lrekin lukijoiUe. Nyt te
varmaan ajattelette kuka sellainen tyttö
on, josta ei kukaan ole kuullutkaan. Sa­non
heti teille, että olen yksi Keskipoh*
janmaän ' kasvatteja sieltä Suomesta.
Olebolhit tässä maassa jii kaksikym­mentä
vuotta ja olen aina lukenut Liek­kiä,
että tunnen teidät kai^, jotka
kuulutte ystävien pakinan kirjoittajim,
vaikka kaikkia ;en ole nähnytkään. Siel­lä
ininäkin olen touhunnut, v a i l^ en
ole saanut sanaakaan paperille kirjoite­tuksi.
Asun täällä miljoonakaupungin lai­dalla
ja elämä on minuakin koetellut
raskaasti. On täytynyt unohtaa kai­ken
sen, mitä eniien on ollut ja alkaa
elää yksin ja tuoda itseäni sinne, nussä
on paljon toisiakin mukana. Sillä olen
luonteeltani sellamen, että tiedän; nau-run
voiman ja huolien painavan taakan.
Kesät kaupuniulaisen elämässä ovat
ainaista hien kanssa tappelemista. Vii­kon
päivät käydään töissä kovasti ja
loppuviikolla touhutaan kiireellä luon­non
helmaanV Paljon on täällä sellai­sia,
joilla^on omat kesäpaikat. Toisilla
on vain vuokrattu kesän ajaksi. Mut­ta
paljon on meitä, joilla ei ole paikkaa,
täyt3^ vain löytää sellainen, jossa saa
päivän uida ja antaa auringon paistat­taa
kehoaan ja illalla lähteä kotiin vä­syneenä
ahtaissa katuvaunuissa,; jotka
ovat täynnä ihmisiä. Niissä ollaan kujn
silakat suolassa ja päivä luonnossa il­taan
saapuu. Kaikkeen ihminen tottuu,
sanotaan vanhoissa värsyissä. •
Nyt alkoi ihmisille pitkä.viikon lop­pu,
saavat olla kolme päivää luonnon
helmassa^ siksi kaupunki tuntuukin niin
hiljaiselta. SLadut, jotka ovat ama täyn­nä
autojen paljoudesta, näyttävät tyh­jiltä,
sillä viime viikko oli täällä niin
sanpmattarnan länunin, aivan kuin troo-pOlisten
maiden ihna. Tänään se otti
uuden käännöksen. Ukkosen ilma, joka
touhusi ankarana yllämme, muutti il­man
kylmäksi ja tuuliseksi. Toivon
kumininkin, että huominen päivä val­kenisi
kirkkaana ja aurinkoisena, sfllä
kesä on mennyt ja^unis syksy saapuu,
jolla on taas uutta tarjottavaa meille.
Minä puolestani olen ajatellut pitää
rauhallisen levon hiljaisen pienen koti­ni
suojissa.
Minulla on hyviä ystäviä, jotka ovat
ottaneet minutkin mukaansa ja vieneet
ympäri joka puolelle. Olen nähnyt pal­jon
kauniita kesäpaikkoja ja todella
nauttinut niistä reisuista, että ottakaa
vastaan vielä kiitokseni, sillä se on ol­lut
suuri tekijä alkaessani elämääni yk­sin
omin onneni ohjaksin. >
Minulla on jäänyt paljon lukemista
ja kirjoittamista tekemättä, mutta us­kon,
että kaikki vielä tulee tehdyksi.
Siis tässä toivossa jätän teidät. Toivon
kaikille Liekin lukijoille leppoisia syk­syn
tuulia.
OSCARESr TYTTÖ.
Miksi me ihnusfit juomme? I-iekistä,
tai mistä se oli, juuri luin, ^ttä jotkut
ihmiset ovat juonfeiet jo niiii katiaö, että
ovat unohtaneet S3^, näiksi Juovat.
Varmaankin^e on niin monen köhdaJta.
