1949-10-29-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
riloylystä, mM iä^ Mpnt^^as^
Little B i g Hornin raniiöiUav t n t i s ^ <^
j a Yhdysvaltain armeijan valiseB^ verisen
fi^^ltiäi jälkeen makasi kentällä
kiiolleehä k e n r ^ i Custer, y k d e ^ ^64
' ratsumiehJbiisä^kanssa.
S^tf aikaiset" snioii^ehdet ylistät
suoresti nub)ta k e n i ^ <^usteria, ipika.
"taisteli l i r l i o o l i i ^ t i ylivöiinaiisbk v i -
liolli$t^- vastaan"* Sanom^ebdet k i r -
jbitt?v9|t myl)skin pä^^^ intiaän^(alli-köstär
m n i d f e S U t i ^ Sim; * i c ^ o l i
STpux^Saf^ijmien nimelliMn -päällikkp.
>Iiitt9 t u ^ l n mitkään' lel^et (mainitsivat
<^T^y-^Iforse^a; m^dniostä m
p ^ l i p s t ä i joka lyfiosi kenraki
rin raoka^iiiretkikunnan viimeistä
miestä myöten.
Vieläpä tänäWn päiyä^aä €razy Hor-sen
nimi mainiten vain liistoriakirjojen
liitteissä j a viinhoissa kirjoituksissa
ikäänkuin sivumennen. _ Häoet huomioitiin
ensin V. 1865 Fort Phil Kearnyn
taistelussa^ kaksi vuotta aikaisemmin
kuin Custer tuli lännelle. Tässä taistel
u s i , tosin ei ollut mitäi^ uutta mikäli
strategia on kysymyksessä intiaanien
puoleltqi. Intiaanien ain<^ s t r a t ^ ^ pii
hyökätä nuplineen j3, jpusineen valkoihoisia
päin, lähteä äkkiä, pakoon ja
kääntyä taas ympäri .takf^-ajajiaan
vastaan, k im tUaime muuttui ptolliäek-
'. ^ M i i t t a tämän taistelun jälkeen i l -
. maantui jotain es'ikpMta. Tämän erikoisen/
öikcanmun täistelun^stpcd^a
l y o j j öU; nupHj 2 i - y a ^^
aani^ mi^nid t2Usteli|a Crazy Hprse,
nucHfukai^n^ j(^a taisteli Red Cloud-nimisen
intiaanipäällikön alaisena.
Kean^i^n taistelun jälkeen tuli Wa-gon
l^oxin taistelu. Se pii tosin tuskin
mitään muuta kuin kahakka, mutta se
. opetti Crazy Horselle, etteivät nuolet
ja jouset vetäneet vertoja valkoihoisten
Springfield-kivaäreille ja että hänelle
ja toisille taistelutovereilleen oli
ampuma-asiden saanti paljon tärkeämpää
kuJn muutamien valkoihoisten päänahkojen
saanti.
Ensimmäinen halki mantereen menevä
rautatie oU rakennettu. Biisonien
metsästys ei enää ollut tuottoisaa,
sillä eläimet olivat vähenivneet nopeasti.
Crazy Horse käsitti, että intiaanien
oli nyt taisteltava kahdesta vaihtoehdosta
— elää vapaana tai kitua
intiaanireserveiilä.
Että näin olikin, nähtiin pian. Amerikan
hallitus julkaisi V . 1875 joulukuussa
ultimaattumJ.i, että kaikkien
pohjoisten intiaaniheimojen jäsenten
täytyy ryhtyä elämään reseryialueilla.
INIääräj-stä piti totella tammikuun viimeiseen
päivään mennessä, mikä oli
sula mahdottomuus silloisten kulkuvai-keuksien
takia.
Oli tavattoman kylmä ilma. Crazy
Horse ja hänen heimonsa oli leiriytynyt
Po\vder;Riverin suojaisessa laaksossa.
Tällaisella ilmalla ei voinut k u -
lettaa naisia ja lapsia. Cra^' Horse
kieltäytyi noudattamasta määräj^stä ja
hallitus lähetti e\^rsti Reynoldsin polttamaan
intiaanikylän ja kuljettamaan
intiaanit reservialueelle.
