Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 30, 1949

              (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
R^lstered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter. —r
Liekki Umestyy Jotoisen viikon lauantaina 12T8lvulsena, sisäl­täen
parasta kamK^JaUista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAIJSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . ; $3.00 1 vuosikerta . . . . . . . . . . .$3.75
6 kuukautta . . . . . . . 1.75 6 kuukautta . . . . . . . . . 2.25
3 kuukautta . . . . . . . . . . . l.oo
SUOMEEN JA MmJALLE ULKOMMLLE
1 vuosikerta ........>,.$4.50 6 kuukautta ..;;.......$2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. KirjeenvBibtoiimoitukset $1^0. Eri­koishinnat
pysyvistä ilmoituksista. TilaplUsilmoittaiien' bn
lähetettävä maksu etukäteen. _^ _
Asiamieimie myöimetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kuä-itantajän
nimeen: Vapaus Publifidbing^C^
Kustantaja ja painaja: Vapaus, Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 L I € K K I SUDBURY. ONT.
Vappu f tuo valtava ja innostava, kevät juhlapäivämme f
on tfias edessä. Mutta ei seti päivän merkitys ollut alkuaan
se mikä nykyään, vaan on sekin käynyt historiallisten vai-heiden
läpi. ,
Muinaiset germaanit viettivät sinä päivänä pakanallisia
kevätjuhimän, jotka. kristUlinen taikatisko leimasi noitako-kmjksiksi.
Sen pähän vmtmsena yönä^ rat­sastaviin
huudilla talpukeilla vanhoille uhripaikoille harjoit­taakseen
vehkeitään pirun koiissa. Noitien säikyttänUsekst
pidettiin melua, — paukutettiin, soitettiin torvilla ym. ja sy-tyteHiin
tulia. Kdhfieksannella vuosisadalla syntyi eräs pykä
neitsyt, Va^pu (saks. ja engl. IValburgis, ruots. Valborg),
anglosaksien kuninkaan pyhän Richardin tytär, joka antau­tui
nunnaksi ja tuli Heidenheimin luostarin abbedissaksi.
Hänet julistettiin pyhimykseksi 1 pnä toukokuuta (siitä Val­purin
messu, Valpurin päiviä) ja häntä rukoittiin varsinkin
peltojen hedelmäVisyyden edistäjänä. Kun kirkollinen vuosi
alkaa toukokuun 1 pnä, on vapunpäivä ollut vanhastaan Suo­ntenkin
pappiloissa merkkipäivä erikoisherkkuineen, ja ke­vään
alkajaisjiihlana ja valkolakin juhlana sitä on vietetty
mm. ylioppilaiden keskuudessa.
Mutta noin 60 vuotta sitten alkoi päivän merkitys koko­naan
muuttua, kun työväki otti sen omakseen. Kansainväli­sissä
työväenkongresseissa, joissa työväen suojeluslainsäädän-tö
oli tärkeimpiä keskustelun aiheita (ja lisättäköön tässä yh­teydessä,
joissa myöskin keskusteltiin ja tehtiin päätöksiä
rauhan ja aseistariisumisen hyväksi) kiinnitettiin huomio tä­hän
päivään. Jo ensimmäisessä työväenkongressissa Pariin
sissa V. 1889 päätettiin, että seuraavana keväänä toukokuun
] pnä on kaikkialla pantava toimeen työväen mielenosoitus
8-tUntisen työpäivän hyväksi, ja kaksi vuotta myöhemmin,
Brysselin kokouksessa, päätettiin, että toukokuun 1 päivää
on vastedeskin vietettävä työväen yhteisenä mielenosoituspäi­vänä.
NHn tehtiin ja niin on tehty tähän päivään asti. Miten
valtava merkitys sillä on yöväen taisteluissa ollut, sitä tuskin
kaikki nykypäivinä tietävätkään. Sieltä juontaa lähtökoh­tansa
nyt jo yleinen 8-tuniinen työpäivä ja monet muut oi­keudelliset
sekä taloudelliset työväen elämänparannukset,
joille valtavien joukkojen kantamat vapptitunnukset ovat
vauhtia ja voimaa antaneet.
