1953-02-07-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
e — Voi. X V n i vuosikerta Lauantaina, hekmkuun 7 päivänä, 1953
Jurlingtonissa Wis, piti yalehtelijain
libi taas viime vuoden viimeisenä päi-lä
mestaruuskilpailut ja 23. vuottii-
Ananias-palkinnon saaja oli taas
liasilainen.
entäjä Harry V. Cunimings, Dalla-i,
voitti valehtelijain mföt£uijiiden
araavalla — ei niin kovinkaan jymy-leella:
Eräänä heinäkuun yöriä -olin juuri
ut asuntooni, kun kuulin oven avau-
'an. Luulin ensin, että toinen äiskä,
nukkui huoneessa kanssani, tuli si-n,
mutta kun katsoin tarkemmin,
että sisään oli tullut kaksi isoa
"keä. Xe oli^^t lähes kuusi jalkaa
rkeita ja uskokaa minua, olin niin
uhistunut, etten voinut liikkua. Main
vain kun ne lähest5rivät vuodetta-
Kuulin toisen niistä sanovan: "Luuko,
että meidän pitäisi S3^ödä hänet ^
"ä aai veisimmekö hänet kotiin?"
etken harkittuaan vastasi ' toinen:
yökäämme hänet täällä. Jos kulje-ne
hänet kotiin, niin suUret sääs-t
ryöstävät hänet meiltä."
maalaus on monen
iuinen työ
Englantilaista Forthin siltaa, jonka
tta on lyhin rautatieyhteys Edin-'
gliin ja Southin, sekä Fifen ja
rthin välillä, j a joka 7 vuoden työn
oksena valmistui 60 vuotta sitten, pian
yhä yhtenä maailman teknillisis-ihmeistä.
Silta on yli puolentoista
'Iin pituinen ja-käsittää kolme kaarinaista
keskimmäinen on rakennettu
iieen saareen.
Rakentamiseen tarvittiin mmr. 54,160
nia terästä ja rakennelmaa pitää-ossa
6,5 miljoonaa niittiä. Sen mer- ,
isyyksiin kuuluvat myöskin sen maa-ustyöt.
24 maalaria häärii keskeyty-ttä
sillan kimpussa korkeal a Forth-
"an yllä. He käyttävät väri-^ noin
.000 paunaa vuodessa ja heliiii menee
taa kolme vuotta, ennenkuin sillan
fäspinta ala on kertaalleien maalattu
siUoin on taas aika aloittaa alusta.
näistä maalareista ei ole eläessään
""ta tehnytkään, kuin maalannut
orth-virran siltaa.
'ytäjä palautti lompakon
""^ kanssa
'^banyssa N . Y. sai muuan Chris
lompakkonsa takaisin kahta dol-
Hhavampana kuin oli sen kadot-
"^^«Inie Miotta sitten.
.^3;täjä, joka ei maininnut nuneään,
;=tti lompakon postissa takaisin omis-jaJIeen
ja kh^joitti mukaan paperila-j
' Pahoitdleh selitti, että hän
»erehdyksessä pannut lompakon työ-
"sujensa taskuun, jonne se oli unoh-
«t. Kahdeksantoista dollarin sijas-
«i»kä lompakossa oli Olsenin pudot-
5a sen, oli nyt kahdenkymmenen
seteli -~ siis kaksi doUaria kor-ja.
^ VMJ^ •— ^
Myrskyt ja tulvat ovat aiheuttaneet ennenkuulumattomia tuhojäiänsi-Euroopassaf
erikoisesti Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa. Surmansa saaneiden lukumää^
räksi on ilmoitettu jo yli 1,000 ihmistä. Hollannissa on t^^^^ mitä se
on^qllut viiteen vuosisataan ja siellä on kuolleidefi lukumäärä lähes SOO. Kuvassa
joukko hollantilaisia naisia poistuu kotoaan veneellä iuhansim nousevien kodittomien
joukkoon.
"OMA MAA MANSIKKA,
MUU MAA MUSTIKKA . . y /
. Yllä^evalla otsikolla julkaisi Suomessa
ilmestyvä Saarijärven perukan
j)aikaHislehti "Sampo" kirjoituksen, joka
kertoo erään saarijärveläisen tekemästä
Canadan-matkasta. Tässäkin
kirjoituksessa osoitetaan varsin sievästi,
Qiiten valheellisesti: Suomessa on värvätty
ihmisiä lähtemään tähän maahan
ja miten sitten lukuisat ihmiset ovat
tulleet huomaamaaan, kuinka häpeä-mättömästi
heitä on petetty väärillä
kuvauksilla täkäläisistä oloista. He
-evat joutuneet häikäilemättömien vär-värihuijäreitten
uhreiksi, huijareitten,
joiden ainoana tarkoituksena on vain
kyniä rahaa uhreiksiin joutuneilta ihmisiltä.
