Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 15, 1955

              AXNIE RUISSALO:
(Jatkoa)
SATTUI sitten niin/että eräs vaimo ^
meni kastettavaksi vastoin miehenr
sä tahtoa. Tällöin mieskin pätäti seu­rata
mukana. 'Hän varasi piiskan mu­kaansa
ja käveli rantaan.
Vaimo oli riisuuntunut ja kääriyty­nyt
hurstiin, sekä käveli nyt veteen.
Aviomies seurasi ja sivalsi piiskalla kas­tettavaa.
Vaimo säikähti ja aikoi läh­teä
karkuun, mutta mies ajoi hänet piis-kaJläan
S3rvemmälle veteeni
Kuri mies oli polviaan myöden ve­dessä
oli vaimo jo niin syvällä, että leu­ka
tapasi veteen. Peläten hukkuvansa
alkoi hän rukoilla mieheltä armoa itku
kurkussa. Tällöin mies heltyi ja kut­sui
vaimonsa maalle, yleisön ollessa nau­rusta
tukehtumaisillaan.
•'. Pukeuduttuaan kiireesti lähti vaimo
puoli juoksua kotiinsa, melkein täydel­lisen
kasteen saaneena.
Tällaisen lyhyen tauon jälkeen alkoi
kastaminen uudelleen. Tuli siten Kul­malan
Karoliinan vuoro. Hän oli ylei­sön
silmätikku siksi, että oli nuoruu­dessa
tullut ottaneeksi harha-askeleen.
Sitä ei hänelle koskaan annettu anteek­si,
vaan aina soimattiin. 'Karoliinan
luonto oli siitä niin kovettunut, että
häh sulkeutui kokonaan kuoreensa ja
hoiteli yksin lastaan. Hänen vanhem-nubrten
ihmisten elämään. Nuori tyttö
meni Pariisiin. Syksyllä hän tuli vie­railulle.
Hän oli pidättyväinen, ylpeä,
täysin muuttunut. Hän on jälleen löy­tänyt
itsensä, kaikki oli ohitse, poika
pii hänet iäksi menettänyt.
Sydämensä puhtaudesta poika tunsi,
että häntä oli loukattu. Häpeä sulki
harien hiuulensa. Myöskin hän oli kyl­mä
ja torjuva ja lähti pian luotiinsa.
Viikot kuluivat; Eräänä päivänä poika
kuuli sattumalta, että joku oli pyytänyt
tytön, kättä imutta tämä oH antanut ^
kieltävän vastauksen. Poika kohotti
päänsä yhtä köyhää toiveta rikkaam­pana;
Tällä kertaa hän teki Jujan pää-tökseh
toimia, saattaa asiansa tytön
kanssa järjestykseen. . Toimia .'. . mut­ta
ensin- hänen täytyi tehdä asemansa
selväksi. Hän kävi uudelleen käsiksi
viivästyneisiin opintoihinsa ja suoritti
tutkintonsa. Ääneen hän sanoi itsel­leen:
"Nyt huomenna puhun hänen
kanssaan".
Mutta seuraavana päivänä hän sai
kuulla tytön kihlauksesta. Hän oli niin
tottunut vaikenemaan ja salaamaan tun­teensa,
että kukaan ei huomannut kuo­lettavaa
haavaa.
Päästyään yksin huoneeseensa hän
horjui kuin juopunut huoneensa lävitse
ja kieltäytyi kaikin voimin uskomasta
tätä onnettomuutta. Ensimmäisen ker­ran
elämässään hän teki äkillisen pää­töksen,
jonka hän myös pani täytän­töön.
Hän tahtoi, hänen täytyi nähdä
tyttö. Vapisevin käsin hän otti hatun
ja päällystakin, jätti huoneen oven auki
ja ryntäsi kadulle pimeyteen. Nuori
tyttö itse avasi hänelle. Hän kuuli tä­män
äänen pimeästä puutarhasta: "Mi­tä,
te haluatte?"
'''Niin, katsokaas, puhua teidän kans­sanne,
lopultakin . . ."•
"Ön liian myöhäisiä puhua minun
kanssani".
^ Hyvästijätön elein tyttö kohotti kä­tensä,
jossa ensi kerran sormus kimal­teli.
