Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 1, 1941

              (Canadan suomalaisten viikkolehti)
Registered at tbe Post Office peilit,
Dttawa, as seoond class matter. . .
TflanslUiuun:
8 kk. 1^
' Yhdysvaltoiliin:
Guomeen Ja muualle ulkomaille;
1 vk. .... $3.00
6 kk. 1.65
£rti»umädf 5 sa:it|^^
' Ue£db.llmes[^^ 1^
itatmbkif^allisia luettainää' ^tu^Ha a]^il-
Afiiamiehille msrömietaän 20 prosen-tbä
palkkio.
pyytäkää asiamiesvällneitä ' Jo tft-
D&än.
ILMOITUSHINNAT: Klrjeeni^^to-llmoitukset
$1.00 kerta. Aviolu^toon
menneille omientoivottä^et 4ac 'paL^
tuuma. NimenmuuttoUmoitukset 50c
kertf $1.00 kolme kertaa. Syhtyniä-
Umoito^kset $li)0 kertav^.OOktflme ker­taa.
yuolemaTiilmoitukset t2M kerta,
50c }isäs*4ksu kiito^useelta tai mäisto-värsyltä.
futaan tietää- Ja osoiteil-moitukset
40c palstatumna. — Tilapäis­ilmoittajien
on vaaditteessa lähetettävä
ilmoitusma^ etukate^.
'teiset ilmoitushinnat 40c i>a]statuu-ma.
Ilmoitus. Joka Jnlkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 2fDc palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 40c palstätuuma.
kerta ilmoittaessa. -
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tie­dustella
tämän lehden konttoiJsta.
^^tistantäja: Vapaus PuUishhig Ca
Tolmittsaa A. Päiviö.
Tk}izQitusneuvost6; J. Jäilvls, Bauba
Mäki; HiUa Ah<^ Siil^ Es^
EEaustlnen^ AiU Mftlm; IVSai^
Yrjö Salvo Ja Jälmar Saari- •
Li^kith aijotml' kftrjöStukä^^ osKd*
ftettava:
Kiirj; A:^LINDEWALL
''Kaupiingissakos riemua riitti,
siellä herrat käydä voi,
niijasi mämpselitv ryökkiiiät kiitti,
ujon siiman ne maahan l o i;
sieir oli vääpeKt, kullat ja kaöniat,
kestit Jo pestissä, työssäkin juömäf,
kun sitä osteli Leenan Jukka.
Torvet ja r^mjnutva^tas^.^^^^^^^
umm
TiNiintak^erkaiina$^
Tämän numeron virallisena ilmes­tymispäivänä
on jo UvUysrj^irmtyk-semme
alkanut ja IttuUavasti joitakin
kymmeniä tilauksia otettit. toivom­me
tosissaanyettä alkanut kptvoittelu
otetaan vakavana asiana ja viedään
reippaalla vauhdilla vähintäänkin
tuohon pieneen päämäärään.' Ja se
tapahtuu siten, että missään ei tätä
Jätetä turhaksi puheeksi.
Nyt muuten sattui mhi sopivasti,
, että menossa oleva jatkokertomuk­semme
"Kesäinen leikki" loppuu
muutaman numeron perästä jä sen
tilalle otetaan taas uusi, joten ryn­täyksen
aikana tilaajiksi tulleet saa­vat
sitä seurata alusta aikain. Ke­säinen
leikki on "hieno kertomus",
sen kaikki myöntävät; joittenkin
miesUstä se vaan ei ollut tarpeeksi
jännittävä, varsinkaan alkupuoldta.
Koetamme katsoa, että seuraavassa
jatkokertomuksessa on sitä enemmän.
* * *
Seuraavalla sivulla pn jutustelua
kahdesta vihatusta veljeksestä, josta
^saamme ottaa osamme. Edellisessä
numerossa olleessa "Setä Tuomon tu­van
taustassakin" oli toinen noista
veljeksistä sorkkiloinut vuosilukua.
Kolmannen, sivun alkupuolella oli:
"Kennedy kuoli iif36", vaikka hän
kuoli sataa vuotta aikaisemmin, ku­ten
kai lukija arvasi. Näitä aina sil­lain-
taUöin sattuu ja varsinkin vaka­vassa
paikassa ne ovat pahoja, jos ei­vät
hyviä milloinkaan.
