1948-04-17-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
«iehen jalka ei ^ raa. olivat intia losotiaan ja meisv, a kanoottiaan mj •'a Scotian tjeooi! Lawrence-joen t. Xipissing, Kur^l ay-heimon oli J lähempänä HiM heimo oli asettd kuuluivat Algonqiäl syisen Vhdysv Lt sotaiseen Iroqnjj Onandogas-, Gay tivat silloin "vBijl 1 siihen liittyi t heimon" kansaii hellä sijaitsevan i metsästys- tai b| oe-järveltä Ho!w| i he sitten kulkirjtj itsuivat "Toronto'.! paamis- tai koko»] epämääräistä aluetal Joissakin vanb»! vi nimellä ToraB] 1 kuin lähellä sijäl .un metsästys ja b in muodostui IM vat. nimeltä Teiä sa on nykyinen Tl-anien ainaisen i i i :oskaan olleet vib-n kävi huonommal- ;itä oli runsaamm Dsisadan alussa ;anaan nuori okse oppimaan skalaisille turkisö nen valkoinenirJfiJ oli jo kehittra olivat hyvin \lussa olivat in^ vvrence-jokea p 1, jossa he a. Mutta kauiMjaj laisten välille. ^ \ Ien Englannin n» kot) ja se oli isettuneet St. in v. 1608. jaiisj et olivatkin suin*] lat. valkoihoisiin •lii tätä y5täv}rtti a intuianit alkoö* •lä oli varustrftafl Qclantilaiset perustivat kauppa-ase- ^Qs^ego-nimiseen paikkaan Qnta^ [jän^en ^etelärannalle ja vaihtoivat turkiksia, antaen enemmän ja tavaroita kuin ranskalaiset iloasemat. Siksi intiaanit-sivuutti- •in ranskalaisten vaihtoasemat ja t-it kauppansa tällä uudella asemal-f Vaikka intiaanit mieluummin joikin ranskalaista konjakkia kUin eng- (tilaista rommia, joita aineita he kut- U i tulivedeksi, niin molemmista tuli naiaan ja kun he majavannahalla sitä enemmän englantilaiselta ppa-asemalta, niin sinne he meni- Vaikka sinne oli pitempi riiatka,* I heillä oli paljon aikaa, kello j a kiire Lt heille tuntemattomia asioita. . Ranskalaiset eivät suopeasti katsel-tatä uutta kilpailijaa ja siksipä [L«kan siirtomaaministeri antoi n!ää- [ben \-aihtopaikan ja varustuksen ieniamisesta Torontoon. Tällä pallia oli joku yksityinen joskus ennem-nkm käynyt kauppaa intiaanien kans^ [mutta vasta v. 1751 rakennettiin en-näinen varsinainen kauppa-asema, (a käsitti useampia rakennuksia, suu-varasto- ja kauppahuoneen, johon km suuret määrät intiaaneille mieliä ta\*aroita. Tämän kauppa-asein ranskalaiset nimittivät silloisen tomaaministerin kunniaksi - F o r t uille, mutta sitä myöskin kutsuttiin Toronto. Fort Röuille ei ollut varsinaisessa rkiiyksessä sotilasasema, vaikka siel-lolosuhteiden pakosta täytyikin olla (ilaita suojelemassa sitä. Intiaanit m jo joutuneet eurooppalaisten tuo-alkoholin orjiksi ja kun he tiesivät, sitä oli kauppa-asemalla varastoissa omattavat määrät, niin oli heidän liänsä tullut kerrankin tuuma val-asema. ryöstää sieltä tavarat, tap-ihmiset ja sitten juoda viinat sui- Tätä suunnitelmaa vielä kiihoi-tiin englantilaisten puolelta kerto- Iksella, kuinka ranskalainen^otaväki Imatkalla hävittämään heidän kylän- Varustuksen päällikkö de Noyelle penkin sai ajoissa vihiä tästä suun-elmasta ja kiireesti lähetti hakemaan Niagaralla sijaitsevasta sotilaskes-ejta. Kun intiaanit sitten näkivät