1957-02-09-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
El AITOJA: EIKÄ VÄÄRENNYKSIÄ
Neljä nylqrailfi^^ jälleimosmettetBlmää
KUN Eremitage^mu^n^hoitajä oK tävät mm. ranskalaiset. Treinois ja
vähällä "huutaa ottamaan kiinni Munster, saa katsojan todella ihmet-varkaan
hiiomaliessaän eraä^- Pariisin telemaan, onko. kysjrmyksessä paperi
taulukaupassa Picasson '«gyleilyn'^ jo- vai kangas. Isläitä ei enää eroita toisista
säilytetään Eremit^gessayVJa.kun P i - taan. Jäljennös on kiinnitetty kankaal-casso
itse eräässä' t6i5essä>; teulugalle- le„jokä näyttää imeneen sen iteeensä.
riassa, nähdessään *'Emalpfcattilan** — Sulautuminen tapahtuu Huuhtelussa,
eräs-taiteiUjan iiature .rfo^^ jonka tarkempaa. laatua emme tiedä,
jonka hän luuli vakaasti' riippuvan koska keksijät hakavat säilyttää sa-
'-Modernin Taiteen jnuseon" seinällä, laisuuden. Lopuksi.painellaan kädellä,
mumisee: "Mutta miten Jean Casson mikä tekee kuvan lähtemättömäksi. Siion
antanut kuljettaa i)ois tauluni??, ei tä lähtien on paperi sulanut kankaa- .
ole ihmeteltävä^jv jos eräät sveitsiläiset
tullivirkailijat pidättävät väärentäjinä
matkustajia, jotka yksinkertaisesti ovat
mieltyneet hyviin jäljennöksiin.
seen. , , -
On edelleen keksitty menetehnä, jonka
avulla Valokuvajäljennökset.saadaan
entistä enemmän muistuttamaan - tau-
NukkenäyUetijäi John ja JJnda Kebgh esittävät uskomoUisten
kertomusten sarjan-Vanhan testamentin kuuluisuuksista. Marlo^
netit kuvaavat sellaisia nimibenkilöUä kinn raamatun esittelemät
David, Goljat, Jonathan, Satftuel^^ja Noak, Täniä ohjelma
, esitetään kerran viikossa CBC:n television välityksellä.
Eräiden jäljennösten onnistuu todella ^ lua. Tätä käyttävät hyväkseen myös
niin väriensä kilin täsmä]lisy3^ensäkin nuoret kuvaamataiteiden .opiskelijat
ansiosta luoda illuusio, alkuperäisestä' jaXjentäessään mestarien teoksia. Va-taulusta.
Nämä ovat "väärennyksiä", ^ lokuva asetetaan maalaustelineelle,, si-jotka
esiintyvätkin selläisma. Näyttää vellin kastetaan maalikuppim, joka on "
siltä kuin pajseri, jollie nämä jäljennök- \ täynnä jotain tahmeaa ainetta. Tämän
set ovat painetut, biisi kadottanut lat- _ valkean lakkltmaisen tahnan kokoon-teutensa
ja se olisi muuttunut kankaan ? panoa ei vielä täsmällisesti- tunneta;
kudokieksi. X mutta joka. tapaukissa' lakka muut- ''rn'ALTAN:W:A3 .eT jiä^fiäei| 11^ [ maa siiU" vuodelta 1942 on Walta-
WALTÄRiN ^TILKKUTÄKKI"
PAPERI JA KANGAS
SEKOITTUNEINA
Uusi jäljennösmeneifelniäV jota käyt-airie,
esim. pii,-QHa elollisen-elämän
perusteidjä; toisin sanoen, toisissa
olosxjlhteissa^säättaisi piikyetä^^fntii^ ^
dostamaän j^ihtä lop|Jumättomasti
yhdistyksiä toisten alkuaineiden "
kanssa ktiin mihin hiili kykenee^
Maä^a yaHitsevissa b^^ J;
Viime vuodet ovatVakuuttayasti'
osoittaneet, että Huxleyn puhtaasti ^
teöreettiseile olettamulcselle antaa
käytäntö täyden vahvistuksensa. '
Jo joidenkin kymmeiiienjaisatojen
ilmakehien paineessa pii, joka norr
maaliolosuhteissa muodostaa vain.
ja syvyyden. Tämä paperille jä kankaalle
tehty jäljennös, joka nyt on saa-
^nut suojelevan kiillon, ,on valmis kehystettäväksi.