Nyt syntyi vastarinta. Intiaanit, joiden
täytj'i taistelun lisäksi suojata vaimojaan
j a lapsiaan kylmää vastaan, te-
^kivät kovaa vastarintaa. Reynoldsin
onnistui mieliineen tuhota intiaaniejn
asumukset, mutta sen jälkeen hän joutui
peräytymään. Hän joutui myöhemmin
sotaoikeuden eteen, kim peräytyi
ilm«i, ettei korjannut kuollei-taan
ja haavoittuneitaan, vaan jätti ne
intiaanien käsiin.
Toukokuun 26 pnä 1876 lähetettiin
kenraali Crook mukanaan 1,300 valikoitua
sotilasta tekemään se, mihin -
Reynolds ei kyennyt. Kesäkuun 17
pnä taisteltiin Rosebudin taistelu.
oH peräydyttävä nuolemaa^ haavojaan.
Kohtalon ksfjasäfc olf merUttyaä
kahdeksan Föivki jolloin kenraali Custer
jyiitj^Bitaistd^^ H ä n ^ Rosei
bndin tsokeluh £|ikana r^eUo^tonessa,
kirjoitellen kirjeitä vaimoHeen ja har-^
jpittaen miehiään.
Kuusi intiaaniheimoa kokoontui B ig
Homitf jae Iritöc B ^ Homin yhtynä-kohtaan.-
Viimfeksi saapuivat Crazy
H o r ^ . j a hänen sotnrinsa.
' Kehraaii Terry, jpka oK yähhin i ^ -
seeri JLittle 'Big -Homin alueena, arvioi
Custerin mg>:iehi1tkaaksi soturiksi,
vaikka tämän ainoa tärkeämpi taisfelu
oliMn vPiCtOÄsär Black KettlessäWas-hitassa,
mikä iiyt tunnetaan Oklahomana.
Tämäkään voitto ei tosin ollut omiaan
luomaan mitään sädekehää Custe-r&.
i pään ympärille. Hänen joukkonsa
tappamien intiaaninaisten j a -lasten l u kumäärä
oli melkein yhtä siiurikuin
intiaanisoturieiikhi. Custer ei pitänyt
tarpeellisena suorittaa mitään tiedusteluja
^ n e u k u i n hän hyökfösi intiaani-asutusten
kimppuun. Hän syöks}^
taistehiun sokeasti, Vaikka niiehensä ja
hevosensa olivat kuink:a uuvuksissa pitkien^
marssien jälkeen.
Black Jtettten taistelusta kuluneet
kahdeksan Vuotta pyäi olleet opettaneet
mitään k^iraali Custerille. Tais-tehissaah
Crazy Horsen kanssa hän uudisti
aikjaisemmat virheensä ja teki
joukon uusia. Hän hajotti joukkonsa
miten sattui ja väsjrtti miehensä ja
hevPsensa jo e n n ^ taistelua. Hän
eristi joukkonsa varastoistaan ja ennenkaikkea
— hän aliarvioi vastassaan
olevan mainion taistelijan, jonka sotataito
oli pai j o i parempi kuin hänen -
omansa.
* Molemmat taistelupuolet tiesij^t, että
tämä taistelu käytäisiin ratsain.
Maasto oli vuorista ja tiheikköä, sellaista,
jossa molempien vastakkaisten
joukkojen johtajien taito tulisi koetukselle.
Custer hyökkäsi ikäänkuin hänen
edessään tai perässään ei olisi mitään
muuta kuin viidakotonta tasankoa..
Crazy Horsella ei ollut mitään erikoista
ratsumiehen ohjesääntöä, mutta hän
oli oppinut Powder Riverin ja myöskin
Roä^udäi taisteluista. K e s ^ n ^ k i i ^ ^ ^
taistelun hän huomasi, ettö_ v a l k p S i p ^
astuiyat ala^ rafö "Sffcä aöies pitel
i aina neljää hewsta, kua JisUifin .to--
verin^Jlataswat j a fet^^ T^ysai
antoi ;Oa2y'T5^ "Am*
pi&aa miehet, jotka p^eväfe hevosia!
Kun sen teettej on voitto meidän.'