Jotkut kuufenunä jwvat seuran i ö ^ ^
jotkut piöiÄiianntai^sui^^
takia ja j o t k u t ^ j Ä ä V ä t ^ i ^^
Miksi? Jik>vatkö he vain s«tt v ^ ä bv
että tulevaf iteiäiksi^ He&ui pitäisi
paikkansa se, mitä raamatut ssm
taan: *7u6pufeaäLt^ja ^tkaat/ m u ^
älkää syÄtiä tehkö;'» "
'HiUaisis^ ihinfeiä on määihnassa
paljon, Ne> ihmiset meistä, jotka >juo­vat
ja juoyat niin paljon, että ovat lias­sa
yltä ja jÄältst^ sadrasta^^t kaik
laista heikkoutta, veren väh3^tä ja
kohmeloa jälkeehpä^ ja surevat raho­jensa
menetystä. Heätä voisi kysyä,
että nuksi he t^fivät niin . i .
Suni jako? Seis; niitä'? on kaikilla,
mutta sDti ei^t kaikki juo. Sanotko
sinä, että toisella ei ole niin suuria s}^-
tä kuin sinulla? Mistä sinä sen tiedät?
Tai sanotko sinä, etta joku muu voi ne
paremmin kantaa? Sekään ei ole tosi.
Oli suruja ja huolia.kenellä tahansa, ne
eivät ole mieluisia kannettavia, eivätkä
ne lopu sillä,^ että juo itsensä sairaaksi
ja kantaa rahansa kapitalistien kukka­roon.;
•
Ei se olisi suuri ihme, jos sellaiset ir­rallaan
olevat ihmiset, Jotka, eivät kuu­lu
mihinkään joukkojärjestöihin, juovat,
sillä he eivät ehkä löydä muutakaan te^
kemistä, mutta kun sellaisetkin, jotka
koko ikänsä ovat kuuluneet joukkojär­jestöihin
ja puhuvat ka{>italismin kaa­tamisesta,
kantavat kaksin käsin rahan­sa
konnain kukkaroon. Se on vielä
hullumpaa. kuin se, mit^ eräs toveri
kerran sanoi minulle, että kyllä sitä
Hollywoodin filmiherraa nyt täällä juh­litaan,
kuin hän tuli oikein persoonalli­sesti
tänne, mokomakin monimiljoneeri.
, Häntä en minä a,in^^i;3,i:i^mene. katso­maan
ja kaikki köyhäkaulat ovat hullu­ja,
kun menevät häntä vahtaamaan. Sa­noin,
että sinä ja minä sekä tuhannet
muut, jotka filmejä käymme katsomas­sa,
elokuvaherroista me juuri miljonel-reja
teemme. Mutta se on edes vapaa­ehtoista
ja tietenkin elämällemme tar­peellista
— joku voi sanoa huumausai­netta,
kuten kaikki muutkin. En kyl­lä
usko, jos sitäkin järjellä ja kohtuu­della
nautitaan.
Anteeksi, jos olen jo itse vastannut
joihinkin kysymyksiin. Lopuksi toivo­tan
Liekin tounittajalle täydellistä ter­vehtymistä.
AUNE.
yilaolevaan kysymyis^-^,^
moni hakee vastausta ja ^öiä^"
joittainutkin otti tämän
pohtiakseen. Ja jos oikea
ytsee tätä asiaa niin. | « |^
maarii että kyUä se tit^jJ
nakin estää vanhenemasi?^
Kun muistelee, niin S
ainakinmailla —
misiin mentyään j ä t t i ^ ^^
muim^lystin, seuran, hiid^^'
kuinka nuoria he olivat::^^
heihiii^kaigsa^va^^
tuon ^fnnirjotuskaudetf'3!^
Jos vertailee^ t ä s^ maassa?^
siäy jotka tanssia •^'''^
hublmiattai niin pitää sa|ji^^t|||
syvät öuörinapa^^^^^ myöhiSi^-^
kuin ne; j ö ^ eivät t ^ ^ f f i^
inaa» voi alkaa myöhäis^^^^'''
kin, Jos ei ole nuorena taliin
-•tua^ ' - 'Wf' 5. ..
Jos oh ikää jo niin paJjon, etö fc^
vähän hidastaa, niin yoihan;^itäJ#
telia valssia ensin, että j ^ e ^^
notkistuvat Sitten kun jj|it
olla^hjr^feä kunnossa,
masurkkaa, sotiisia ja vaijpyää
taas sattuu^ että ihminen on qjpn'
nossa kunnossa, esimerkiksjj^a^^
Jia issias, niin voi mennä raatikki^j
sa saa melkein vain vetää tois^j;
sa toisen perässä. Ja kun.atäjak»^^^^
vetelee niin kyllä siitä hyvä tulee,
voi jo kohkata oikein polkkaayn.
on sitä lajia, joka ihmisen:nuoreo^^^'
kerran mikään. Ja joka haluaa oi^"
kaikin puolin nauttia tanssini terygpt
tekevästä taiasta niin menJköönJi
"jiterpökkää", siinä kun saa t^idä:";
kein hurjia naamaliikkeit|[kin, ejtfi
hyvinkin vastaa kasvohierontaaf.j
taas puolestaan poistaa r^pjtr]a.g|{
hienon pinnan. Ja se pn. aivan ^'(H"J
maton keino hammastautia vasta|
Niin että kannattaa varroasti
eikä pahasti erehdy. .
