1949-04-09-07 |
Previous | 7 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bill
un
ai
äicniii:^!
nennesä;|l|
li-pianon"
ai: S i ^g
Ml
iirine
laista haÄH I
aah
".se"]
ftuunaharjml
»oin sOie^j
ilen^ölcai^
- OnKänÄ]
Imea- vtiöttajl
iesäatreifikiii
lessa,
empaa:
Kiia tultml
i oli iheiti?
odottaessa]
Se oli nii j
Iäiseksi Wl
)sken Mt
kerran,:
:orjattam'|
lotiin lakai-1
isi tahtonut j
skinin; vaanj
niirieihen-i
usta-oli niin]
itä vehetfi,]
kevättulvaa]
'aan jajat^
n niinuHtrt
isäkiff itEj
ilmeen, JOS-illut
i^ljofll
OK sielEJ
ipunö poJ-J
ikim läafi-j
inka;se(fij
meh km-al
:aiiniinip(»|
ättäiiiniia|
1 nenäliiM
nänurkkaaj
n seuraan
Ile häusb |
ittiin eik3,j
1 olin ute-:j
antamaa-
Ja voi
leladia
iitä ottaij
lanut, en-|
olin niia^
nnesiir-
Otimme eväät e s ^ j a koetiinane
da. %-aah e i inimfflevTO ö&
niin ikävä. lUän tuBessa s e * t e n^
otti makuuvaÄiö^r^ jpäe i^alkki
työcnyininie. JK^|etti|n nukfcua,^ vaaji
ei minulle unikaan tullut.
Plelsingissa taas^rcäraai^
perhettä ja ptimnae maäLUSta^
_vhtei5efl huönee«i'>i V d j e^
^•yppymies j a JiMt o l i tuoiiut
lön oiinun imatkätoukkuCinii^-
sitä muuten: tientiyt. haÄen tuomasi,
raur-a hän pllikerran
vie Suomen t u l i a i a a ? X l ^ a i J i^
sanoin serkiille initä"föy5in:niatkalauk^
tani ja ij^kasin fteittää: osen ikkima
ulos. "Heitä^ >raanj^ niutta,^katso ettet
heitä kenenkään paä^Ä^^häosanoi-^
ilta -a rhe olinimekolniännjfessa kerroksessa.
Pudotin pullon ikkunasta ja- se
räiähii r i k k i . Voi kauteaa! Sii
tuli tutkinto, että :mis*ä=puUö viskattiin.
Minulla oli hätä, mutta paStim^
me emme tieijä asiasta jmitään, j a niin
siitä 3 e l n t t i i n . 5 i t t e n veljeni haki.sitä
pulloa, mutta: minä sanoin etten ole mitään
sellaista nälinyt,'Ja-hän, luuli-ere^^
dyksessä pistäneensä sen^eraah inaöia-laukkuun.
Vaste .yup5?ep..Re:rästä,^§^^
noin Iiänelle.kepposeni.^. .:^v;
Hankoniemestä laivaaft me
eri touhua. Joiltjddii jät 1^
kin muasta pois j a siinä pidettiin lystiä
toisten vahingon». MeiQe: annettim iso
hv-tfi. k u n <>limrrte niin suurirperhe. Hyttiimme
kuitenkin tuli eräs vanha mummo,
jNDta me tytöt hoivasimme. Hän mcr
ni tyttärensä luo Amerikkaan.. Hänelle
juuri oli käynyt niin, että ma^asafkku
oli jäänyt K^nkoniemeen, josta hän oli
koväsLi harmissaan, -sillä siellä oli ollut
k a i k k i Suomi-tuliaiset tyttärelle. Hän
oli varannut pulloA viinaa meritautia
vastaan, j a k u n häh otti siitä ryyppyjä,
- i i n hän päivitteli: "Voi sehtään,
voi voijj^kun ne vällytkin jäi siihen matka-
arkkuun^ etten nyt saa niitä viedä
tyttärelle^" Surullistahan se oli, vaikka
rneitä tuppasi naurattamaani.
S i t t en Pohjanmerellä tuli mj^sky.
Me tytöt koetimme olla laivan kannella,
ettei vaan tultaisi merikipeäksi. Mutta
sitten t u l i komennus: Kaikki aläsi Siinä
alas mennessä joku sai pahoinvoinnin
f a oksensi minun päälleni. Melkein
jo raivostuin, kun sotki minun uuden
palttooni, joka oli ensikertaa päällä.
M u t t a sarnassa siinä tuli jo itseltänildn
sotkua sekaan ja; itkua päälle. Hyttiin
päästyä olimme kaikki samanlaisessa
kunnossa ja voi sitä siivoa j a hajua.