Maalauksen illuusio on hät-käfidyftäväJ
• .
TYÖHUONEIDEN PERINNE '
Vidä ^ paljon monimutkaisemmalle
vrier^^
ranskalaiselle kirjailijalle Andre* Mal-
TaiixTie^^^z^^ taiteilija-
^ käsityöläinen oii meidän^ 3^
saimrii^
mitä ennen p t iÄ •
ka tpteutettUh
. johdon ja valvonnan alaisena,
aiiihärvpja yhdfetyksiä, muodostaa ^^y^ hyväkseta muiden
kymmemttäin mitä erilaisimpia.,gteiniä jäljennöksiä. Hänefi täytyy siis .
yhdistyksiä. Kun jo nyt seläaisiUe- ^aada . haltuunsa alkuperäinen taulu
kum.. ^oll^jy^U^ef ^j"a^ ^k^u^m^iJllfe^ ^o^n^ ^Iq^^^t^t^y - m^ elk^o^ ^p^it^k ätkgsiit ^a„3ikga a^,-^ja.„ iste,^ „s„e littjä^ä ^se-.
uot amaan yastmeet, joissa luden ^ ^^^^ „iy^„ ^^^^^ Kankaan ko-
Sijalla on pn, ei-voida mmaan leo- i " ^ - t ^ " • «
feettisiift .Lilä ^SittäJi Ptt^ikö •'«^'»'"^ ^ f".*^ P ^ P f . P . " ' " * -
mäUa sen erikoisameella. Toismaan
reettisiliä syillä väittää, etteikö jos-säkih
saattaisi olla piihin perustu--
vaä^ vieläpä korkeammallekin kehittynyttä
elämää -kuin-meidän
maapalitaiamme esiintyvä, hiileen
pohjautuva. Melko ällistyttävä näköala,
eikö totta?
Selaiset olosuhteet, joissa luonnossa
voi syntyä yhdistyksille r a kentuvaa
elollista elämää vallitsevat
eräillä oman aurinkokuntamme
planeetoilla. Muuan erikoinen l i säpiirre
jutussa, on vielä se, että
mikäli milloinkaian pääsemme kurkistelemaan,
miltä muissa kierto-tähdissä
näyttää, on meidän siitä
kiittäminen juuri korkeita paineita
ja piitä. Sillä korkeissa paineissa
luodut piiythdistykset, nk. silikoni-muovit,
silikonikumi j a siliköniöi-jyt,
näyttävät olevan kuin luodut
avaruuden.. 'hirvittävän alhaisia
lämpötiloja varten- Eräiden siliko-nikumien
on todettu, säilyttäneen
täydedlisesti kimmoisuutensa ja
eräiden öljyjen täydellisesti not-
_ vuodesta _1930 lähtien julkaistuja na» Kiinnoistavampia. ovat eräät
novelleja, pakinoit^ ja muita juttu- , luontnosomtailset kirjoiteHmalt, jotka
ja joissa kifjaliUjahnuoruude^^^ liittyvät Waltarin senjäilkeisiin his-jä
keski-ikä kulkevat usein kainos- toriaHisiin romaaneihin mutta J>ar-telemattoman
avomielisesti lukijan haita muutamat novellit, joissa,
silmien ohi. Wäitari on aina mie- Waltari! pystyy elävästi maallaa- r
leMään kertonut itsestään j a lähi- maanpai'kallIis1?aiLmapiiriä jaluon-ympäristöstään
ja hä^. osa^^ humoristisesti
hau^ästi, vaikka sanotulla ei ole- tilannekuvan. Näitä noveOleja on
kaan sen* enempää painavuutta, .syntynyt kotoissta elämänpiiristä
Kirjailijanuran alkuvaiheiden pa- ; ja huvittavina k»kemuksiha vierai-kinaomaiset
jutelmat ovat notkea- den maiden ihmismereBsä, kuten
Icynäistä ja humori^ista Waitafia, aivan tuore napolilaineit näkymä
mutta usein kuitenkin tasoltaan "Erehdys'?. Keveän ilkikurinen,
pelkästpn ajanvieiteeliistä. -huumori'on . taMaisten^ tarinoiden
• Mukana^on myös väkairiä j a päi- parhain tehovoima ja tekee "tilk-vänfcohtaisia
palasia, jopa symböli- l, i.a. n ^t yy^ tyy vam lumaamaan va1l o1k uva- vcixju*vv**vajA^«*^€* jh^/ og» *,^ * » , jvMM^ . kutakin" ' l u^
ja^jennokseiisa .Karkeafle pahy. Ie. Sil- ^3^^^. mttyvätjutuit;- " P i e n i har-loinkaan
.kun han kayttaa valokuvaus- . • . . ?
