Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 26, 1953

              (KAUNOKUUAUJNm VUKKOLBBTl)
the oxdy Fbuiläh Uterary week!7'lii <?an^
Publlshed and printed by the Vapaus Publishing Qojmpany
Limited. 100-102 Elm Street West. Sttdbury, Ontado.
RegiBtered at the Post Office Department..Ottafra» as
«econd class matter. ^
XJekki ilmestyy Jokaisen vUkon lauantaina :i2 s^misena.
«islUtäen p t u ^ a Icaunokirjalheta^aitieteeiystä luettavaa.
m^USiOINNAT:
t vuosikerta . . . . . . . . . .$3^0
' t.25
TBO^SVALTOmiN:—.
\ vuosikerta . . ^ - y ^ i V . V f •
ekuukaatt»'.; . iZ*.'mjS5.
'-'.-Sf ^
'6 kuukautta
3 k i m l c B u t t a - . . . 1 . 2 5 * > ^^^-v
SIJOMEEN JA MUIJAIIJB VLKOMAIL1
t vuosikerta .........'^$5.00 -6kuukautta J . . . ; . . . 2 . t5
ILMOITUSHiimATV^ ' '
7& senttiä palstatuumalta. Halvin kiito^lmcK^
lemanilmoitus $3.00 Ja sen yhteydessä julleaistkva^ muisto-
•vfirsy $1.00 la kUtoa $2.00. KirJeenvaihtoHmoitukset $1.50.
Brlkoisbinnat pysyvistä Umoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etulcäteen.
Xiekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
JBIaikki LlekiUe tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
Idistantajan nimieen: Vapaus l^blishing c^mpany-Limlted.
£BUi8tantaJa |a painajaa Vapaus Publishing Company Lhni-^
ted. 100-1,02 £lm Street West.^ Sudbuiy. Ontario.- ~
Toimittaja: J . W. 6 a ^.
AsiamiehiUe myönnetään 15 prosent^ > ~
U E K K I
^, VÖTlhKXS VATSASTA . . .
(Jatkoa 1. sivulta)
sä tapauksessa on kysymys erittäin va­kavasta
tapauksÄta, on suolisto säily­nyt
pul&eamiselta eikä edes tulehdusta
ole tähän mennessä todettu. Kysymyk­sessä
on normaalitilasta poikkeava ta­paus,
sillä muuten ei näin luonnotonta
tekoa voida ymmärtää. Ihmisen ruo­katorvi
on siksi venyvä, ettäkysymyk-sessä
olevat esineet on saatu tungetuksi
vatsaan. Siltä varalta, että aivojen
arvostelukyky pettäisi, luonto on omal­la
tavallaan suojellut sisäelimiä, joten
näinkin tärkeästä ' sääntöjen rikkomi­sesta
saattaa selviytyä vähin vaurioin.
Ylijääkäri mainitsi leikkauksen onnis-titnfien^
ihyvin ja potilaan olevan toipu-niaan
"päin. To Franzas mainitsi
lopuksi, että kysymyksessä on tavallaan
eräänlainen ennätys, sillä moista mää­rää
vieraita esineitä ei hän tiedä aikai­semmin
joudutun poimimaan ihmisen
vatsasta.
Luumäen poliisiviranomaisten tiedon
mukaan Horpun todettu pidätettynä ol­lessaan
nielleen ainakin yhden lautasen,
mutta mahdollisesti muitakin esineitä.
Hänen sanottiin vaikuttavan hieman
omituiselta, joka -tekee asian ymmärretä
tavaksi.
