Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 4, 1943

              ^ttomuutta pidetään suurena onnet-
Uuutena, ja sen seurauksena on
«seasti avioero. Rikkaat hankkivat
itselleen perillisiä ostamaUa, mutta
luonnolliset vanhemmat . katuvat
jn^-öheramin kauppojaan tahtoen lu­jittaa
lapsensa takaisin. Tutus­tuimme
Urgassa erääseea vaiihäan
hopeaseppään, joka paraikaa koetti
saada isänoikeuksiaan voimaan. Hän
oli kuullut toisten kasvattina olevan
poikansa kärsivän huonoa kohtelua ja
^ t i nyt lastansa takaisin. / Mies oli
munkki, ja hänen piti siis ensiksi
niennä luostarinesimiehelle tunnusta­maan
rikkomuksensa ixaimattomuu;
denlupausta viastaan,, sen jälkeen _ äi­jä
juhlallisen häpeällisesti poispotkitr
tiin hengellisestä säädystä, ja vasta
sitte kun hänestä näiden nöyryytys­ten
jälkeen oli tullut isäksi oikeutet­tu
luopiomaallikko, voi hän ruveta
käräjöimään oikeuksiensa puolesta.
Lapsia rakastetaan niin paljon,
sentähden että niitä on vähän. Lasten *
kuolevaisuus lienee suuri. Viiden-iymmenen
asteen pakkasessa on-huo-pateltassa
kylmä, ja vaikka -äsken-
• sjTitynyt kapaloidaankin hienovillai-siin
karitsannahkoihin, on kai ihmi-senalkujen
hengissäpitäminen sellai­sissa
olosuhteissa va^eanlaista.
Myökin syntyväisyys on pieni. Väi­tetään,
että vaivaloinen paimentolais­elämä,
varsinkin ahtaissa satuloissa
ratsastaminen, tekisi miehiä hedel­mättömiksi.
Arolaiset hevo^aime-net
ovat tosin kaikki järjestään hir­vittävän
laihoja, mutta näyttävät
sentään kyllin terveiltä ja voimak­kailta
kelvatakäeen suvuirjatkajiksi,
varsinkin kun naiset,- jotta-teltassa
askaroiden viettävät aina jonkun ver­ran
parempia päiviä^ ovat sitä tuo­reempia
ja tanakampia. Maalaisissa
.ei lienekään pahinta.vikaa riihen, et­tä
-mongölikansan väkiluku vähenee,
syypäitä övat kaupurdiilaiset naima-tapoineen.
Mongolian kaupungit ovat luosta­reita,
joiden asukkaina munkkien l i ­säksi
on teurastajina ja siivoojina toi­mivia
maallikoita ja kiinalaisia-^kaup-piaita
ja käsityöläisiä. Maan hen­gellinen
sääty on tavattoman mies-hikuinen.
Suurin osa lamoista kuu­luu
vaan nimellisesti pappissäätyyn,
pitävät päänsä ajeltuna, pukeutuvat
punaiseen tai keltaiseen lamankauh-tanaan
ja ovat teurastamatta eläimiä.
He eivät asu luostareissa, vaan elävät
maallikköelämää elättäen kunnon
peAeenisinä vaimojaan ja lapsiaan.
NaimattomuudenlupaUksen ainoana
muistuttajana on se'tapa, ettei tällai­sen
lamamiehen vaimo kanna tuota
toreata mongolivaimon pukua.
luostarien varsmaisiksi asukkaik­si
jää siis verrattain lukiiisa munkki-
)Oukko. Eivätpä luostärilamatka^
pysy erillään vainlonpuölestä, vaan
•f Jiflrvat oikeita avioliittoja. Lamo­jen
epäviralliset vaimot, joita -vaati-
^ttomasti kutsutaan "tytöiksi'?, a-erityisessä
.^kaupunginosassa,
Rainakin Urgassa:«hi hyv-iri-^akr^
I^irta käy päiinWperhettääh '
«atsomassa, jolloin-vaimo ja lapset
^«"imoittavat häntä "sedän" nimellä.
ytot lapsineen tasaavat sedän kans-
^.ne elatusrahat, mitä tämän- suku-
.^^ antavat; välistä tyttö ompelu-
^ «nuulla käsityöllä elättää itsensä
^iapsensa ja vähän avustaa setää-
• Tällaiset liitot ovat pi^ääikai-
^ ja' niiden solmijoitä kunnioitö-vakavana
avioväkenä. ^
'^uoret luostarilamat eivät kuiten-jan
esiinny -setinä". Useimpain
^"laisavustus on siksi pieni, ettei
nita perheen perustamiseen, eikä
huikenteleva mieli suostu-pysyviin
liittoihin. Heidän va-rallaan
asuu tyttökorttelissa joukko
•vapaita- tyttöjä^ rahallamaksettavia
yhteisiä-
Tämän ja edellisen luokan välillä
ei ole aivan selviä rajoja. IJrgalaisen
kortteeritalomme vieressä oli muuan
tyttölä, minkä elämä juominkeineen
välistä kohosi ympäristöä häiritse­väksi.
