1943-09-18-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
dät hallitsemaan muita rotuja
salaiset hangoin käyttävät' ^ '^
"kunnia", "velvollisuus^ " ^
(Canadan suomalaisien viikkolehti)
Published and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, 100-102
Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter:
Tilaushinnat:
1 vk $2.00
6 kk. 1.10
3 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk $2.50
6 kk 1.40
Suomeen ja munalle ulkomaille:
1 vk. $3.00
6 kk* *•> 1*^5
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehille myöhnnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyjrtäkää aslamiesvälineitä jo tänään.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta
43 senttiä palstatuiimalta ja
kerr<a. "Alin ilmoitushinta $1:00. Alin
maksu kuolinilmoituksesta $2.00 3ninä
50 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai
kiitoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä
ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksu-osoitiUcset
on ostettava kustantajan nimeen:
Vapaus Publishing Company
Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limited, 100-102 Elm
Street West, Sudbury, Ontario
Toimittaja A. Päiviö
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P.O. Box 69 Sudbury, Öxit
ToimituKsen kulmasta
Mokoma atamonia! . . .
Otimme aikoinaan Hyödyllisten
tietojen osastoon jostakin Suomen
tähdestä ,kurkku)en säUönUsohjeen,
jossa neuvottiin tarvittavan muiden
aineiden ohella myöskin "atamonia'''.
Jo heti herätti tuo ^ana epäilystä ja
koetimme saataviilq olevista lähteis-tä
etsiä sen perusteita, mitä ainetta
se on ja millä muulla -ninielld sitä
mahdollisesti täällä saatdisiinj Kun
emme mitään valkeutta saaneet, epäilimme
koko ohjeen julkaisemista,
mutta otetuksi se kuitenkin tuli. Lienemme
ajatellut, että ehkäpä lukijamme
ovat meitä viisaampia.Kohta
kuitenkin tuli atamonian suhteen
kyselyjä, joihin emme voineet-vastat.
Kun nyt taas, kurkkujen säilö-misaikana,
tehdään samoja kysymyksiä,
otimme asiaksemme mennä- apteekeista
ottamaan selvää tuosta merkillisestä
aineesta, riutta turhiUa tuloksilla.
Ei edes suomalaisessa af^
tcekissa tiedetty mitään "atantonias-ta"
eikä sitä sane a löytynyt liioin
Suomen lääkeluettelosta. Arveltiin,
että se voisi olla va:n alunaa, koska
sitä käytetään Joittenkin pikkelsien
valmistuksessa; Suomessa njain on
voitu keksiä sille tuollainen salaperäinen
kauppanimi.
Auttaaksemme jotenkin tätä asiaa,
otimme nyt Hyödyllisten tietojen o-sastoon
\iMarttilan pifekelsinvalmis-
• tusohjeet. Niissä ei tarvita "ata-moniaa"
eikä muitakaan ihmeellisiä
aineita, joten ne ainakin siltä puolelta
ovat käyttökelpoisia. Jä voipi-han
ne vaikka järjen kanssa yhdistää
edelliseen ohjeeseen.
• * *
Vapauden henkilökunnasta on nyt
neljä jäsentä Canadan sotatoimissa.
Kirjakaupassa työskennelleistä neitosista
Irja Aho, työskentelee eräässä
hallituksen virastossa, Signe Kuuk-kancn,
kersantti lentovoimien naisjaostossa,
latöja\Hugo Elimen, kersantti
tykkiväcssä, ja aivan äsken
liittyi armeijaan Vapauden vastaava-toimittaja
W. Eklund.
Jaahyväiskirjoitukscssaan Eklund
loi silmäyksen^ mitä Vapaus an hä-
Tummina purjehtivat pilvet avaruudessa.
. Aluksi ne olivat, yksinäisiä,
erillisiä hattaroita, mutta tuuli
puhalsi vihaisena ja kokosi ne pian
synkäksi, uhkaavaltsi pilvimassaksi.
