1939-02-04-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sl\n 10
LAUAXTAIXA, HELMIKUUN 4 PÄIVÄNÄ
«3
i l
. i ..-'«ii
•ii'.:-
* es»
Turun pualcnmurttet praakas Jannu
Juhanpoika.
MERIMIÄHE pruukkava lykät
kokko kalke maailma valhei,
välist niin paksui, et itekki uskova,
mut mä praakka teil jonkun tosiassia,
kule oi valhet viirenpenni erest.
Meit oi kaks sorja nuarukaist, ku
oi yhres käytty rippiskoulu, mä ja
Päistärpää Antti. Meil oi ain olki
taitamatone halu meril ja ku- rippis-koulust
kerra oi päästy, olttl niinko
itmiähi ja ny hakema hyyry.
Turu rannas oi yks frekatti taik
kaljaasi, mikä hän oikke mahro oi.
Sinne me yhres koht mentti ja pyy-rettin
pääst kapteenin taik. kokki-pojan
puhel, kummal vaa pl oikeus
otta laivasse uussi miähi. \
Mä oli luanostan rohkemp ja meni
neuvomise jälkke yhres Antin kans
kaptenil assiatan klaarama. Ku kapien
oi hiuka jotta mult kysyny, ku
eppäl jos me kelvata meril, sanos
•hän: mihi se toinen poik hyppäs. Mä
kattele ympärillän, eikä Antti ollu
niissä.
Tuli jo hiuka levottomaks, ku
kuuli ylhält ilmast jottan pulina. Ja
eik se Antti ollukki kiivenny ylös
masto ja oi tälläny pääs mastonpäät
vasta ja jala pelasiva ilmas.
Kapten vahtas sin ylös ja öökpna
oliva valla tapilas pääs ku kattel ja
näk nii erinomase meripoja. "Hiiop'',
huus Antti ja heitti lakkis menemä
toist masto päi. Hyppäs ite peräs,
tek kaks kuperkeikka ilmas ja pari
sekuntin peräst istus toise maston
pääs ja tälläs tupakki piippus. "Tul
alas", sanos kapteeni ja anno meil
koht hyyry.
Siilo lähretti vähä viäl kaupunkki
hyväsi sanoma.
Ku ehtopiial viire aikka, ku laivan
pit lähtemä tuhti rantta, oliki laiva
tiäsäs. Me oltti hiljastuttu ja ku
r^fut mä oli laittanu laiva vahvemaks
ku se alkkuas oi ollu.
Se vaa oi ikävä, ku kampraatti
Antti Q1 siin yhtentörmäykses ka-ronu
ja kaik, kapteniki luuliva häne
jääny haikalatte ruaks.
Pohjosamerikast me otetti uus lasti
ain Syyria maaha. Ilma oi koko aja
nii tyyne, ete kaptenika saanu ollen-ka
siin hiljasures nukutuks. Ma tei
kolm vanha syittä leviä puuleili, pisti
vet pualelas ja ploiskutteli stä kap-teni
sänkyviäres ja siilo hän sai nu-kutusk.
Sil reisul meinatti kummink-aja
valla vääri, ku kompassi oi men-ny
rikki. Mä tein oikke vahvan koi-vusen
kompassin ja panin katavaise
viisari. Sil oi se assia taas autettu.
Siäl Syyrias mä näi Anti, ku oli
hän pääsny hyppämä sihe engels-mannisse
ja oi sil välil ollu kahres
sirkukses konstei näyttämäs.
Antti tul meijän kapteeni kattoma
ja ottaman palkkas, ku oi jäähy sisäl.