Mumino huusi jjimalaa auttamaan. Kaiken
sen vallitessa lensi;.hjlin ikkuna
irti i a siitä tiUi-iv^ä-^ ]
sitä oli jo mdkeirr hytti j m i d i l ^^
serkun mies lykkäsi tyynyn reikään ja
piteli sitä siinä niin kauan että saimme
apua. Siellä ne matkaiaukut kieUi l i - '
kaisen veden seassa, vaikka ei minun
laukkuni, joka oli ylimmällä vuoteella.
?iin'2 tuli sellainen suursiivous että sitä
en ikinä unohda. Muirimppai-kaa tuli
sää]-, k u n hänellä er ollut raita olisi
päälieen vaihettanut, kaikki oli kastune't
ja sellaisessa siivossa. Me tytöt
koetimme häntä siivotavja autella ja
/^ylia hän sanoi meitä herranenkeleiksi.
iL-iverpoolissä mummo erkani meistä
toiselle l i n j a l l e . Me tytÖt saimme hytin
k''Jnclen amerikanlesken kanssa ja hekös
iha>tuivat meidän u u s i i n hattuihin, jot-.
ka o imme Liverpoolissa ostaneet jolta-
•^'n :uutala[seltä kauppiaalta, joksPosasi
san a suomeksi: "Kaunis tyttö, kaunis
hai r t . ' Xe olivat sellaisia hyvin ieveä-reunaisia
hattuja ja minua haVmitti k u n
fli Hillut sellainen ostetuksi; - Kuiskut- -
telin kaverilleni, että eikö my>'dä nämä
haiut noille eukoille. Hän myöntyi. Silloin
sanoin- heille: "Koettakaapa päähänne
näitä hattuja." He koettivat -ja-kaupat
tuli. "
Kun menimme nauraa kikattaen serkun
hv-ttiin kertomaan kauppojamme,
niin hän siinä heti toimitti, että olisi täs-kahvia,
mutta ei ole maitoa. Sa-
CJatteba e eTS> i i l i i r f>
. ja siinä asuivat yhteiäiimi^ t a i & jä-:
senet kuin yksi perhe, jossakussa, ma-
. jassa paria vailla kuuteenkymineneen.v;
lienkficn. Siiheä^^^ y
r^kuyaufesen kkjoittaja kä^vi^k^
kuului kahdeks^ pcätettä, >'hteensä 3 ^
. henkeä, jotka kaikki asuivat samassa-
; OTajassa. Majan pitOus oli metriä,
leveys 414 metriä, suuirin'korkeus vähän
k ^ ^ metriä. Äuöi^^
oli puoltatoista metriä leveä penkki eli
laveri, joka väliverhoilla oli jaettu kahdeksaan
makuusuojaan, suoja sitä suu-
. rempi, kiite suurempi oli perhe. Tässä'
ainukjusessa huoneessa nämä 38 miestä,
naista j a laste elivät koko pitkän
napataven syöden, juoden ja.nukkuen,
surunsa surren ja ilonsa pitäen. Mutta
. sopu^pU siltä mainio. Hyrä sopu ja ystä-vyj's
onkin eskimoitten kaikkein huo-mattaviinpia
ominaisuuksia; heillä ei
edes^ ole "sättimiselle" sanaa, sen eiiem-pää
kuin "sodallekaan". Heidän kielensä
non muutoin siitä omituista, että .
se yhdellä sanalla jlmaiseef kokonaisen
l a i Ä n sisällyksen, y4ikk'eL t & ^ sana
s|ttengleka^ lyhyydellä pilattu. Kun
^ syntyy riita, niin ratkaistaan se- sängen
omituisella tavalla. Se niiesj joUä pn
valittamisen- syytä, esittää yalitiiksensa
laulussa, ja saatuaan laii|un mielensä-mukaiseksi
hän kutsuu vihamiehensä s i tä
kuuntelemaan. Vastustaja noudattaakin
kutsua, sillä laulun esitys on yhteinen
huvitilaisuus, johon kummankin
riitapuolen vihamiehet kokoontuvat.
Laulua esitettäissä paukutetaan aina väliin
rumpuakin. Jos laulu miellyttää,
niin kuiiluu^ voitto sen sepittäjälle, jolla-myönnetään
olevan oikeutettu syy vali-
-ti^seen; "mutta jos se herättää vasten-niielisy3rttä,
niin pidetään häntä rangaistuna.
Yleinen karkelo sitten päättää
nämä leikkisät-käräjät.