* * •
Kirjoitushaasteista eräs ystäväm­me
huomauttaa, että "se on oikein
hyvä idea, mutta vauhti saisi olla ^9-
verhpF*. NHn meistäkirf tuntuu. Sitä
d voi muuten lisätä kuin laajeHtam4^^
f a haasteita, esim. siten, että joku
(i^äolevarilaisen kuvauksett- ife-meenliimasta
sai eräs " I . ^ n ä h Juk-ka^^
yuQönia 18^^^
Vuoteeia 1870 saakka ^ l i Hämeai-liniiä
sellameil puöliniiköksissa oFe-va,
idyllinen maalaiskaupunki, mut­ta
70-luvuUä alkaa siihen ilÄestyä
eloilisuutta. Väkeä alkoi sinne muut­taa
suuremmissa - nräärin, ei ainoas­taan
iäbiympäristöltä, mutta kau­empaakin
; nälkävuosina oli tuhansia
iHmi^iä lähtenyt kotipaikkakunnil­taan,
liikkeelle j a useat naista pjrsah-t^
yält liame^nlinhäan pysyväisesti.
iHäihä^Miimän yrapäriätön käsityör
l ä i s t i ^ l ä i ^ ^ , kutensuutarien, räätä-lieii
ja seppien, joilla er kotosalla
' näytt2mi^'^öleväii minkaäiiläisiä toi-hi^
entiiloh 'W muutti­vat
kaupunkiin. Myöskin torppa­rien
tyttäret ja pojat, jotka eivät
ikäänsä halunneet ollä piikoina ja
redeinä, lahtlA^t maailmalle etsi­mään
häpompiä ja parempipalkkai-sia
töitä jä useissa tapauksissa hei-
• dääki^''; l ä ^ h ä k u f f l ä t f f i s ä ^ \ » ä t t yi
^Mme^ i i ä n a k h J ' ; ^
U l e i j ä : i h ^ ' t a V to^)an
likka ensin meni palveluksen johon­kin
kaupungin lähellä olevaan karta-höonV
etisin kSskylikaksii sitten sisä­piiri;
taikka karjapiiaksi j a hyvässä
lykyssä 'kohosi karjakoksi saakka,
' kilien Tild^-niininen Hauhon sepän
tytaTldn,JQsl;a sitten myöhemmin tu­l
i tämän kirjoittajan äiti. . Ojaisten
Hatilän, Ratisten, Metsinkylän kar-
• tarioisfe jaiKankaa Häittel-riialari
ja Vuörehtaustän kylistä, siir­tyi
nuorta väkeä Hämeenlinnaan.
f" KatipUngis^^ kuten n3rtkin,
oli työpäivät lyhyempiä kuin maalla
j a toiseksi; niika ehkä vieläkin enem-maii
kannusti kaupunkiin muuttoa,
oli paB^aV Kaupungissa nimittäin
palvelijoillekin maksettiin koko palk­ka
T!aiiassa7^ikä niinkuin maalla, osa
palkasta ^^tteissa ja muonassa.
Työpalkkojen suuruudesta mainit­takoon
muutalmia esimerkkejä,
T u p ^ TÖ7(^luvun vaiheilla mak-setttin
Hämeenlinnassa kirvesmiehel­le
k j ^ l ä ä mk. päivässä ja talveUa
.ystävämme lähettää "vapaaehtoises­ti"
oikein hyvän kirjoituksen ja antaa ,
samalla haasteen totellet Näip niitä
ttdee kulkemaan kaksi rinnan. Jahy-^!
va näin onkin, sillä eihän jokainen
haasteen saaja ole valmis sitä siinä
silfHonräpäyksessä täyttämään, vaik­ka
sen sitten sopivan ajan iullexsa
täyttöäkin parhaansa mukaan. —
Eiköhän juuri vauhdista huomautta­va
ystävämme tekisi tämän uuden ot­teen?
Lehtemme, ainakin toistaiseksi, tai­tetaan
Hyt säännöllisesti jo tiistaina,
ja painetaan kuten ennenkin keski-vHkkohä.