Ku Antil oi niinpal raha ja mul
kans muutaman kymmenen tuhat,
ku palkka lopultas joka päivä koro-tetti
jätetti, me kaik vanha paika ja
tehti ittelän paatti raurast, valaskala
luist ja eepenholstsist. Kyl se paatin
teko kest. Kolmat viikko me kahre
miähe hakattiyät. päivä. Mut kyl
se oi suuriki. Meil oi siin uures paatis
kesy rotta ja kolmat päivä kesti sen
karat föörist ahterisse. Mastokki oliva
niin pitkä et kerran ku me seilat-ti
ylitte Ararati vuare, ot pilvissin
kiine ja men vääräks niinku onki-raaka.
Siilo Antti tälläs joka sara syliä,
päähä ain säränä, et sai pään pualest
päästä alas, sillonku oikke korkialtta
seilatti.
"Nyt, rakkaani, jos sinua vielä kohtaa 1^^^
sinä et lyö päätäsi seinään."
Arveluttavaa
tilastoa
E-^NOL.\NNISSA asetettiin v. 1924
tutkijalautakunta ottamaan selvää
siitä, oliko lahjakkaitten englantilaisten
lukumäärä kasvamaan vai
vähenemään päin. Sillä siihen mennessä
tehdyt huomiot viittasivat sii^
hen, että vähälahjaisten, jopa suorastaan
mielipuolten lukumäärä olisi
anglosaksisissa maissa peloittavan
suuri. Englantilainen tutkijalautakunta
on suorittanut tutkimuksia
varsinkin 7—16-vuotiaan nuorison
parissa ja todennut, että heikkolahjaisten
ja -mielisten lukumäärä on
Meijä laiva oi simmone, ete siin lisääntynyt nopeasti viimeksikulunei- Hsiä mielipuolia,
antaa vähälahjaisten lukumäärän lisääntyminen
aihetta huolestumiseen.
Kysymys on sitäkin huolestuttavampi,
ktlh tutkimuksissa on todettu, että
lahjakkuuden väheneminen tapahtuu
maaseudulla vieläkin nopeammassa
tahdissa kuin suurkaiipungeissa. Saksalainen
tutkija Riehl huomautti en-'
simmäisenä, että maaseutu varustaa
suurkaupungin aiinä jatkuvasti uudella
terveellä aineksella. Ja nyt
osoittavat englantilaisten tekemät
havainnot, että rappeutuminen jäytE
jo kansan ydihtäkin.. Englannin
kaupungeissa elävien heikkolahjaisten
lukumäärä on 6,71 promilld
maaseudun vastaavan li?yun ollessa
10,49 promillea. Tilasto on vieläkin
synkempi, jos tarkastellaan täydel-
Tilanne on siinä
tarvittu muut ku kaks miäst, Kap-tiäretti
et merilaki räknä myähästy- teni ja tyyrmanni oi sama miäs, ja
mise karamiseks, ei auttanu nuui, ku ku se oi tällätty onkan kans käymä,
ruvetti uiman laivan peräs. Hypätti tehti koht tiii suur pesä, ete tarvinu
na kahtenakymmenenä vuotena. Kak- suhteessa maaseudulla 40 pros. syn;
sikymmentä vuotta sitten toimeen- kempi kuin kaupungeissa. Luonnplli-pantiin
näet samanlaisia tutkimuksia, sestikaan nämä numerot eivät kui-jokke
yks kaks ja painaman päi
Airisto. Rannas oi pölisi ja se luul
meijä vissi meinavatappa itten, siap-pas
pelastusrenkka ja ny uima meijän
peräsän.
Siin oi aikka meno. Me mentfT
kuustoit knuuppu tunti ja pölisi uis
peräs, et tuppi heilus.
Ku me kaukka rahratti taanne,
nähti paatei ja kräkei pelastamas
pölisi.
Me mentti Siima kyytti ja liki
Engjtmti saatti laiva kiinne.
ff
Kapteni seisos kannel ja ihmettel
ku me paril overslaakil hypätti
kannel. Anno meil riikapalssami ja
A-alaskala rasva ja me tehti kahre
kymmene niiähen tyii.