Siellä täällä leimahti jo salama. Ukkosen
jyrinä kuului etäisenä ja kumeana.
Hetki hetkeltä se lisääntyi
ja läheni.
"Myrsky nousee", sanoivat ihmiset
toisilleen.
Taivas pimeni pinsenemistään.
Tuuli' yltyi. Vinhaa vauhtia kiidätti
se jjilvimassaa eteenpäin. Ensimmäiset
sadepisarat putosivat suurina
ihelminä alas
Mutkaisina, rikkinäisinä viivoina
sinkoilivat salamat pimeydöi - keskellä,
tai leiskahtelivat. ramppiyaio-maisina,
hetkiseksi kirkastaen seudun
häkäisevällä valollaan. Jyrinä
muuttui yhtenäiseksi, katkeamattomaksi
vyörinäksi.
Tuuli ylt3d yhä. Jättiläiavoimin
taivutti.se puunrunkoja, riipien i r t
i tuhansittain lehtiä ja kirkoen lahonneita
puita juurineen ylös maasta.
Raivostuneena hyökkäsi se pellolla
(^^van harmaan. hi^äladon
kimppuun j ä r i u h t a s i irti sen ikivan*-
han pärekaton. Tästä voimaimäYt-teestä
innostuneena, nailraen mielipuolen
kaameata nauruaj se ravisteli ,
kattoa — päreitten leiinellessä i l massa
säikähtyneen lintuparven tavoin
— kuljetti sitä mukanaan hetkisen
j a viskasi sen sitten kyllästyneenä
läheiseen metsään.
Salamat leimahtelivat. Ukkosen
jyrinä jatkui yhtämittaisena pauhuna
ja rätinänä. Sadepisarat putosivat
hirveällä, kaatavalla voimalla
maata kohden. Matkalla muutti v i i mainen
tuuli ne hohtaviksi, valkoisiksi
rakeiksi, i l ä m i i ^ ne
ikkunatuiitiija vasten. ^
Kukkaset .painoivat säikähtyneenä
päänsä maahan j a vilja pelloilla painui
lakkoon. Tuleentuneet tähkät irtoilivat
korsista j a jyvät putoilivat
tähkistä. Maamies pudisteli vakavana
päätään. Lupaava sato oli ^ i -
la^tunut. -
Äkkiä lakkasivat kuitenkin rakeet
putoilemasta. Taivas.vaadeni. Tuul
i yritti vielä hetkisen rynnistää,
mutta se oli jo kuluttanut parhaat
voimansa. Pian tyynt3d se kokonaan.
R4^)aleisina, erillisinä ihattaroina
purjehtivat j^ilvetayarai^^
ringojg kirkkaat kasvQtnäyttäs^yivät
pfltraien lomasta.
*'Mjnrsky on ohi", sanoivat ihmiset
iloisina toisilleen.
. * - • — - .LASTU.,. -
Huomattu sanomalehtikirjeeUKaih-taja
ja kirjailija M£nty:i3E^2qrr^iDn
kirjoittanut Dorothy Thompsonin
hiljattain 'julkaisemaan kirjoitukseen
"Saksa -on pelastettava"- seuraavan
vastauksen:
Vuonna, 1941 minä jälleen vierailin
Saksassa nähdäkseni mitä siellä oikein
oli menossa. Tietenkään minä
en lÖ5rtänyt mitään uutta natsismissa.
Jokainen joka on nähnyt sen liikkeen
nen kuusivuotisella työskentelyajal-laan
tehnyt ja pyrkinyt tekemään: se
on m.m. taistellut taantumusta''vas-
^taan, horjumatta tukenut totaalista
i sotaponnistelua, vapauttanut yhä
suuremmat joukot mannerheimiläis-fasismin
henkisistä kahleista ja vetänyt
heidät aktiiviseen työskentelyyn
Canadan ja sen liittolaisten voiton hyväksi,
josta seurauksena lehden vaikutusvalta
ja levikki laajenee jatkuvasti.