passaan suuremman aseellisen jou- ' 3. luopuivat he aikeistaan, ^on Rouille oli rakennettu paäasial-sti tarkoituksella valloittaa intiaa-n vaihtokauppa englantilaisilta, siksi pä myytiinkin aina kaikkea halvem- ^ Lila kuin englantilaisten kaupassa Oslossa. |ae!taessaan Humber-jokea alaspäin |iaanit huomasivat, että heille oli jo- Pai\-ä alennusmyynti, ja niin Fort Ne muodostui heille vakituiseksi ^|opaikaksi. "•lianne oli kuitenkin kärjistynyt jo PPuunsa ja aseellista yhteenottoa '^ntilaisten ja ranskalakien välillä ^ouu välttää. Kun kesällä v. 1759 ^au^t pelkäsivät, ett Torontossa '^^•a kauppa-asema vuisi joutua ^äntilaisten käsiin, sytyttivät he sen ja vetäytyivät Niagaralla si- '^;aan linnoitukseen, joka sitten pit- P"ntykscn jälkeen myöskin joutui tutumaan. J^^n jälkeen myöskin pian Quebec • o^^treal antautuivat ja v. 1763 Pa- ^Imitussa rauhassa Ranska luo- :.' ^"^I^nnille Canadan, idästä At-rannikolta Missksippi-jocn ran- Tähän loppui Ranskan hal- ^ <^anadassa ja puolitoista sataa ^ '^<^5tänyt ajanjakso, jolloin aika- Maa, missä huomispäivä . . (Jatkoa ensimmäisehä sivaQta) Mutta mitä leikkiä leikkivät nämä kaksi stalingradilaista poikasta? Ilmeisesti he ovat varmoja siitä, että pitkä vesijohtoputki ojassa voi toimia mainiosti tykkinä. ^ Päätin koputtaa putken päätä, joka oli suljettu poikasten vartalolla. — Mitä te teette? Pojan näkyvä puolikas alkoi pidetä. Sitten hän tuli kokonaan esiin ja hieman epäröiden seisoi edessämme. Ajattelin, että illalla hänelle voi tulla jyrkkä ristiriita äidin kanssa stalingradilaisen kuran käyttömahdollisuuksista. ' Hän oli noin kahdeksan \^oden vanha. Kenenkä poika hän oli. sitä en tiedä. Paljon mahdollista hän oli jonkun työläisen poika kaupungista, samanlaisen kuin saattajani Vasili. Hän ei tekeytynyt liian ystä\iillisek-si, ja minä olin pakoitettu toistamaan kysymykseni: — Mitä te leikitte? Hän siristi silmiään. Hän taisi \-m-märtää ääntämiseni perusteella, että minä olen ulkomaalainen. Todennäköisesti. — Emme me leiki. He eivät leiki. Mutta mitä ^he sitten tekevät? — Me rakennamme. — Mutta mitä te rakennatte? — No tietenkin . . . Traktorstroita. "P3rysin anteeksi. Todellakin, kuinka minä yleensä saatoin ajatella, että Sta-lingradissa voidaan rakentaa jotain muuta kuin Traktorstroita? Mutta kuinka se tapahtuu? Osoittautui, että toistaiseksi he suorittavat vasta geodeettisia mittauksia. Minä olin ollut yksinkertaisesti itsepäinen tyhmyri epäillessäni hylätyn putken olevan tykin. Se ei ollut tykki, vaan teodoliitti. se sama ihmeellinen ajoin uusiintuneet kahakat ja poltto- ja ryöstöretket näiden kahden kilpailevan maan välillä olivat olleet uudisasukkaiden tuhona ja ainaisen pelon ja epävarmuuden aiheena. Exhibition kentällä, Dufferin kadun alapäässä, on Toronton kaupungin v. 1878 pystyttämä muistopatsas paikalla, jossa aikoinaan sijaitsi Fort Rouille, ensimmäinen valkoihoisten asunto ja kauppa- asema Torontossa. Jatkuu. d liei ]ä Copernicus Paduan^ kuuluisassa yliopistossa toimi 1592-1610 muuan firenzeläinen mies matematiikan opettajana. Hänen nimensä oli Galileo Galilei. Hän oli syntynyt Pisassa, tuossa "kaltevan tornin" kaupungissa. Hänen isä^^sä Vincenzo, flo-renssilainen aatelismies tahtoi kasvattaa poikansa lääkäriksi, mutta Galileon inriostus matematiikkaan oli niin suuri, että isä salli hänen antautua tämän vaikean tieteen alalle onneksi koko ihmiskunnalle. 