Toisen päi\'än meil jo ylennetti
kuupalkka ja mä sain tehr kapteni
virkka kosk lahro ja ,\ntil oltti myös
hiiövelei.
Se oi yks päivii \^ähä taitamatone
myrsky ja vei läivast toise masto.
Antti hyppäs mere, toi maston takasi
ja köyt nuaretten kans nii vah-vaste
kiine, et vissin pj^ys.
S vuarokaut ulvos ja tuul nii et
me luutti viimesen piiirän tuleva.
Kahreksane piiivä ehton pukseratii
yhte yhre suure engelsmanhin kans.
iMeijä laiva men koln\en kappala ja
mul tul vähä ko\'a kiiru hakema
meresi ne kappala ja hyvä timper-manni
ku oli, pian taas laiti laiva
ehiäks.
Ku myrsky men ohitte, kiit kapttjjn
minu urholisnrest ja sanos et ilma
miau olis kaikil ollu viimene reisu.
ku kerran kuus paiskat koli sisäl Si-henki
mä tei simmosse vehke, ete
tarvinu, ku paina vhrest knapist vaa,
nii koht simmose automatin kans hiile
lensivä pessä. Ruaka oi ain lämmint
"jä ku me sängyis maatti, (sillonku tul
uni pantti laiva ankkurisse) tippus
katton tehryist piänist rööreis sam-pankalja
ja fiinei Espanja viinei.
Langattomal telefoonil saatti Kiinan
keisarilt tiato, et me saarassis
.hy\'ä hinta jos viäräsis heil Franska-maalt
yks laivalasti epäjumalan kuvi.
Ei kestän ku viis vuarokaut ku me
oltti Pekingis. Keisari pistovas meil
hyxTX kortteri ja ruva. Antti nais keisari
sisare ja rupes hovi asuma elä-mäks
ijäks.
M ä Iäksi laivan kans kattoman
pohjosnaval ja siäl oi aika meteli.
Kolkymment penikulma navast ales-päi
oi \^hä mune valtakunna fla-kui.
Siin ja siin paikka pit ain napa
olema. Mut mä huomasi, ete viäl hai-meska
olttu framil. — Se oi kaikken
pahe ku oi jäät niin kamalast, ete
kukka oUu pääsny ettipäi. :Mut ku
mul oi laix^as nii suur onkapannu, oti
siit kuuma vet ja pani jäit takasi.
Viiko verra oli pukseranu jäitte jbu-kos,
ku yhtäkki tul silmissi kauhian
kirkas x-alo. Siin oli juur mu nokkan
eres itse napa ja Andre ilmapallo oi
yhres puus kiine. Ite niiäs rääns
franskalaist paini jääkarhutten kans.
Ne paini kestivä 2 viikko ja minu
pyyretti palkintotuomariks. Kyl siin
monta talski heittoki tehti, mut vah-voi
oli\-a, nii .Andre ku jääkarhukki.
ja heikkomielisten lukumäärä on siitä
lähtien melkein kaksinkertaistunut.
Englannissa on heikkomielisiä
n. 340,000, ja tähän on laskettu vain
ne, jotka eiyHt voi elää ilman silmälläpitoa
eivätkä pysty ansaitsemaan
itse elatustaan. Täydellisen tylsämie-tenkaan
anna täysin oikeaa kuvaa
tilanteesta, sillä kaupungithan veta-,
vät lahjakasta ja älykästä ainesta
puoleensa. Tällaista kaupunkiin siirtymistä
on taf)ahtunut jo ainakui
kahden sukupolven ajan ja täten va-hempilahjaisten
lukumäärä lisäänty-lisiä
oli kaksik3mimentä vniotta sitten nyt maaseudulla, jossa syntyväisyys-
0,98 kutakin 1,000 englantilaista kin on suurempi. Ifhmiskunnan his-kohden,
vastaavan luvun ollessa ny- toriassahan on jouduttu yhä uudd-kyisin
1,87. Heikkomielisten promil-lemäärä
on kohonnut samanaikaisesti
l,47:stä 3,36:nn. Mikäli tilanne jatkuu
samanlaisena, tulee kahdeksannes
kaikista englantilaisista olemaan
sadan Mioden päästä heikkomielisiä.
