Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 2, 1957

              (KAUNOKJRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
'••a.-iscn''
LIEKKI, the only Finnish Hterary v.eekly in Canaaa
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 E lm Street West. Sudbury. Ontario. r-
-ftegistered at the Post Office Department, Ottawa, äs
„second ciass matter. v-;'
'-'Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
i/sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: -
^1 vuosikerta . . . . . . . . $4.00 1 vuosikerta . . . . . . . . $5M
'. 6 V kuukautta . . . .... :2J25 6 kuukautta 2.75
r :?isu^ ULKOMAILLE . :
1 yuosikeitä^v.:. . V . $5.50 ^ 6 kuukautta . . . . . . . . $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumältä. Halvin kiitosilmbitiis $4.00. Kuo-
^ lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-
• vvärsy $1.00 ja kiitos Sl.79r. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
• Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitiikse^ on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
'Kustantaja ja painaja: -Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 E lm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamiehille myönnetään .15 prosentin palkkio. -
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOX SUDBI7BY, ONTARIO
K a h d e n v i i k o n k u l u t t u a a l k a a L i e k i n Uusi jatko­kertomus
"Punaiset maariankämmekät", k i r j o i t t a n ut
A n n i k k i Sankari. Tämä romaani, joka k i r j a k s i sidot­t
u n a käsittää 425 sivua, o n sellainen romaani, josta
v a r m a a n k i n kaikki l u k i j a t tulevat pitämään. Se on
kappale todellista elämää, voimakasta j a t u l i s t a r k a u ^
n i s t a j a alistuvaa r a k k a u t t a , mustasukkaisuutta,, v i ­haa,
työtä j a aherrusta, pettymyksiä j a i l o a . K a i k ki
nämä elämän eri p u o l i e n vivahdukset on käsitelty
s u u r e l l a ymmärtämyksellä j a t a i d o l l a , j o k a saattaa l u - ,
k i j a n elämään romaanin tapahtumien mukana.
J o v i i m e Liekissä esitimme sellaisen toivomuk­sen,
että L i e k i n ystävät t i l a i s i v a t n y t L i e k i n ikään­k
u i n j o u l u l a h j a k s i s e l l a i s i l l e ystävilleen, j o i l l e L i e k ki
e i vielä tällä k e r r a l l a tule. K u n L i e k i n t i l a a i i y t mar­r
a s k u u n puolivälistä^ lähtien, tulee saamaan alusta
lähtien "Punaiset maariankämmekäf-romaaniin, j o ka
j o sinänsä on L i e k i n tilausmaksun arvoinen. Sen l i ­säksi
tulee saamaan k a i k e n sen m u u n mitä Liekissä
j u l k a i s t a a n . Myvät j a t k o k i r j o i t u k s e t , pakinat jä k a i k ki
muut. Ajatelkaahan asiaa L i e k i n ystävät j a jos y h ­dytte
ajatukseen, n i i n lähettäkää L i e k i n tilaus ystä­väänne
v a r t e n ennen marraskuun 15 päivää, j o t t a ys­tävänne
tulee saamaan uuden jatkokertomuksen
alusta lähtien.-
E d e l l e e n keholtamme k a i k k i a L i e k i n t i l a a j i a n y t
vielä katsomaan, onko oma t i l a u s kunnossa j a muis­tuttamaan
samasta asiasta n a a p u r i l l e k i n . O l i s i h i i n i t -
täin s u u r i vahinko, jos tilaus pääsisi v a i k k a väliäikai-s
e s t i k i n katkeamaan j u u r i , kun uusi jatkokertomus
alkaa. Muutamien kohdalta vahinko voidaan sitten
myöhemmin korjata sillä, että lähetetään puuttuvat
numerot. K u i t e n k i n , jos tällaisia myöhästyneitä t i l a a ­j
i a o n u s e i m p i a kymmeniä, kuten u s e i n k i n hjrvän j a t ­kokertomuksen
alkaessa on, s i l l o i n eivät k a i k k i enää
. v o i k a a n saada puuttuvia numeroita. K a i k k i a l l a siis
L i e k i n tilaukset kuntoon j a L i e k k i joululahjaksi y s ­täville
marraskuun puolivälistä lähtien.
Haaste oli pilaa,
mutta vanhus veti
narun kaulaansa
Otto Stern, 81-vuotias mies, joka ai­koinaan
lähti Saksasta natsien vainoa
pakoon, ensin Itävaltaan ja myöhem­min
Englantiin, hirtti itsensä Lontoos­sa
pilan johdosta.
