Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 1, 1954

              matkat vieraisiin tahaan-
'^^uisiin mahdollisia? JajOs ovat,
kuinka pi^" soidaan estmerkikst
matka Kuuhun, Maan la-
%an naapuriin avaruudessa?
imä kysymykset askarruttavat
•.(„ ihmisten mieliä ja nnsta saa
- kuulla mitä vastakkaisimpia
]piteitä. Ensimmäiseen kysyntyk-kaikki
vastaavat jo varmuudel-totta
on, avaruuslennot ovat kyl-chiollisia.
Jälkimmäiseen kysy­jän
vastataan seuraavassa.
Matk a avaruuteen
ruuslentoibin lirttyvät teoreettiset
mat on ratkaistu jo ajat sitten,
iikan piiristä on jo löydetty ne
t. jotka kaiken todennäköisyyden
n tulevat tekemään mahdolliseksi
t taiv-aankappaleelta toiselle. 'Men-den
unhoon ovat vaipuneet ny-monenlaiset
toteutunmttomissa
t suunnitelmat rakentaa avaruus-a.
jotka olisivat valtavia ammuk-maisia
rakennelmia, jotka lingot-avaruuteen
imähtavilla katapul-
Raketti — avaruuden todellinen
ja — on nyt kiinteässä syy-yhtey-avaruuslennon
käytännölliseen
isuun.
kein este avaruuslennossa on pai-ima,
kaikkivoipa mahtitekijä, jo-
• tunne mitään esteitä. »Mielikuvi-maanien
kirjoittajien tilille voi-laskea
heidän keksimänsä 'pans-painovoimaa
vastaan, ts. aine,
läpi voittamaton painovoima ei
'sLkään tunkeutumaan. Mutta pai-i
voida poistaa, vaikka sitä vastaan
-änkin taistelemaan- Ja tämä kei-n
— nopeus! Kun kosminen ra-älus
syöksähtää planeetan vallan
uviha, painovoima muuttuu vihol-a
liittolaiseksi. Juuri sen tehtä-i
tuleekin sittemmin kuljet:taa ava-lusta
toisten taivaankappaleitten
le, Painovoiman avulla alus pys-kiitämään
miljoonia, kymmeniä mil-ia
kilometrejä tuhlaamatta mat-pisaraakaan
polttoainetta,
äin ollen taivaallisen mekaniikan
:a!ta katsoen avaruuslentoa toteu-essaon
vähtämätöntä saavuttaa jo-määrätty
nopeus. Kuten tunnettua,
sek.-kilometrin nopeuden saavutta-esine
voi määrätyissä olosuhteisa
ä pysyväisesti kiertämään 'Maata,
tällaisessa kehänopeudessa kehittyy
;nen keskipakoisvoima, joka saat-
Maan painovoiman tasapainoon.
'"'iTiäinen kosminen nopeus, joka
aarneille mahdollisuuden tunkeutua
'^ehhän ulkopuolelle ja sitä tietä
'uieen, tulee olemaan noin '8 km/-"*
Jos nopeus kohoaa peräti 11,2—•
•<n:/sek. on täysin mähdollisuuk-
Piiitteissa suorittaa matka Kuuhun
jOi.ekin aurinkokuntamme planeetal-
:<;er.otähdel}e). 17 sekunttikilomet-rin
nopeus riittää teoreettisesti jo len­toon
kokonaan toiseen aurinkokuntaan
sillä tämä huimaavan suuri nopeus va­pauttaa
meidät jopa Auringon vetovoi­man
Vallasta.
Ensimmäinen ehto tarpeellisen
• n r : . , , . . -^'"'^'ryakov ori tun-
,^,;^^^(ohittola,nrn pianisti, joka
n ' neuvostotai-
, ,''^''\^^'rtuecUa Canadassa.
•,, i<i<iian maineen
suuri nopeus — on kiinteässä yhtey­dessä
toiseen ehtoon, joka näyttää eri­koisen
raskaalta väreinkin silloin, kun
kysymyksessä on sellainen avaruuslen­to,
jossa on ihmisiä mukana. Tämä
toinen ehto — lisäpainon rajoittami­nen.
Lisäpaino ilmenee myös nykyai­kaisessa
huippunopeassa ilmailussa, jos­sa
se saattaa kohota peräti kahdeksan-kertaiseksi.