\"aikkakm voitaisiin huomauttaa,
että nykyinen tilasto on varmaankin
tarkempi kuin 20 vuotta sitten laadittu
ja että nykyaikaisen lääketieteen
a\'ulla pysyy useampi heikkomielinen
hengissä kuin aikaisemmin,
Andre oi siäl Juur hiljakko naimas
eskimolatne muija, heil oi variete-teaatteri,
piljaardisalonki ja mailma
suuremp elä\atten ku\'atten tiatteri.
Ku mä läksin pois, käsk Andre sano
kaikil terveksi, ete hän enä kotimaa-has
koskan tul.
Siäl na\-al oi pai friskemp ilma,
eikä ollu niit alinomassi pualueriiroi,
mihi Andre oi nii suuttunu,
Laix-an kans mä seilasi Italia ja^
myi hallituksel koko roppe. Saa nähr,
kosk mä saa siit makso.
kierii en mä oi jälkenpäi ollu, mut
jos joskus näyttä jotta hermostumi-leen
toteamaan, että suurkaupungit
imevät puoleensa koko kansan älymystön,
mötta siten tuhoavat p
kuihduttavat kansan rodullisesti.
Egyptin Thebe, Babylon, Ateena ja
Rooma ovat esimerkkejä siitä. Kaikissa
näissä maissa Ja kaupungeissa
kulki rappeutuminen Juuri tätä tieg;
Tätä on vähän kamala pidellä!"
Sydney. — Taronkan puiston ak-variossa
neljä yuötta vangittuna o--
lut haikala "Skipper neljäs' on
kinaisesti uinut kolmen mailin tunu-nopeudella.
Se syö päivittäin
paunaa ^^kihgfish'':e^^^
joten se neljän vuoden aikana o'
se merkeiota mä hyyry uuren kerran, syönyt yli kaksi Ja puoai tonnia ^
taik tee ite paati. uinut noin 105,000 maih^.
on
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 4, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-02-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390204 |
Description
| Title | 1939-02-04-10 |
| OCR text | Sl\n 10 LAUAXTAIXA, HELMIKUUN 4 PÄIVÄNÄ «3 i l . i ..-'«ii •ii'.:- * es» Turun pualcnmurttet praakas Jannu Juhanpoika. MERIMIÄHE pruukkava lykät kokko kalke maailma valhei, välist niin paksui, et itekki uskova, mut mä praakka teil jonkun tosiassia, kule oi valhet viirenpenni erest. Meit oi kaks sorja nuarukaist, ku oi yhres käytty rippiskoulu, mä ja Päistärpää Antti. Meil oi ain olki taitamatone halu meril ja ku- rippis-koulust kerra oi päästy, olttl niinko itmiähi ja ny hakema hyyry. Turu rannas oi yks frekatti taik kaljaasi, mikä hän oikke mahro oi. Sinne me yhres koht mentti ja pyy-rettin pääst kapteenin taik. kokki-pojan puhel, kummal vaa pl oikeus otta laivasse uussi miähi. \ Mä oli luanostan rohkemp ja meni neuvomise jälkke yhres Antin kans kaptenil assiatan klaarama. Ku kapien oi hiuka jotta mult kysyny, ku eppäl jos me kelvata meril, sanos •hän: mihi se toinen poik hyppäs. Mä kattele ympärillän, eikä Antti ollu niissä. Tuli jo hiuka levottomaks, ku kuuli ylhält ilmast jottan pulina. Ja eik se Antti ollukki kiivenny ylös masto ja oi tälläny pääs mastonpäät vasta ja jala pelasiva ilmas. Kapten vahtas sin ylös ja öökpna oliva valla tapilas pääs ku kattel ja näk nii erinomase meripoja. "Hiiop'', huus Antti ja heitti lakkis menemä toist masto päi. Hyppäs