Eskimoitten naimatavat ovat mitä
yksinkertaisimmat ja kosiminen niin
arkiluontoinen toimitus kuin suinkin.
Kun mies tarvitsee vaimon, niin hän
ottaa vaimon; ellei vaimo ole mielen
mukainen, niin hän. joko lähettää vaimon
takaisin ja ottaa toisen, taikka pitää
vaimon ja siitä huolimatta ottaa toisenkin.
Tämä toinen sitten on jalkavaimon
kirjoissa, kunnes oikea vaimo kuolee.
Monivaimoisuus on jotenkin yleistä, ja
vielä yleisempää vaimojen vaihtaminen.
Jos naimisiin meno tapahtuu vähän juhlallisemmin,
niin vaimo tuo mjrätäjäisiksi-
vaatteensa, lampun ja puukon. Aviovaimona
naisen täytyy tehdä kovaa ja
usein töi-keätäkin työtä, ku*en muokata
hylkeennabkat suussaan niitä pureskellen,
jotta niistä tulee hyviä vaateniahko-ja.
Moni ahkera perheen e-näntä muokkaa
täten nahkoja niin uutteraan, etteivät
hänen hampaansa ennätä uudistua,
vaan kuluvat pois ikeniä myöhen.
Vaikka avioliifot solmitaankin näin
pintapuolisesti, niin ovat sukulaissuhteet
suuressa arvossa, jä suvun jatkamisen
halu on hyvin kehittynyt. Poika-massa
hän työnsi lapsen minun s\'liini ja
sanoi: "Menkää tahtomaan tälle mait
o a " Me menimme lapsen kanssa keittiöön
ja maitoa tuli.
Sitten alettiin lähestyä Canadan rantaa.
Minulla kun oli eväskori, nyt jo tosin
tyhjä, niin serkun mies kiusoitteli, että
kyllä sillä Canadassa nauietaan. Pian-^
han tästä päästään7minä tuuminHa hei^
tin korin mereen.
Sitten piti mennä maihin. Se oli
perjantaipäK'ä. Siinä, laivassa tuli hyvin
suuri mies, josta kerrottin että hän
on Canadan kenraalkuvernöörin veli ia
että hähier ästii Canadan kanriaralle sinä
päivänä, perjantaina, koska se tietäisi
onnettomuutta, vaan odottaa seuraavaa
päivää. Mutta meidät kaikki työnnettiin
laivasta onnettomuuteen. Ja niin
ne vuodet ovat nlenneet.
S-WOX TYTTÖ.
sa. Kätkyesi hautaan saakka eskimon
t!^^>|al^^^ j ^ ! ^ ^ jnutta
s i ^ Kiic^ loiin
huoli kjtuiisuinkiiiu nmhdoUista^l
varsinkin ^yat teryetidlut^^ ppnuiimhä^
ys. - liipsiac;^^i^dd>^ jä-^lMili-;^ - i n ^ ^
^ d ^ ä^^miiJEvSini^^ äiti ^sen lauma v ^ lcantäa^:laist^^
?'>t^y^«felÖri^^ miikänaanylsaiyiall^
- k ^ ^ «dpissa^ääväitfka^^ kesluinides- päaa hoitaa ^ askaieitaan j a : ' { ^ j l i i ^^
laiajou ^' \ •:-^:''-.r^'--"-'::':';:^''^-::::'
V u ^ : taidoki^niuDhih^^^^s^
j a fcoristäiraa^^
d^äa: ä ä ^ t eskimPts' \'iiatteeiisa;^^i^^i,T^-
I ^ t i > u K r f € ^ t a a n , c ^ ^
tc^l^^raisia. ^^^^ ja siellä i t ^ ä ^ & t j ^
väliä k ^ t f i M ^
si jo iMlJpnkiii Pmw^ J j ^ ^ V ^ v t a ja>spma^
iu6^- inat w & siÖieitiii^iäön; a^
npmminkiu«perf^^
.IHiku.pn,vaimolla:ja.in%heUä^mäkei^ - naisetkin käyttävät ulk^^
samanlainen;. ; Kumpikin, sukupuoli ^ km<^käiä^ iäj^essää^
käyttää housuja, on mojen kesken^ jpideh^«^
melloin yfatäläinen^uininiestehv £telä- r \iänkkia:1aikeniaistat%)ria,
Orönlannin miehet käyttävät "timiak- Jäileyät ihounsa^tatuoimalla, p i t ^ .sitä:,
k i a " , mekkoa,: joka v on Atehty limiun ^ hyvänkin kauhistuksena. T ^
-iiiS
^.^:Sifii
L
nahoista^ höyhenet s'sään:..päin: kääntä-eQ.