menetelmää,'hän ei unohda olevansa . , \. ,
taiteilija, vaan tekee siveltiieUään mekm sataa - ja tumiontarkast. vai-erinäisiä
'pohfaläikkiä'; Hänen palet-muttä
tähdellistä luettav^ tämän*
laatuinen teos ei sentään ole.»
mistetut sinkkiUuskat. saavat näiden
, ,... hahmojen • ääriviivat. Taulujaljennos
tinsa herkät vant ja painovärit yhtyvät • ^. ^ . .... .
kaa senk ät tjäävljaetn ntööiktäsi ä oettktaä oavlkaut pyehrätaisi-
koostuu sus siihen kerrostetuista lais- ^
ten Vjälleenpalautuksia", kuten on hänen
töistään sanonut Brague.
Eräs 1 toinen monimutkainen, menetelmä,
jonka tulokset ovat niin erinomaisia,
.etteivät aikamme suurimmat
iriaalarit epäile vahvistaa nimellään
siten tehtyjä töittensä jäljennöksiä, on
Guy Spitzerin; käyttämä. Hän ei pysähdy
illuusion luomiseen kankaasta:
^Taulun pinta on tarkoitettu kjtseltä-kistä;
Menetelmä on hidas, se tuo mieleen
sekä puzzle-pelin että >mosaikin.
Mutta se on hämmästyttävän täsmällinen.
Sitä paitsi se tekeö mahdolliseksi
oikeiden värien jkäytön sekä akvarelleissa
että guashimaalauksissa ja an-
^ taa jäljennökselle odottamattoman tuoreuden.
/'ÄÖEUKy\?ITOSMUSEO^
Nykyaikaisin mef^etelmin. tehdyt J[iyr
vaksi eikä kosketeltavaksi", hän aivan vät jäljennökset acitavat miljoonille, ih-oikein
sartoo naiveille ostajille. Hänen
menetehnäänsä kuuluu mitä suurin uskollisuus
alkuperäiselle työlle. Hän valokuvaa
ainoastaan "sijoittelun", tau-keutensa
ja hyvät voiteluorainai- lutukikohdat tai oikeammin niiden ää-suutehsa
vieläpä ~ ;
teessä j a toisaalta taas korkeisiin
lämpötiloihin inentäessä he k € ^ -
vät hajoamatta p^jon fiuurempia'
kuiunuuksia ikuiä. UKic^m hiileen
perustuvat kotoiset ' ^ n i m m e ja
voiteluaineemme. Mec,
'r'.'\ .«
misiUe mabdolli^u^^^
man s^ l ^ ^utm
Pradoon, Palaizo; Iittiin, .Jtijksmuseu-:
/miin jne., ilman e t ^ t^
taa Madridiin, Fir^nzeto,:^t^
riviivät, mutta ei värejä. Lökuisten vä- damiin. Niitä on alettu' kutsiia. mCeU-^
riläikkien avulla hän saa aikaan värit, kuvitiisnniseoiksi,^;^^^^^
Taulu " on väriläikkien kokonaisuds,' kuin mikään todelli^^. imuseo ^^ksi^.