24-vuotiaana hänet nimitettiin Pisan yliopistoon matematiikan professoriksi. Niin nuorelle miehelle oli se tietysti suuri kunnia tuohon aikaan. Jo nuorena oli hänellä harrastuksen-na keksiä järjestelmiä ja lakeja luon-nonjärjestykselle, mikä tuohon aikaan, oli hirveätä myrkkyä ajan skolastisfilo-soofisille opeille, joihin etupäässä kirkolla ja paavin opilla oli mahtava vai-' kutus. Hänen tieteelliset tutkimuksensa ja teoksensa herättivät niin suuren vastustuksen tieteellisissä piireissä, että hän oli pakoitettu eroamaan toimestaan Pisan yliopistosta 1592. Hän matkusti. Paduaan, jossa hän esiintyi luennoitsijana niin suurella me-enstyksellä, että oppilaita virtasi häntä kuulemaan kaikista silloisen tunnetun maailman.osista. Oltuaan Paduassa 18 vuotta kutsui Pisan ruhtinas Cosmo Kolmas hänet takaisin Pisaan ja sitten Florenssiin, antaen hänelle suuri-ruhtinaallisen matematiikon arvonimen ja viran. Galilei oli kuullut Jansonin valmistamasta teleskoopista ja valmisti sellaisen itselleen. Hän tutki koneellaan kuun ja teki huomionsa ja mittauksensa kuun vuorten varjoista. Hänen huomattavimmat tähtilöytönsä oli Jupiterin läheisten Saturnuksen tähtiryhmän. Linnunradan ja auringon pilkkujen asemat. Hänen huomionsa saivat hänet vakuutetuksi Copernicuksen järjestelmän oikeudesta, siis siitä, että maa kiertää rataansa auringon ympäri. Tämä ei miellyttänyt paavin mun-kistoa ja he asettivat Galileon inkvisiti-oonin tutkittavaksi ensin 1615 ja sitten 1633. Molemmissa oikeudenkäynneissä vaadittiin häntä kieltämään Copernicuksen järjestelmä. Hän suostui siihen, mutt^'lausui tuomion saatuaan '-maapallon pyörivän sittenkin." 70-vuotiaana Tcohtasi häntä suuri suru. Hänen rakastettu tyttärensä Maria kuoli ja kaksi vuotta myöhemmin tuli hän itse sokeaksi. Viimeiset elinvuotensa vietti hän Florensissa kehitellen te-leskooppiaan. Hänen huomattavimmat teoksensa O ; vat: "Keskusteluja Copernicuksen ja Ptolemaiuksen järjestelmistä". "Vuoro- ^ puhelu liikunnasta" ja "Sfäärien totuudet." Galileo Galilei kuoli .Arcetrissä, lähellä Florensia tammik. 8 p. 1642 ja hänen jäännöksensä sijoitettiin viimein — katolisen kirkon suostumuksella — Santa Groc^n kirkkoon, Firenzessä (Florens). Xicolaus Copernicus, josta ylempänä mainittiin, oli syntynyt Thornissa, Puolassa helmik. 19 p., 1473. Hän opetti lääketiedettä Krakaun yliopistossa, mutta antautui matematiikan alalle kuten Galileokin myöhemmin. 