Timiakissa on hilkka, joka ulkona
vedetään pään y l i . Timiakin pääUä p i detään
X anorakkia-ionkinlaista pum-pulikanka^
ta tehtyä; pä^llysmekkoa.
Housut ovat tehdyt -liylkeennaJiasta
;samoin.kuin: jalkineetkin^ jotka toimittavat
samalla s^:ä. kenkäin että sidkkaJn
vii^;aa;^imtä' saiiptaan^^fkai^ Ne;
ovat kahdenkertaiset]^, sisemnaän nahan
karva sisään ^päin^ .idoi^G^snan^^^ ulo^>äiB,
'käännetty. .•: .
' Eskimoitten hiuksia e i ole helppo^s^
: mistaa^ mutta jotkut^ kaim ':•
vat kuitenkin nekinmieUyttä\^n näköisiksi.
Miesten mustat^uorat ja tavattoman
karkeat iiiukset saavat emmnväk-
: seen ,kasvaa bmtssäly^ jptkut
:. eivät leikkaa niitä ntOlpinkaah. Kauha -
estää^ liiuksia^ sihnDIe i^?alumasta^l i
' ;set tavadljfi«stl3itp^^ solmiik*^ :
•: St pääladHe^^Ja kuta
tai vaimo saa solmun ^sidotuksi, sitä
ylpeämpi hän siitä o n ; : Tytöt käyttävät
•M mm :•••.:•:,:••
^ ^ ^ ^ ^ ^
V.
Etelä-Gtönlannin naiset niinikään r~pupaisia nauhaa, mutta lapsen saatuaan
käyttävät linnun, hahastjat •:t^htyä:i/jak^
kua, joka eroo rniesten timiakista sen
puolesta, ettei siinä ole hilkkaa.. Hilkan
sijasta on korkea, mustata koirannahas- <
ta tehty kaulus; joiyca ulkppuoldla käy-tetään^
iikkaan väristä leveää helminauhaa.
Sekä miesten etta naisten linnun-nahkaisen
mekon ranteet ovat koristelut
mustalla koiran nahalla ja naiset valitsevat
pumpuliseen päällysmekkponsa
n i in räikeät värit kuin suinkin. Vaildca
eskimonaineir elääkin hiin toivottoman
luonnon kaskella, niin pn hänessä kuitenkin
hämmästyttävä määrä naisellista
turhamaisuutta, ja samalla kun hän pukee
päälfensä niinpaljon väriä kuin suinkin,
hän vielä kiritkään värisellä nahallakin
kirjailee täplikkäästä hylkeennahasta
tai poron nahasta neulomansa
housutkin. ^-••'••^•':''-p:-.:y:-'>r-nainen
sitoo hlustötterönsä>'iheriä ,
nauhalla. Leski, jolla o n lapsi, käyttää
^ niinikään viheriäistä: nauhaa, aviovaimo
taas sinistä. Leskien naidlia oh: joko
musta tai hyvin vanhain valkoinen.; .
Eskimoitten; ei tietystikään rie.mahdollista
pitää itseään puht;^nanUnty- ;
lyn luonnon sorrossa. Kun vettä ei
suurimman osan vuotta saa muuta kuin
lunta ja jäätä sulattamalla kallista öljyä
polttaen, niin ei sitä tietenkään; riitä .
muuta kuin kaikkein tärkeimpiin tarpei-hin.
Ne heimot, jotka ovat jääneet aivan
luonnonkannalle, ovat sen vuoksi
sanomattoman likaisia ulkprnuodoltaan
ja tavoiltaan törkeitä j a valkoisten siir-tokunnissakin
asuvia eskimoite on sanomattoman
vaikea saada puhtautla noudattamaan.