joista jc^ämen ^käsittää herkän, hah- näan. Näiden^jaljif^pa^t^
mon. Spit2er hajoittaa sus jäljebnet- d<3i suhteellisen kohWtäJlneii.
tavan .taulun niin moniin . hahmoihin lh?at niiden. ttiUa ^iiaiCiaMi}^
kuin mahdollista r - niitä voi t t ^ koi- f a t e Jäljenja^^ tifiife .J;^^^
24'Vuotias tormtolame» pkt"
notaiteilija Glenn Gould, jota
sanotaan ^^'musiikkialan ^suu^
rimmaksi, ihmeeksi 'monien
vuosien aikana", iukpo fekdä
ensi toukokuusta viefäHtmai'
kan Neuvostptättoon ja- antaa
; komertik J^emngradissa ja
Moskovassa,' • M
mm^m^^^u^iBmm3S:^ -•7;
-}
tUu kuivuessaan läpinäkyväksi ja au- VV mestyJiyt^itään7 Wtta t^^ majuosa asealasta .ja '
: taaväreiDe n.iden alkuperäisen loiston ti"* vuoden alkajaisikisi; kustantaja koht4osta. Huvittavasti sodan
on teettänyt hä!nesll^pa^untet>k- vaiheiden etenemisen voi lukea
sen, j<mka sisäSöysvQn;yihtä tästä ja vuotta myöhemmin k i r j o i -
ja hilpeän1äp(li!kä55,«n.ti»öu täiii^a' S a d ö^
ja nimenä Valiotpa Waatari. Kfiöi- jossa "tiikeri" (Saksa) Wailtarin s i l -
kas ja mukavakin l ä z ^ muuttaa hahmoaan. Vaikeata *
kijim kannaltaj^ jcSs^'tiinteeij^ ^^^^
tusta ennenkaikkea I d r jÄ siä viisauden siemeniä, eikä Walta-ään
kohtasm./' Teotee^ näet ri teoreetikkona ole yleensä yhtä
työlle on omistautunut maalari Faut- koottu sSfcai^emii^ kuin novellin ikifjolttaja-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 9, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-02-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570209 |
Description
| Title | 1957-02-09-03 |
| OCR text |
El AITOJA: EIKÄ VÄÄRENNYKSIÄ
Neljä nylqrailfi^^ jälleimosmettetBlmää
KUN Eremitage^mu^n^hoitajä oK tävät mm. ranskalaiset. Treinois ja
vähällä "huutaa ottamaan kiinni Munster, saa katsojan todella ihmet-varkaan
hiiomaliessaän eraä^- Pariisin telemaan, onko. kysjrmyksessä paperi
taulukaupassa Picasson '«gyleilyn'^ jo- vai kangas. Isläitä ei enää eroita toisista
säilytetään Eremit^gessayVJa.kun P i - taan. Jäljennös on kiinnitetty kankaal-casso
itse eräässä' t6i5essä>; teulugalle- le„jokä näyttää imeneen sen iteeensä.
riassa, nähdessään *'Emalpfcattilan** — Sulautuminen tapahtuu Huuhtelussa,
eräs-taiteiUjan iiature .rfo^^ jonka tarkempaa. laatua emme tiedä,
jonka hän luuli vakaasti' riippuvan koska keksijät hakavat säilyttää sa-
'-Modernin Taiteen jnuseon" seinällä, laisuuden. Lopuksi.painellaan kädellä,
mumisee: "Mutta miten Jean Casson mikä tekee kuvan lähtemättömäksi. Siion
antanut kuljettaa i)ois tauluni??, ei tä lähtien on paperi sulanut kankaa- .
ole ihmeteltävä^jv jos eräät sveitsiläiset
tullivirkailijat pidättävät väärentäjinä
matkustajia, jotka yksinkertaisesti ovat
mieltyneet hyviin jäljennöksiin.
