Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 20, 1957

              ^ Vtikari . on anUmut huomcttavan
• panoksen maaUman ^elekuvataitee'
seeti. Ensimmäisen ^1^^
^ jälkeen unkarUäiset taiteUijät Hnvat
•' Itävallan. elokm'ättU)tannmperw
.'• ja vmsienkulmssa^im
'• teäljat ja ehkuva-äsiäHiuntijat. ovat
>' antaneet paljon muiUekih^yt^^ Jo­kin
aika-sitten • kuoUutvfir Alexander
Korda työskerHeUeninWieriis^^ Pa-riissisa,
Berliinissä ja{ UöUywoodissa
' ja esitti sen jälkeen kuömättav&a o-
' saa Englannin elokuvatuotannon ku-koistamis€
Ssa.NykyäänkirL unkarilai­sia
kykyjä työskentelee
lisesti monilla tahoilla, Ameriikcm
vossapidetyimpiä ohjaajia on kolmen
vuosikymmenen ajait^ ollut yMichhil
[ Curtiz. Unkarilainen ön myös ram-
^ kalaisten elokuvien maailmankuulu
säveltäjä Joseph Kösma. Paljon me­nestystä
on ulkommlla saavuttanut
Geza Radvanyi^' joka on ohjannut
unkarilaisen menestyselokuvan "Jos­sakin
Euroopassa'* ja useita muita
elokuvia, ja lukuisia unkarilaisia tiu-teilijoita
ja asiantuntijoita työskente­lee
Ainerikassa ja monma Euroopan
maissa. - v;^:-'v r
T pjKARIN voimakkaasti kehittyvä
- ^ elokuvataide saavutti ensimmäisen
kansainvälisen ndenestykken <I1940-Iu-
. vuDa, jolloin Istvan SzötskrtinölUnen
elokuva "Ihmiset liiiiiiyuön^
• eräillä Venetsian Öiennalesju^
palkinnon. Tämä elokuva on nytkin
suurimpia menestysfilmejä UnkaWn elo-
" kuvateattereissa. {^liblentoista vuosi­kymmenen
jälkeen siitä önöt^tii" uusi
kopio, eikä pitkä tauko ole lainka^m v a ­hingoittanut
: elokuvan ' nmölliäta voi­maa,
sen taiteelfista sahomäa: eikä sen
kuvaustekniikkaa. Toisen maaihnäriso-dan
jälkeenkin on syntynyt huomatta­via
unkarilaisia meneistysielokuvia) en­nen
kaikkea "Jossain Euroopassa",
Istvan Homöki Nagyh luonnonkuvauk­set
sekä Cannesin filmifestivaaleissa
suurta huomiota herättänyt "Karuselli".
Tällä hetkellä Unkarin elokuvateolli­suus
työskentelee uusin voimin, laajem-inissa
puitteissa j a parenunin niahdolli-suuksin
toteuttaakseen suuria suunni­telmiaan.
Tärkein uudistus on se, että
näytelmäelokuvien valmistusoikeus j^h-den,
valtion toiminimen monopolina lo­petetaan.
Suurimman ösän elokuvista
valmistaa edelleen Valtion Elokuvaval-niistamo
(Allami Fihngyartö Vallalat)
— minkä nimenkä on (nyt Hunnia Elo­kuvastudio
(Hunnia T U ^ ^
mutta tulevaisuudessa osallistuu iinkari-
Jaisteh eloktrvierf tuotaiito<)ii myös B u -
dapest-Ek)kuvastiidiö (BudapestF
studio), joka tähän saakka on vahmsta-n
«t vain nutis- ja dökiHhenttieibkuvia,
sekä Pannoniä-elokuvastudiö, jöka a i -
kaisenunin ^vain synkronisoi ulkolaisia
elokuvia unkarin kielelle. Unkarilaisia
elokuvia valmistetaan siten kolmessa:
studiossa, eikä tämä merkitse nousua
^ määräsi, vaian myös laadussa.