Muutamain heimojen kesken
on tapana, että miehet, vaimot ja ;
•ii; sii »V'
Merkillisin eskimoitten vaatekappa- lapset majassa ja teltassa ovat aivan
leista kuitenkin on "amantti" jota hnet- ^ alasti, ja tämä tavallaan edistää puh-tävät
vaimot käyttävätl Ämäntti on tautta. Syynä yaatteitten riisumiseen
melko lailla anorakin näköinen, paitsi on majassa vallitseva lämpö, jota ei k u i v
että selässä on pussi, johon lapsi pan- tenkaan ole arvosteltava meikäläisellä
naan. Pussi on \Tiorattu hylkieen tai mitalla, sillä se mikä meistä tuntui| ta-
: i i i
mM
"Big Jim", Cobourgin, OnL, palopäällikkö Jim Cam;beU, 82
ikävuodestaan huoHmatta on vielä mies paikallaan ja valmis tarttumaan
vaikka palovaumin ohjauspyörään. Vieläpä hän sivutyö'
nään hoitelee katutöiden työnjohtajan tointa^
LAUANTAINA, HUHTIKUUN 9 PÄIVXNX, 1949 SIVU 7
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 9, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490409 |
Description
| Title | 1949-04-09-07 |
| OCR text | Bill un ai äicniii:^! nennesä;|l| li-pianon" ai: S i ^g Ml iirine laista haÄH I aah ".se"] ftuunaharjml »oin sOie^j ilen^ölcai^ - OnKänÄ] Imea- vtiöttajl iesäatreifikiii lessa, empaa: Kiia tultml i oli iheiti? odottaessa] Se oli nii j Iäiseksi Wl )sken Mt kerran,: :orjattam'| lotiin lakai-1 isi tahtonut j skinin; vaanj niirieihen-i usta-oli niin] itä vehetfi,] kevättulvaa] 'aan jajat^ n niinuHtrt isäkiff itEj ilmeen, JOS-illut i^ljofll OK sielEJ ipunö poJ-J ikim läafi-j inka;se(fij meh km-al :aiiniinip(»| ättäiiiniia| 1 nenäliiM nänurkkaaj n seuraan Ile häusb | ittiin eik3,j 1 olin ute-:j antamaa- Ja voi leladia iitä ottaij lanut, en-| olin niia^ nnesiir- Otimme eväät e s ^ j a koetiinane da. %-aah e i inimfflevTO ö& niin ikävä. lUän tuBessa s e * t e n^ otti makuuvaÄiö^r^ jpäe i^alkki työcnyininie. JK^|etti|n nukfcua,^ vaaji ei minulle unikaan tullut. Plelsingissa taas^rcäraai^ perhettä ja ptimnae maäLUSta^ _vhtei5efl huönee«i'>i V d j e^ ^•yppymies j a JiMt o l i tuoiiut lön oiinun imatkätoukkuCinii^- sitä muuten: tientiyt. haÄen tuomasi, raur-a hän pllikerran vie Suomen t u l i a i a a ? X l ^ a i J i^ sanoin serkiille initä"föy5in:niatkalauk^ tani ja ij^kasin fteittää: osen ikkima ulos. "Heitä^ >raanj^ niutta,^katso ettet heitä kenenkään paä^Ä^^häosanoi-^ ilta -a rhe olinimekolniännjfessa kerroksessa. Pudotin pullon ikkunasta ja- se räiähii r i k k i . Voi kauteaa! Sii tuli tutkinto, että :mis*ä=puUö viskattiin. Minulla oli hätä, mutta paStim^ me emme tieijä asiasta jmitään, j a niin siitä 3 e l n t t i i n . 5 i t t e n veljeni haki.sitä pulloa, mutta: minä sanoin etten ole mitään sellaista nälinyt,'Ja-hän, luuli-ere^^ dyksessä pistäneensä sen^eraah inaöia-laukkuun. Vaste .yup5?ep..Re:rästä,^§^^ noin Iiänelle.kepposeni.^. .:^v; Hankoniemestä laivaaft me eri touhua. Joiltjddii jät 1^ kin muasta pois j a siinä pidettiin lystiä toisten vahingon». MeiQe: annettim iso hv-tfi. k u n <>limrrte niin suurirperhe. Hyttiimme kuitenkin tuli eräs vanha mummo, jNDta me tytöt hoivasimme. Hän mcr ni tyttärensä luo Amerikkaan.. Hänelle juuri oli käynyt niin, että ma^asafkku oli jäänyt K^nkoniemeen, josta hän oli koväsLi harmissaan, -sillä siellä oli ollut k a i k k i Suomi-tuliaiset tyttärelle. Hän oli varannut pulloA viinaa meritautia vastaan, j a k u n häh otti siitä ryyppyjä, - i i n hän päivitteli: "Voi