-
Viimeisessä pakinassaan Eklund
(AkapetusJ leikkillisesti selosti tätä
alaa, miten hän joutui muun ohella
myös pakinamestariksi ja miten tuo
"kömpelö^* nimimerkki Akapetus syntyi
sattumalta, lausuen lopuksi:
"Akapetus häviää nyt lopullisesti.
Eklund ei myöskään puhu eikä kirjoita
mitään ennenkuin sota on voitettu
ja fasismi hävitetty. Mutta
minä toivon tulevani takaisin ja siksi
sanon — näkemiin, ja kiitos kaikesta."
Me puolestamme toivomme tarmokkaalle
ja reippaalle työtoverille,
joka oli myöskin Liekin ystävä, kaikkea
mahdollista myötätuulta uudella
työurallaan ja sitten paluuta entiselle
paikalleen. Tiedämme, että hän
tarttuu uusiin tehtäviinsä yhtä mie-hekkäästi
kuin hän esiintyi entisissäkin.
Samalla voimme mainita, että Eklundin
paikalla työskentelee nyt entisen
S. J:n sihteeri G. Sundqvist.
— AP.
sltföi -yuddeh i^2Sf t i e t ä ä « i i l ä siitä
t ä ^ f e ^ k l ö tietää,''täötä^ itsekkyyden
kökoelniastai. Tietenkään meidän
taistelumme ei loppu ennenkuin koko
natsilainerf hierarkia.,on hajoitettii- ja
Hitler 4cukistettu: Natsit ovat jo
menettäneet tilaisuutensa narrata
maailmaa.
Mutta siellä on toinen joukko valmiina
synnyttääkseen samanlaisen t i lanteen
kuin siellä ennenkin on luotu,
tehdäkseen saman mitä tapahtui ensimmäisen
maailmansodan jälkeen.
Siellä on ihmisiä niinkutsuttuja kon-servativeja
— tratitsionaalisia junk-'
kereita, teollisuusmiehiä, diplomaatteja,
koulumiehiä, kenraaleja, konservatiivia
armeijan jo'htaja j.n.e.
Minä tunnen monia näitä konservatiiveja
18 vuoden ajalta, vuodelta
1932 vuoteen 1941 ja ne ovat vaarana
maailman tulevalle pysyvälle rauhalle.
Saksan puolelta meitä uhkaava
todellinen vaara on heidän tratitiona-lisminsa.
Minä uskon, e t t ä he pitävät
meitä niin kiintyneinä natsismiin,
että me teemme sen erehdyksen että
uskomme ratkaisevamme Saksan ky-sykmyksen
kukistamalla natsismin.
Tämä on meille kohtalokas erehdys.
Vaikka me pääsemme eroon natsismista
emme me silloin vielä ole päässeet
eroon Saksan; kyssmiyksestä.
Perusero saksalaisen tratitionalis-min
ja natsismin välillä on vaan siinä
nopeudessa millä Suur-Saksa on voi-maansaatettava.
Natsit haluavat a-settää
vaakalaudalle kaikki joudut-taakseen
Saksan pääsemistä maailman
valtiaaksi. Saksalaiset tratitio-nalistit
ovat valmiita tekemään rauhan
aina kun sota alkaa käydä heille
vastaiseksi ja varana aikaa saadakseen
otollisemman tilaisuuden iskeäk- .
seen uudestaan.