1500 opetti hän. matematiikkaa suurella menestyksellä Roomassa. Palattuaan kotimaahansa tehtiin hänestä Frauen^)urgin katedraalin hoitaja ja siellä ryhtyi hän valmistamaan astronomista järjestelmäänsä. Hän oli ensimmäinen, joka vastoin " vallalla olevaa ja hy\'äksyttyä käsitystä, teki sen väitteen, että maa kiertää auringon ympäri, kuten muutkin avaruuksien tähdet. Useat hänen yäitteen-äs ovat vielä tänäänkin matemaattisen tieteen perustotuuksia. Hän selvitteli myöskin vuodenaikain vaihtelut ja mo- ^et. yleiset lonnonjärjestyksen ihmeet, jotka ajalleen olivat kumouksellisia uutuuksia. Hänen kuuluisin teoksensa on *'Tai-vaan kappaleitten vallankumoi-kset." Se painettiin Xyrnbergissä 1530. Silloinen paavi julisti hänelle pannatuomion, SO. eroitti hänet katolisesta kirkosta. Hän kuoli Frauenburgissa tou-kok. 24 p. 1543. • • * Gallileo ei keksinyt ainoastaa.i suurta teleskooppia, vaan useita muita hyödyllisiä laitteita. Hän oli niitä tie iemie-biä, jotka panivat teoriansa n^yöskin käytäntöön. Hän keksi mm. ensimmäisen lämpömittarin ja antoi arvokkaita tietoja laivanrakentajillekin. Hän keksi myös ensimmäisen pen-dyylillä liikkuvan ajannäyttäjän, josta myöhemmin kehittyi — kello. Hänen suurtyönsä tieteen alalla oli se. että hän ohjasi tieteen ajattelemaan tehtäviään käytännöllistä elämä^ silmällä pitäen ja sitä varten. Hän keksi kompassin ja antoi ajanlaskusta matemaattisesti tarkan laskelman. Hänen keksintöjensä määrän lasketaan nousseen satoihin. Ei ole ihmeteltävää, että silloinen maailma kutsui häntä Pisan kanuunako- Paavillinen kirkko katsoi vaarallisimmaksi hänen teleskooppikeksintöäan, pitäen sitä koko Kristuksen opin vastaisena, ja tuomitsi Galileon syntiseksi. Kuka olisikaan hänen aikanaan uskonut maapallon olevan avaruudessa liikkuvan tähden? Ja kun Galileota vaadittiin peruuttamaan väitöksensä maapallon kierrosta auringon ympäri vaikeni hän, mutta mutisi hiljaa: "Se kiertää sittenkin." Galileo Galilein elämästä on tehty romaaneja ja näytelmiä jopa elokuviakin. ' - n Fort Rouillcn muistopatsas. putki, johon insinöörit katsovat suorittaessaan mittauksia. Insinöörit antavat määräyksiään apulaisilleen, jotka asettavat punavalkoisia merkkejä maahan. Poikanen, joka hakkasi palikkaa maahan, oli apulaisena. Ojaan, jossa vef^i-johtoputki oli, piti kohota valtava traktoritehdas. Tunnustan, että se oli asiallinen ja vakuuttava selostus. Eivät edes lasten teodoliitin jättiläismäiset mittasuhteet voineet rikkoa sen vakuuttavuutta- Selostuksesta sain tietää, että minua luullaan amerikkalaiseksi ja että vain sen vuoksi minulle omistetaan niin paljon aikaa, joka muussa tapauksessa olisi voitu käyttää yhteiskunnallis-hyökylli- .scen työhön. Minä kiitin sydämellisesti ja vielä kerran pyysin anteeksi, että käytiin vää-im •m r s » .4 f sr s- ^'<T «, n » , \ -ii •1 '•i LAUANTAINA, HUHTIKUUN 17 PÄIVÄNÄ, 1948 Sivu 3 • A:. ] *• Ml' i !
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 17, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1948-04-17 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki480417 |
Description
Title | 1948-04-17-03 |
OCR text |
«iehen jalka ei ^
raa. olivat intia
losotiaan ja meisv,
a kanoottiaan mj
•'a Scotian tjeooi!