Nämä ovat elävinä muistuttajina aina työväen yhteistoi­minnasta
ja joukkovoimasta, mikä tulisi muistaa aina varsin­kin
silloin kun meitä pyritään hajoittamaan.
Valtavia vappuku^kueita ja -juhlia on taas jossakin, vaik­ka
ei juuri meillä täällä. Niistä kuuleminen kuitenkin innos­takoon
myös meitä, sanmlla kun vappu olkoon muutenkin
meidän inhimillisesti innoittava kevätjuhlamme.
Vanha Miettinen
Kun luona ikkunan hän istui
iltamyöhään,
mies vanha, vuotien kurtut kasvoillaan,
niin kuuli lasten riemut pihamaalta:
"On vapfn huomenna, ja marssitaan.''
Vaatteita vaimo kokoo kuivumasta,
näin naapurille huokaa: "Aamuun saan
taas näitä paikata~ja silitellä —
on vappu huomenna, ja marssitaan."
kaksjniestä vasten pihan kiviaitaa.
Näin toinen virkkaa sätkä hapaissaan:
"Jo myöhä on. Lie aika mennä maata.
On vappu huomenna, ja marssitaan."
Käy kadun puolla kopse nuorten jalkain.
Jää pari pqrttiholviin kuiskimaan.
Soi tytön nauru. Pojan ääni: "Muistat—
on vappu huomenna, ja marssitaan."
Ja Miettinen vain Istuu ikkunassaan.
Jo illan varjot lankee huoneeseen.
Hän istuu liikkumatta, päänsä kättä
vasten.
Hän näyttää paikallensa nukkuneen.
Bän ehkä nukkuu, ehkä näkee unta.
On äkkiä jo aamu valjennut.
Ja jostain kaukaa, takaa kortteleitten
on kuin ois marssin tahti kumissut.
kun äs-on
mie-
Uutiset Kiinasta kertovat että kansanarmeija
keiset raiihanneuvottelut eivät rauhaan johtaneet
hittänyt Kiinan pääkaupungin Nankingin, edeten eri suun-niltar-
rEi kauan tarvinne odottaa, kun kuuVaan samanlainen
uutinen Shanghaista, ja sitten vihdoin sodan lopusta.
Niin, oikeaa sanontaa käyttäen, näiden aikojen historia
ti-kcc tehtäväänsä, sille ci voida mitään: Vanha kaatuu, uusi
astuu tilalle. Oikeampi, inhimillisempi elämä raivaa tietään
yhä eteenpäin.
Meillä tässä on nyt jatkokertomusten katkein. Olemme
oVect joihinkin nähden hiukan "kahdenvaikeilla" ja odotelleet
erästä luvassa ollutta romaaniakin, joka kirjoittajansa käsissä
viipyy. Mutta kyllä niitä taas pian tulee ja toivottavasti sel­laisia,
jotka kiinnostavat lukijoitamme. -— A. P.
Hän nostaa päätään, katsoo akkunasta.
"Niin on. Öfi vappu. Täiiään \
marssitaan."
He saapuvat. Jo lipui tuulta lyövät.
Käy marssin tahti yhä taajempaan.
Ei sanaa kuulu. Eivät raiu torvet.
Ja ymmällään on vanha Miettinen.
Noin kuinka elävien lailla käyvät,
ne, jotka kuuluu maille kuolleitten.
Hän tuntee heidät, kaartitoverinsa,
ne jotka Vilppulassa murhattiin.
Ja tuossa astuu Janne, lapsuusajan
^ tuttu —
hän kaatui koirahautaan Viipuriin.
Nyt saapu^ naiset, punahuivipäiset.