Kirjoitus on seuraava:
"Oma maa mansikka, muu maa mustikka
. . ." tuumi ''carpenter" (rakennusmies)
Jussi Karppanen, joka juuri
on palannut toisU vuotta kestäneeltä
-Kanadan matkaltaan ja-kertoi kuulumisia.
— Voi huoletta sanoa, että Kanadan
matka on ainakin 99 prosentille niistä
tuhansista suomalaisista, jotka viime
•vuosien aikana ovat sinne työansioon
lähteneet, muodostunut pettymykseksi.
Valtaosa lähtijöistä palaa ja palaisi jos
voisi, takaisin Suomeen. Kaikki ovat
katkeria niille kauniille ilmoituksille,
joilla lähtijöitä houkuteltiin ja myös
Kanadan lähetystölle Tukholmassa, ettei
se anna oikeaa kuyaa työtilanteesta
ja ansiomahdollisuuksista perillä. Myös
Valentinin kirjalle "Taw Wow" ovat
siirtolaiset katkeria, koska se antaa
väärän kuvan Kanadan todellisista
oloista ja siirtolaisen mahdollisuuksista.
—^ Mitkä ovat lähimmät pettymyksen
aiheet?
— Ensinnä se, että töihin pääsee jos
sattuu, ja nekin, jotka ovat jotakin työtä
saaneet, eivät voi olla hetkeäkään
vannoja siitä, kauanko saavat töissä
pysyä. Maassa on nim. liikaa työvoimaa
ja runsaasti työttömiä.
Toiseksi on, olkoon mikä ammattir
mies tahansa- ,otettava sitä työtä mitä
sattuu saaifiaan «vaikka lähtiessä ja lähetystössä
olisi mitä tahansa luvattu.
Tavallisin työ miehille on metsätyö erämaiden
tukkikämpillä. , Hyvässä lykyssä
voi päästä rakennuksille "carpinde-riksi",
kuten allekirjoittanut osaksi Kanadassa
ol(Wj^staan pääsi. Xaiset pääsevät,
jos pääsevät, ruokaloihin jo "poikataloihin"
tiskareiksi tai kotiapulaisiksi
perheisiin.
Palkat eivät myöskään ole Kanadassa
lähimainkaan sellaiset kiiin miksi
lähtijöille uskoteltiin ja millaisiksi he
vielä hyvässä uskossa luulivat sen oppi-ajan
jälkeen kohoavan. Dollarista kah~
teen, tavallisesti huomattavasti lähempänä
yhtä on tavallinen tuntipalkka.
Työviikko on viisipäiväinen ja kun
metsätöissä on talvella lumiaika ja ke-
I
JO,
k»
gaaUAIIY 19S3 ^
I 2 3 4 5 6 7
8 9 10 II 12 13,14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
NIMIPÄIVIÄ
i
i
8— Simnontai lAina
9— Maanantai . . . . . . . . . . RaUa o
10—Tiistai . . . , . . i . . . . . . . . . . . EUna %
11- >Keskiviikko . . . . . . . . . . Talvikki ^
% 12—Torstai . . . Elma o
13— Perjantai Sulo
14- r^Lauantai .. Voitto -
Hauska näytelmä taas
Finnisk-haaliUa
Ensi sunnuntaina, t.k. 8 p:nä, ön
Finnish-haalin näyttämöllä taas hauska
laulunäytehnä, -'Saatiston tyttö". Tätä
näytelmää pn harjoiteltu hyvin huolellisesti
ja se tarjoaa yleisölle taas viehät-tä\'
än illan.
Jos joku ei ole kuullut pitkiin aikoihin
oikein kipakkaa raumalaista, niin
Iässä kuulee, kun sitä-päästelevät Stiina-
Liisa ja Salomon. Ei luulisi kielen
oikein taipuvankaan sellaiseen, mutta
Salomon näyttää olevan aika mestari
sillä alalla "jällcs", joten kelpaa hänen
jaarituksiaan kuunnella.
Entäs kauniit laulut sitten? Ne ovat
todella hienot, yksityis- ja duettolau-luja.
- Numeroituja ravintolalippuja on saa-tai\'
ana etukäteen entisistä paikoista. P i detään
siis huoli niiden aikaisesta hankinnasta.