seen. , , -
On edelleen keksitty menetehnä, jonka
avulla Valokuvajäljennökset.saadaan
entistä enemmän muistuttamaan - tau-
NukkenäyUetijäi John ja JJnda Kebgh esittävät uskomoUisten
kertomusten sarjan-Vanhan testamentin kuuluisuuksista. Marlo^
netit kuvaavat sellaisia nimibenkilöUä kinn raamatun esittelemät
David, Goljat, Jonathan, Satftuel^^ja Noak, Täniä ohjelma
, esitetään kerran viikossa CBC:n television välityksellä.
Eräiden jäljennösten onnistuu todella ^ lua. Tätä käyttävät hyväkseen myös
niin väriensä kilin täsmä]lisy3^ensäkin nuoret kuvaamataiteiden .opiskelijat
ansiosta luoda illuusio, alkuperäisestä' jaXjentäessään mestarien teoksia. Va-taulusta.
Nämä ovat "väärennyksiä", ^ lokuva asetetaan maalaustelineelle,, si-jotka
esiintyvätkin selläisma. Näyttää vellin kastetaan maalikuppim, joka on "
siltä kuin pajseri, jollie nämä jäljennök- \ täynnä jotain tahmeaa ainetta. Tämän
set ovat painetut, biisi kadottanut lat- _ valkean lakkltmaisen tahnan kokoon-teutensa
ja se olisi muuttunut kankaan ? panoa ei vielä täsmällisesti- tunneta;
kudokieksi. X mutta joka. tapaukissa' lakka muut- ''rn'ALTAN:W:A3 .eT jiä^fiäei| 11^ [ maa siiU" vuodelta 1942 on Walta-
WALTÄRiN ^TILKKUTÄKKI"
PAPERI JA KANGAS
SEKOITTUNEINA
Uusi jäljennösmeneifelniäV jota käyt-airie,
esim. pii,-QHa elollisen-elämän
perusteidjä; toisin sanoen, toisissa
olosxjlhteissa^säättaisi piikyetä^^fntii^ ^
dostamaän j^ihtä lop|Jumättomasti
yhdistyksiä toisten alkuaineiden "
kanssa ktiin mihin hiili kykenee^
Maä^a yaHitsevissa b^^ J;
Viime vuodet ovatVakuuttayasti'
osoittaneet, että Huxleyn puhtaasti ^
teöreettiseile olettamulcselle antaa
käytäntö täyden vahvistuksensa. '
Jo joidenkin kymmeiiienjaisatojen
ilmakehien paineessa pii, joka norr
maaliolosuhteissa muodostaa vain.
ja syvyyden. Tämä paperille jä kankaalle
tehty jäljennös, joka nyt on saa-
^nut suojelevan kiillon, ,on valmis kehystettäväksi.
Maalauksen illuusio on hät-käfidyftäväJ
• .
TYÖHUONEIDEN PERINNE '
Vidä ^ paljon monimutkaisemmalle
vrier^^
ranskalaiselle kirjailijalle Andre* Mal-
TaiixTie^^^z^^ taiteilija-
^ käsityöläinen oii meidän^ 3^
saimrii^
mitä ennen p t iÄ •
ka tpteutettUh
. johdon ja valvonnan alaisena,
aiiihärvpja yhdfetyksiä, muodostaa ^^y^ hyväkseta muiden
kymmemttäin mitä erilaisimpia.,gteiniä jäljennöksiä. Hänefi täytyy siis .
yhdistyksiä. Kun jo nyt seläaisiUe- ^aada . haltuunsa alkuperäinen taulu
kum.. ^oll^jy^U^ef ^j"a^ ^k^u^m^iJllfe^ ^o^n^ ^Iq^^^t^t^y - m^ elk^o^ ^p^it^k ätkgsiit ^a„3ikga a^,-^ja.„ iste,^ „s„e littjä^ä ^se-.
