Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 17, 1954

              NIMIPÄIVIÄ
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
__ V o i . X I X vuosikerta Lauantaina, huhtikuun 17 päivänä, 1954
jTten näytelmäkilpailu
ionvaihteessa
l^auantaina j a sunnuntaina, t.k. 17
[l8 p:"ä pidetään Torontossa Don-llilla
C S J : n järjestämä nuorten näy-
Mkilpailu, jassa kilpaillaan J . Salon
[joittamasta pokaalista. Tämä o n toi-viiotuinen
k i l p a i l u , sillä ensrmmäi-pidettiin
viime keA'äänä Sudburys-ionne
pokaali m3'öskin jäi, sillä sen
[tti SJn paikallisen osaston näytteli-i-
hmä näytelmällä " L y y l f k k i ".
Tänä vuonna esitetään kilpailussa
Lisi yksinäytöksistä näytelmää. L a u -
bi-iltana esiintwät ensimmäisinä
i j : n Sudburyn osaston nuoret näyt-
5iät. esittäen E. Suksen ohjaaman
rtelmän 'Sudet"'. Port A r t h u r i n v.-
u.-seura Iskun näj^ttelijät esittävät
m]d Westerbackan ohjaaman näytel-
' Twenty F i v e C e n t s " j a Toronton
ja u.-seura Yrityksen näyttelijät
|ttä\-ät Thora N e i l i n ohjaamana näy-
Imän " A Young M a n s F a n c y ".
[Sunnuntaina kello 4 ip. esittävät en-läisinä
St. Catharinesin v.- " ja u . -
jra Starin näyttelijät Irene Vuoren
ijaaman näytelmän ''Brothers in
p s " , toiseksi S u d b u r y n v.- j a u.-seu-
.\lertsin näyttelijät Helen Grenonin
^jaaman nä\'telmän '•'Salaperäinen vie-ja
kolmanneksi Toronton v.- j a u . -
Jra Yrityksen näyttelijät w\. .Latvalan
Maaman nä\-telmän " R i k o l l i n e n ".
[Kilpailussa on siis kolme suomenkie­ltä
ja kolme englannin kielistä näjlel-pä
ja esityksiin osallistuu k a i k k i a an
nuorta näyttelijää.
iltä näyttävät Australian
ynipiavalmistelut?
Melbournelle vuodeksi 1956 uskotuis-oK-
mpiakisoista näyttää kehittj^^än
andaali. Erään uutistiedon mukaan
siellä vieraillut suomalainen urheilija
enis Johansson tullut kisavalmisteluja
uratessaan melko pessimistisiin tulok­in
ia antanut \Tnmärtää, että kisojen
naamiseksi olisi korkea a i k a tehdä j o ­ikin.
[Eräs toinen tieto kertoo päähuomion
iint\-neen siihen, että mitä k i l p a i l u l a -
fja vaadittaisiin "t>-ypillisesti austra-alaisina
• kisojen ohjelmaan. On c s i -
^ty mm. australialaista jalkapalloa,
fngenpelasiusesityksiä j a jopa bume-
P? in heittoakin. Joku pilkkakirves
Ntää lisäksi sikäläisten kansanhu\-ien
Nsuuinta ohjelmanumeroa -
Rtokilpanua.
puun-
U Xli
^ennustoiminta Enrfan-
"^a sodan jälkeen
^ - H a n n u n hallituksen Valkoisessa
* •"'^'^t^ian. että sodan päätty-
«'H Knglannissa rakennet-
>^ naa uutta asuintaloa. K i r -
• ' viime tammikuun lop-
' a rakennettu 1.599.645
t.iioa ja huoneistoa, .'^e-
* "i;iia!«>ina pommitusten
• ' a- u i i t o a oli kunnostettu
' • - '''innoiksi.
Moosc Jaivissa, Albertassa, tapahtui äskettäin tuhoisa lento-onnettomuus, joka
vaati 37 kuolonuhria. Lähellä kaupunkia olevan sotilaslentokentän yksi kone iski
ilmassa yhteen TC.4:n i7i^i kusta ja koneen kanssa. Koneissa, jotka molemmat syök­syivät
maahan, kuoli 36 henkilöä ja yksi kuoli talossa, johon palava tnatkustaja-lentokone
syöksyi. Kuvassa koneen jäännökset ja talo palavat. Palava kone si­vuutti
juuri koulun, jossa oli 390 oppilasta luokkahuoneissa.