K i m , hevosia pitelevät miehet kaatuivat,
t^jaa^turvat hevoset ja.^ei^^t
saiUdaJa^uissa olevat . Hsäjanmanikset
i n e m i ^ ^ . , C r W -^^^^^^ joksusell^
na»BheHä oU jafeMi pitkä suppunfci
ja^ kug^ CustOTin miehet ampmyajt M-väärefllään^
symj^ siitä tiheäjsayu, jpp-ka
suojissa intiaanispturit laskeutuivat
ratsailta, sitoivat suppunkinsa hevostensa
päihin j a -"pääsiyät ryönaimäl^
suojaavassa tiheikössä niin lähelle Cus-terin
hevosia piteleviä miehiä, että voivat
ne vaivatta surmata. Suopungin
toisesta päästä pitel^ällä intiaanit e i vät
imenettäneet hevosiaan, vaan ne
olivat aina valmiina tarvittaessa. Intiaanipa
voitto oli täydellinen
Custerin kuolemaa pidettiin niin enteellisenä,
että sotilasryhn^nttejä ryhdyttiin
Vahvistamaan ja tykkejä raahaamaan
vuomstoihin. Intianit hajaantuivat
ja n äM sai entistä suurempaa
jalansijaa intiaanilasten keskuu-dess.
Halittusi teki aiha uusia lupauksia.
-.
Sitting B u l l l ^ t i {»akoon Canadan
mut^ dCcai^ Horse, jolle oli luvattu
koskemattomuus, antautui viranonmi-sille
heimonsa naisten j a lasteni takia.
Huhtikuun lopulla V. 1877 hän ilmoit-tatitui
intiaaniasiain' asiamiehelle iäk-käine
vanhempineen ja 2,000 heimonsa
jäsenen kajiissa. Heidät riisuttiin
aseista. Crazy Horse sai liikkua vapaasti
reservialueellaan, mutta häntä
pidettiin silmällä yötä päivää. Reser-vialueella
liikkiöt valkoihoiset kuiskasivat
aina toisilleen Crazy Horsen
nähdessään: "Siinä on mies joka surmasi
Custerin." '
Jonkin ajaii kuluttua Crazy Horsen
nuori vaimo sairastui ja Crazy Horse
yritti mennä naapurireserville hakemaan
lääkeapua. Hänet otettiin kiinni
ja palautettiin reservialueensa vankilaan.
Liinnan-portilla Crazy Horse
ryhtyi vastarintaan ja syntyi kahakka.
Hänet raahattifi linnan pihalle ja
p ] ^ nl^c^i k j M : **Tappa^ hänet!'
Ifksi spöaista . iski pistimen Crai
Horsen ;'nnta^_;^^^^^^^ .
Kudeva faU kaanettiii
adiutaatip t ä n ^ ^ ^
fcaäujsaän faftiaU^.; flSnea Isän^ ta]
paikaper j a söoi: "Ppifem^ nasA ola
täällä." ^
I^iÄa vas1^- he^
»aavoit^lmiut pjÄasti. - Sano kansalleni
että olcii tdifiyt xnibkä olen voinut.'
-^<äen ; ^ n a ^ a ^ hän. kuoh.
Soianräen fahölta^^ tarjottiin armeija
^öÄirians$ia, jotta knoHtft soturi olL<
viety hiautausm^ääfe, mutta Crazy Hor
seh ^kkäät Vi^Aemmat eivät ottanee
tarjousta vastatJUi. He käärivät poi
kan^a ruumiin^itteiiisiin, asettivat sei
pPnyn vetlUnillfe kärryille ja ratsasti
vat kärryjen puolilla. Pie
ni kulkue katosi aavikolle.
Tänä p ä i ^ ä pn Custerin hauta ai
va^ kuin: pyhiinvaelhispaifcka. Muistc
merkki op pystytetty paikalle, miss
hän kaatui. Ruoho mmstimerkkiä ym
p ä f p ^ n raut^etjujen ulkopuolell;
on $hia tallattujt^> Mutta minkään
laista, puutiy^naka^^ ole pantu mei
kitsemaan Cjaicy Horsen hautaa. Ku
fcaan ei tiedä y i «^ tänä päivänä, imiss
tämän marme^ sottirin luut k
•^päävä<i^~V_>";-''-'''^v^r^
CU ifoJte y hä
SJvist^kjsett vj3ittpki;ilfcu jatkuu yh
sUlä a^ktjikaj^in asukkaat saava
postin$a " j o " IS kertaa vuodessa. Nai
ovat k^ertoneet sieltä tulleet lähetyf
Eiköhän parikin kertaa päivässä po;
tinsa saaville ihmisille typtuisi vaikea]
ta oppia arktiikan oloihin.