ite peräs, tek kaks kuperkeikka ilmas ja pari sekuntin peräst istus toise maston pääs ja tälläs tupakki piippus. "Tul alas", sanos kapteeni ja anno meil koht hyyry. Siilo lähretti vähä viäl kaupunkki hyväsi sanoma. Ku ehtopiial viire aikka, ku laivan pit lähtemä tuhti rantta, oliki laiva tiäsäs. Me oltti hiljastuttu ja ku r^fut mä oli laittanu laiva vahvemaks ku se alkkuas oi ollu. Se vaa oi ikävä, ku kampraatti Antti Q1 siin yhtentörmäykses ka-ronu ja kaik, kapteniki luuliva häne jääny haikalatte ruaks. Pohjosamerikast me otetti uus lasti ain Syyria maaha. Ilma oi koko aja nii tyyne, ete kaptenika saanu ollen-ka siin hiljasures nukutuks. Ma tei kolm vanha syittä leviä puuleili, pisti vet pualelas ja ploiskutteli stä kap-teni sänkyviäres ja siilo hän sai nu-kutusk. Sil reisul meinatti kummink-aja valla vääri, ku kompassi oi men-ny rikki. Mä tein oikke vahvan koi-vusen kompassin ja panin katavaise viisari. Sil oi se assia taas autettu. Siäl Syyrias mä näi Anti, ku oli hän pääsny hyppämä sihe engels-mannisse ja oi sil välil ollu kahres sirkukses konstei näyttämäs. Antti tul meijän kapteeni kattoma ja ottaman palkkas, ku oi jäähy sisäl. Ku Antil oi niinpal raha ja mul kans muutaman kymmenen tuhat, ku palkka lopultas joka päivä koro-tetti jätetti, me kaik vanha paika ja tehti ittelän paatti raurast, valaskala luist ja eepenholstsist. Kyl se paatin teko kest. Kolmat viikko me kahre miähe hakattiyät. päivä. Mut kyl se oi suuriki. Meil oi siin uures paatis kesy rotta ja kolmat päivä kesti sen karat föörist ahterisse. Mastokki oliva niin pitkä et kerran ku me seilat-ti ylitte Ararati vuare, ot pilvissin kiine ja men vääräks niinku onki-raaka. Siilo Antti tälläs joka sara syliä, päähä ain säränä, et sai pään pualest päästä alas, sillonku oikke korkialtta seilatti. "Nyt, rakkaani, jos sinua vielä kohtaa 1^^^ sinä et lyö päätäsi seinään." Arveluttavaa tilastoa E-^NOL.\NNISSA asetettiin v. 1924 tutkijalautakunta ottamaan selvää siitä, oliko lahjakkaitten englantilaisten lukumäärä kasvamaan vai vähenemään päin. Sillä siihen mennessä tehdyt huomiot viittasivat sii^ hen, että vähälahjaisten, jopa suorastaan mielipuolten lukumäärä olisi anglosaksisissa maissa peloittavan suuri. Englantilainen tutkijalautakunta on suorittanut tutkimuksia varsinkin 7—16-vuotiaan nuorison parissa ja todennut, että heikkolahjaisten ja -mielisten lukumäärä on Meijä laiva oi simmone, ete siin lisääntynyt nopeasti viimeksikulunei- Hsiä mielipuolia, antaa vähälahjaisten lukumäärän lisääntyminen aihetta huolestumiseen. Kysymys on sitäkin huolestuttavampi, ktlh tutkimuksissa on todettu, että lahjakkuuden väheneminen tapahtuu maaseudulla vieläkin nopeammassa tahdissa kuin suurkaiipungeissa. Saksalainen tutkija Riehl huomautti en-' simmäisenä, että maaseutu varustaa suurkaupungin aiinä jatkuvasti uudella terveellä aineksella. Ja nyt osoittavat