Terveellä kilpailulla oh hyvä vaikutus
ja tästä lähtien loppuu ylhäältä käsin
joittaa. Jos kaikki suorittaisivat tar­peellisia
ponnistuk^,/voitaisiin tämä
^^tava suunnitefana toteuttaa kansain- -
välisen yhteistyön puitteissa ja nykyi­sen
sukupo^en eläessä — 15r-20 vuo­den
kuhiessa. . •
harjoitettti Unkarin elokuvateollisuu­den
holhous. Elokuvia tuottavat toimi­nimet
saavat täydellisen taiteellisen va­pauden,
ja näin täytetään Uhkarih do-kuvatyöntekijöiden
toivomus. Studioit-
•] ten. teknilliset varusteet^^[i^^
taan ja ensi tilassa h a ^ i l ^ l u u d e n i
-••tyyppiset--kamerat. 'S':#C!ivC^w'l^'^•'^^
Yksityiskohtainen elokuvatuotannon
ohjelma ei vielä ole valmistunut, mutta
vannaa on, etta tänä vuonna valmiste­taan
ainakin kaksikymmentä uutta un­karilaista
elokuvaa. Suunnitelmien jou­kossa
on monia mielenkiintoisia. Juu­ri
on vahnistunut "Kaksi tunnustusta"-
niminen elokuva, joka kuten kymme­nen
vuotta sitten maailmanmaineen saa­vuttanut
"Jossakin Euroopassa" — ker­too
nuorison ja lasten rikollisuudesta ja
. 'käsittelee rohkeasti tätä kaikkialla maa­ilmassa
esiintyvää ongelmaa. Mielen-'
kiinteistä on^ että käsikirjoituksen laati­ja
György Hamos tutustui poliisiup­seerina
ja lastensuojeluosaston johtaja­na
hyljättyjen, ohjausta ja huolenpitoa
vaille jääneiden, houkutusten alaisiksi
, joutuneiden ja usein rikosten teille ereh^
-tyneiden lasten kohtaldhin ja~ tunne-elämään.
Suuren musiikkielokuvan kuvaukset
on jo aloitettu. Tämä elokuva tuo val­kokankaalle
Offenbacbin maaihnankuu-lun
operetin "Geroisteinih suurherttua­tar".
Ktniluisau unkarilaisen n y r ^ e i l i -
jän Laszlo Pappin elämänuran voimme
• aikanaan nähdä elokuvana, jännittävien
tapahtumien puitteissa, joita elävöittä­vät
jännittävät kuvaukset olympialaisis­ta.
Unkarin klassikoillakin on sanotta­vansa
lähitulevaisuuden . elokuvissa.
Istvan Szöts, "Ihmiset limiivuorilla"-
nimisen elokuvan ohjaaja, kirvaa suuren
unkarilaisen kirjailijan Mor Jokain ta­rinan
''"Kuka yhdeksästä?" joka kertoo
köyhästä suutarista, jonka on elätettä­vä
yhdeksän lasta ja joka suurine per­heineen
katkeroituneena elää kurjuu­dessa
mutta ei luovu rahan vuoksi aino­astakaan
lapsestaan. Elokuvan kahta
pääosaa esittävät Unkarin elokuvatai­teen
kaksi suurta näjrttelijää: köyhää
suutaria Jozsef Bihari ja rikasta miestä
Andor Ajtay.
Toisen suuren klassikon Kalman
Mikszathin novelli "Piffinsoittaja L a - :
paj" filmataari lähiaikoina, ja 1940-lu-vun
pidetyn kirjailijan Sandor Hunda-dyn
novellin mukaan tehty elokuva
"Älokaspuvussa" on jo valmis esitettä­väksi.
Sen pääosissa on Unkarin eloku­vataiteen
kaksi nuorta kykyä: Ivan
Darvas, joka ulkomailla esitetyistä un­karilaisista
elokuvista on varsinkin " L i -
liomfin" nimiosassa saavuttanut suuren
menestyksen sekä Margit Bara, joka
esitti pääosan Karlovy Varyn elokuva­juhlilla
palkitussa "'Kuilu"-elokuvassa.
"Keväästä syyslehtien tanssiin" ja
mom'en muiden erikoisten luonnonku­vausten
fihnaaja Istvan Homoki Nagy
on kahden vuoden ajan valmistelhit
"Kavcrukset"-Tiimistä uutta elokuvaa,
jonka kuvaukset • ennakkotietojen mu­kaan
kestävät vielä kaksi vuotta. Näin
pitkää aikaa ei vieE minkään elokuvan
vahnistaminen ole kestänyt, mutta elo­kuvan
aihe on myös erikoinen. "Kave­rukset"
tarkoittavat kolmea erilaista
eläintä, joiden seikkailuista elokuva
kertoo.