Poika näki tuon kapean käden
sukeltautuvan esiin pimeydestä, näki
sormuksen, se oli siis todellisuutta. Hän
ei saanut sanotuksi enempää, kulki vain
hitaasti takaisin päin. Hän juoksi ka-tua^
itkin ja toisti yhä uudelleen puoli­ääneen
samoja sanoja: "Liian myöhäis­tä,
minähän tiesin sen, minä olen aina
sen tuntenut".
pansa olivat jö kuolleet ja hän itsekin
jo ylittarii^keski-iän, Nyt kaikki kat­selivat
ihmeteileri, kun-hänkin oli me-nossi
kasteta vaksi.
Ämmien kielet pääsivät pian valloil-leeri
ja eräs sanoi:
— Yrittääköhän tuokin synninkekäle
päästä taivaaseen?
— Ei suinkäa hän sinne pääse, jat­koi
siihen toinen.
— Jos tuo Karoliina taivaaseen pääs­tetään,
menettää taivas pyhän merki-tyksensä,
jatkoi vielä kolmas.
Siiri ja SamUli pääsivät Matin suo­sioon.
(Matti kiintyi heihin vanhimman
veljen rakkaudella. Hän neuvoi heitä
milloin se oli tarpeellista ja niin sopu­sointu
vallitsee heidän välillään.
Siiri ja Samuli kotiutuivat taloon hy­vin.
Isäntä oh hyvä ja leikillinen, sekä
kiintyi sirastun leikkeihin ja harrastuk­siin.
Työtkin tulivat tehdyiksi aika­naan,
joten siinäkään suhteessa ei ollut
• moittimisen varaa;
Maiti.oli pohjaltaan hyvä, ei 'toivo­nut
pahaa kenellekään, mutta juoppous
oli tullut sellaiseksi pahaksi tavaksi, jo­ta
hän ei jaksanut voittaa. Oppi-isät
puolestaan pitivät huolen juojpoitelun
jatkumisesta.
Kauranleikkuus jälkeen oli talkoo­tanssit
järjestetty erääseen rikkaiaseen
taloon ja matti oli kutsuttu soittamaan.
Se hiveli <Matinmj^eltä, silll^paikkaiku^-
nalle oli ilmaantunut toinenkin soittaja,
joka näin sivuutettiin.
Viinaa ja ruokaa oli varattu talkoo­väelle
niin paljon, ettei mikään loppu­nut
kiesken, 'Matille tarjosi isäntä o-masta
lekkeriltään ylimääräisiä viina-annoksia,
vaikka saivat sitä kyllikseen
toisetkin. Pöytä oli taas ruokaa kuk­kuroillaan,
joten juhlatunnelma oli kai­kin-
puolin korkealla.
Kun illaliinen Oli syöty alkoi tanssit
Matin hoitaessa tahtia. Pian olikin
lattialla aikamoinen rytinä. Puolen yön
tienoissa päättyi tanssi ja Mätti oli
silloin jo niin kylläinen syömisistä ja
juomisista, että hänen piti heti kiirehtiä
ulos ja häntä seurasi moni muukin mies.
Naisten keskuudessa siihen aikaan oli
juonti harvinaista.
• Takapihalla oli pitkä ja leveä siko-ruuhi,
johon Matti kompastui. Sydän­alaa
jomotti niin ilkeästi, jotta yökkä
tuli. Se helpotti ja Matti laskeutui rau­hallisesti
sikpruuheen nukkumaan. Olisi
kai tämä sänky kelvannut muillekin,
vaan ei ollut siinä tilaa heillä kuin ruu­hen
vieressä nulckumise^.
Alkoi jo aamu sarastaa ja kukkokin
oli jo aamuvirtensä veisannut, kun emä-siko
käveli perheineen ruuhelle aamiais­ta
katselemaan. Mitä ne löysivät, sii­tä
ne eivät huolineet. Emä kuitenkin
tönkäisi kärsällään nukkuvaa ja herätti
Matin.
Heräsi siinä toisetkin nukkujat ja
juuri parhaiksi silloin kun*Matti ei sitä
halunnut. Matti tuumaili sikoruuhessa
istuessaan, että missä hiiden taikinapy-tyssä
minä nyt istun" ja kömpi sitten
ylös surkean näköisenä. Siitä lähtien
nimitettiin Mattia Taikina Matiksi hä­nen
omien oppi-isiensä toimesta.