Saksan kysymyksen juuret ovat
syvällä. Saksalaiset lujasti uskovat
siihen, £ttä heidän rotunsa on perinyt
sen ylemmyyden, joka oikeuttaa hei-yksm,
vaan ama "Saksan kunnia"'^ ^
*^Saksan velvollisuus" ja "Saksaii ^
kunto". Saksalaisten käsitys rotun.1
sa ylemmyydestä ei johdu suorastaan
'Hitleristä, vaan on se heillä veressi
Kuten jokainen Saksassa oleskeHut
tietää, saksalainen on tunnollinen jj,
iuAniallinen yksityisissä asioissa,'
kunnioittaa perhettään, nauttii mu.
silkistä ja olutlasista, elää kunnolfi.
sesti ja on valmis auttamaan sinua,
jos hän pitää sinusta. Hän viettää
yleensä kunniallista elämää jg tekee
tunnollisesti kaiken, mitä hän tekee.
Mutta sittenkin hänen sielussaan elää
usko, että saksalaisella rodulla M
"perinnöllinen oikeus hallita muita ro-tuja.
Ja niin pian kuin hänen.maal-.
laan ön. riittävästi voimaa osoittaakseen
tätä valtaa, hän hylkää kaikki
muut velvollisuudet ja näkökgyaL
- kunnioittaäkseen heikompien 0^^
sia j a tuo Suur-Saksan hallitseva mö-raali
tulee johtavaksi periaatteeksi.
Tuo Saksan laajentumishalu on ollut
johtavana lankana koko Euroopan
historiassa. Se on saanut kyllä
"monta takapotkua, kuten Viimeksi
V viimeisessä maailmansodassa, mutta*
' s i i t ä huolimatta se on itsepintaisen^
iävä. Yksinkertainen tosiasia on se,
' e t t ä saksalaiset eivät ole ainoastaan
, natseja, mutta heissä on.se käsitys,
e t t ä he ovat luodut hallitsemaan maa-iinaaa.
Jos he siinä yrityksessään ^
päonnistuvat, he yrittävät yhä uudelleen.
Saksan ulkoasiain virastossa Berliinissä
lokakuulla V. 1941 njinulla
oli hyvin valistava keskustelu tohtori
Hans Heirich Dieckhoff-in, joka
oli Saksan ,viimeineii lähettiläs Wa-shin^
onissa, kanssa.
' "^Minä kesyin: "Mitä tapahtuu,
jos Saksa häviää tämän sodan "
"Saksa nousee parhaiten kuin
voi", hän vastasi ja jatkoi: "Maailma
tuleie näkemään, että Saksan kansa
jaksaa odottaa parempia aikoja
kauemmin kuin mikään historiaa toinen
rotu."
*7a sitten", minä jatkoin: ^'Jos sota
käy liian hävittäväksi ja te huomaatte
että Saksa häviää tämän sodan,,
te käsitätte että Saksan voimat
on pelastettava ja säilytettävä ja te
käytte aselepoon pitämällä voimanne
yhä koossa?"
"Jos Saksa säilyttää päämääränsä",
Dieckhoff vastasi, "tätä sotaa ei
tapella katkeraan loppuun."
Konservatiivisimmatkin saksalaiset
rakastavat pitää kiinnin saksalaisen
maailman ajatuksesta. He eivät
pidä natsilaisista menettelytavoista,
varsinkaan juutalaisten kohtelusta,
mutta he eivät eroa natseista Suur-
Saksaa koskevassa kysysykmsessa.
" Junkkerit ja tratitionalistit nyt
käsittävät että tämä sota on hävitty
nyt jo. He käsittävät, että Saksan
olisi lopetettava sota ja pysäytettävä
verenvuodatus, riisuutua aseista ja
säästää tarpeeksi elävää voimaa Saksan
teollisuudelle alkaakseen taL^e-lun
myöhemmin ja toteuttaakseen
Saksan lopulliset suunnitelmat ja alkaa
kolmas maailmansota uusien Int-toyhdistelmien
perustuksella.