Lokakuun toisen veikon lopulla " R a a -
jarikkoisten huollon" keskusneuvosto
lähetti päivälliskutsuja tarkoituksella
hankkia varoja toimintaansa varten.
Kutsut oli kirjoitettu poliisilaitoksen
, haastel^aavakkelle ja., viimeinen j^appa-le
kuului:^
. vOlette siis täten haastettu olemaan
perjantaina, 18 p:nä lokakuuta 1957,
kello 12.30 päivällä, Hotelli Savoyn
Lancaster huoneessa, Lontoossa, tarkoi­tuksella
antaa apua murhan selvittä­misessä
jä nauttimassa mainiosta päi­vällisestä.
Turvallisuutenne vaatii kut­sun
nou(iattam''sta." -
Kirjeen toisessa alakulmassa oli pu­naiseen
musteeseen kastetun peukalon
jälki.
Felix Stem sanoi selittäneensä isäl­leen,
että haaste oli vain pilaa, mutta
"hän pelkäsi joutuvansa sekoitetuksi
murhajuttuun".
Vanha mies hirtti-itsensä päiväl­listen
edellisenä maanantaina.
Kuolemansyyntutkija W. Bantley ei-nähnyt
asiassa leikkiä ja siirsi tutki­muksen
viikolla, sanoen haluavansa sel­ville
jotakn enemmän tästä asiasta."
KIRJEENVAIHTOA
mmmMummmmm' ir ie ' ie • • • H I I . . I M « , I im
Canadan suomalainen väestö on aina ollut j a on
yhä e d e l l e e n k i n k u l t t u u r i a rakastavaa joukkoa, e r i -
Jcoisesti j u u r i kansankulttuuria rakastavaa. Keveät j a "
sisällöttömät himphamppunäytelmät esim. saattavat
s i l l o i n tällöin saada hyvänkin menestyksen, mutta p i ­temmän
päälle sellaisten näytelmien kannatus l a i ­menee.
Sama pitää paikkansa myöskin l a u l u i h i n näh­den.
Sisällöttömät renkutukset ja vieläpä kaunissa-n
a i s e t k i n m u t t a mitään kansalle sanomattomat laulut
unohtuvat p i a n , mutta kansan elämää, kansan sydäntä
lähellä olevat elävät sukupolvesta toiseen ovat a i na
u u s i a . . '
Kun Sudburyn Finnish-haalila viime sunnunr
taina esitettiin unkarilainen kansannäytelmä **Kylän
heittiö", oli yli 300 istuinpaikkaa käsittävä sali täynnä
viimeistä istuinta myöten, jopa joitakin seisomas­sakin.
Kaiken lisäksi useita viimeiseksi saapuneita
kääntyi ovelta takaisin istumapaikkojen-^ loputtua.
Tämä oli taas uusi kaunis osoitus siitä, että näyttämö-kulttuurillamme
on vankka ja laaja kannattajajoukko
Feelis— Sekilpakirjoitusjutus-telu
jätettin seuraavaan numeroon.
Ä[w/rM — Hoidetaan se asia ku­ten
pjtydetty. Seuraavassa nume­rossa
se julkisuus osa.
Tyyne-Alina •— Osa tähän, lop­pu
läh<?tyksestä seuraavaan nume­roon.
Isoäiti — Toinen julkaistaan
nyt. toinen ensi viikon Liekissä.
Ida — Tehdään a'van samoin
kuin edellisessä on sanottu.
Udd — Perille on saapunut.
Woodhall — Julkaistaan heti
kun tila sallii.
Hollolan poika — Saapui juuri
ja käsitellään vuorollaan.
näköradioiden valtavasta määrästä
huolimatta. On v a i n osattava löy­tää
j a v a l i t a näytelmiä, j o t k a k a n ­sa
tuntee omikseen. Unkarilaiset
kansannäytelmät, samoin . k u in
omat suomalaiset kansannäytel­mätkin,
ovat k a i k k e i n lähinnä C a ­nadan
suomalaisen väestön sydän­tä.
Ehkä unkarilaiset ovat lähem­pänä
meitä suomalaisia k u i n m u i ­den
maiden kansannäytelmät, kos­ka
unkarilaiset., ovat veljeskansaa
j a n i i n ollen omaavat jotakin, jon­ka
suomalainen tuntee myöskin
omakseen ja jota se ymmärtää.