uot amaan yastmeet, joissa luden ^ ^^^^ „iy^„ ^^^^^ Kankaan ko-
Sijalla on pn, ei-voida mmaan leo- i " ^ - t ^ " • «
feettisiift .Lilä ^SittäJi Ptt^ikö •'«^'»'"^ ^ f".*^ P ^ P f . P . " ' " * -
mäUa sen erikoisameella. Toismaan
reettisiliä syillä väittää, etteikö jos-säkih
saattaisi olla piihin perustu--
vaä^ vieläpä korkeammallekin kehittynyttä
elämää -kuin-meidän
maapalitaiamme esiintyvä, hiileen
pohjautuva. Melko ällistyttävä näköala,
eikö totta?
Selaiset olosuhteet, joissa luonnossa
voi syntyä yhdistyksille r a kentuvaa
elollista elämää vallitsevat
eräillä oman aurinkokuntamme
planeetoilla. Muuan erikoinen l i säpiirre
jutussa, on vielä se, että
mikäli milloinkaian pääsemme kurkistelemaan,
miltä muissa kierto-tähdissä
näyttää, on meidän siitä
kiittäminen juuri korkeita paineita
ja piitä. Sillä korkeissa paineissa
luodut piiythdistykset, nk. silikoni-muovit,
silikonikumi j a siliköniöi-jyt,
näyttävät olevan kuin luodut
avaruuden.. 'hirvittävän alhaisia
lämpötiloja varten- Eräiden siliko-nikumien
on todettu, säilyttäneen
täydedlisesti kimmoisuutensa ja
eräiden öljyjen täydellisesti not-
_ vuodesta _1930 lähtien julkaistuja na» Kiinnoistavampia. ovat eräät
novelleja, pakinoit^ ja muita juttu- , luontnosomtailset kirjoiteHmalt, jotka
ja joissa kifjaliUjahnuoruude^^^ liittyvät Waltarin senjäilkeisiin his-jä
keski-ikä kulkevat usein kainos- toriaHisiin romaaneihin mutta J>ar-telemattoman
avomielisesti lukijan haita muutamat novellit, joissa,
silmien ohi. Wäitari on aina mie- Waltari! pystyy elävästi maallaa- r
leMään kertonut itsestään j a lähi- maanpai'kallIis1?aiLmapiiriä jaluon-ympäristöstään
ja hä^. osa^^ humoristisesti
hau^ästi, vaikka sanotulla ei ole- tilannekuvan. Näitä noveOleja on
kaan sen* enempää painavuutta, .syntynyt kotoissta elämänpiiristä
Kirjailijanuran alkuvaiheiden pa- ; ja huvittavina k»kemuksiha vierai-kinaomaiset
jutelmat ovat notkea- den maiden ihmismereBsä, kuten
Icynäistä ja humori^ista Waitafia, aivan tuore napolilaineit näkymä
mutta usein kuitenkin tasoltaan "Erehdys'?. Keveän ilkikurinen,
pelkästpn ajanvieiteeliistä. -huumori'on . taMaisten^ tarinoiden
• Mukana^on myös väkairiä j a päi- parhain tehovoima ja tekee "tilk-vänfcohtaisia
palasia, jopa symböli- l, i.a. n ^t yy^ tyy vam lumaamaan va1l o1k uva- vcixju*vv**vajA^«*^€* jh^/ og» *,^ * » , jvMM^ . kutakin" ' l u^
ja^jennokseiisa .Karkeafle pahy. Ie. Sil- ^3^^^. mttyvätjutuit;- " P i e n i har-loinkaan
.kun han kayttaa valokuvaus- . • . . ?
menetelmää,'hän ei unohda olevansa . , \. ,
taiteilija, vaan tekee siveltiieUään mekm sataa - ja tumiontarkast. vai-erinäisiä
'pohfaläikkiä'; Hänen palet-muttä
tähdellistä luettav^ tämän*
laatuinen teos ei sentään ole.»
mistetut sinkkiUuskat. saavat näiden
, ,... hahmojen • ääriviivat. Taulujaljennos
tinsa herkät vant ja painovärit yhtyvät • ^. ^ . .... .
kaa senk ät tjäävljaetn ntööiktäsi ä oettktaä oavlkaut pyehrätaisi-
koostuu sus siihen kerrostetuista lais- ^
ten Vjälleenpalautuksia", kuten on hänen
töistään sanonut Brague.