Talon emäntä piti pesää am­matikseen
ja kustansi sen tuottamilla
tuloilla miehensä, erään kunnianar­voisen
"sedän" luostarissa oloa. Ja
setä teki kuulema kiitettäviä edistys­askeleita
hurskauden ja oppiarvojen
alalla.
Pääkaupungin munkkeja on nyky-
' ään. ruvettu pitämään kovemmassa
kurissa. Laniamies ei saa enää päi­välläkään
mennä tyttökortteliin, ellei
toteennäytä kulkevansa luvallisilla
asioilla. Tyttökorttelissa ja n:s. '"Ri-saisten"
esikaupungissa, missä on
vuokrattavana telttapahasia saturi-naisia
kohtauksia varten, hiiviskelee
yöllä puoshaoilla asestettuja yövarti­joita,
jotka iskevät rakkarinkoukkun-sa
jokaiseen munkkiin, jonka tapaa­vat.
Lamamies saa yöjalasta häpeä-laudan
kuukaudeksi kaulaansa ja sen
päästhniksi raipat selkäänsä.
Muutamissa luostareissa pidetään
säännöt tiiibasti Voimassa eikä suvai­ta
tyttöjä lähimaillakaan. Näissä
ankarakurisissa luostareissa on poi-kainhyväily
tavallista. Myöskin
korkea-arvoiset kirkonmiehet, joiden
ei enää sovi "setinä" olla, turvautu­vat
samaan tapaan jä pitävät passa-rernaan
8—1 vuotiaita lamapoikia.
Mongoliteologit ovat filosofisesti tar-
^ kastaneet poikakysymyätä ja löytä­neet
sille omiatuntoja täydellisesti
rauhoittavan myöntöperäisen ratkai­sun.
Maassa oleskelevilla kiinalaisilla
on omat käytännölliset naimatapansa.
Köyhät käsityöläiset liittyvät neli-tai
viisimiehisiksi talouskunniksi ja
ottavat yhteiseksi kotilieden kaitsijak
seen mongolitytön. Rikkaiden Kaup­piaitten
taas kannattaa pitää vaimo
miestä kohti. Kiinalaisten naimalii-tot
mongolinaisten kanssa • ovat vaan
väliaikaisia, heillähän on kotimaas­sa
oikeat vaimoijsa, joiden, kuten
tunnettu, ei sallita poistua maasta.
Mongolien käsitteet sopivaisuudes­ta
ja siivoudesta ovat meikäläisiä
jonkun verran väljemmät. Alasto­muutta
pidetään saastaisena, eikä
kumpikaan sukupuoli ole siinä suh­teessa
poikkeusasemassa. Pikkulap­set
saavat sen sijaan kesäisin juok­sennella
vaan hameenriekaleeseen
puettuina, tai aivan alasti, kupeilla
kulkusvyö, minkä kilinä helpottaa äi­din
vartioimista. Mongolit nukku­vat
alastomink turkkeihinsa kääriy­tyneenä,
mutta eivät riisuutuessaan
paljasta ruumistaan. Jos sen sijaan
työ vaatii vaatteen poisheittämistä,
menee hävelijäisyys samaa tietä. Ta­pasimme
Tuulan yli kahlatessa erääri
urgalaisen tuttavan, joka korkeasta
pappisarvostaan huolimatta tuli telt­taamme
teelle ainoana ruumiinverho-na
kupeihin kääritty kannatevyö.
Naisia varten lienee tiukempia sopi-vaisuussääntöjä.
Kun kerran poik­kesimme
muutamaan telttaan, yllä­timme
talon tyttären hiuksiaan kam­paamassa,
tyttö aikoi juosta piiloon,
mutta äiti poisti hänen pelkonsa huo­mauttaen,
että vieraat olivat "vaan
venäläisiä". Mongoli toimittaa ^luon­nolliset
tarpeensa aivan häpeärnättö-män
julkisesti. Hän ei valitse paik­kaa
eikä aikaa,- vaan kunnioittavim-man
keskustelun aikanakin pääste­tään
housut, jos tarve vaatii. Eihän
aavalla arolla voi päästäkään "nur­kan
taakse."
Syyskuun 13 päivänä loppuu herkulliset sokerikakut ja muut sellai­set,
joten täytyy nyt nauttia.