Naisvaltuusto
Bishops Itchingtonissa, eräässä kj
Iässä Englannissa, on naisenemmi:
töinen kunnanvaltuusto. Kun mif
het eivät oikein pistäneet toimeksi vaa
lien nimitysaikana, asettivat naisf
kaikki 7 ehdokasta. Kuusi valittiin j
heidän kanssaan on vain yksi mie
kunnan asioita hoitamassa.
Miemmsy-AnnMt^ istua muulin selkään, kun äUi on4urvana meressä. Kuva or.
Enm^ärOrU., J^yssä^syysnäyieelyssä, mikin osall^ui mm. 9S-vuotias Kenneth McLennan, j,
ensi kerran paikiiakut^^ vuotta sitten.
on, oiettu
joka oli
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 29, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-10-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491029 |
Description
| Title | 1949-10-29-04 |
| OCR text |
riloylystä, mM iä^ Mpnt^^as^
Little B i g Hornin raniiöiUav t n t i s ^ <^
j a Yhdysvaltain armeijan valiseB^ verisen
fi^^ltiäi jälkeen makasi kentällä
kiiolleehä k e n r ^ i Custer, y k d e ^ ^64
' ratsumiehJbiisä^kanssa.
S^tf aikaiset" snioii^ehdet ylistät
suoresti nub)ta k e n i ^ <^usteria, ipika.
"taisteli l i r l i o o l i i ^ t i ylivöiinaiisbk v i -
liolli$t^- vastaan"* Sanom^ebdet k i r -
jbitt?v9|t myl)skin pä^^^ intiaän^(alli-köstär
m n i d f e S U t i ^ Sim; * i c ^ o l i
STpux^Saf^ijmien nimelliMn -päällikkp.
>Iiitt9 t u ^ l n mitkään' lel^et (mainitsivat
<^T^y-^Iforse^a; m^dniostä m
p ^ l i p s t ä i joka lyfiosi kenraki
rin raoka^iiiretkikunnan viimeistä
miestä myöten.
Vieläpä tänäWn päiyä^aä €razy Hor-sen
nimi mainiten vain liistoriakirjojen
liitteissä j a viinhoissa kirjoituksissa
ikäänkuin sivumennen. _ Häoet huomioitiin
ensin V. 1865 Fort Phil Kearnyn
taistelussa^ kaksi vuotta aikaisemmin
kuin Custer tuli lännelle. Tässä taistel
u s i , tosin ei ollut mitäi^ uutta mikäli
strategia on kysymyksessä intiaanien
puoleltqi. Intiaanien ain<^ s t r a t ^ ^ pii
hyökätä nuplineen j3, jpusineen valkoihoisia
päin, lähteä äkkiä, pakoon ja
kääntyä taas ympäri .takf^-ajajiaan
vastaan, k im tUaime muuttui ptolliäek-
'. ^ M i i t t a tämän taistelun jälkeen i l -
. maantui jotain es'ikpMta. Tämän erikoisen/
öikcanmun täistelun^stpcd^a
l y o j j öU; nupHj 2 i - y a ^^
aani^ mi^nid t2Usteli|a Crazy Hprse,
nucHfukai^n^ j(^a taisteli Red Cloud-nimisen
intiaanipäällikön alaisena.
Kean^i^n taistelun jälkeen tuli Wa-gon
l^oxin taistelu. Se pii tosin tuskin
mitään muuta kuin kahakka, mutta se
. opetti Crazy Horselle, etteivät nuolet
ja jouset vetäneet vertoja valkoihoisten
Springfield-kivaäreille ja että hänelle
ja toisille taistelutovereilleen oli
ampuma-asiden saanti paljon tärkeämpää
kuJn muutamien valkoihoisten päänahkojen
saanti.
Ensimmäinen halki mantereen menevä
rautatie oU rakennettu. Biisonien
metsästys ei enää ollut tuottoisaa,
sillä eläimet olivat vähenivneet nopeasti.
Crazy Horse käsitti, että intiaanien
oli nyt taisteltava kahdesta vaihtoehdosta
— elää vapaana tai kitua
intiaanireserveiilä.
Että näin olikin, nähtiin pian. Amerikan
hallitus julkaisi V . 1875 joulukuussa
ultimaattumJ.i, että kaikkien
pohjoisten intiaaniheimojen jäsenten
täytyy ryhtyä elämään reseryialueilla.
INIääräj-stä piti totella tammikuun viimeiseen
päivään mennessä, mikä oli
sula mahdottomuus silloisten kulkuvai-keuksien
takia.