KURIKAX POIKA:
Näin joulith Sikaan on jokaisella ojnat probleeminsa; ja
«rikpisesti Joululahjojen antaminen. muodostaa. itsekuUekin
aina vaikeutensa. Ei tahdo aina tietää, mitä antaisi, mikä
olisi saajalle (mieluinen—vaikka sanotaankin, että lahja on
aina lahja ja tervetullut olipa se mikä tahansa...;
«Pohjoisen kalvoslakkolaistenperlieillä on myöskin ollut
tänä jouluna'edessään vakavaa probleemi, nimittäin kaikkien
muiden vaikeuksien lisäksi se,' miten saada- lapsille: edes vä­hänkin
jouluiloa lahjojen muodossav Selvääkin on> että kun
.perheen elättäjä on.pitemmän! ajan Joutunut käymään lakko-;
itaistelua, on perheessä huolia, paljon vakavampia kuinjoulu-ilahjojen
ajattejen^inen. IMutta toisaalta taas lasten kannalta
katsottuna on tärkeätä, että he saavat edes vaatimattoman­kin
lahjan, sillä muuten joulusta muodostuu pettymys, joka
ei lähde kovinkaan helposi lapsen herkästä: mielestä. ;
Tätä pohjoisen kaivoslakkolaisten yhtä: pulmakj nimittäin
lasten joululahjapulmaa, on monilla paikkakunnilla ryhdytty
joukkotoiminnalla ratkaisemaan ja ihmisten hyvällä tahdolla
onkin saatu aikaan paljon, joten kaikesta päättäen tämä
lasten joululähjakysymys on saatu ratkaistuksi parhaalla
mahdollisella tavalla. Eri patkkakijKhilla'€jn"4c'erätty ra^^^^
ja lahjoja, jotkasitten on lähetetty Timminslin'kälv^slakko-laisten
lapsille jaettavaksi. Ilman tätä toimintaa "^lisi var­maankin
moni lapsi jäänyt ilman-vaatimatontakin jouluiloa,
«ninkä piennein lahja tarjoaa. - ?
Kuten tiedetään, ovat pohjoisen kaivostyöläiset joutuneet
»taistelemaan kireän taistelun elinehtojensa puolesta. Palkat
kultakaivoksissa ovat paljon alhaisemmat kuin^muilla kaivos-alueäla
,huolimatta siitä, että dinknstannukset ovat siellä­kin
aivan yhtä suuret kuin sellaisillakin paikkakunnilla, joilla
palkat ovat korkeammat. Toivokaamme väin,'että lakko-
3aiset voittaisivat tabtelunsa ja saisivat sellaiset-blosuhteet,
«ttä niiden turvin olisi itsekuUekin paremmat mahdoUisiiudet
tulla toimeen ja saada itselleen sekä perheilleen kunnoHisen
toimeentulon. Jo se tosiasia, että työläiset joutuvat lakko-
•taistelun avuHa vaatknaan olosuhteitensa parantaimista; oti
vakava asia ja siksi heidän taistelunsa tarvitsee kaikkien
«työtätekevien ja inhimillisesti ajattelevien; ihmisten myötä­tunnon
ja tuen.
Lakko olisi loppunut jo ainakin HoUingerin kaivoksen
osalta, jos mainittu kaivosyhtiö olisi suostimut^Ontaripn työ-ininisteri
-I>8ileyn esittämään kuuteen kohtaätflaköh sopimi­seksi.
Unio ja sen jäsenet hyväksyivät työmmisterin sopi-
«nusehdotuksen, mutta yhtiö ei. Nyt on Timmihsih kaupun­ginvaltuusto;
ryhtynyt toimintaan saadakseen yhtiön sekä
\inion johdon neuvotteluihin lakon sopuniseksi.
l i s ä ä huolia pohjoisen alueen lakossa on aiheutunut myös­kin
siitä, etta ?Paymaster-'kaivoksen ty«^ eivät saa työttö­myysvakuutusta
sen takia, kun mainitun kaivoksen johto
sulkikaivoksen ja järjesti työsulun kaivosmiehiä vastaan.
Tämän luonnollisesti yhtiön johto teki tarkoiti^ksella, saat­taakseen
työläisensä hädänalaiseen asei^
'UseHta seuduilta oa saapunut tietoja, että eri työmaita on
suljettu joulun edellä, mikä saattaa työläiset ikävään ase­maan.
Tehtaiden ja kaivosten omistajUla on tUiava joulu­pöytä,
mutta mitä on hddän xikkauksiensa luojilla Puutetta
ja epävarmuutta tulevaisiiudesta.