PILAPIIRTÄJIEN KUNINGAS
R a n s k a o n a i n a o l l u t p o l i i t t i n e n h u l l u ­jenhuone
— lainataksemme Egon F r i e -
d e l l i n sanoja. P o l i t i i k a s t a imivät myös
r a v i n t o n s a ne pilalehdet. jotka 1800-
l u v u l l a alkoivat levitä yleisön keskuu­teen.
Varsin tunnettuja olivat m.m.
' L a C a r i c a t u r e ' j a ' L e C h a r i v a r i ' - n i m i -
set j u l k a i s u t . Niissä esiint>A-ien k u v i en
joukossa eräät poikkesivat muista ete­vyydellään,
j a yleisö alkoi kiinnittää
h u o m i o t a a n k i r j a i m i i n H . D . j o i l l a p i i r ­rokset
o l i m e r k i t t y . Tämä H . D . o li
H o n o t e Daumier, joka oli synt>myt
•Marseillessa v. 1808.
D a u m i e r n ollessa vielä nuori p o i k a ­nen
hänen isänsä m u u t t i perheineen P a -
r i s i i n . Isä — l a s i m e s ^ r i ammatiltaan
o l i tyysJtin v a i l l a sitä usein sangen
tarpeellista seikkaa, jota nimitämme ra­haksi,
j a niinpä Daumier sai jo aikaisin
oppia tulemaan toimeen omin neuvx)in.
Hän puuhaili aluksi yhtä j a toista, ollen
m.m. erään asianajajan juoksupoikana.
\ähitellen piirtäminen kuitenkin alkoi
yhä enemmän vetää häntä puoleensa, ja
kun lehtikuvitus näytti tarjoavan pa­remman
ansion kuin jokin muu opista
osattomaksi jääneelle soveltuva ammat­t
i , hän a n t a u t u i j a i t e i l i j a k s i.
Näihin aikoihin kuningas .Ludvig-
F i l i p oli kan.san hampaissa antaen a i ­hetta
piIkantek<K)n kehnolla ia saamat­tomalla
hallituskomennoUaan. Dau­mier.
joka oli m i r i i i ) i t e i i a an v<illanku-mouksellineu.
ta^jo-i r i < ' ; T i u n i i f ' l ! n k\-
n;in>ä k u n i n g a >M \;i-.i<i,in k a y d . v n kam­panjan
palveluk-^-tMi. J u u r i han l o i nuo
kuuluisat piirrokset. joi><i L u d v i g F i l i ­p
in lihavat jat\dsät kasvot saivat pääry­nän
muodon ja joista johtuen hallitsija
sai pilkkanimen 'Päärynäkuningas'.
\'ihdoin vallassaolijat aikoivat tun­tea
olonsa niin epä mu karvaksi, että kat­soivat
parhaaksi saattaa oikeuden eteen
sekä kustantajan, painajan, että itse tai­teilijan,
jotka kaikki tuomittiin puolek­si
vuodeksi vankeuteen ja maksamaan
kaupan päälle melkoiset sakot. Daumier
ei tainnut tästä paljonkaan välittää, sil­lä
jonkin ajan kuluttua hän o l i jälleen
tuomioistuimen edessä. Tällä kertaa hän
oli piirtän\-t kuvan kiukkuisista minis­tereistä
pesemässä Ranskan lippua. A l ­lekirjoitus
kuului: "Onpas vain kum­maa,
ettei tuo punainen \-äri o ta lähte­äkseen!"'
Tämä neronleimaus saattoi
Daumierin taas kalterien taakse.
Ilmeisesti hän nyt o l i saanut tarpeek­seen
vankilaretkistä, koska jätti p o l i t i i ­kan
rauhaan, mutta otti sen sijaan ruo-dittavakseen
oikeuslaitoksen mädännäi­syyden.
Olihan hänellä juoksupoika-aioiltaan
h>-vät kokemukset asianaja­jien
petollisuudesta ja ulkokultaisuudes­ta.
Myöhemmin kun Napoleon III nou­si
valtaistuimelle, hän innokkaana tasa­valtaisena
valitsi tämän kannattaji­neen
i"vansa maalitauluksi.