Tällaista painon suurene­mista
ihminen kestää sangen huonosti
lyhyenkin ajan. Se aiheuttaa häiriöitä
keskushermostossa, näkö häiriintyy,
ruumiinliikkeiden yhdenmukaisuus kär­sii
jne. Avaruusraketin ottaessa ''vauh-t
i a " tulee lisäpainon kestoaika olemaan
suhteellisesti p)aljon suurempi kuin i l ­mailussa.
Tästä syystä on kyettävä
turvaamaan nopeuden kiihtyväisyys as-teittaisesti
siten, että sen määrä vas­taan
ihmisen fysiologista kestokykyä.
* » *
iKolmas ehto, jonka avaruuslentojen
tekniikka asettaa meille, on varuusaluk-sen
ohjattavuus ilmattomassa maailman­kaikkeudessa.
Rakettia, voidaan hyvin­kin
ohjata. Se ei suinkaan ole ammus,
josta syöksyttyään tykin putkesta ava­ruuteen
tulee painovoimalain avuton
leikkikalu. Xopeus. lennon suunta ja
nopeuden kiihdyttäminen lähdön yhtey­dessä
— kaikki nämä tekijät ovat oh­jaajan
harkinnan alaisia, sillä raketti ei
suinkaan tule olemaan mikään yksin­kertainen
metallinkappale, vaan todel­linen
järjen johdettava alus, joka pys­tyy
paljoon muuhunkin kuin pelkkään
irtaantumiseen maan kamarasta.
Raketti on rakenteeltaan pitkulainen
j a täysin virtaviivainen ja sen kaksin­kertaisen
kuoren välissä on nestemäistä
happea. Virtaviivaisuus vähentää kit­kaa
ja happi jäähdyttää huomattavasti
kitkasta ilmaa vastaan syntyvää kuu­muutta.
'Raketin on näet kuljettava
huimaavaa vauhtia läpi satoja kilomet­rejä
paksun ilmakehän. Aluksessa on
suuret säiliöt nestemäistä polttoainetta
varten ja pumput, jotka kuljettavat
polttoaineen polttokammioon, josta a-vautuu
ulospäin levenevä suppilo —
suutin — jonka kautta tulikuumat kaa­sut
syydetään ulos. Raketti on myös
varustettu pakokaasuvirrassa sijaitsevil­la
palamattomasta, vaikeasti sulavasta
metallista tehdyillä peräsinlaitteilla.
Tällainen on karkeasti piirrettynä T s i -
olskovskin aikoinaan hahmoittelema
avaruusraketti, jonka on määrä kuljet­taa
ihmisen maailmankaikkeuteen.'')
Sellaiset ovat kolme peruehtoa. N i i ­hin
on kuitenkin lisättävä vielä ne va­rusteet,
joiden turvin raketin miehistö
pystyy elämään ilmatiiviissä hytissä pit­kän
lennon aikana. Raketissa tulee ole-la
myös määrätynlaisia varokiitteita,
jotka turvaa\at sen kaikilta mahdolli­silta
tähtiavaruuden tarjoamilta vaa­roilta.
Sellaisia tulevaisuuden avaruus­lentäjät
tulevat epäilemättä matkansa
varrella kokemaan.
'Nykyään voimiaan perustellusti olet­taa,
että raketti py^^tytäan varu>taniaan
k a i k i l l a sellaisilla laitteilla, joiden avulla
avaruusmatkalle lähtevät ihmiset selviy­tyvät
hengissä, jopa voivat viettää kai­k
i n puolin normaalia elämää. Strato--
fäärinlentojen yhteyde<-ä suoritetut ko­keet
ovat (jsoittaneet. e i t ä ihminen py-tyy
elämään ilmatiivii><ä h\ti^sä, vaik
ka elämä avaruuslaivalla tuokin muka­naan
monenlaisia erikoispiirteitä. T^eat
läisimaiset tutkijat olettavat, että ihmi­nen
ei pystyisi sehiytymään avaruus­lennon
hänelle pakottamissa olosuhteis­sa,
'Ihmisen hermostosysteemi on kau­kana
siitä, että se voisi selviytyä jänni­tystilasta,
salaperäisyjdestä ja eriskum-mallisuudesta,
jotka kytkeytyvät tällai­seen
vaaralliseen lentoon. Ja ne, jotka
ovat herkkiä tämäntapaisille elämyksille
voisivat helj)osti menettää järkensä ja
tuhoutua'\ iNäin kirjoitaa eräs tällai­sista
pessimisteistä, amerikkKl&iBen
Fred W. Craft. «Mutta juonien neuvos­toliittolaisten
stratolentäjien kokemuk­set
ja monien muidenkin alojen ihmis-teun
rohkeat teot kiistävät tämänta­paiset
käsitykset.