VAIPPUJKLAARA:
Lapsi ja äiti
HHLLOS hiipuu tupasessa,
hämy maapuu hiljalleen.
Jakkaralla tyttö pieni
pelokkaana katsellen.
Tuskaa tuntee lapsen rinta,
sydän pieni pamppailee:
'^Tiedän, että äiti jättää,
hän kuolon kanssa kamppailee^*
Sairas aatoksissaan entää
kedon kukkakentän luo,
ensi lemmen muistot lentää
luokse hovin herran tuon.^
Kultahetket yhteen kerää,
kesän onnen ajan tuon,
toivo äidin rintaan herää:
Jos lapsi loytäis isän luo." ~
"Lapsi", kuiskaa äiti hiljaa,
"juokse hovin herran luo.
Sano, että muisto olet
kesän kukkakentän tuon"
Tyttö käärii hartioilleen
takin rikkinäisen tuon,
oven hiljaa kiinni painaa,-
viime katseen äitiin luo.
Entää pieni ryysyäinen
hovin herran oven taa.
Kohmettunein käsin avaa
vaakunaisen oven.
Vaan silloin ääni karski huutaa:
Ken olet kurja, ryysyinen?
Ulos heti talostani,
tai kutsunko koirani/"
lltapakkasessa juoksee
muisto kesän kukkasten.
"Pian pääsen äidin luokse,
jos jaksan vielä hetkisen."
Taivas loistaa tuhattähdin, '
uupuu pieni tyttönen.
Lumeen vaipuu hento taimi,
käy äidin luokse aatoksin .
(Näin on v. 1953.* Toivokaamme ja
toimikjlamme karkin niin, että tulevana
vuonna t y ö ^ ^ t ö l l ä piisi enemmän sa­nanvaltaa
työllisyyskysymyksessä, e-nemmän
varmuutta lastensa Ja perheit­tensä
tulevaisuud^a JaX^enkaikkea
yhtenäisyyttä yhteisissä kysymyksissä
— elinkysymyksis^. Vähäväkisten yh­tenäisyys
on jwttri sc^ n ^ ä takaa pa-lenunan
elämän Ja tulevaisuuden.
Viisun visaa
ENNEy rcuhas Euroopas yks* maalari bomanhnki
Hilleri tuo hirtehineni kapitalistien renki,
oli taantumuksen tukipuu tää roisto aikanansa
liekö konna hengiss* vielä, vai oisko turpeen allal-
On muuttuvaista mainen meno, sanoo vantia sana
tääll' osat vaihtuu toisille, mutt* näyttämö on satiifi-
Vaikk* ihmispeto Hilleri kauhun muistot jätti,
niin tuon pantahisen polulle nyt Amerikkakin, lähti
Liittomaissa Atlantin jänkki ohjat otti,
heili' tapeettien taputtajanaan roolit sekä oppi-£^
sill* miljonääri musta klikki viime vaalit voitti,',
demokraatti, tekopyhä perässä kompuroitu.
Presidentti Amerikass* on vain nimi ,sm4ri ncilla^ S
ÄlcCarthy siellä mellastaa kuin kukko tunkioUq:':'
Liekö heillä köyden puute, kun irti on tuo heppu,
hälV: aivot varmaan paikas siin, miss* toisilla, on peppu
Punakauhun hysteriaan on kansa pelotettu,
on lasten satukirjatkin jo pannaan julistettu.
Ohrana sielV yötä päivää punikkeja jaakaa,
jo kuollehetkin kuopistaan he tuomiolle raahaa. ^
Ajat sitten sammaltunut lako demokraatti,
se funkalle jo tuoksahtaa kuin vanha kaalin naatti,^
Sitä)toukka tonkii, mato syö, se vartnaan mätä on, J.
nyt se on punnittu ja huomattu, ett* ompi kelvoton.:
Luoteiset alueet
\ '
Canadan luoteiset alueet, 'Northveest Territories, käsittää
alueen 60 leveysasteen pohjoispuoleUa, lukuunottamatta Yu-konin
,aluetta. Se Itäsittää myöskin napaseudun saariston.