Lawrence-joen
t. Xipissing, Kur^l
ay-heimon oli J
lähempänä HiM
heimo oli asettd
kuuluivat Algonqiäl
syisen Vhdysv
Lt sotaiseen Iroqnjj
Onandogas-, Gay
tivat silloin "vBijl
1 siihen liittyi
t heimon" kansaii
hellä sijaitsevan
i metsästys- tai b|
oe-järveltä Ho!w|
i he sitten kulkirjtj
itsuivat "Toronto'.!
paamis- tai koko»]
epämääräistä aluetal
Joissakin vanb»!
vi nimellä ToraB]
1 kuin lähellä sijäl
.un metsästys ja b
in muodostui IM
vat. nimeltä Teiä
sa on nykyinen Tl-anien
ainaisen i i i
:oskaan olleet vib-n
kävi huonommal-
;itä oli runsaamm
Dsisadan alussa
;anaan nuori
okse oppimaan
skalaisille turkisö
nen valkoinenirJfiJ
oli jo kehittra
olivat hyvin
\lussa olivat in^
vvrence-jokea p
1, jossa he
a. Mutta kauiMjaj
laisten välille. ^ \
Ien Englannin n»
kot) ja se oli
isettuneet St.
in v. 1608. jaiisj
et olivatkin suin*]
lat.
valkoihoisiin
•lii tätä y5täv}rtti
a intuianit alkoö*
•lä oli varustrftafl
Qclantilaiset perustivat kauppa-ase-
^Qs^ego-nimiseen paikkaan Qnta^
[jän^en ^etelärannalle ja vaihtoivat
turkiksia, antaen enemmän ja
tavaroita kuin ranskalaiset
iloasemat. Siksi intiaanit-sivuutti-
•in ranskalaisten vaihtoasemat ja
t-it kauppansa tällä uudella asemal-f
Vaikka intiaanit mieluummin joikin
ranskalaista konjakkia kUin eng-
(tilaista rommia, joita aineita he kut-
U i tulivedeksi, niin molemmista tuli
naiaan ja kun he majavannahalla
sitä enemmän englantilaiselta
ppa-asemalta, niin sinne he meni-
Vaikka sinne oli pitempi riiatka,*
I heillä oli paljon aikaa, kello j a kiire
Lt heille tuntemattomia asioita. .
Ranskalaiset eivät suopeasti katsel-tatä
uutta kilpailijaa ja siksipä
[L«kan siirtomaaministeri antoi n!ää-
[ben \-aihtopaikan ja varustuksen
ieniamisesta Torontoon. Tällä pallia
oli joku yksityinen joskus ennem-nkm
käynyt kauppaa intiaanien kans^
[mutta vasta v. 1751 rakennettiin en-näinen
varsinainen kauppa-asema,
(a käsitti useampia rakennuksia, suu-varasto-
ja kauppahuoneen, johon
km suuret määrät intiaaneille mieliä
ta\*aroita. Tämän kauppa-asein
ranskalaiset nimittivät silloisen
tomaaministerin kunniaksi - F o r t
uille, mutta sitä myöskin kutsuttiin
Toronto.
Fort Röuille ei ollut varsinaisessa
rkiiyksessä sotilasasema, vaikka siel-lolosuhteiden
pakosta täytyikin olla
(ilaita suojelemassa sitä. Intiaanit
m jo joutuneet eurooppalaisten tuo-alkoholin
orjiksi ja kun he tiesivät,
sitä oli kauppa-asemalla varastoissa
omattavat määrät, niin oli heidän
liänsä tullut kerrankin tuuma val-asema.
ryöstää sieltä tavarat, tap-ihmiset
ja sitten juoda viinat sui-
Tätä suunnitelmaa vielä kiihoi-tiin
englantilaisten puolelta kerto-
Iksella, kuinka ranskalainen^otaväki
Imatkalla hävittämään heidän kylän-
Varustuksen päällikkö de Noyelle
penkin sai ajoissa vihiä tästä suun-elmasta
ja kiireesti lähetti hakemaan
Niagaralla sijaitsevasta sotilaskes-ejta.