Oli tavattoman kylmä ilma. Crazy
Horse ja hänen heimonsa oli leiriytynyt
Po\vder;Riverin suojaisessa laaksossa.
Tällaisella ilmalla ei voinut k u -
lettaa naisia ja lapsia. Cra^' Horse
kieltäytyi noudattamasta määräj^stä ja
hallitus lähetti e\^rsti Reynoldsin polttamaan
intiaanikylän ja kuljettamaan
intiaanit reservialueelle.
Nyt syntyi vastarinta. Intiaanit, joiden
täytj'i taistelun lisäksi suojata vaimojaan
j a lapsiaan kylmää vastaan, te-
^kivät kovaa vastarintaa. Reynoldsin
onnistui mieliineen tuhota intiaaniejn
asumukset, mutta sen jälkeen hän joutui
peräytymään. Hän joutui myöhemmin
sotaoikeuden eteen, kim peräytyi
ilm«i, ettei korjannut kuollei-taan
ja haavoittuneitaan, vaan jätti ne
intiaanien käsiin.
Toukokuun 26 pnä 1876 lähetettiin
kenraali Crook mukanaan 1,300 valikoitua
sotilasta tekemään se, mihin -
Reynolds ei kyennyt. Kesäkuun 17
pnä taisteltiin Rosebudin taistelu.
oH peräydyttävä nuolemaa^ haavojaan.
Kohtalon ksfjasäfc olf merUttyaä
kahdeksan Föivki jolloin kenraali Custer
jyiitj^Bitaistd^^ H ä n ^ Rosei
bndin tsokeluh £|ikana r^eUo^tonessa,
kirjoitellen kirjeitä vaimoHeen ja har-^
jpittaen miehiään.
Kuusi intiaaniheimoa kokoontui B ig
Homitf jae Iritöc B ^ Homin yhtynä-kohtaan.-
Viimfeksi saapuivat Crazy
H o r ^ . j a hänen sotnrinsa.
' Kehraaii Terry, jpka oK yähhin i ^ -
seeri JLittle 'Big -Homin alueena, arvioi
Custerin mg>:iehi1tkaaksi soturiksi,
vaikka tämän ainoa tärkeämpi taisfelu
oliMn vPiCtOÄsär Black KettlessäWas-hitassa,
mikä iiyt tunnetaan Oklahomana.
Tämäkään voitto ei tosin ollut omiaan
luomaan mitään sädekehää Custe-r&.
i pään ympärille. Hänen joukkonsa
tappamien intiaaninaisten j a -lasten l u kumäärä
oli melkein yhtä siiurikuin
intiaanisoturieiikhi. Custer ei pitänyt
tarpeellisena suorittaa mitään tiedusteluja
^ n e u k u i n hän hyökfösi intiaani-asutusten
kimppuun. Hän syöks}^
taistehiun sokeasti, Vaikka niiehensä ja
hevosensa olivat kuink:a uuvuksissa pitkien^
marssien jälkeen.
Black Jtettten taistelusta kuluneet
kahdeksan Vuotta pyäi olleet opettaneet
mitään k^iraali Custerille. Tais-tehissaah
Crazy Horsen kanssa hän uudisti
aikjaisemmat virheensä ja teki
joukon uusia. Hän hajotti joukkonsa
miten sattui ja väsjrtti miehensä ja
hevPsensa jo e n n ^ taistelua. Hän
eristi joukkonsa varastoistaan ja ennenkaikkea
— hän aliarvioi vastassaan
olevan mainion taistelijan, jonka sotataito
oli pai j o i parempi kuin hänen -
omansa.
* Molemmat taistelupuolet tiesij^t, että
tämä taistelu käytäisiin ratsain.
Maasto oli vuorista ja tiheikköä, sellaista,
jossa molempien vastakkaisten
joukkojen johtajien taito tulisi koetukselle.
Custer hyökkäsi ikäänkuin hänen
edessään tai perässään ei olisi mitään
muuta kuin viidakotonta tasankoa..
Crazy Horsella ei ollut mitään erikoista
ratsumiehen ohjesääntöä, mutta hän
oli oppinut Powder Riverin ja myöskin
Roä^udäi taisteluista. K e s ^ n ^ k i i ^ ^ ^
taistelun hän huomasi, ettö_ v a l k p S i p ^
astuiyat ala^ rafö "Sffcä aöies pitel
i aina neljää hewsta, kua JisUifin .to--
verin^Jlataswat j a fet^^ T^ysai
antoi ;Oa2y'T5^ "Am*
pi&aa miehet, jotka p^eväfe hevosia!