Sillä ei ole muuhun nähden
^mitään Väliä, mutta uutisten "tuoreu­della^*
emm^ pyri kUpäilemaan.—AP.
puolitoista markkaa;
Kauppa-apulaiset saivat 15^—20
maikkaa kuiissa.
Palvelijattarien palkat vaihtelivat
työpaikan ja laadun mukaan ja
myöskin kuliikä tautkvä palvelijatar
, .oli. Herrasperheen palvelijalle mak-;
settiin satakip markkaiä^ vuodessa ja
keittljättärill^^ tahallisesti kyipi?^
känf^ maikkaa eneMrbäh.
Pyykkärin palkka oU (1870—80-
luvuUa) 1 nik: 25 penniä päivässä ja
vuG«isädjEtf lojpulli köhöSF^ mark-käaai
päiväni PyykmpesU alettiin
viinxeiätääh kelte 4 aamulla j a pestiin
y h t ^ n Alittaan kelfö 9 asti illalla.
Sahköpyykkikorieita ei silloin vielä
kukaan uneksinut, . vaan kuljetti
pyj^äri tavallisesti pyykkipaikois-sääsmi&
anasui Olaani piusen pyykki-puhkkansäv^^
Näisteii ipuvun teettänimen maksoi
1 mk. 50 ,p: ja kahdella ja puolella
markalla tehtiiÄ jo oikein hieho vaa-tekCTtav
' Työläisperheet asuivat harvoin
kadim; varrella bleVissä rakenniiiksis-
. saj eli kuten sanottiin *^katupytingeis-
. sä", va»i melkein poikkeuksetta va-rakkaitten
Ihmisten omistamissa pi-hakanennuksissa.
Piharakenniäisen
ke^ei^n huone oli t a v ^ s e s t i pa­kari,
josta johti ovet useampiin ka­mareihin.
Jokaisessa kamarissa asui
tavallisesti perhe j a olipa oman per­heen
iisäksi vielä kortteerinuehiäkin
muutamia. Jokaineu perhe- keitti
keittänusensä pakarissa olevassa a-vdnäisessa
"piisissä'• ja- leipominen
toiniitettiin siellä myöskin. Jos omat
asukkaat e i v ^ käyttäneet leivinuu­nia
joka päivä, "hyyirättiin" se naa-purelllej
joilla ei sellaista: ollut.
JokaiseHä ishiännallä oli vesiäiiipS-rihsä
ja pöytäkäappiiisä pakarin' nur­kassa.
Arkisin harvoin tuK keittiö-honimissa
suurempaa sekasrttkua
näitten mönieii ertiäntren yhfaikiaa
valihisteliessä ruokaa saman piisin
ääressä, mutta juhla-aattoisih, varsin­kin
juhannus- ja jouluruokia valmis­t
e l l e t , tahtoi möfienläisten lanttu­ja
peruna--'loorain" paistamisessa ol­la
tungosta.
Usein, varsinkin markkina-aikoina,
kun oli asunnoista puute, "hyyrät-tiin"
pakarikin, joten ei ollut lain­kaan
tavallisuudesta poikkeavaa
vaikka pakarin lattialla nukkuikin
puolisen tusinaa kohmeloista mark-kinamiestä-
Jokaisessa kamarissa oli "kakluu­ni'',
jota harvoin käytettiin muulloin
"kuin talvisin huonetta lämmittäessä.
PelJH suU^in aiM^ heh-
J^;.^*H5ip3 ^y^s^p ,jptÄ per­heestä
amakin yksi sairasti, häkää.
1890-luvulla alkoi työläisiä yhä
suuremmissa määrin muuttaa Mylly­mäkeen.
Siellä voi vähävarainenkin
vuokratontille pystyttää jonkmlaisen
hökkelin ja niin kehittyi Myllymäes­tä
Hämeenlinnan "Sörkkä", työläis­ten
kaupunginosa.
Vaikka pienet hökkelit olivatkin
enemmistönä Myllymäessä, rakennet­tiin
smne lukuisia siniriakin asumuk­sia,
sellaisia, joihinka sopi asumaan
5—6 perhettä. Tällaisissa rakennuk­sissa
asuinhuoneitten lisäksi oli pa­kari,
sauna, kaivo takapihalla j a eri­laisia
liitereitä ja ulkohuoneita.