Piirtäminen oli DaumierUe väittä-maton
leipätyö, mutta sen ohessa hän
m>()s maalasi. Maalaukset eivät kui­tenkaan
-aavutianeet yhtä suurta suo-
>jota eivätkä aikalaiset niitä ymmärtä-n<
ft. \'ain harvat, niiden joukossa De-lacroix
ja kirjailijat Bandelaire ja B a l -
Jatkuu 2. civuUa
HUHTIKUU
s _
s 18—Sunnuntai .. V a l t J . PäÄSiäineii 3
1 1»—Maananui Päivi g
I 20—TiisUi Lauha 1
1 21—KeskivUkko Anselmi 1
g 22-~Torstai Alina
i 23—Perjantai Yrjö
i 24—LauanUi PertU
JMBtnmBantiBMBHiroBHMM
Uusi suomalainen,
eloikuva tulossa
Suomi Elokuvien omistaja Väinö K u ­j
a kertoi, että hänelle on tulossa uusi
suomalainen elokuva, ^Morsiussqipele"
j a että hän a l k a a esityksensä niin pian
k u i n filmi saapuu.
M r . Kuja o n odottanut Olympiafil­miä,
jonka hänen p i t i saada jo j o k in a i ka
sitten, mutta Suomessa vanitse\'an raa-kafilmipulan
johdosta siitä ei ole v o i tu
ottaa kaitafilmiä, niin ainakin Kujalle
on ilmoitettu. Olympiafilmiä — joka
on täysimittainen koko illan filmi —
on odotettu ja se olisi erittäin mielen­kiintoinen
nähdä, mutta näyttää siltä,
että tä>^>y sitä odottaessa esittää aina­k
i n yksi muu f i l m i , sanoi nir. K u j a .
•Morsiussepi>ele'\ kuten nimestäkin
voi päättää, on rakkauskertomus ja
mikäli selostuksesta käy i l m i , se on var­s
in mielenkiintoinen. Pääosilla esiinty­vät
Aino-Maija Tikkanen j a Jussi Jurk­ka
ja filmin valmistaja on Suomi F i l mi
OV.
"Kuiiton sukupolvi" oli
verraten h^^vä esitys.
Viime sunnuntaina esitettiin Sudbu­ryn
Finnish-haalilla M i k a \Valtarin näy­telmä,
'Kuriton sukupolvi", mikä ver­rattain
onnistuneella tavalla kuvaa so­danjälkeistä
rappeutuneisuutta varsin­k
i n nuorten keskuudessa. Salintäyteinea
yleisö o l i hy\'in tyytyväinen esitykseen,
jonka oli ohjannut Helen Grenon.
Suurin osa esittäjistä o l i nuoria, jotka
esittivät osansa melko hyvin, muuta­mia
muistamattomuuskohtauksia l u ­kuunottamatta,
joita aina sattuu. Eric
!Mäki hahmoitteli professori Varavaaran
osan hyvin, mikäli maskeeraus ja h i l l i t ­t
y käytös ovat kysymyksessä. Kaija
Hohter hänen vaimonaan onnistui h y v in
samoinkuin Nancy Coombs, Hans H u h ­tanen
j a Kurt Österlund heidän lapsi-naan.
Marjan osan vei vakuuttavalla
tavalla Taimi Hujanen, '•Löpön" G l o r ia
York, "Husun"' .Arvi Männistö, sanoma-lehtiraix)
rtterin Ensio \Vuori j a valo­kuvaajan
osan Emil Johnson. B i l l Salon
" H u t t u " oli hyvä j a professorit (Kalervo
Ketola, Eino Seppilä j a J a c k 'Hymander
täydensK'ät h>'vin näytelmän kokonai­suutta.
Maailman vanhimpana
pidetty lakädrja
Maailman vanhimpana lakikirjana o n
totuttu pitämään n. 1700 vuotta e . K r .
hallinne«i babylonialaisen Hammurabin
lakieteosta. Mutta eräitä viime vuosi­na
Lähi-idässä tehtyjä kiilakiriprtuslöy-töjä
tulkittaessa on nyt kuitenkin todet­t
u , että niihin sisältyy vielä vanhempi
teos, nimittäin U r i n kolmannen hallftus-su\'
un perustajan Urnammun laki n.
vuodelta .2050 e.Kr.
Tämä lakiteksti o n v a in osittain säi­lynyt,
mutta sen o n todettu sisältävän
määräyksiä jumalan tuomioista, orjien
kohtelusta, väkivaltarikosten rankaise-mise.?
ta jne. Merkillistä on, että tässä
I r i n laissa ei noudateta Hammurabin
j a myös Israelin lain omaksumaa "silmä
5ilmästä"-periaatetta, vaan ruumiinvam­man
y.m. tuottamisesta pääsee tavalli­sesti
sakolla. •
1 j
4
. j
'1
tl
t
•• •il':
f