englantilaisten tekemät havainnot, että rappeutuminen jäytE jo kansan ydihtäkin.. Englannin kaupungeissa elävien heikkolahjaisten lukumäärä on 6,71 promilld maaseudun vastaavan li?yun ollessa 10,49 promillea. Tilasto on vieläkin synkempi, jos tarkastellaan täydel- Tilanne on siinä tarvittu muut ku kaks miäst, Kap-tiäretti et merilaki räknä myähästy- teni ja tyyrmanni oi sama miäs, ja mise karamiseks, ei auttanu nuui, ku ku se oi tällätty onkan kans käymä, ruvetti uiman laivan peräs. Hypätti tehti koht tiii suur pesä, ete tarvinu na kahtenakymmenenä vuotena. Kak- suhteessa maaseudulla 40 pros. syn; sikymmentä vuotta sitten toimeen- kempi kuin kaupungeissa. Luonnplli-pantiin näet samanlaisia tutkimuksia, sestikaan nämä numerot eivät kui-jokke yks kaks ja painaman päi Airisto. Rannas oi pölisi ja se luul meijä vissi meinavatappa itten, siap-pas pelastusrenkka ja ny uima meijän peräsän. Siin oi aikka meno. Me mentfT kuustoit knuuppu tunti ja pölisi uis peräs, et tuppi heilus. Ku me kaukka rahratti taanne, nähti paatei ja kräkei pelastamas pölisi. Me mentti Siima kyytti ja liki Engjtmti saatti laiva kiinne. ff Kapteni seisos kannel ja ihmettel ku me paril overslaakil hypätti kannel. Anno meil riikapalssami ja A-alaskala rasva ja me tehti kahre kymmene niiähen tyii. Toisen päi\'än meil jo ylennetti kuupalkka ja mä sain tehr kapteni virkka kosk lahro ja ,\ntil oltti myös hiiövelei. Se oi yks päivii \^ähä taitamatone myrsky ja vei läivast toise masto. Antti hyppäs mere, toi maston takasi ja köyt nuaretten kans nii vah-vaste kiine, et vissin pj^ys. S vuarokaut ulvos ja tuul nii et me luutti viimesen piiirän tuleva. Kahreksane piiivä ehton pukseratii yhte yhre suure engelsmanhin kans. iMeijä laiva men koln\en kappala ja mul tul vähä ko\'a kiiru hakema meresi ne kappala ja hyvä timper-manni ku oli, pian taas laiti laiva ehiäks. Ku myrsky men ohitte, kiit kapttjjn minu urholisnrest ja sanos et ilma miau olis kaikil ollu viimene reisu. ku kerran kuus paiskat koli sisäl Si-henki mä tei simmosse vehke, ete tarvinu, ku paina vhrest knapist vaa, nii koht simmose automatin kans hiile lensivä pessä. Ruaka oi ain lämmint "jä ku me sängyis maatti, (sillonku tul uni pantti laiva ankkurisse) tippus katton tehryist piänist rööreis sam-pankalja ja fiinei Espanja viinei. Langattomal telefoonil saatti Kiinan keisarilt tiato, et me saarassis .hy\'ä hinta jos viäräsis heil Franska-maalt yks laivalasti epäjumalan kuvi. Ei kestän ku viis vuarokaut ku me oltti Pekingis. Keisari pistovas meil hyxTX kortteri ja ruva. Antti nais keisari sisare ja rupes hovi asuma elä-mäks ijäks. M ä Iäksi laivan kans kattoman pohjosnaval ja siäl oi aika meteli. Kolkymment penikulma navast ales-päi oi \^hä mune valtakunna fla-kui. Siin ja siin paikka pit ain napa olema. Mut mä huomasi, ete viäl hai-meska olttu framil. — Se oi kaikken pahe ku oi jäät niin