On marssi tuima, sihnät palavat.
Ne ovathan, sen tietää kysymättä,
ne jotka Tampereella kaatuivat.
Käy ohi vaiti parvi nuorukaisten,
käy pojat repaleissa, kasvoin totisin.
Jo värähtävät kasvot ikkunassa.
A'e kääntyy joukkoon silmin etsivin-.
On siellä hän. On poika. Kuuttatoista
ei eläessään täyttää ehtinyt.
Ei isää katse kohtaa. Ohi astuu.
Eteenpäin silmänsä on tähdätyt.
Ohitse nuirsii vainajien joukko
ja eellä palaa vaate punainen.
Ja laulu sanaton soi joukon yVä.
Hän, vanha Miettinen, vain kuulee sen.
Hän tahtooy nousta, mennä mukaan
muitten,
vaan hätkähtäen huomaa: yö on
ennallaan.
On katu tyhjä, laannut marssin tahti.
Ja vanha Miettinen käy nukkumaan.
Vaan aamun tullen yhä heleämmin
soi pihamaalta riemu. Puhtaissaan
kun talon pikkuväki kirkuu kilvan:
"On tänään vappu. Tänään marssitaan!
^ ^ ^ ELVI SINERVO.
K I R J E E N V A I H T O A
Aili Olivia: Yllättäen se hyvä kirjoi­tus
saapui. Kiitos.
Vanlta toveri (ei ole lupa sanoa ystä­vä)
: Kiitos lähetS^ksestäsi. Aina kaikki
sellainen avustus on tervetullutta. >
Tyyne Alinaz Kiitos pakinoista.
Akamäen Vieno: Kummassa paikas­sapa
kirjoitit. Paras niiltä meni jo
edellisessä numerossa.
A L P I N JÄNTTI:
Tuo y l i 30 vuoden takainen vappu muistuu mieleeni elj
vänä kuin eilinen ^ i v ä , niin voimakkaan vaikutuksen 3
väen nousevan vajlänkumouksen aalto teki jokaiseen u-ölä
seen silloisen Pietarin ympäristössä, jossa minäkin^ siUod
satuin olemaan työssä.
O l i tapahtunut helmiktiun vallankumous; tsarismiku^^
tunut ja vaikka hallitus ölikiij vielä väliaikaisesti pomrillJ
ten ainesten käsissä, niin työläiset olivat jo liikkeellä ja hallil
sivät tehtaita ja katuja.
Nämä vapauden tuulahdukseit tuntuivat innoittavii»
ja rohkaisevina myöskin Dubrovkan suomalaisten työlähta
keskuudessa ja siksi v. 1917 ensimmäistä vapaata \'app5
odotettiin erikoisella innostuksella, varsinkin kun kiiuli^
että Lenin saapuisi puhumaan paikkakimnalle. Herrati
olivat niin varpaisillaan, että Enso-'Gutzeit Öy esimerki
rakennutti lavan vappujuhlia varten komentaen miehiä sumi
joukoin töihin. Lavan rakentaniinen kesti 3 päivää.
. Kun sitten kauan odotettu vappuaamu koitti oli\'at ji
tiön laivat. Leniniä vastassa Nevan toisella rannalla ja jos
ylitettyä toivat yhtiön komeat vaunut hänet juhlapaikalle.
Meille suomalaisille työläisille tilaisuus oli todella elämr;
sillä tulkki käänsi Leninin puheen laiiäe^ lauseelta suomea
joten saatoimme täysin seurata tuon suuren vallankumousjiÄ
tajan seMä j a lennokasta puhetta kansojen veljeydestä j
työväenluokan tehtävistä tänä historiallisena aikana. Tyi
Iäisten innostus oli suuri ja Lenin sai osakseen jatkuviasi»
sionosoituksia. •
Juhlan päätyttyä Lenin vietiin taas kaikella komeudi
Nevan y l i ja tpiseUa rannfiUla oli a joka läk
viemään häntä Blyshin fea
juhlat. Suurijoukjkomeitätyöläisiä^^^ innokkaitansa
mään Leniniä j a kuulemaan hänen puhettaan, että kiina
dimme myöskin B l y s i u u k a t ^ puhera uiidj
leen. Siellä oli juhla järjestetty itorillie ja Lenin puhui pic-j^
orokkeelta. Taaskin puhe tulkittiin suomeksi ja me
noimme hartaudella jokaisen sanan tmieleemme.