Ikävä vain että kaikilla,jhjrasiM e
ole tilaisuutta ottaa tätä kur§§ia,si
eihän kaikkien lähettyvillä ole ta^^
paikkoja, joissa voisi terveyttään ha^
taa. Mutta etelä-länsi-ontariQiai^illa»
siihen tilaisuus. Ei muuta kpiij.^^gi
Sarhiaan tämän kuluvan kuun
vän iltana kello kahdeksan^ 203 Wata
St. nim siellä on tilaisuus koeteUäi^
kia yllälueteltuja tansseja^ mutta
dollisesti lisäksi vielä kyininenta^kgl
tä, jos kesän auringon polttaniat s Ä
syyhyttämään. Sitten ^ j o s ; Ä »
ta, niin on tilaisuus ryypätä hyVaäM
via tanssin välillä.
Niin että kaikki sinne mukaan syj^r
kauden ensimmäisiin tanssiaisiia, .T?-
vetuloa! . . -
S P O K A N E N KAU£.
Kiintymyksen ja tottumuksen rajaa-on
vaikea erottaa.
Selvemystä
Liekin toimitus: - Huomautuksenne
johdosta Liekin viime numerossa oUee^-
seen Ystävien pakinaani "Liittojuhlista
ja vähän muustakin", siihen kohtaan,
missä arvosteltiin liittojuhlassa suoritet­tua
naisteii kilpavoimistelua, voin sa­noa,
että voittaneen joukkueen vanne-iiroimisteIuesit3rs
oli ärvostehin ulkopuo­lella.
Olin yksi ndjästa palkintotuo-
Opissa se on variksenpoika tuulessa.
marista, joten tiedän, että ainoastaan
pakolliset liikkeet arvosteltiin. Tämä
selitykseksi, ettei kenellekään tule asian
johdosta harhakäsitystä. — Hilda.
Ylläolevan arvostelun suhteen oli toi­mituksessa
sellainen käsitys, että arvos-tdluun
kuuluu psdkoUihen ja omavalin­tainen
liike: Mutta kuten ylläolevasta
huoiioaamme, d asia niin ollutkaan, jo­ten
*jffildan oikaisu on aivan paikallaan.
~ Toinutus.
Eva Peronille pystyyn
paljon patsaita
Kuten' tunnettua, kuoli Argentinan
presidentin puoliso Eva Peron äskettäin.
Ennen hänen kuolemaansa pantiin par­lamentin
päätöksen mukaan vireille 25
muistopatsaan hankkiminen Evalle ja
patsaat hankitaan keräysten avulla.
Mutta nyt, kun Eva on kuollut, ko­honnee
hankittavien patsaiden luku­määrä
ehkä huomattavampiin määriin.
Luonnonkauneus riittää
Pakistanissa
Pakistanin^ koillismaakunnassa on
huulipunan ja pu^iterih käyttö kaikissa
tyttökouluissa kielletty. Maakunta on
entuudestaan tunnettu siitä, että siellä
noudatetaan täsmällisesti kaikkia mu-\
hamettflaisia tapoja.
Viranomaiset korostavat, että kiellon
tarkoituksena on painaa tyttöjen mieliin
"vaatimattomien, terveiden ja yksinker­taisten
tapojen merkiltä". ^
Elisabeth long on .^»^^^
Yleisradiossa ^^g^^J
ten johtajana ja f f «S
että Yleisradiossa
uusi naisten ohjehmf*^,
tään '^Tram-CanadaUaU^^
Ohjelma käsittelee
sillemielenkHntoisui^kysm^
siä jase kestää45 mjniu^m^^
kaUtapäivä. Se aUnteiaanlf^;
29 pnta.
iMJuaaSiam tiry^^ ^ihrinii 1952