Se oK yksi lauanyji
ilta..,
^ Niin, lauantai-ilta se oU
•syksynä, vakan sen jälkeen kunds^
tullut tänne suuren meren takaa. Si:^
taon jo kauan, mutta joskus ituk^
leeni muistuu. Kortteeripaikkani i
suomalainen jarmitalo pienenkm.
pidän lähellä. Kauppalan haoBa^
nottiin olevan kemut, jossa on hm^]
kaa vanhasta maasta tulkdlaJän
Niinpä minäkin pistin pääHeni
: den uutukaisen amerikalaisen p^un
etten- näyttäisi vanhan maan Mi. ^f??R!P^"^ ^äyf
-rätdFS^tä%Uden--''^^^^ kuuhij-%
läkin. Olifi valmis, mutta olhieläti-siaa
pistäytyä pikkulassa. Ovi skM
oli aukrknh menin^Mutta —voisi­tä
ääntä mikä kurkustani pääit pos-tessani
sieltä huoneelle päin: Ihmm
' tuli huoneesta ja saunasta katsorndsn
mikä on'tytöllä hätänä. Mim eno-sanriutoikein
selittää, mutta—jota-kin,
joku peto, mikä lie siellä:..
Miehet menivät lyhdyn kamsa^h
kulaan katsomaan. Piikkisika sieM
rauhallisesti järsi lautaa, he selitij-vät.
Mutta mikä pahinta, olin huu­dollani
säikäyttänyt hajunäädän ja u
hätMntyneenä - huiskautti hmsevaa
nestettä päälleni ja ympäristöön.'
Pitele meni se ilta minulta, muiia
ophipahan tuntemaan nuo m(iWim-nehikkäat
elukat.
MARKl
öivön hetkellä
A h, rniteti olenkaan ikävöinyt mnl
pitkinä hdtfhäinä iltoina edp yhtä
pwntä sänäa sirmlta, joka lähdit.'
P^ätii kuluvat hitaasti. Ääretön
epätotTJö raastaa sydäntäni: Öisin
tiiijölon mustiin ruutuihin kuhin tus­kaisin
silmin.
Oletko jo unohtanut viimeisen H-tämfhe,
jolloin kuljimme alastomien
ptiidett alla,'kun syysmyrsky raivosi
hurjähä ja vihaisena. .Ah, etkö muis­ta
. . .? Miten^monta kertaa palasim­me
jälleen takaisin, voimatta erota
erinenktiin aamu valkeni.
suloin siinä lähdit ja raskaasti ko­hiseva
juna kiidätti sinua kauas luo­tani.
Kaikki kukat ovat jo kuolleet jd
talvi on jo lähellä. Minä odotan aa­mua
jolloin ensi lumi kattaa maan ja
peittää lehdet tielläm ja ne kätkevät
kuoUeet unelmani ja kyyneleeni.^
Elämä ei ole enää mitään. Miksi
taistelisin ja herättäisin lakastuneet^
toiveeni jälleen eloon, kun tiedän että
ne ovat turhia. Elämääni on astunut
piinaava yö, johon minun ehkä täy­tyy
uupua . . . ennenkuin aavnt tu­lee
. , ,
VÄSYNYT.
Myöskin, jos varat riitti, rakennet­tiin
talli, ya^ka...ei itsellä olisi ollut­kaan
hevosta, sillä tallin sai helposti
"hyyrättyä" kaupungissa vieraile­ville
maalaisille. Sikolätti oli myös­k
i n mUtei jokaisen suuremman asu­muksen
aitauksen sisällä.
Vuokrat 70-luvulla olivat pakarm
yhteydessä olevasta kamarista nom
3 _ 4 pik. kuussa Myllymäellä ja 6-/
mk. kuussa kaupungilla. Perheissä
asuvat kortteerimiehet makson-at
markan, tai vähän toista kuukaudes­sa
vuokraa. Jos kortteerimies. ^^i^^-
ka ei" muuUoin kuin pyhäaamuisin,
halusi kahvia, maksoi se tavallisesti
viisi penniä kupillinen, ilman pul^-
i Jatkoa e.na slvuUa)