Kun intiaanit sitten näkivät
passaan suuremman aseellisen jou- '
3. luopuivat he aikeistaan,
^on Rouille oli rakennettu paäasial-sti
tarkoituksella valloittaa intiaa-n
vaihtokauppa englantilaisilta, siksi
pä myytiinkin aina kaikkea halvem- ^
Lila kuin englantilaisten kaupassa Oslossa.
|ae!taessaan Humber-jokea alaspäin
|iaanit huomasivat, että heille oli jo-
Pai\-ä alennusmyynti, ja niin Fort
Ne muodostui heille vakituiseksi
^|opaikaksi.
"•lianne oli kuitenkin kärjistynyt jo
PPuunsa ja aseellista yhteenottoa
'^ntilaisten ja ranskalakien välillä
^ouu välttää. Kun kesällä v. 1759
^au^t pelkäsivät, ett Torontossa
'^^•a kauppa-asema vuisi joutua
^äntilaisten käsiin, sytyttivät he sen
ja vetäytyivät Niagaralla si-
'^;aan linnoitukseen, joka sitten pit-
P"ntykscn jälkeen myöskin joutui
tutumaan.
J^^n jälkeen myöskin pian Quebec
• o^^treal antautuivat ja v. 1763 Pa-
^Imitussa rauhassa Ranska luo-
:.' ^"^I^nnille Canadan, idästä At-rannikolta
Missksippi-jocn ran-
Tähän loppui Ranskan hal-
^ <^anadassa ja puolitoista sataa
^ '^<^5tänyt ajanjakso, jolloin aika-
Maa, missä huomispäivä
.
. (Jatkoa ensimmäisehä sivaQta)
Mutta mitä leikkiä leikkivät nämä
kaksi stalingradilaista poikasta? Ilmeisesti
he ovat varmoja siitä, että pitkä
vesijohtoputki ojassa voi toimia mainiosti
tykkinä.
^ Päätin koputtaa putken päätä, joka
oli suljettu poikasten vartalolla.
— Mitä te teette?
Pojan näkyvä puolikas alkoi pidetä.
Sitten hän tuli kokonaan esiin ja hieman
epäröiden seisoi edessämme. Ajattelin,
että illalla hänelle voi tulla jyrkkä
ristiriita äidin kanssa stalingradilaisen
kuran käyttömahdollisuuksista. ' Hän
oli noin kahdeksan \^oden vanha. Kenenkä
poika hän oli. sitä en tiedä. Paljon
mahdollista hän oli jonkun työläisen
poika kaupungista, samanlaisen kuin
saattajani Vasili.
Hän ei tekeytynyt liian ystä\iillisek-si,
ja minä olin pakoitettu toistamaan
kysymykseni:
— Mitä te leikitte?
Hän siristi silmiään. Hän taisi \-m-märtää
ääntämiseni perusteella, että minä
olen ulkomaalainen. Todennäköisesti.
— Emme me leiki.
He eivät leiki. Mutta mitä ^he sitten
tekevät?
— Me rakennamme.
— Mutta mitä te rakennatte?
— No tietenkin . . . Traktorstroita.
"P3rysin anteeksi. Todellakin, kuinka
minä yleensä saatoin ajatella, että Sta-lingradissa
voidaan rakentaa jotain
muuta kuin Traktorstroita? Mutta
kuinka se tapahtuu?
Osoittautui, että toistaiseksi he suorittavat
vasta geodeettisia mittauksia.
Minä olin ollut yksinkertaisesti itsepäinen
tyhmyri epäillessäni hylätyn
putken olevan tykin. Se ei ollut tykki,
vaan teodoliitti. se sama ihmeellinen
ajoin uusiintuneet kahakat ja poltto- ja
ryöstöretket näiden kahden kilpailevan
maan välillä olivat olleet uudisasukkaiden
tuhona ja ainaisen pelon ja epävarmuuden
aiheena.
Exhibition kentällä, Dufferin kadun
alapäässä, on Toronton kaupungin v.