^sällä tulipalovaara-aika, jolloin ei tehdä
töitä (yht. n. 3—4 kk), kokonaisansio
jää niin pieneksi, ettei Kanadan
kalliin elintason huomioonottaen voi
siellä elää edes samantasoista elämää
kuin Suomessa. (Esimerkiksi vaatetavara
on n. kaksi kertaa kalliimpaa
kuin Suomessa).
Työntahti Kanadassa on myös sellaista,
ettei sellaisesta voi Suomessa
kuvitellakaan. Kun työvoimaa siellä
on liikaa, työt sattumanvaraisia eikä
sosiaalisesta huollosta voi puhusi^ Suomen
tapaan, töissä pysyvät vain ne, jotka
tekevät enimmän työtä. Työstä
poisjoutumisen pelosta kaikki koettavat
parhaansa.
Suomen vilkkaaseen seura- ja kulttuurielämään
tottuneiden on vaikea
mukautua siihen karuun, henkisesti
köyhään elämänpiiriin, mikä on Kanadan
työläiselämälle ainakin siirtolaisten
piirissä ominaista. Dollari on Kanadassa
jumala. Nainen jota palvotaan.
Sen hankkimiseksi ja omistamiseksi tehdään
mitä vain. Sivistys, oppiarvot, hyvät
tavat, lähimmäinen työtoveri y.m.,
eivät merkitse mitään dollarin rinnalla.
Kim on dollareita, on Herra ja Ylhäisyys.
Tätä ei täällä ynmiärretä eikä
ehkä hyväksytä, mutta se on Kanadan
laki. ,
— Esiriierkkinä niistä oloista, joissa
siirtolaisemme Kanadassa.elävät, mainitsen
vain, että tuhannet heistä ovat
suurimman osan vuodestaNtyöttömiä ja
elävät kädestä suuhun. Heidän suuri
haaveensa on koota niin paljon varoja,
että pääsevät takaisin Suomeen. Tarmokkaille
poikamiehille, jotka ovat
xtottuneet «kovaan ja. laatuaan valitsemattomaan
työhön, se ehkä onnistuu.
.Vaikeimmassa asemassa ovat perheelliset
ja anmmttilaiset, jotka eivät ole
päässeet omaan työhönsä. Sääliksi kävi
eräitä tällaisia, jotka l ä h t i e s ^ tulivat
Jatkoa 8. dvmu
»
li
1
VJ
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 7, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-02-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530207 |
Description
| Title | 1953-02-07-01 |
| OCR text | KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI e — Voi. X V n i vuosikerta Lauantaina, hekmkuun 7 päivänä, 1953 Jurlingtonissa Wis, piti yalehtelijain libi taas viime vuoden viimeisenä päi-lä mestaruuskilpailut ja 23. vuottii- Ananias-palkinnon saaja oli taas liasilainen. entäjä Harry V. Cunimings, Dalla-i, voitti valehtelijain mföt£uijiiden araavalla — ei niin kovinkaan jymy-leella: Eräänä heinäkuun yöriä -olin juuri ut asuntooni, kun kuulin oven avau- 'an. Luulin ensin, että toinen äiskä, nukkui huoneessa kanssani, tuli si-n, mutta kun katsoin tarkemmin, että sisään oli tullut kaksi isoa "keä. Xe oli^^t lähes kuusi jalkaa rkeita ja uskokaa minua, olin niin uhistunut, etten voinut liikkua. Main vain kun ne lähest5rivät vuodetta- Kuulin toisen niistä sanovan: "Luuko, että meidän pitäisi S3^ödä hänet ^ "ä aai veisimmekö hänet kotiin?" etken harkittuaan vastasi ' toinen: yökäämme hänet täällä. Jos kulje-ne hänet kotiin, niin suUret sääs-t ryöstävät hänet meiltä." maalaus on monen iuinen työ Englantilaista Forthin siltaa, jonka tta on lyhin rautatieyhteys Edin-' gliin ja Southin, sekä Fifen ja rthin välillä, j a joka 7 vuoden työn oksena valmistui 60 vuotta sitten, pian yhä yhtenä maailman teknillisis-ihmeistä. Silta on yli puolentoista 'Iin pituinen ja-käsittää kolme kaarinaista keskimmäinen on rakennettu iieen saareen. Rakentamiseen tarvittiin mmr. 54,160 nia terästä ja rakennelmaa pitää-ossa 6,5 miljoonaa niittiä. Sen mer- , isyyksiin kuuluvat myöskin sen maa-ustyöt. 