sehtään, voi voijj^kun ne vällytkin jäi siihen matka- arkkuun^ etten nyt saa niitä viedä tyttärelle^" Surullistahan se oli, vaikka rneitä tuppasi naurattamaani. S i t t en Pohjanmerellä tuli mj^sky. Me tytöt koetimme olla laivan kannella, ettei vaan tultaisi merikipeäksi. Mutta sitten t u l i komennus: Kaikki aläsi Siinä alas mennessä joku sai pahoinvoinnin f a oksensi minun päälleni. Melkein jo raivostuin, kun sotki minun uuden palttooni, joka oli ensikertaa päällä. M u t t a sarnassa siinä tuli jo itseltänildn sotkua sekaan ja; itkua päälle. Hyttiin päästyä olimme kaikki samanlaisessa kunnossa ja voi sitä siivoa j a hajua. Mumino huusi jjimalaa auttamaan. Kaiken sen vallitessa lensi;.hjlin ikkuna irti i a siitä tiUi-iv^ä-^ ] sitä oli jo mdkeirr hytti j m i d i l ^^ serkun mies lykkäsi tyynyn reikään ja piteli sitä siinä niin kauan että saimme apua. Siellä ne matkaiaukut kieUi l i - ' kaisen veden seassa, vaikka ei minun laukkuni, joka oli ylimmällä vuoteella. ?iin'2 tuli sellainen suursiivous että sitä en ikinä unohda. Muirimppai-kaa tuli sää]-, k u n hänellä er ollut raita olisi päälieen vaihettanut, kaikki oli kastune't ja sellaisessa siivossa. Me tytöt koetimme häntä siivotavja autella ja /^ylia hän sanoi meitä herranenkeleiksi. iL-iverpoolissä mummo erkani meistä toiselle l i n j a l l e . Me tytÖt saimme hytin k''Jnclen amerikanlesken kanssa ja hekös iha>tuivat meidän u u s i i n hattuihin, jot-. ka o imme Liverpoolissa ostaneet jolta- •^'n :uutala[seltä kauppiaalta, joksPosasi san a suomeksi: "Kaunis tyttö, kaunis hai r t . ' Xe olivat sellaisia hyvin ieveä-reunaisia hattuja ja minua haVmitti k u n fli Hillut sellainen ostetuksi; - Kuiskut- - telin kaverilleni, että eikö my>'dä nämä haiut noille eukoille. Hän myöntyi. Silloin sanoin- heille: "Koettakaapa päähänne näitä hattuja." He koettivat -ja-kaupat tuli. " Kun menimme nauraa kikattaen serkun hv-ttiin kertomaan kauppojamme, niin hän siinä heti toimitti, että olisi täs-kahvia, mutta ei ole maitoa. Sa- CJatteba e eTS> i i l i i r f> . ja siinä asuivat yhteiäiimi^ t a i & jä-: senet kuin yksi perhe, jossakussa, ma- . jassa paria vailla kuuteenkymineneen.v; lienkficn. Siiheä^^^ y r^kuyaufesen kkjoittaja kä^vi^k^ kuului kahdeks^ pcätettä, >'hteensä 3 ^ . henkeä, jotka kaikki asuivat samassa- ; OTajassa. Majan pitOus oli metriä, leveys 414 metriä, suuirin'korkeus vähän k ^ ^ metriä. Äuöi^^ oli puoltatoista metriä leveä penkki eli laveri, joka väliverhoilla oli jaettu kahdeksaan makuusuojaan, suoja sitä suu- . rempi, kiite suurempi oli perhe. Tässä' ainukjusessa huoneessa nämä 38 miestä, naista j a laste elivät koko pitkän napataven syöden, juoden ja.nukkuen, surunsa surren ja ilonsa pitäen. Mutta . sopu^pU siltä mainio. Hyrä sopu ja ystä-vyj's onkin eskimoitten kaikkein huo-mattaviinpia ominaisuuksia; heillä ei edes^ ole "sättimiselle" sanaa, sen eiiem-pää kuin "sodallekaan". Heidän kielensä non muutoin siitä omituista, että . se yhdellä sanalla jlmaiseef kokonaisen l a i Ä n sisällyksen, y4ikk'eL t & ^ sana s|ttengleka^ lyhyydellä pilattu. Kun ^ syntyy riita, niin ratkaistaan se- sängen omituisella tavalla. Se niiesj joUä pn valittamisen- syytä, esittää yalitiiksensa laulussa, ja saatuaan laii|un mielensä-mukaiseksi hän kutsuu vihamiehensä s i tä kuuntelemaan. Vastustaja noudattaakin kutsua, sillä laulun esitys on yhteinen