U n k a r i l a i s i s s a näytelmissä myös­k
i n puvut ja monet l a u l u t lisäävät-niiellyttäväisyyttä.
K u t e n Janottu, o l i Finnish-haa-l
i l l a v i i m e sunnuntaina tapahtunut
näyttämökauden avaus todella on­nistunut
j a innostava tilaisuus. O t ­taen
huomioon näytelmän harjoit­telua
vaikeuttaneet sairaudet ja
vuorotyöesteet, oli esitys hj-vä ja
yleisöön menevä. Paljon vaivaa
olivat näyttelijät ja ohjaajat, k u -
liisimiehet ja puvustonhoitajat
näytelmän kanssa nähneet, j a j u u ri
siitä syystä he o l i v a t k i n varmaan
h y v i n tyytyväisiä, -kun heidän
aherruksensa t u l i n i i n k a u n i i l l a t a ­v
a l l a — suurella kannatuksella —
p a l k i t u k s i .
' K. S.
HUNAJASTA TERVEYTTA
J6 muinaisista a j o i s t a ön h u n a j a tunnettu erinoms-sena
ravisto- j a lääkitysaineena.
Enemmän k u i n puolet ihmisen eUmistön^^^
energiasta syntyy- sokeriaineista. Kaikista-f äviiiw
neista" sokeri i m e y t y y - . e l i m i s t ö ö h ^ o p e i m ^ '-j?
teellisesti on todistettu, että sokeri virkistää, lis^l
v o i m i a j a vähentää väsymystä.
S o k e r i j a k a u t u u suolistossa — piääsiaspä^j;
suolissa — suolistonesteen vaikutuksesta kemiallia^
perusosiinsa ja, yhtenä sen osana on glukoosi eli rv.
-pälesokeri, j o k a j u u r i on voimaa antava aine j a^
aine, j o k a i m e y t y y vereen, '
/ Glukoosia käytetään suui^essa määrin lääketie.
• t e e l l i s i in t a r k o i t u k s i i n . H e i k k o u s t i l o i s s a sitä anneta^
pistoksina suoraan suoneen. Tätä puhdasta rj^päle.
sokeria Oli säätävissä apteekeista" ihyös puuterisokerin
muodossa j a sitä käytetään sekoite maitoon, vg.
teen, k a h v i i n , tms. " '''''''^'.''^ ' '
H u n a j a on m i l t e i kokonaisuudessaan tätgj-ypi^
sokeria j a n i i n kutsuttua levulosi-sokeria. SenHsäksi
hunaj a sisältää elimistömme toiminnalle välttamättö.
miä fermenttejä sekä e r i l a i s i a suoloja kuterT alumij.
nia, k u p a r i a , nikkeliä, t i n a a , sinkkiä jne., joiden mer-
. k i t y s elirnistölle on h y v i n suuri. K u n esimerkiksi
eräitä eläimiä syötettiin kokeilumielessä ruoka:aineiI.
i a , joissa o l i k a i k e n l a i s i a v i t a m i i n e j a , mutta ei ollen.
kaan suoloja, eläimet k u o l i v a t;
Hunajassa on myös orgaanisia happoja, valkuais- ^
aineita jä v i t a m i i n e j a . "'~
Tähän saakka e i ole vielä tarpeellisessa^ niääriiil
osattu käyttää hunajaa paremmin sairatiksieiihoita-miseen
k u i n n i i d e n ehkäisemiseenkään miiideÄ hoitO'
toimenpiteiden ohella. ^^.^
Jaettaessa ravintoaineet* happopitoisiin, joita ovat
l i h a , k a l a , munat, rasvat, suurimot, pähkinät, yms. ja
a l k a a l i s i i n j o i t a taas ovat hedelmät, marjat,* vihannek­set,
maito —r- k u u l u u h u n a j a viime raäinittuuh ryh­mään.
Siitä Syystä h u n a j a sopii parantavaksi lääk­keeksi
esimerkiksi l i i k a h a p p o i s u u t t a vastaan.