• Saksalaiset tratitionalistit suunnittelevat,
että Saksan antautumisen
jälkeen olisi saatava aikaan jonkinlainen
jäähdytysaikakausi etteiv-a
Euroopan pääkaupungit joutuisi ^e•
i-ilöylyjen näyttämöiksi ja -"''^^'^'^^^
silloin mahdollisesti joutuisivat vihan
ja koston kohteeksi. Puolalla ei ollut
jäähdytysaikakautta saksalai-^te
hyökätessä Warsovaan; ei myosicaa
(Jatkoa l l : s t a sh-uHa*
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 18, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-09-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430918 |
Description
| Title | 1943-09-18-02 |
| OCR text | dät hallitsemaan muita rotuja salaiset hangoin käyttävät' ^ '^ "kunnia", "velvollisuus^ " ^ (Canadan suomalaisien viikkolehti) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Registered at the Post Office Dept., Ottawa, as second class matter: Tilaushinnat: 1 vk $2.00 6 kk. 1.10 3 kk. .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk $2.50 6 kk 1.40 Suomeen ja munalle ulkomaille: 1 vk. $3.00 6 kk* *•> 1*^5 Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehille myöhnnetään 20 prosentin palkkio. Pyjrtäkää aslamiesvälineitä jo tänään. ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta 43 senttiä palstatuiimalta ja kerr<a. "Alin ilmoitushinta $1:00. Alin maksu kuolinilmoituksesta $2.00 3ninä 50 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai kiitoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kalkki Liekille tarkoitetut maksu-osoitiUcset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario Toimittaja A. Päiviö Liekkiin aijotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P.O. Box 69 Sudbury, Öxit ToimituKsen kulmasta Mokoma atamonia! . . . Otimme aikoinaan Hyödyllisten tietojen osastoon jostakin Suomen tähdestä ,kurkku)en säUönUsohjeen, jossa neuvottiin tarvittavan muiden aineiden ohella myöskin "atamonia'''. Jo heti herätti tuo ^ana epäilystä ja koetimme saataviilq olevista lähteis-tä etsiä sen perusteita, mitä ainetta se on ja millä muulla -ninielld sitä mahdollisesti täällä saatdisiinj Kun emme mitään valkeutta saaneet, epäilimme koko ohjeen julkaisemista, mutta otetuksi se kuitenkin tuli. Lienemme ajatellut, että ehkäpä lukijamme ovat meitä viisaampia.Kohta kuitenkin tuli atamonian suhteen kyselyjä, joihin emme voineet-vastat. Kun nyt taas, kurkkujen säilö-misaikana, tehdään samoja kysymyksiä, otimme asiaksemme mennä- apteekeista ottamaan selvää tuosta merkillisestä aineesta, riutta turhiUa tuloksilla. Ei edes suomalaisessa af^ tcekissa tiedetty mitään "atantonias-ta" eikä sitä sane a löytynyt liioin Suomen lääkeluettelosta. Arveltiin, että se voisi olla va:n alunaa, koska sitä käytetään Joittenkin pikkelsien valmistuksessa; Suomessa njain on voitu keksiä sille tuollainen salaperäinen kauppanimi. Auttaaksemme jotenkin tätä asiaa, otimme nyt Hyödyllisten tietojen o-sastoon \iMarttilan pifekelsinvalmis- • tusohjeet. Niissä ei tarvita "ata-moniaa" eikä muitakaan ihmeellisiä aineita, joten ne ainakin siltä puolelta ovat käyttökelpoisia. Jä