huvitilaisuus, johon kummankin riitapuolen vihamiehet kokoontuvat. Laulua esitettäissä paukutetaan aina väliin rumpuakin. Jos laulu miellyttää, niin kuiiluu^ voitto sen sepittäjälle, jolla-myönnetään olevan oikeutettu syy vali- -ti^seen; "mutta jos se herättää vasten-niielisy3rttä, niin pidetään häntä rangaistuna. Yleinen karkelo sitten päättää nämä leikkisät-käräjät. Eskimoitten naimatavat ovat mitä yksinkertaisimmat ja kosiminen niin arkiluontoinen toimitus kuin suinkin. Kun mies tarvitsee vaimon, niin hän ottaa vaimon; ellei vaimo ole mielen mukainen, niin hän. joko lähettää vaimon takaisin ja ottaa toisen, taikka pitää vaimon ja siitä huolimatta ottaa toisenkin. Tämä toinen sitten on jalkavaimon kirjoissa, kunnes oikea vaimo kuolee. Monivaimoisuus on jotenkin yleistä, ja vielä yleisempää vaimojen vaihtaminen. Jos naimisiin meno tapahtuu vähän juhlallisemmin, niin vaimo tuo mjrätäjäisiksi- vaatteensa, lampun ja puukon. Aviovaimona naisen täytyy tehdä kovaa ja usein töi-keätäkin työtä, ku*en muokata hylkeennabkat suussaan niitä pureskellen, jotta niistä tulee hyviä vaateniahko-ja. Moni ahkera perheen e-näntä muokkaa täten nahkoja niin uutteraan, etteivät hänen hampaansa ennätä uudistua, vaan kuluvat pois ikeniä myöhen. Vaikka avioliifot solmitaankin näin pintapuolisesti, niin ovat sukulaissuhteet suuressa arvossa, jä suvun jatkamisen halu on hyvin kehittynyt. Poika-massa hän työnsi lapsen minun s\'liini ja sanoi: "Menkää tahtomaan tälle mait o a " Me menimme lapsen kanssa keittiöön ja maitoa tuli. Sitten alettiin lähestyä Canadan rantaa. Minulla kun oli eväskori, nyt jo tosin tyhjä, niin serkun mies kiusoitteli, että kyllä sillä Canadassa nauietaan. Pian-^ han tästä päästään7minä tuuminHa hei^ tin korin mereen. Sitten piti mennä maihin. Se oli perjantaipäK'ä. Siinä, laivassa tuli hyvin suuri mies, josta kerrottin että hän on Canadan kenraalkuvernöörin veli ia että hähier ästii Canadan kanriaralle sinä päivänä, perjantaina, koska se tietäisi onnettomuutta, vaan odottaa seuraavaa päivää. Mutta meidät kaikki työnnettiin laivasta onnettomuuteen. Ja niin ne vuodet ovat nlenneet. S-WOX TYTTÖ. sa. Kätkyesi hautaan saakka eskimon t!^^>|al^^^ j ^ ! ^ ^ jnutta s i ^ Kiic^ loiin huoli kjtuiisuinkiiiu nmhdoUista^l varsinkin ^yat teryetidlut^^ ppnuiimhä^ ys. - liipsiac;^^i^dd>^ jä-^lMili-;^ - i n ^ ^ ^ d ^ ä^^miiJEvSini^^ äiti ^sen lauma v ^ lcantäa^:laist^^ ?'>t^y^«felÖri^^ miikänaanylsaiyiall^ - k ^ ^ «dpissa^ääväitfka^^ kesluinides- päaa hoitaa ^ askaieitaan j a : ' { ^ j l i i ^^ laiajou ^' \ •:-^:''-.r^'--"-'::':';:^''^-::::' V u ^ : taidoki^niuDhih^^^^s^ j a fcoristäiraa^^ d^äa: ä ä ^ t eskimPts' \'iiatteeiisa;^^i^^i,T^- I ^ t i > u K r f € ^ t a a n , c ^ ^ tc^l^^raisia. ^^^^ ja siellä i t ^ ä ^ & t j ^ väliä k ^ t f i M ^ si jo iMlJpnkiii Pmw^ J j ^ ^ V ^ v t a ja>spma^ iu6^- inat w & siÖieitiii^iäön; a^ npmminkiu«perf^^ .IHiku.pn,vaimolla:ja.in%heUä^mäkei^ - naisetkin käyttävät ulk^^ samanlainen;. ; Kumpikin, sukupuoli ^ km<^käiä^ iäj^essää^ käyttää housuja, on mojen kesken^ jpideh^«^ melloin yfatäläinen^uininiestehv £telä- r \iänkkia:1aikeniaistat%)ria, Orönlannin miehet käyttävät "timiak- Jäileyät ihounsa^tatuoimalla, p i t ^ .sitä:, k i a " , mekkoa,: joka v on Atehty limiun ^ hyvänkin kauhistuksena. T ^ -iiiS ^.