Maa ja vesi koko luoteisilla, alueUla käsittää 1,304,903'ncKö-mailia
ja se jakautuu kolmeen piiriin; Franklinin, Mackenzien
ja'Keewatinin piireihin.
Viimeksisuoritetun väienlaskun mukaan asui luoteisilla alu-
. eilla 15,969 asukasta, Joista 5,344. oli eurooppajaista alku­perää,
3303 intiaaniapa ^^,822 eskimoa, ' ^
Suurin osa tästä Canadan pohjoisosasta on puulinjan päjois
puolellaja siellä sataa hyyinväihän. Suurin osa Mackeiisiien
laaksoa ori metsää. Talvet ovat hyvin kylmät ja lisällä Kra=
pömittari osoittaa harvoin yli ^0 astetta Fahreriheitia. ihc
kenzien piirissä kuitenkin on maa viljelyskelp;pista.j& siellä
kasvatetaan perunoita, kaalia, herneitä ja salaattia,
Northwest Territoriesin mineraalirilckaudet. ovat hyvin suu
set. Päämineraalit ovat uraani, radiumi jakulta. Radiurnii
jota löytyy iGreat (Bear Laken ympärillä, puhdistettiin ens
kerran Canadassa v. 1933. Vuoteen 1938 mennessä täinä
mineraalin tuotanto Canadassa alensi radiumin hintaa 6
prosentilla. Tänä päivänä uraanin tuotanto on halUtukse
omistama ja kontrolloima; TCuUan kaivaminen GreatSlav
Laken pohjoispuoleUa alettiin Ar. 1935, mutta suuremma
mitassa sen tuottaminen alkoi v. 1938, jolloin riytkuuluis
Yellowkmfert kauppala syntyi. V. 1939 tällä alueella kaivelu
kullan arvo oli $l,8Q0,OO0 mutta 1951 se oli jo kohonnu
$7,750,000.
Vaikkakin luoteisUta alueilta viedään muualle ainpas
kultaa, uraania ja radiumia, niin tiedetään, että GreatSlav
Laken etelärannallajPine pointissa, on sinkkiä ja tinaa. V
195Q International Nickel Co. teki huomattavia valtauksi
Keewatih alueella.
Petroolia on tiedetty olevan Mackenzien laaksossji jo yuc
sia ennen, kuin öljylähteitä alettiin etsiä. V. 1920 avattii
ensimmäinen öljylähde Norman Wellsissä. Kulfakaivc*
avaaminen Yellowknifessa aikaansai markkinat tälle,plj)*!'
Albertan öljy- ja luonriönkaasulöydöt ovat lisäänneet suures
mielenkiintoa luoteisten alueitten öljyyn. Vuodeii 1952 JQ'
lukuuhun mennessä vallattiin alueella yli 19 miljoos"
eekkeriä öljyalueita.
' '2s^orthwest Territories on myöskin kuuluisa kala- ja turt
tuotannostaan.' Great Slave Lakesta kalastetun kalan an
kohoaa vuosittain y l i 2 miljoPnaan doUariin.
Luoteisilla alueilla on siis' lupnnonrikkauksia, jotka oikeal
käytöllä voidaan käyttää koko Canadan hyväksi.
"Joskin ihmisten ja suuntausten erilaisuus oli Budapest
suurempi kum Wienissä, välimatka näiden eri ryhmien
lUiä oli vähentynyt. Meitä kunnosti vähemmän omien k
sallisten, maailmankatSPmukseilisten tai yhteiskunnalla
eroavaisuuksienune esittely kuin jokaisen ja kaikkien an^
panos rauhantyösi. Näimme selvästi"että rakkaus raii
voi rakentaa sUlan stiurhiipienkin kuilujen yli ja että tai
rauhan puolesta^voi yhdistää toisUleen mitä kaukaisia
ihmiset." — Ranskalainen ICREIVI D'ASTIER DE LA VIGÖ^
liUonrion I^iki on, että luini^ '^f
niitämme. . Lupnto ei tiimie mitään
virheitä. .
Sivu2