Ensnmnäiseksi Matti meni pyykki-rantaan,
missä hän pesi ja pi^disti it­sensä
ja vaatteensa. Sitten hän levitti
vaatteet puun oksalle kuivamaan ja is­tui
rantakalliolle odottamaan auringon
paistetta. Siinä auringonpaisteessa Mat­ti
vannoi kaikkien henkien nimessä lo­pettavansa
juomisen.
Hänen oppi-isänsä, jotka liänet nyt
ntmittivät Taikina-iMatiksi, olivat myös­kin
ensimmäisinä tuomitsemassa häntä
juoppouden «takia. Tämä vei Matilta
hyvän niielen ja koVettj luonteai. »Ha-
Olemme taasen saaneet Suomesta uuden lähe­tyksen
hyyiä^ kirjoja. Lähettäkää tilauksenne
ennen kuin ne loppuvat. -
HELLA Wt70LIJ0KI:
KOULUryTTÖNÄ TARTOSSA
298 sivua ^ • ' . Hinta sid. $1.50
tekijä kirjoitti muistelmansa ollessaan poliittisena vankina sodan
aikana "hjrvyyden tarpeessa", kuten hän sanopjartgatkaa: "Pakenin
sellini harmaudesta kuulustelijain kiusaksi nuoruuteni tuoksuvaan
väririkKauteen *... pakenin suin päin heidän kiduttavista käsistään
elämäni kevääseen, karkasin kauheuteen, vapauteen, jossa he eivät
kyenneet vangitsemaan minua".
Hella Wuolijoki palaa ajatuksissaan viljavinmiän Viron sydämeen,
äitinsä luokse, lapsuutensa laulaviin kyliin ja taivaansinisille peUa-vapellollle.
Sieltä hän siirtyy Tarttoon, sen aikaisen Viron helmeen,
jossa olivat koulut ja yUopisto.
HELLA WUOLIJOKI; \
YLIOPISTOVUODET. HISLSINGISSÄ
304 sivua 'iv. Hinta sid. $l.£iO
Hella Wuolijoen kertojaääni soi yhä edelleen säteilevän hyvän­tuulisena
ja temperamentikkaana. Mikä hengen titaani biikaan ihmi­nen,
joka ilman muistiinpanoja saattaa palauttaa mieleensä näin
äärettömän määrän kiihkeitä tapahtumia, omalaatuisia persoonalli­suuksia
vaihtuvia ympäristöjä ja yksityisiä esineitä ja kertoa kai-keste.
niin pulppuilevan vapaasti, -kertaakaan toistamatta sanojaan!
Lukijan silmien eteen kohoavat elävinä omine tottumuksineen jä
. tunnelmineen ne helsinkiläiskodit, joissa nuori virolainen ylioppilas
^ jöiituu asumaan ja vierailemaan ja joiden tasaiseen rauhaan hänen
vilkas olemuksensa tuo uusia, yllättäviä ajatuksenaihelta.
HELLA WUOLUOKI:
MEVUSTA TtlLI LIHCENAINEN
(Hella Wuolijoki lausuu tämäh teoksensa esipuheessa mm.: "Tämä
nidos .yksinpuhelujani aikojen dfaamassarkäsittää suuhnilleeh kynir
menen vuotta eiämästäni, vuodesta 1908 vuoteen 1918, ja vain yhden
maailmansodan ja yhden vallankumouksen. Näiden kymmenen vuo­den
aikaiia irtaannuin vanliasta kotimaastani. Ne olivat elämäni
raskaimpia murrosvuosia. Otin ankarasti osaa kahden kansan
kohtaloon, kärsin niiden kaikki tuskat." "
Muistelmiensa tämän osan alkupuolella tekijä paljastaa —rhaus-'
kasti ja satiirisesti kertoillen — Niskavuori-näytelmien ympÄristön
ja niiden henkilöiden vastineet todellisuudessa.
PEARL S. BVCK:
TULE, RAKKAANI
327 sivua Hinta std. $3.40
Intia kaikessa rikkaudessaan ja köyhyydessään elää Nobel-kirjäi-loijattaren
hienoa, järkyttävän inhhnillisessä romaanissa. Teos
kertoo varakkaasta amerikkalaisperheestä, joka useiden sukupolvien
aikana uhraa voimansa Intian köyhille. Vähän kerrassaan murtu­vat
perityt ennakkoluulot. Rakkaus perheen tyttären ja «tuoden
hindulääkärin välillä muodostuu lopulliseksi kokeeksi näille rik­kaan
elämän Icouluttamille ja kehittämille ihmisille.