^:Sifii L nahoista^ höyhenet s'sään:..päin: kääntä-eQ. Timiakissa on hilkka, joka ulkona vedetään pään y l i . Timiakin pääUä p i detään X anorakkia-ionkinlaista pum-pulikanka^ ta tehtyä; pä^llysmekkoa. Housut ovat tehdyt -liylkeennaJiasta ;samoin.kuin: jalkineetkin^ jotka toimittavat samalla s^:ä. kenkäin että sidkkaJn vii^;aa;^imtä' saiiptaan^^fkai^ Ne; ovat kahdenkertaiset]^, sisemnaän nahan karva sisään ^päin^ .idoi^G^snan^^^ ulo^>äiB, 'käännetty. .•: . ' Eskimoitten hiuksia e i ole helppo^s^ : mistaa^ mutta jotkut^ kaim ':• vat kuitenkin nekinmieUyttä\^n näköisiksi. Miesten mustat^uorat ja tavattoman karkeat iiiukset saavat emmnväk- : seen ,kasvaa bmtssäly^ jptkut :. eivät leikkaa niitä ntOlpinkaah. Kauha - estää^ liiuksia^ sihnDIe i^?alumasta^l i ' ;set tavadljfi«stl3itp^^ solmiik*^ : •: St pääladHe^^Ja kuta tai vaimo saa solmun ^sidotuksi, sitä ylpeämpi hän siitä o n ; : Tytöt käyttävät •M mm :•••.:•:,:•• ^ ^ ^ ^ ^ ^ V. Etelä-Gtönlannin naiset niinikään r~pupaisia nauhaa, mutta lapsen saatuaan käyttävät linnun, hahastjat •:t^htyä:i/jak^ kua, joka eroo rniesten timiakista sen puolesta, ettei siinä ole hilkkaa.. Hilkan sijasta on korkea, mustata koirannahas- < ta tehty kaulus; joiyca ulkppuoldla käy-tetään^ iikkaan väristä leveää helminauhaa. Sekä miesten etta naisten linnun-nahkaisen mekon ranteet ovat koristelut mustalla koiran nahalla ja naiset valitsevat pumpuliseen päällysmekkponsa n i in räikeät värit kuin suinkin. Vaildca eskimonaineir elääkin hiin toivottoman luonnon kaskella, niin pn hänessä kuitenkin hämmästyttävä määrä naisellista turhamaisuutta, ja samalla kun hän pukee päälfensä niinpaljon väriä kuin suinkin, hän vielä kiritkään värisellä nahallakin kirjailee täplikkäästä hylkeennahasta tai poron nahasta neulomansa housutkin. ^-••'••^•':''-p:-.:y:-'>r-nainen sitoo hlustötterönsä>'iheriä , nauhalla. Leski, jolla o n lapsi, käyttää ^ niinikään viheriäistä: nauhaa, aviovaimo taas sinistä. Leskien naidlia oh: joko musta tai hyvin vanhain valkoinen.; . Eskimoitten; ei tietystikään rie.mahdollista pitää itseään puht;^nanUnty- ; lyn luonnon sorrossa. Kun vettä ei suurimman osan vuotta saa muuta kuin lunta ja jäätä sulattamalla kallista öljyä polttaen, niin ei sitä tietenkään; riitä . muuta kuin kaikkein tärkeimpiin tarpei-hin. Ne heimot, jotka ovat jääneet aivan luonnonkannalle, ovat sen vuoksi sanomattoman likaisia ulkprnuodoltaan ja tavoiltaan törkeitä j a valkoisten siir-tokunnissakin asuvia eskimoite on sanomattoman vaikea saada puhtautla noudattamaan. Muutamain heimojen kesken on tapana, että miehet, vaimot ja ; •ii; sii »V' Merkillisin eskimoitten vaatekappa- lapset majassa ja teltassa ovat aivan leista kuitenkin on "amantti" jota hnet- ^ alasti, ja tämä tavallaan edistää puh-tävät vaimot käyttävätl Ämäntti on tautta. Syynä yaatteitten riisumiseen melko lailla anorakin näköinen, paitsi on majassa vallitseva lämpö, jota ei k u i v että selässä on pussi, johon lapsi pan- tenkaan ole arvosteltava meikäläisellä naan. Pussi on \Tiorattu hylkieen tai mitalla, sillä se mikä meistä tuntui| ta- : i i i mM "Big Jim", Cobourgin, OnL, palopäällikkö Jim Cam;beU, 82 ikävuodestaan huoHmatta on vielä mies paikallaan ja valmis tarttumaan vaikka palovaumin ohjauspyörään. Vieläpä hän sivutyö' nään hoitelee katutöiden työnjohtajan tointa^ LAUANTAINA, HUHTIKUUN 9 PÄIVXNX, 1949 SIVU 7 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-09-07