Ennen puhetta tapahtui kuitenkin mielenkiintoinen ^
taups, joka on mielessäni selvänä^^^k joten en ml
ta olla sitä kertomatta. Leninin saapuessa torille kokooite-neen
kansan keskuuteen, kyseli hän työläisiltä, ovatko taS
työläiset päässeet juhlimaan vappua, vai onko ehkä työnä}
tajia, jotka eivät ole laskeneet työläisiään juhliin. Ka^^
ville, että eräs parooniksi kutsuttu paikkakunnan työnantffl
oli kieltänyt työläisiään osallistumasta vappujuhliin. Ltfi]
käski heti paikalla olevia sotilaita hakemaan mainitun pan»
nin juhlapaikalle. Kun sotilaat tulivat paroonin kanssa psi
kalle, j a melko nopeasti se tapahtuikin, niin Lenin kysyi onb
se totta, että hän on kieltänyt työläisiään juhlimasta yappis
Hyvin peloissaan parooni myönsikin näin tehneensä, mtt
lupasi hartaasti, että ei hän enää koskaan sitä tekisi. *
Tapaus teki työläisiin voimakkaan vaikutuksen ja osail
t i , että vapauden aamu oli koittamassa paroonien ja kapiti
listien valtuuskunnassakin.
Juhlan päätyttyä kaupungin hotellinomisfaja py3'si
niniä hotelliinsa nauttimaan virvokkeita, mutta Lenin kieltij
tyi selittäen, että hänellä on vielä toistakymmentä paikb:
missä hänen on puhuttava vielä samana päivänä.
Leninin lähtiessä hurrasi innostunut työväki ja suosionose
tukset kaikuivat pitkän aikaa. Meidän suomalaisten t^Se
ten mieli oli myös korkealla ja olimme liikutettuja siitä. y
Lenin puheessaan huomasi myöskin meidät suomalaiset iy^ |
set ja että puhe myös meille tulkittiin.
Tässä on muutamia väläyksiä vapunvietosta Venäjä
helmikuun vallankumouksen jälkeen. Työläisten vallai^H
mouksellinen innostus oli suuri j a he olivat yksiitiielisiä
missään. Tämä toikin heille voiton sitten Leninin jolid»5
suoritetussa Lokakuun vallankumouksessa. '
Nykyään, jolloin työväenluokan keskuudessa on ^ R
paljon hajanaisuutta ja rikkinäisyyttä palaavat aatoksen^
Idlään noihin päiviin, jotka todistavat niin elävästi, mitä.^
tenäinen ja yksimielinen työväenluokka voi aikaansa^
Työ\'äenluokan suurin voima on sen yhtenäisy>'dessä ja sii^
toivon meidänkin maamme työväenluokan pyrkivän ja o^l
pääsevän.
"Hyvä jumala, anna minulle uudet hampaat^
Jos löytyisi ihminen, joka ei koskaan erehtyisi, /^^|
saisimme jumalan — ei, emme me: TVall-kaiu hänet 1
Todellisesta maailmasta löytyy kaikki kuvitellun ^'^^
man kuvat.
Hyvä huumori on verraton seuratoveri elämän mon'^^^
kaiscUa polulla.
"AvioUittolainsäädäntövaliokunnan mietintö" 1^
loppumattomiin.
srvTJ 2 L . W A N T A I N A , H U H T I K L T J N 30 PÄn'ÄNÄ, 1949