• • • ,
Ennen 'JNIuuta raketti tekee mahdolli­seksi
suuren nopeuden saavuttamisen.
Teoreettisesti katsoen raketin nopeutta
sen liikkuessa tähtiavaruudessa rajoit­taa
vain polttoainevaraston suuruus.
Suurin nopeus, kuten Tsiolkovski on
todistanut rippuu kaasujen purkautu-misnopeudesta
rakettimoottorista ja
polttoaineen varastoista (suhteessa koko
rakettialuksen omaan painoon sen tyh­jänä
ollessa). Laskelmat toivat päivän­valoon,
että käytettäessä nykyään tun­nettuja
polttoaineita voitaisiin saavut­taa
lähes 12 sekunttikilometrin nopeus
edellyttäen, että polttoaineen varastot
ovat painoltaan 193 kertaa suuremmat
kuin raketin oma paino.
'Nykyaikaiset raketit ovat nestemäis­tä
polttoainetta käyttäen jo nousseet
useiden satojen kilometrien korkeudelle,
ts. likipitäen jättäneet ilmakehän taak­seen.
Tällaiset raketit kehittävät noin
2 sekunttikilometrin nopeuden. F.Uei
olisi olemassa Tsiolkovskin ideaa yhdis­tetystä
raketista, joka on kokoonpantu
useista erillisistä purtaittaisista raketeis­ta,
joista vain yksi kantaa ns. hyöty­kuormaa
toisten vain toimiessa poltto­ainesäiliöinä,
olisi tosiaankin ollut ta­vattoman
vaikeata löytää ratkaisu ava­ruuslentoon
liittyville ongelmille. " Y k ­sinäinen
raketti", kirjoitti Tiolkovski
aikoinaan, "on kosmisen nopeuden saa­vuttamiseksi
varustettava hyvin suurel­la
polttoainevarastolla. Toiselta puolen
yhdistetty raketti tekee mahdolliseksi
saavuttaa joko kosminen nopeus tai sit­ten
rajoittua suhteellisen pieniin räjäh­dyksen
aikaansaavien aineosien varas­toihin."'
Koko raketin kokonaispoltto-ainevaraus
jakaantuu porrasmaisesi!.
Käyttäen kunkin portaan poltoainetta
vuorottain raketti lisää vähitellen no­peuttaan,
kunnes viimeinen porras lo­pulta
saavuttaa kosmisen nopeuden.
Laskelmat osoittavat, että yhdistetyn
portaittaisen raketin avulla on (mahdol­lista
saavuttaa ensimmäinen kosminen
nopeus ja lingota tähtiavaruuteen muu­taman
kilon painoinen hyötykuorma.
Tämä riittää pienehkön täysautomaatti-sen
laboratorioii perustamiseen koukki­ne
tarpeellisine laitteineen aurin,:j;on ja
kosmisen sät.ulv-n tutkimiseksi, ja tut-kalaitteineen
yhteyden pitoa varten
maahan. Jopa muutamia hetkiä kestä­vät
rakettilennot suhteellisesti pieniin
korkeuksiin ovat tuoneet mukanaan pal­jon
arvokasta ainchistoa. Tällä tavalla
on esim. voitu saada tietoon auringon-kirjo
ja ilmanäytteitä u.seiden kymme­nien
kilometrien korkeudelta ja voitu
tarkistaa lämpötilan jakautuminen y l i
100 kilometrin korkeuksissa.
.•^Suunnitelma kaksiporrasteisen ja
matkustajia mukanaan kuljettavan ra­ketin
rakentamiseksi on tunnettu. Tä­män
suunnitelman mukaan tulisi rake­tin
toinen ns. porras saavuttamaan
moottorin toiminnan loppuvaiheessa
noin 4 sekunttikilometrin nopeuden.