1878 pystyttämä muistopatsas paikalla,
jossa aikoinaan sijaitsi Fort Rouille, ensimmäinen
valkoihoisten asunto ja kauppa-
asema Torontossa.
Jatkuu.
d liei ]ä Copernicus
Paduan^ kuuluisassa yliopistossa toimi
1592-1610 muuan firenzeläinen mies
matematiikan opettajana. Hänen nimensä
oli Galileo Galilei. Hän oli syntynyt
Pisassa, tuossa "kaltevan tornin" kaupungissa.
Hänen isä^^sä Vincenzo, flo-renssilainen
aatelismies tahtoi kasvattaa
poikansa lääkäriksi, mutta Galileon
inriostus matematiikkaan oli niin suuri,
että isä salli hänen antautua tämän vaikean
tieteen alalle onneksi koko ihmiskunnalle.
24-vuotiaana hänet nimitettiin
Pisan yliopistoon matematiikan professoriksi.
Niin nuorelle miehelle oli se
tietysti suuri kunnia tuohon aikaan.
Jo nuorena oli hänellä harrastuksen-na
keksiä järjestelmiä ja lakeja luon-nonjärjestykselle,
mikä tuohon aikaan,
oli hirveätä myrkkyä ajan skolastisfilo-soofisille
opeille, joihin etupäässä kirkolla
ja paavin opilla oli mahtava vai-'
kutus.
Hänen tieteelliset tutkimuksensa ja
teoksensa herättivät niin suuren vastustuksen
tieteellisissä piireissä, että
hän oli pakoitettu eroamaan toimestaan
Pisan yliopistosta 1592.
Hän matkusti. Paduaan, jossa hän
esiintyi luennoitsijana niin suurella me-enstyksellä,
että oppilaita virtasi häntä
kuulemaan kaikista silloisen tunnetun
maailman.osista. Oltuaan Paduassa 18
vuotta kutsui Pisan ruhtinas Cosmo
Kolmas hänet takaisin Pisaan ja sitten
Florenssiin, antaen hänelle suuri-ruhtinaallisen
matematiikon arvonimen
ja viran.
Galilei oli kuullut Jansonin valmistamasta
teleskoopista ja valmisti sellaisen
itselleen. Hän tutki koneellaan kuun
ja teki huomionsa ja mittauksensa kuun
vuorten varjoista. Hänen huomattavimmat
tähtilöytönsä oli Jupiterin läheisten
Saturnuksen tähtiryhmän. Linnunradan
ja auringon pilkkujen asemat.
Hänen huomionsa saivat hänet vakuutetuksi
Copernicuksen järjestelmän
oikeudesta, siis siitä, että maa kiertää
rataansa auringon ympäri.
Tämä ei miellyttänyt paavin mun-kistoa
ja he asettivat Galileon inkvisiti-oonin
tutkittavaksi ensin 1615 ja sitten
1633. Molemmissa oikeudenkäynneissä
vaadittiin häntä kieltämään Copernicuksen
järjestelmä. Hän suostui siihen,
mutt^'lausui tuomion saatuaan '-maapallon
pyörivän sittenkin."
70-vuotiaana Tcohtasi häntä suuri suru.
Hänen rakastettu tyttärensä Maria
kuoli ja kaksi vuotta myöhemmin tuli
hän itse sokeaksi. Viimeiset elinvuotensa
vietti hän Florensissa kehitellen te-leskooppiaan.
Hänen huomattavimmat teoksensa O ;
vat: "Keskusteluja Copernicuksen ja
Ptolemaiuksen järjestelmistä". "Vuoro- ^
puhelu liikunnasta" ja "Sfäärien totuudet."
Galileo Galilei kuoli .Arcetrissä, lähellä
Florensia tammik. 8 p. 1642 ja
hänen jäännöksensä sijoitettiin viimein
— katolisen kirkon suostumuksella —
Santa Groc^n kirkkoon, Firenzessä
(Florens).