Eräs 1 toinen monimutkainen, menetelmä,
jonka tulokset ovat niin erinomaisia,
.etteivät aikamme suurimmat
iriaalarit epäile vahvistaa nimellään
siten tehtyjä töittensä jäljennöksiä, on
Guy Spitzerin; käyttämä. Hän ei pysähdy
illuusion luomiseen kankaasta:
^Taulun pinta on tarkoitettu kjtseltä-kistä;
Menetelmä on hidas, se tuo mieleen
sekä puzzle-pelin että >mosaikin.
Mutta se on hämmästyttävän täsmällinen.
Sitä paitsi se tekeö mahdolliseksi
oikeiden värien jkäytön sekä akvarelleissa
että guashimaalauksissa ja an-
^ taa jäljennökselle odottamattoman tuoreuden.
/'ÄÖEUKy\?ITOSMUSEO^
Nykyaikaisin mef^etelmin. tehdyt J[iyr
vaksi eikä kosketeltavaksi", hän aivan vät jäljennökset acitavat miljoonille, ih-oikein
sartoo naiveille ostajille. Hänen
menetehnäänsä kuuluu mitä suurin uskollisuus
alkuperäiselle työlle. Hän valokuvaa
ainoastaan "sijoittelun", tau-keutensa
ja hyvät voiteluorainai- lutukikohdat tai oikeammin niiden ää-suutehsa
vieläpä ~ ;
teessä j a toisaalta taas korkeisiin
lämpötiloihin inentäessä he k € ^ -
vät hajoamatta p^jon fiuurempia'
kuiunuuksia ikuiä. UKic^m hiileen
perustuvat kotoiset ' ^ n i m m e ja
voiteluaineemme. Mec,
'r'.'\ .«
misiUe mabdolli^u^^^
man s^ l ^ ^utm
Pradoon, Palaizo; Iittiin, .Jtijksmuseu-:
/miin jne., ilman e t ^ t^
taa Madridiin, Fir^nzeto,:^t^
riviivät, mutta ei värejä. Lökuisten vä- damiin. Niitä on alettu' kutsiia. mCeU-^
riläikkien avulla hän saa aikaan värit, kuvitiisnniseoiksi,^;^^^^^
Taulu " on väriläikkien kokonaisuds,' kuin mikään todelli^^. imuseo ^^ksi^.
joista jc^ämen ^käsittää herkän, hah- näan. Näiden^jaljif^pa^t^
mon. Spit2er hajoittaa sus jäljebnet- d<3i suhteellisen kohWtäJlneii.
tavan .taulun niin moniin . hahmoihin lh?at niiden. ttiUa ^iiaiCiaMi}^
kuin mahdollista r - niitä voi t t ^ koi- f a t e Jäljenja^^ tifiife .J;^^^
24'Vuotias tormtolame» pkt"
notaiteilija Glenn Gould, jota
sanotaan ^^'musiikkialan ^suu^
rimmaksi, ihmeeksi 'monien
vuosien aikana", iukpo fekdä
ensi toukokuusta viefäHtmai'
kan Neuvostptättoon ja- antaa
; komertik J^emngradissa ja
Moskovassa,' • M
mm^m^^^u^iBmm3S:^ -•7;
-}
tUu kuivuessaan läpinäkyväksi ja au- VV mestyJiyt^itään7 Wtta t^^ majuosa asealasta .ja '
: taaväreiDe n.iden alkuperäisen loiston ti"* vuoden alkajaisikisi; kustantaja koht4osta. Huvittavasti sodan
on teettänyt hä!nesll^pa^untet>k- vaiheiden etenemisen voi lukea
sen, j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-02-09-03