Kuten näemme, tämä nopeus on ai­noastaan
i)uoIet siitä nopeudesta, jonka
avulla raketista tulee-Maan kiertolainen.
Siitä huolknatta, että tämä suunmtdma
on toteuttamista vailla, se osoitaa kui<
tenkin, miten pitkälle teknilliset mah-donisuudet
tiUlä betkellä jo ovat kehit­tyneet.
Yhä tehokkaampien polttoai­neiden
käyttäminen ja rakettialusten ra­kentamisessa
tapahtuva jatkuva edisty­minen
voivat johtaa suhteellisen lähei­sessä
tulevaisuudessa siihen, että ava­ruuslento
matkustajia mukanaan kul­jettavassa
raketissa saattaa käydä to­teen.
• * •
Tämän yhteydessä tulee päivänkoh­taiseksi
myös ongelma *Maan ulkopuo-idla
olevan iurvaintoaseman 4>erustami-seksi}
aseman, jossa olisi ihmisten hoi­tama
tieteellinen tutkimuslaboratorio.
Tieteellis-mielikuvitukselUsessa kirjalli­suudessa
usein tavataan tällaisten ase­mien
hahmotteluja mitä eriskummalli-simmissa
muodoissa ja koossa. Kirjoit'
tajat olettavat tällöin, että paino ja ilma
puuttuvat avaruudesta ja että he näin­ollen
voivat suunnitella avaruusaluksen­sa
lainkaan huomioimatta minkäänlaisia
rajoituksia. Mutta itse asiassa näin
ei suinkaan ole asianlaita ja kysymys
Maan ulkopuolella sijaitsevan aseman
suunnittelusta ja rakentamisesta järke­västi
vaatii vielä melkoista selvittelyä.
Kysymys on sitäkin tärkeämpi, koska
asema, josSa raketti voi täydentää polt-toainevarastojaan,
varsin merkittävällä
tavalla helpottaa avaruuslennon käytän*
nollista toteuttamista.
Tämän mukaisesti tulee rakettilento
Kuuhun käsittämään kolme eri vaihetta
välilaskuineen edellä mainitunlaisella
asemalla. Tästä johtuen raketin oma-paino
alenee miltei kolmanneksen. Täl­laisen
suunnitelman .käytännöllinen to­teuttaminen
saattaa teknillisesti olla
ratkaistavissa ehkä jo läheisessä tulevai­suudessa.
Mitä tulee taasen kaukaisempiin ta­voitteisiin
nähden, on suurten nopeuk­sien
saavuttamiseksi olettava huomioon
myös atomivoiman käyttäminen. Tähän
saakka onkin katsottu sen riippuvan
yksistään polttoaineen varauksesta.
iMutta nopeushan riippuu myös pako­kaasujen
poistumisnopeudesta suulti-messa.
Nykyaikaiset nestemäiset polt­toaineet
kehittävät tässä mielessä kes­kimäärin
2 sekunttikilometrin nopeuden.
Voidakseen kohottaa tämän nopeuden
kolminkertaiseksi, tai sanokaamme siitä
vielä ylikin, on summittaisten laskel­mien
mukaisesti riittävää kuumentaa
nestemäistä vetyä atomien hajoamisesta
syntyvällä lämmöllä. Suurimpana vai­keutena
tässä tapauksessa on se taval­laan
korkea lämpötila, joka tällöin ke­hittyy
rakettimoottorin polttokammios­sa.
Voidakseen saavuttaa 11,4 sekunt­tikilometrin
nopeuden, jolla polttokaa-sut
syöksyvät suuttimesta, on tarpeen
Erittäin lahjakas sopraano^ Elizaveta
Chavdar kuuluu Kievin Shevchenkon
Valtion 0<sppera- ja Balettiteatterin
henkUoliuntaan johtavana solistina.
Hänellä on tunnustetusti kaunis ääni ja
hän esiintyy muiden neuvostotaiteilijain
kanssa konsertissa Canadassa, mm.
Sudburyssa Mine-Mill-haalilla torstai-iltana.
Lauantaina, toukokuun 1 päivinä. 1954 Sivu 5