Kun sen teettej on voitto meidän.'
K i m , hevosia pitelevät miehet kaatuivat,
t^jaa^turvat hevoset ja.^ei^^t
saiUdaJa^uissa olevat . Hsäjanmanikset
i n e m i ^ ^ . , C r W -^^^^^^ joksusell^
na»BheHä oU jafeMi pitkä suppunfci
ja^ kug^ CustOTin miehet ampmyajt M-väärefllään^
symj^ siitä tiheäjsayu, jpp-ka
suojissa intiaanispturit laskeutuivat
ratsailta, sitoivat suppunkinsa hevostensa
päihin j a -"pääsiyät ryönaimäl^
suojaavassa tiheikössä niin lähelle Cus-terin
hevosia piteleviä miehiä, että voivat
ne vaivatta surmata. Suopungin
toisesta päästä pitel^ällä intiaanit e i vät
imenettäneet hevosiaan, vaan ne
olivat aina valmiina tarvittaessa. Intiaanipa
voitto oli täydellinen
Custerin kuolemaa pidettiin niin enteellisenä,
että sotilasryhn^nttejä ryhdyttiin
Vahvistamaan ja tykkejä raahaamaan
vuomstoihin. Intianit hajaantuivat
ja n äM sai entistä suurempaa
jalansijaa intiaanilasten keskuu-dess.
Halittusi teki aiha uusia lupauksia.
-.
Sitting B u l l l ^ t i {»akoon Canadan
mut^ dCcai^ Horse, jolle oli luvattu
koskemattomuus, antautui viranonmi-sille
heimonsa naisten j a lasteni takia.
Huhtikuun lopulla V. 1877 hän ilmoit-tatitui
intiaaniasiain' asiamiehelle iäk-käine
vanhempineen ja 2,000 heimonsa
jäsenen kajiissa. Heidät riisuttiin
aseista. Crazy Horse sai liikkua vapaasti
reservialueellaan, mutta häntä
pidettiin silmällä yötä päivää. Reser-vialueella
liikkiöt valkoihoiset kuiskasivat
aina toisilleen Crazy Horsen
nähdessään: "Siinä on mies joka surmasi
Custerin." '
Jonkin ajaii kuluttua Crazy Horsen
nuori vaimo sairastui ja Crazy Horse
yritti mennä naapurireserville hakemaan
lääkeapua. Hänet otettiin kiinni
ja palautettiin reservialueensa vankilaan.
Liinnan-portilla Crazy Horse
ryhtyi vastarintaan ja syntyi kahakka.
Hänet raahattifi linnan pihalle ja
p ] ^ nl^c^i k j M : **Tappa^ hänet!'
Ifksi spöaista . iski pistimen Crai
Horsen ;'nnta^_;^^^^^^^ .
Kudeva faU kaanettiii
adiutaatip t ä n ^ ^ ^
fcaäujsaän faftiaU^.; flSnea Isän^ ta]
paikaper j a söoi: "Ppifem^ nasA ola
täällä." ^
I^iÄa vas1^- he^
»aavoit^lmiut pjÄasti. - Sano kansalleni
että olcii tdifiyt xnibkä olen voinut.'
-^<äen ; ^ n a ^ a ^ hän. kuoh.
Soianräen fahölta^^ tarjottiin armeija
^öÄirians$ia, jotta knoHtft soturi olL<
viety hiautausm^ääfe, mutta Crazy Hor
seh ^kkäät Vi^Aemmat eivät ottanee
tarjousta vastatJUi. He käärivät poi
kan^a ruumiin^itteiiisiin, asettivat sei
pPnyn vetlUnillfe kärryille ja ratsasti
vat kärryjen puolilla. Pie
ni kulkue katosi aavikolle.
Tänä p ä i ^ ä pn Custerin hauta ai
va^ kuin: pyhiinvaelhispaifcka. Muistc
merkki op pystytetty paikalle, miss
hän kaatui. Ruoho mmstimerkkiä ym
p ä f p ^ n raut^etjujen ulkopuolell;
on $hia tallattujt^> Mutta minkään
laista, puutiy^naka^^ ole pantu mei
kitsemaan Cjaicy Horsen hautaa. Ku
fcaan ei tiedä y i «^ tänä päivänä, imiss
tämän marme^ sottirin luut k
•^päävä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-10-29-04