voipi-han ne vaikka järjen kanssa yhdistää edelliseen ohjeeseen. • * * Vapauden henkilökunnasta on nyt neljä jäsentä Canadan sotatoimissa. Kirjakaupassa työskennelleistä neitosista Irja Aho, työskentelee eräässä hallituksen virastossa, Signe Kuuk-kancn, kersantti lentovoimien naisjaostossa, latöja\Hugo Elimen, kersantti tykkiväcssä, ja aivan äsken liittyi armeijaan Vapauden vastaava-toimittaja W. Eklund. Jaahyväiskirjoitukscssaan Eklund loi silmäyksen^ mitä Vapaus an hä- Tummina purjehtivat pilvet avaruudessa. . Aluksi ne olivat, yksinäisiä, erillisiä hattaroita, mutta tuuli puhalsi vihaisena ja kokosi ne pian synkäksi, uhkaavaltsi pilvimassaksi. Siellä täällä leimahti jo salama. Ukkosen jyrinä kuului etäisenä ja kumeana. Hetki hetkeltä se lisääntyi ja läheni. "Myrsky nousee", sanoivat ihmiset toisilleen. Taivas pimeni pinsenemistään. Tuuli' yltyi. Vinhaa vauhtia kiidätti se jjilvimassaa eteenpäin. Ensimmäiset sadepisarat putosivat suurina ihelminä alas Mutkaisina, rikkinäisinä viivoina sinkoilivat salamat pimeydöi - keskellä, tai leiskahtelivat. ramppiyaio-maisina, hetkiseksi kirkastaen seudun häkäisevällä valollaan. Jyrinä muuttui yhtenäiseksi, katkeamattomaksi vyörinäksi. Tuuli ylt3d yhä. Jättiläiavoimin taivutti.se puunrunkoja, riipien i r t i tuhansittain lehtiä ja kirkoen lahonneita puita juurineen ylös maasta. Raivostuneena hyökkäsi se pellolla (^^van harmaan. hi^äladon kimppuun j ä r i u h t a s i irti sen ikivan*- han pärekaton. Tästä voimaimäYt-teestä innostuneena, nailraen mielipuolen kaameata nauruaj se ravisteli , kattoa — päreitten leiinellessä i l massa säikähtyneen lintuparven tavoin — kuljetti sitä mukanaan hetkisen j a viskasi sen sitten kyllästyneenä läheiseen metsään. Salamat leimahtelivat. Ukkosen jyrinä jatkui yhtämittaisena pauhuna ja rätinänä. Sadepisarat putosivat hirveällä, kaatavalla voimalla maata kohden. Matkalla muutti v i i mainen tuuli ne hohtaviksi, valkoisiksi rakeiksi, i l ä m i i ^ ne ikkunatuiitiija vasten. ^ Kukkaset .painoivat säikähtyneenä päänsä maahan j a vilja pelloilla painui lakkoon. Tuleentuneet tähkät irtoilivat korsista j a jyvät putoilivat tähkistä. Maamies pudisteli vakavana päätään. Lupaava sato oli ^ i - la^tunut. - Äkkiä lakkasivat kuitenkin rakeet putoilemasta. Taivas.vaadeni. Tuul i yritti vielä hetkisen rynnistää, mutta se oli jo kuluttanut parhaat voimansa. Pian tyynt3d se kokonaan. R4^)aleisina, erillisinä ihattaroina purjehtivat j^ilvetayarai^^ ringojg kirkkaat kasvQtnäyttäs^yivät pfltraien lomasta. *'Mjnrsky on ohi", sanoivat ihmiset iloisina toisilleen. . * - • — - .LASTU.,. - Huomattu sanomalehtikirjeeUKaih-taja ja kirjailija M£nty:i3E^2qrr^iDn kirjoittanut Dorothy Thompsonin hiljattain 'julkaisemaan kirjoitukseen "Saksa -on pelastettava"- seuraavan vastauksen: Vuonna, 1941 minä jälleen vierailin Saksassa nähdäkseni mitä siellä oikein oli menossa. Tietenkään minä en lÖ5rtänyt mitään uutta natsismissa. Jokainen joka on nähnyt sen liikkeen nen kuusivuotisella työskentelyajal-laan tehnyt ja pyrkinyt tekemään: se