kamalast, ete kukka oUu pääsny ettipäi. :Mut ku mul oi laix^as nii suur onkapannu, oti siit kuuma vet ja pani jäit takasi. Viiko verra oli pukseranu jäitte jbu-kos, ku yhtäkki tul silmissi kauhian kirkas x-alo. Siin oli juur mu nokkan eres itse napa ja Andre ilmapallo oi yhres puus kiine. Ite niiäs rääns franskalaist paini jääkarhutten kans. Ne paini kestivä 2 viikko ja minu pyyretti palkintotuomariks. Kyl siin monta talski heittoki tehti, mut vah-voi oli\-a, nii .Andre ku jääkarhukki. ja heikkomielisten lukumäärä on siitä lähtien melkein kaksinkertaistunut. Englannissa on heikkomielisiä n. 340,000, ja tähän on laskettu vain ne, jotka eiyHt voi elää ilman silmälläpitoa eivätkä pysty ansaitsemaan itse elatustaan. Täydellisen tylsämie-tenkaan anna täysin oikeaa kuvaa tilanteesta, sillä kaupungithan veta-, vät lahjakasta ja älykästä ainesta puoleensa. Tällaista kaupunkiin siirtymistä on taf)ahtunut jo ainakui kahden sukupolven ajan ja täten va-hempilahjaisten lukumäärä lisäänty-lisiä oli kaksik3mimentä vniotta sitten nyt maaseudulla, jossa syntyväisyys- 0,98 kutakin 1,000 englantilaista kin on suurempi. Ifhmiskunnan his-kohden, vastaavan luvun ollessa ny- toriassahan on jouduttu yhä uudd-kyisin 1,87. Heikkomielisten promil-lemäärä on kohonnut samanaikaisesti l,47:stä 3,36:nn. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena, tulee kahdeksannes kaikista englantilaisista olemaan sadan Mioden päästä heikkomielisiä. \"aikkakm voitaisiin huomauttaa, että nykyinen tilasto on varmaankin tarkempi kuin 20 vuotta sitten laadittu ja että nykyaikaisen lääketieteen a\'ulla pysyy useampi heikkomielinen hengissä kuin aikaisemmin, Andre oi siäl Juur hiljakko naimas eskimolatne muija, heil oi variete-teaatteri, piljaardisalonki ja mailma suuremp elä\atten ku\'atten tiatteri. Ku mä läksin pois, käsk Andre sano kaikil terveksi, ete hän enä kotimaa-has koskan tul. Siäl na\-al oi pai friskemp ilma, eikä ollu niit alinomassi pualueriiroi, mihi Andre oi nii suuttunu, Laix-an kans mä seilasi Italia ja^ myi hallituksel koko roppe. Saa nähr, kosk mä saa siit makso. kierii en mä oi jälkenpäi ollu, mut jos joskus näyttä jotta hermostumi-leen toteamaan, että suurkaupungit imevät puoleensa koko kansan älymystön, mötta siten tuhoavat p kuihduttavat kansan rodullisesti. Egyptin Thebe, Babylon, Ateena ja Rooma ovat esimerkkejä siitä. Kaikissa näissä maissa Ja kaupungeissa kulki rappeutuminen Juuri tätä tieg; Tätä on vähän kamala pidellä!" Sydney. — Taronkan puiston ak-variossa neljä yuötta vangittuna o-- lut haikala "Skipper neljäs' on kinaisesti uinut kolmen mailin tunu-nopeudella. Se syö päivittäin paunaa ^^kihgfish'':e^^^ joten se neljän vuoden aikana o' se merkeiota mä hyyry uuren kerran, syönyt yli kaksi Ja puoai tonnia ^ taik tee ite paati. uinut noin 105,000 maih^. on |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-02-04-10