On todettu, että h u n a j a n väri o n suoraan verran­n
o l l i n e n sen mineraalipitoisuuteen. Väriltään tum­memmassa
hunajassa on a i n a runsaammin mineraali-suoloja
k u i n väriltään vaaleammassa. Se on myös
' alkaalipitoisempaa" k u i n vaalea. , -
Hunaj a h v i t a m i i n i t . V i t a m i i n i t eivät ole väittä-inättömiä
ainoastaan ravinnossa^ - v a an monia vitamii­neja
käytetään myös lääkkeinä. „ V i t a m i i n i t paranta­vat
esim. sellaisia v a i k e i t a s a i r a u k s i a k u i n keripukki,
r i i s i t a u t i , ym. Hunajassa o n s e l l a i s i a vitamineja kuin
B2, B6, H , . K . C j a A . V i t a m i i n i e n määrä hunajassa
r i i p p u u siitä, m i t e n p a l j o n hunajaan on jätetty kuk­k
i e n siitepölyä.' K o k e i d e n a v u l l a o n todettu, että jos
siitepöly on kokonaan erotettu hunaj asta pois, poistu­vat
sen mukana k a i k k i v i t a m i i n i t k i n.
Tuore, j u u r i koottu h u n a j a on yhtenäistä, siirapin
k a l t a i s t a massaa. Jo^. t u t k i m m e tällaista hunajatip-paa
m i k r o s k o o p i l l a , näemme p u n e r t a v i a rypälesokeri-k
r i s t a l l e j a , j o i d e n ympärille muut hunajan osaset,ovat
sijoittuneet. Hunajan t i i v i s t y m i n e n , ts. kristallisoi-^
tuminen tapahtuu e r i l a i s i s t a syistä. On todettu,, että
t i i v i s t y m i n e n r i i p p u u esim. siitä, millaisesta mehiläis­pesästä
hunaja on koottu. Jos se on kerätty vanhoista
pesistä, hunaja kovettuu nopeammin kuin nuorista,
j u u r i äskettäin rakennetuista pesistä kerätty. Huna-'
j a n t i i v i s t y m i s e e n v a i k u t t a a myös lämpötila, jossa sitä
säilytetään. Lämpöisessä paikassa se tiivistyy, no-,
peammin k u i n kylmässä, k r i s t a l l i p a l a t "laskeutuvat'*
j a siirappimaisuus m u u t t u u kovaksi massaksi. Kyl­mässä
k r i s t a l l i e n laskeutuminen tapahtuu hyvin hi­taasti
j a siirappimaisuus säilyy kauerhmin.
H u n a j a on h y v i n säilyvää, jos sitä säilytetään oi­k
e a l l a t a v a l l a . On todettu, että muinaiset kreikka­laiset
j a egyptiläiset käyttivät hunajaa m.m. kuollei­den
balsamoimiseen. Myös tuoretta lihaa he säilyt­tivät
hunajassa, j o l l o i n l i h a säilytti kauan, tuoreu­tensa.
H u n a j a l l a on siis bakteereja hävittävä ominai­suus,
joka eräiden tiedemiesten käsityksen mukaan
johtuu suuresta glukoosimäärästä.. Toiset taas sano­vat
sen johtuvan orgaanisista hapoista ja fermen-teistä.
Viimeisimmät.tutkimukset osoittavat, että hu­najan
bakteereja hävittävä ominaisuus olisi haetta­vissa
mehiläisten hormoqnitoiminnasta. . .
H u n a j a l l a on myös homehtumista vastustava omi­naisuus.
Eräästä p y r a m i i d i s t a o n löydetty 3300 vuotta
vanha h u n a j a r u u k k u , j o k a ei ole ainoastaan säilynyt,
vaan jossa on o l l u t vielä h u n a j a l l e ominainen tuoksu­k
i n . Kokeneet mehiläisasiantuntijat ovat todenneet,
että oikealla t a v a l l a säilytettynä hunaja ei homehdu
käytännöllisesti katsoen koskaan. Läinpöasteita ei
saa o l l a enempää k u i r i 5 ^ astetta. On' todettu, etta
v a i k k a hunajassa on v a l k u a i s a i n e i t a , hiilihydraatteja,
v i t a m i i n e j a , kivennäisaineita ja muita elävän solun
olemassaololle välttämättömiä aineita ,eivät Home­sienet
k e h i t y hunajassa vaan päinvastoin kuote^»
siinä. Nähtävästi hunajassa on s e l l a i s ia antibioottisia
SiVu 2 Lauautsäna. xnarraskaun 2 päivänä, 1957