on m.m. taistellut taantumusta''vas- ^taan, horjumatta tukenut totaalista i sotaponnistelua, vapauttanut yhä suuremmat joukot mannerheimiläis-fasismin henkisistä kahleista ja vetänyt heidät aktiiviseen työskentelyyn Canadan ja sen liittolaisten voiton hyväksi, josta seurauksena lehden vaikutusvalta ja levikki laajenee jatkuvasti. - Viimeisessä pakinassaan Eklund (AkapetusJ leikkillisesti selosti tätä alaa, miten hän joutui muun ohella myös pakinamestariksi ja miten tuo "kömpelö^* nimimerkki Akapetus syntyi sattumalta, lausuen lopuksi: "Akapetus häviää nyt lopullisesti. Eklund ei myöskään puhu eikä kirjoita mitään ennenkuin sota on voitettu ja fasismi hävitetty. Mutta minä toivon tulevani takaisin ja siksi sanon — näkemiin, ja kiitos kaikesta." Me puolestamme toivomme tarmokkaalle ja reippaalle työtoverille, joka oli myöskin Liekin ystävä, kaikkea mahdollista myötätuulta uudella työurallaan ja sitten paluuta entiselle paikalleen. Tiedämme, että hän tarttuu uusiin tehtäviinsä yhtä mie-hekkäästi kuin hän esiintyi entisissäkin. Samalla voimme mainita, että Eklundin paikalla työskentelee nyt entisen S. J:n sihteeri G. Sundqvist. — AP. sltföi -yuddeh i^2Sf t i e t ä ä « i i l ä siitä t ä ^ f e ^ k l ö tietää,''täötä^ itsekkyyden kökoelniastai. Tietenkään meidän taistelumme ei loppu ennenkuin koko natsilainerf hierarkia.,on hajoitettii- ja Hitler 4cukistettu: Natsit ovat jo menettäneet tilaisuutensa narrata maailmaa. Mutta siellä on toinen joukko valmiina synnyttääkseen samanlaisen t i lanteen kuin siellä ennenkin on luotu, tehdäkseen saman mitä tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Siellä on ihmisiä niinkutsuttuja kon-servativeja — tratitsionaalisia junk-' kereita, teollisuusmiehiä, diplomaatteja, koulumiehiä, kenraaleja, konservatiivia armeijan jo'htaja j.n.e. Minä tunnen monia näitä konservatiiveja 18 vuoden ajalta, vuodelta 1932 vuoteen 1941 ja ne ovat vaarana maailman tulevalle pysyvälle rauhalle. Saksan puolelta meitä uhkaava todellinen vaara on heidän tratitiona-lisminsa. Minä uskon, e t t ä he pitävät meitä niin kiintyneinä natsismiin, että me teemme sen erehdyksen että uskomme ratkaisevamme Saksan ky-sykmyksen kukistamalla natsismin. Tämä on meille kohtalokas erehdys. Vaikka me pääsemme eroon natsismista emme me silloin vielä ole päässeet eroon Saksan; kyssmiyksestä. Perusero saksalaisen tratitionalis-min ja natsismin välillä on vaan siinä nopeudessa millä Suur-Saksa on voi-maansaatettava. Natsit haluavat a-settää vaakalaudalle kaikki joudut-taakseen Saksan pääsemistä maailman valtiaaksi. Saksalaiset tratitio-nalistit ovat valmiita tekemään rauhan aina kun sota alkaa käydä heille vastaiseksi ja varana aikaa saadakseen otollisemman tilaisuuden iskeäk- . seen uudestaan. Saksan kysymyksen juuret ovat syvällä. Saksalaiset lujasti uskovat siihen, £ttä heidän rotunsa on perinyt sen ylemmyyden, joka oikeuttaa hei-yksm, vaan ama "Saksan kunnia"'^ ^ *^Saksan velvollisuus" ja "Saksaii ^ kunto". Saksalaisten käsitys rotun.1 sa ylemmyydestä ei johdu suorastaan 'Hitleristä, vaan