PEARL S. BUCK:
KÄTKETTY KUKKA
267 sivua Hinta sid. $3;0(ll
Voivatko länsi jä itä milloinkaan kohdata toisiaan? - r - tähän
ikivanhaan kysymykseen vastaa Pearl S. Buck, kaukaisen idän tun­tija
ja ihmissydämen hieho ymmärtäjä kiehtovassa kertomuksessaan^
nuoresta Josui Sakaista.
iLukija-sem^a jännittyneenä kirjan vauhdikkaita tapahtumia
H. E. BATES:
RAKKAUS LYDIAAN
.286 sivua Hinta sid. $3.25
H. E. Batesin kertomus kjihkeästä ja arvoituksellisesta Lydiasta ja
miehistä, jotka rakastivat häntä, on kotiiuäassaah Englanhissä ar­vosteltu
eräAksi aikaihme parhaita rakkausromaaneja, jotka tiiviin
kohtalokkaan tunnelmansa takia on "lyyrillisen rakkauden mestari­teos".
MARY BURCHELL
NYT JA IKUISESTI
285 8ivna ^ Hinta sid. $2.50
TimOthy-sedän matkalaukku oli syynä kaikkeen! K\m Bthne
vihdoin viimein oli saanut itsensä ja jättilälslaiikkunsa Onnellisesti
vapaan vuokra-auton luo j$. arveli vielä ^tivänsä viimeisessä ju­nassa
kouluun, olikin jo toinen ennättän3rt varaamaan auton. Mutta
tuo toihed, pitkä tumma, nuori mies, oli heti tilanteen tasalla; Ja
niin kävi, että Etlme ja matkalaukku pääsivät jurtaah ja Dixon
Orvingista tuli kuusitoistavuotiaan koulu^tön sankari.
ETTÄVÄ ROMAANI
Ai^E2MUJRIE SELENiäLÖ:
MIEHENI VHOT
225siviia Hinta sid. $2.40
Kirja j)äätt3^ lauseeseen :"01eh äärettömän onnellinen, jokainen
avioliitto olisi aloitettava kaksi kertaa ja kumallakin kerralla samaii
miehen kanssa."^
PEERräB L A MtnStE:
PIKAINEN MYLLY
425 sivua Hinta sid. $3.50
Värikäs kuvaus 1800-luvim lopun Pariisista, sen kahvilOistai, kaba-^
reistä, cancan-tanssijattarista ja ilotaloistsa — ja tämäii miljoon
loistavasta ikuistajasta, taidemaalri Henry de Toulouse-Lutrecistsa.
N E T T A M U S K E T T :
ERAKKOMAJA ^ >
331 sivua : Äiiitas^^
«Ne muutamat vieraat, jotka olivat k(^oontune^t yksinäiseen; num-häeti
ympäröimään taloon viettämään kauniin Olive Heriotinkah-dennettakymmentä
ensinfinäistä syntymäpäivää, eivät saattaneet
huomata päivän sankarittaressa mitään tavallisuudesäta pOil^eavaa.
Vain talon* vanha palvelija oli jöuttmut kuulemaon pari varomaAto-^
masU lausuttua sanaa, jotka antoivat aihetta epäillä, ettei Oliveh
mieli ollut täyshi tasapainohieh. Blän hirveä taiikhtuina oli kaikille
järkyttävä yllätys, ja tytön sulhasen Hugh Manningin se näytti
kokona^ murtuvan.
TAYLOR CALDl/inELL:
VAPAUDEN MIEIOCA
349siviia Hinta sid. $2.<f()
"Vapauden m i ^ a " on uusi erinomaihieh n ä 3 ^ Ca]dWe3Un mu­kaansatempaavasta
kertomust^cDiikasta, ele8[antista tyylistä Jä. oi­vallisesta
tyyppikuvauksesta. EZirjaUiJa vie isiinä ItUdjahSa R i -
chelieun aikaiseen Ranskaim, sen taisteluiliin, juonitteluihin ja jän-nittävyydestä
vertaansa hakeviin seikkailuihin, joita punoo tosiinsa
loistavasti kuvattu rakkaustarina.
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBtlSHING CO. LTD.
BOK69 Sudbury* Ontario
Sivu 8 Lauantaina, tammikuuk 15 päivänä, 1955