24 maalaria häärii keskeyty-ttä sillan kimpussa korkeal a Forth- "an yllä. He käyttävät väri-^ noin .000 paunaa vuodessa ja heliiii menee taa kolme vuotta, ennenkuin sillan fäspinta ala on kertaalleien maalattu siUoin on taas aika aloittaa alusta. näistä maalareista ei ole eläessään ""ta tehnytkään, kuin maalannut orth-virran siltaa. 'ytäjä palautti lompakon ""^ kanssa '^banyssa N . Y. sai muuan Chris lompakkonsa takaisin kahta dol- Hhavampana kuin oli sen kadot- "^^«Inie Miotta sitten. .^3;täjä, joka ei maininnut nuneään, ;=tti lompakon postissa takaisin omis-jaJIeen ja kh^joitti mukaan paperila-j ' Pahoitdleh selitti, että hän »erehdyksessä pannut lompakon työ- "sujensa taskuun, jonne se oli unoh- «t. Kahdeksantoista dollarin sijas- «i»kä lompakossa oli Olsenin pudot- 5a sen, oli nyt kahdenkymmenen seteli -~ siis kaksi doUaria kor-ja. ^ VMJ^ •— ^ Myrskyt ja tulvat ovat aiheuttaneet ennenkuulumattomia tuhojäiänsi-Euroopassaf erikoisesti Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa. Surmansa saaneiden lukumää^ räksi on ilmoitettu jo yli 1,000 ihmistä. Hollannissa on t^^^^ mitä se on^qllut viiteen vuosisataan ja siellä on kuolleidefi lukumäärä lähes SOO. Kuvassa joukko hollantilaisia naisia poistuu kotoaan veneellä iuhansim nousevien kodittomien joukkoon. "OMA MAA MANSIKKA, MUU MAA MUSTIKKA . . y / . Yllä^evalla otsikolla julkaisi Suomessa ilmestyvä Saarijärven perukan j)aikaHislehti "Sampo" kirjoituksen, joka kertoo erään saarijärveläisen tekemästä Canadan-matkasta. Tässäkin kirjoituksessa osoitetaan varsin sievästi, Qiiten valheellisesti: Suomessa on värvätty ihmisiä lähtemään tähän maahan ja miten sitten lukuisat ihmiset ovat tulleet huomaamaaan, kuinka häpeä-mättömästi heitä on petetty väärillä kuvauksilla täkäläisistä oloista. He -evat joutuneet häikäilemättömien vär-värihuijäreitten uhreiksi, huijareitten, joiden ainoana tarkoituksena on vain kyniä rahaa uhreiksiin joutuneilta ihmisiltä. Kirjoitus on seuraava: "Oma maa mansikka, muu maa mustikka . . ." tuumi ''carpenter" (rakennusmies) Jussi Karppanen, joka juuri on palannut toisU vuotta kestäneeltä -Kanadan matkaltaan ja-kertoi kuulumisia. — Voi huoletta sanoa, että Kanadan matka on ainakin 99 prosentille niistä tuhansista suomalaisista, jotka viime •vuosien aikana ovat sinne työansioon lähteneet, muodostunut pettymykseksi. Valtaosa lähtijöistä palaa ja palaisi jos voisi, takaisin Suomeen. Kaikki ovat katkeria niille kauniille ilmoituksille, joilla lähtijöitä houkuteltiin ja myös Kanadan lähetystölle Tukholmassa, ettei se anna oikeaa kuyaa työtilanteesta ja ansiomahdollisuuksista perillä. Myös Valentinin kirjalle "Taw Wow" ovat siirtolaiset katkeria, koska se antaa väärän kuvan Kanadan todellisista oloista ja siirtolaisen mahdollisuuksista. —^ Mitkä ovat lähimmät pettymyksen aiheet? — Ensinnä se, että töihin pääsee jos sattuu, ja nekin, jotka ovat jotakin työtä saaneet, eivät voi olla hetkeäkään vannoja siitä, kauanko saavat töissä pysyä. Maassa on nim. liikaa työvoimaa ja runsaasti työttömiä. Toiseksi on, olkoon mikä ammattir mies tahansa- ,otettava sitä työtä mitä sattuu saaifiaan «vaikka lähtiessä ja lähetystössä olisi mitä tahansa luvattu. Tavallisin työ miehille on metsätyö erämaiden tukkikämpillä. , Hyvässä lykyssä voi päästä rakennuksille "carpinde-riksi", kuten