on se heillä veressi Kuten jokainen Saksassa oleskeHut tietää, saksalainen on tunnollinen jj, iuAniallinen yksityisissä asioissa,' kunnioittaa perhettään, nauttii mu. silkistä ja olutlasista, elää kunnolfi. sesti ja on valmis auttamaan sinua, jos hän pitää sinusta. Hän viettää yleensä kunniallista elämää jg tekee tunnollisesti kaiken, mitä hän tekee. Mutta sittenkin hänen sielussaan elää usko, että saksalaisella rodulla M "perinnöllinen oikeus hallita muita ro-tuja. Ja niin pian kuin hänen.maal-. laan ön. riittävästi voimaa osoittaakseen tätä valtaa, hän hylkää kaikki muut velvollisuudet ja näkökgyaL - kunnioittaäkseen heikompien 0^^ sia j a tuo Suur-Saksan hallitseva mö-raali tulee johtavaksi periaatteeksi. Tuo Saksan laajentumishalu on ollut johtavana lankana koko Euroopan historiassa. Se on saanut kyllä "monta takapotkua, kuten Viimeksi V viimeisessä maailmansodassa, mutta* ' s i i t ä huolimatta se on itsepintaisen^ iävä. Yksinkertainen tosiasia on se, ' e t t ä saksalaiset eivät ole ainoastaan , natseja, mutta heissä on.se käsitys, e t t ä he ovat luodut hallitsemaan maa-iinaaa. Jos he siinä yrityksessään ^ päonnistuvat, he yrittävät yhä uudelleen. Saksan ulkoasiain virastossa Berliinissä lokakuulla V. 1941 njinulla oli hyvin valistava keskustelu tohtori Hans Heirich Dieckhoff-in, joka oli Saksan ,viimeineii lähettiläs Wa-shin^ onissa, kanssa. ' "^Minä kesyin: "Mitä tapahtuu, jos Saksa häviää tämän sodan " "Saksa nousee parhaiten kuin voi", hän vastasi ja jatkoi: "Maailma tuleie näkemään, että Saksan kansa jaksaa odottaa parempia aikoja kauemmin kuin mikään historiaa toinen rotu." *7a sitten", minä jatkoin: ^'Jos sota käy liian hävittäväksi ja te huomaatte että Saksa häviää tämän sodan,, te käsitätte että Saksan voimat on pelastettava ja säilytettävä ja te käytte aselepoon pitämällä voimanne yhä koossa?" "Jos Saksa säilyttää päämääränsä", Dieckhoff vastasi, "tätä sotaa ei tapella katkeraan loppuun." Konservatiivisimmatkin saksalaiset rakastavat pitää kiinnin saksalaisen maailman ajatuksesta. He eivät pidä natsilaisista menettelytavoista, varsinkaan juutalaisten kohtelusta, mutta he eivät eroa natseista Suur- Saksaa koskevassa kysysykmsessa. " Junkkerit ja tratitionalistit nyt käsittävät että tämä sota on hävitty nyt jo. He käsittävät, että Saksan olisi lopetettava sota ja pysäytettävä verenvuodatus, riisuutua aseista ja säästää tarpeeksi elävää voimaa Saksan teollisuudelle alkaakseen taL^e-lun myöhemmin ja toteuttaakseen Saksan lopulliset suunnitelmat ja alkaa kolmas maailmansota uusien Int-toyhdistelmien perustuksella. • Saksalaiset tratitionalistit suunnittelevat, että Saksan antautumisen jälkeen olisi saatava aikaan jonkinlainen jäähdytysaikakausi etteiv-a Euroopan pääkaupungit joutuisi ^e• i-ilöylyjen näyttämöiksi ja -"''^^'^'^^^ silloin mahdollisesti joutuisivat vihan ja koston kohteeksi. Puolalla ei ollut jäähdytysaikakautta saksalai-^te hyökätessä Warsovaan; ei myosicaa (Jatkoa l l : s t a sh-uHa* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-09-18-02