Xicolaus Copernicus, josta ylempänä
mainittiin, oli syntynyt Thornissa, Puolassa
helmik. 19 p., 1473. Hän opetti
lääketiedettä Krakaun yliopistossa,
mutta antautui matematiikan alalle kuten
Galileokin myöhemmin. 1500 opetti
hän. matematiikkaa suurella menestyksellä
Roomassa. Palattuaan kotimaahansa
tehtiin hänestä Frauen^)urgin katedraalin
hoitaja ja siellä ryhtyi hän
valmistamaan astronomista järjestelmäänsä.
Hän oli ensimmäinen, joka vastoin
" vallalla olevaa ja hy\'äksyttyä käsitystä,
teki sen väitteen, että maa kiertää
auringon ympäri, kuten muutkin avaruuksien
tähdet. Useat hänen yäitteen-äs
ovat vielä tänäänkin matemaattisen
tieteen perustotuuksia. Hän selvitteli
myöskin vuodenaikain vaihtelut ja mo-
^et. yleiset lonnonjärjestyksen ihmeet,
jotka ajalleen olivat kumouksellisia uutuuksia.
Hänen kuuluisin teoksensa on *'Tai-vaan
kappaleitten vallankumoi-kset."
Se painettiin Xyrnbergissä 1530. Silloinen
paavi julisti hänelle pannatuomion,
SO. eroitti hänet katolisesta kirkosta.
Hän kuoli Frauenburgissa tou-kok.
24 p. 1543.
• • *
Gallileo ei keksinyt ainoastaa.i suurta
teleskooppia, vaan useita muita hyödyllisiä
laitteita. Hän oli niitä tie iemie-biä,
jotka panivat teoriansa n^yöskin
käytäntöön.
Hän keksi mm. ensimmäisen lämpömittarin
ja antoi arvokkaita tietoja laivanrakentajillekin.
Hän keksi myös ensimmäisen pen-dyylillä
liikkuvan ajannäyttäjän, josta
myöhemmin kehittyi — kello.
Hänen suurtyönsä tieteen alalla oli
se. että hän ohjasi tieteen ajattelemaan
tehtäviään käytännöllistä elämä^ silmällä
pitäen ja sitä varten. Hän keksi
kompassin ja antoi ajanlaskusta matemaattisesti
tarkan laskelman. Hänen
keksintöjensä määrän lasketaan nousseen
satoihin.
Ei ole ihmeteltävää, että silloinen
maailma kutsui häntä Pisan kanuunako-
Paavillinen kirkko katsoi vaarallisimmaksi
hänen teleskooppikeksintöäan, pitäen
sitä koko Kristuksen opin vastaisena,
ja tuomitsi Galileon syntiseksi.
Kuka olisikaan hänen aikanaan uskonut
maapallon olevan avaruudessa liikkuvan
tähden?
Ja kun Galileota vaadittiin peruuttamaan
väitöksensä maapallon kierrosta
auringon ympäri vaikeni hän, mutta
mutisi hiljaa: "Se kiertää sittenkin."
Galileo Galilein elämästä on tehty
romaaneja ja näytelmiä jopa elokuviakin.
'
- n
Fort Rouillcn muistopatsas.
putki, johon insinöörit katsovat suorittaessaan
mittauksia. Insinöörit antavat
määräyksiään apulaisilleen, jotka asettavat
punavalkoisia merkkejä maahan.
Poikanen, joka hakkasi palikkaa maahan,
oli apulaisena. Ojaan, jossa vef^i-johtoputki
oli, piti kohota valtava traktoritehdas.
Tunnustan, että se oli asiallinen ja
vakuuttava selostus. Eivät edes lasten
teodoliitin jättiläismäiset mittasuhteet
voineet rikkoa sen vakuuttavuutta- Selostuksesta
sain tietää, että minua luullaan
amerikkalaiseksi ja että vain sen
vuoksi minulle omistetaan niin paljon
aikaa, joka muussa tapauksessa olisi
voitu käyttää yhteiskunnallis-hyökylli-
.scen työhön.
Minä kiitin sydämellisesti ja vielä
kerran pyysin anteeksi, että käytiin vää-im
•m
r s »
.4 f
sr s- ^' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-17-03