allekirjoittanut osaksi Kanadassa ol(Wj^staan pääsi. Xaiset pääsevät, jos pääsevät, ruokaloihin jo "poikataloihin" tiskareiksi tai kotiapulaisiksi perheisiin. Palkat eivät myöskään ole Kanadassa lähimainkaan sellaiset kiiin miksi lähtijöille uskoteltiin ja millaisiksi he vielä hyvässä uskossa luulivat sen oppi-ajan jälkeen kohoavan. Dollarista kah~ teen, tavallisesti huomattavasti lähempänä yhtä on tavallinen tuntipalkka. Työviikko on viisipäiväinen ja kun metsätöissä on talvella lumiaika ja ke- I JO, k» gaaUAIIY 19S3 ^ I 2 3 4 5 6 7 8 9 10 II 12 13,14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 NIMIPÄIVIÄ i i 8— Simnontai lAina 9— Maanantai . . . . . . . . . . RaUa o 10—Tiistai . . . , . . i . . . . . . . . . . . EUna % 11- >Keskiviikko . . . . . . . . . . Talvikki ^ % 12—Torstai . . . Elma o 13— Perjantai Sulo 14- r^Lauantai .. Voitto - Hauska näytelmä taas Finnisk-haaliUa Ensi sunnuntaina, t.k. 8 p:nä, ön Finnish-haalin näyttämöllä taas hauska laulunäytehnä, -'Saatiston tyttö". Tätä näytelmää pn harjoiteltu hyvin huolellisesti ja se tarjoaa yleisölle taas viehät-tä\' än illan. Jos joku ei ole kuullut pitkiin aikoihin oikein kipakkaa raumalaista, niin Iässä kuulee, kun sitä-päästelevät Stiina- Liisa ja Salomon. Ei luulisi kielen oikein taipuvankaan sellaiseen, mutta Salomon näyttää olevan aika mestari sillä alalla "jällcs", joten kelpaa hänen jaarituksiaan kuunnella. Entäs kauniit laulut sitten? Ne ovat todella hienot, yksityis- ja duettolau-luja. - Numeroituja ravintolalippuja on saa-tai\' ana etukäteen entisistä paikoista. P i detään siis huoli niiden aikaisesta hankinnasta. ^sällä tulipalovaara-aika, jolloin ei tehdä töitä (yht. n. 3—4 kk), kokonaisansio jää niin pieneksi, ettei Kanadan kalliin elintason huomioonottaen voi siellä elää edes samantasoista elämää kuin Suomessa. (Esimerkiksi vaatetavara on n. kaksi kertaa kalliimpaa kuin Suomessa). Työntahti Kanadassa on myös sellaista, ettei sellaisesta voi Suomessa kuvitellakaan. Kun työvoimaa siellä on liikaa, työt sattumanvaraisia eikä sosiaalisesta huollosta voi puhusi^ Suomen tapaan, töissä pysyvät vain ne, jotka tekevät enimmän työtä. Työstä poisjoutumisen pelosta kaikki koettavat parhaansa. Suomen vilkkaaseen seura- ja kulttuurielämään tottuneiden on vaikea mukautua siihen karuun, henkisesti köyhään elämänpiiriin, mikä on Kanadan työläiselämälle ainakin siirtolaisten piirissä ominaista. Dollari on Kanadassa jumala. Nainen jota palvotaan. Sen hankkimiseksi ja omistamiseksi tehdään mitä vain. Sivistys, oppiarvot, hyvät tavat, lähimmäinen työtoveri y.m., eivät merkitse mitään dollarin rinnalla. Kim on dollareita, on Herra ja Ylhäisyys. Tätä ei täällä ynmiärretä eikä ehkä hyväksytä, mutta se on Kanadan laki. , — Esiriierkkinä niistä oloista, joissa siirtolaisemme Kanadassa.elävät, mainitsen vain, että tuhannet heistä ovat suurimman osan vuodestaNtyöttömiä ja elävät kädestä suuhun. Heidän suuri haaveensa on koota niin paljon varoja, että pääsevät takaisin Suomeen. Tarmokkaille poikamiehille, jotka ovat xtottuneet «kovaan ja. laatuaan valitsemattomaan työhön, se ehkä onnistuu. .Vaikeimmassa asemassa ovat perheelliset ja anmmttilaiset, jotka eivät ole päässeet omaan työhönsä. Sääliksi kävi eräitä tällaisia, jotka l ä h t i e s ^ tulivat Jatkoa 8. dvmu » li 1 VJ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-02-07-01