Stalingradin jälleen­rakentaminen
Venäjällä oleva Yhdysvaltain lä­hettiläs,
amiraali William Standley,
joka kävi tarkastamassa Stalingradin
jälleenrakentamista, sanoi työn siellä
"edistyvän täydellä vauhdilla" ja i l ­maisi
saavutuksien tehneen häneen
hyvän vaikutuksen. Standley ol.i ku­luttanut
kokonaisen päivän tässä Ve­näjän
kaupungissa,, jonka .päältä Vfir
näjän ja Saksan armeijat kävivät vii­me
vuoden aivkarimmat taistelunsa.
kertoi sanomiston kirjeenvaihta­jille,
että venäläiset aikoivat raken­taa
kaupungin uudelleen kokonaisuu­dessaan.
Rautatieliikenne oli jo ol­lut
käynnissä Stalingradiin ja siellä
sijaitseva traktoritehdas oli ollut o-
.sittain käynnissä. . Jälleenrakenta­mista
oli ollut suorittamassa 200,000
henkilöä, jotka vielä asuivat siellä
teltoissa ja tilapäisissä rakennuksis­sa.
Standley kertoi nähneensä Stalin-gradissä
tuhansia, sak-salaisten lento­koneiden
rikkoja. Venäläiset olivat
laskeneet niitä olevan noin 4,000 ja
Standley sanoi nyt voivansa luottaa
tähän laskelmaan. Hän kertoi myös
nähneensä tuhatkunta rikkoutunutta
saksalaisten tankkia ja sanoi venä­läisten
käyttävän näiden rikkoutua
neiden koneiden terästä samoin kuin
rikkoutunetden rakennuksien terästä
ja kiviä jälleenrakentamisessaan.
Lähettiläälle oli näytetty sitä paik­kaa
missä saksalaiset ajettiin pois
Volga-virralta, sekä sitä taloa missä
voitetun Saksan 6: nnen armeijan ko­mentaja,
kenttämarsalkka Friedrich
von Paulus otettiin vangiksi.
Standley oli ollut Stalingradissa
samojen kunnallishallituksen virkai­lijain
vieraana, jotka olivat kestittä­neet
häntä V. 1942.' Hänelle oli jär­jestetty
tilaisuus aterioida kaupungin
virkailijoiden kanssa, sekä juoda yh­teinen
malja, että Neuvosto-Venäjän
ja Yhdysvaltain yhteistoiminta-jat­kuisi
tulevaisuudessakin.
Standley sanoi ensi kuussa aiko­vansa
käydä yksityisellä lentoko­neellaan
Tashkentissä ja muillakin
paikkakunnilla keski-Aasiassa.
4S^vu€xtiaaUe
Hjaimarille
Jallua nyt tervehtää \
tää joukko tuttu -pieni,
sa naapurimme rehti oot,
on kaikkein yhteismieli.
Vuosia jo elänyt
oot neljäkymnientäviisi,
jos puolet aiot petrata,
sun ottavi jo hiisi.
Lahja meillä pieni on
sulle muistoks antaa,
ei kooltansa se suuri oo,
sen taskussas voit kantaa.
Kiin viinilasit ryyppäämme,
niin kyllä puheet luistaa —
tällaisia iltoja
voi toveruksin muistaa.
Nyt sota-aika meillä on,
saa kuponkia käyttää,
jos kuufvipullon • haluaa,
täytyy kirjat näyttää.
Jos Jallu pullon kotiirijuo,
ei hän yksin trinkkaa,
vaan heti senssin sisttuaan
hän naapuria vinkkaa.
Kräätsin Paa on touhtissa,
hän kaarojansa rasvaa,
sielV Mäkis Antsa, Mänty myös,
jo nikkeliä vahtaa;
Pruutta-keimi malliss' on,
kaikki sitä kyttää,
vaikka peli pientäkin,
kylV Jallukin vaan tykkää.
Raadanta cn osamme,
sen nurkumatta teemme,
kun siitä jokapäiväisen
leipämme vaan saamme.
Jehovaa et rukoile,
et pdkää pukintiestä,
leipäs olet ansainnut
ain' oman otsas hiestä.
Luokkatiedon aakkoset
on sun ihanteesi,
sorrettujen rintamaan
ydy sun elos tiesi.
Rauhaa kanssas ikävöi
miljoonainen kansa, —
työläisluokka herää jo
ja katkoo kahleitansa.
A: PITKÄN J^N.
BUDAPESTIN (Unkarissa) a- VIISI KAUPPALAIVAA päivässä
sukasluku oli viimeisten tietojen mu- tuotetaai^ Yhdysvalloissa nykyään,
kaan 1,162,000, Canadassa 6 laivaa viikossa.