- Utokarih elokuvatuotannolla on kiin-ziostavia
suunnitehniaulkomaisen yb-
Phil Rose, maan huomatuin urheilutarpeiden hankkija, kreivi
Sigvard Bernadotte^-^sittehmassa tavaroitaan Skandinavian
Airlinesin mainostustyön johtajalle, George Herzille (vas.)
ja SAS:n naisedustajcdle Jean GammoniUe (olk).
O OKO - uuden ajan airut
S%TA vuotta sitten ilmestyi Lontoos- kirjeessään, että koko painos oli lop-sa
venäläisessä kirjapainossa pai- puunniyyty. Alunperin oli lehti sutUi-nettuna
Herzenin ja Ogarevin kuului- niteltu iknestjrväksi kerran kuukaudes-san
lehden "Kolokolin" ensimmäinen sa, mutta menestyksen johdosta Herzien
numero. Monien vuosien kuluessa saattoi pian siirtyä kahteen numeroon
"Kolokol" oli edistyksellisen Venäjän kuussa ja ^suurtähpaan kokoon. Painos
elä^^ä äänenä. Sen palstoilla pääsivät nousi siihen aikaan suureksi, 2,500—
esseiti, n jaV keniiähjkäenä ppaolljtatastvuimksmena t heknyksiy manytko-i 3,OCX) kappaleeseen. Lisäksi alettiin-
#lehdeni artikkeleille ja muille kirjoituk-sille
vallankumouksellista tehoa. Sitä
luettiin kaikkialla — Pietarista kaukai­siin
Siperian kolkkiin, hovissa ja yliop-pilaskerhoissa,
kirjailija- ja virkamies­piireissä,
joskus se löysi tiensä talon­poikien
ja tehtaan työlästenkin käsiin
j a sotamiesten joukkoon armeijaan.
<Lehden ensimmäinen numero oli päi­vätty
heinäkuun 1 päiväksi 1857, mutta
julkaista liitteenä lentolehtisiä paljon
puhuvine otsakkeilleen 'Oikeuteen!" ja
"Yleinen kansankokous!"
"Vivos voco!" — "Elämä kutsuu!"
— tämän kiihkeän tunnuksen Herzen
otti lehtensä tunnuslauseeksi. Ja hänen
sorretun, mutta ei alistetun kansansa
elävät henget ottivat sen innolla vas­taan.
SCymmenistä ihmisistä Venäjällä
tuli "Kolokohn" salaisia kirjeenvaihta­jia.
Kirjeiden, artikkelien ja uutisten
se ilmestyi jo kesäkuun 22 päivänä. Jo vyöry toimitukseen ylitti sen julkaisi-jäin
rohkeimmatkin odotukset. Sitä
seurasi lukijain virta Putneyhin lähelle
Lontoota, missä Herzen asui.
Kotimaan tapahtumista Herzen oli
selvillä hämmästyttävän yksityiskohtai­sesti.
"Kolokal" julkaisi salaisia nume­roita
valtion budjetista ja saattoi sat­tua,
että se selosti talonpöikaiskysy-myksen
käsittelyä valtioneuvoston sa­laisessa
istunnossa. Satoja maaorjiin
kohdistuneita virkamiesten mielivaltaa
kuvaavia tapauksia tuli julkisuuteen ja
niitä pohdittiin vilkkaasti niin että v i ­ranomaisten
oli pakko ryhtyä joissakin
tapauksissa toimenpiteisiin. Herzen nä­ki
lehdessä 'Venäläisten kärsimysten
äänen", "polibin pieksemän ja tilanher­rojen
ruoskiman" kansan katkeran v a -
viikon kuluttua Herzen kertoi eräässä
teistoiminnan alalla. Käynnissä on
neuvotteluja elokuvien tuottamisesta
yhteistoiminnassa ; mm. italialaisten j a
ranskalaisten kanssa. Unkarilaisten a-loitteesta
on ryhdytty valmistamaan
"Schwiarzwaldista Mustaan mereen"-
nimistä elokuvaa, mihin osallistuu seit­semän
Tonavan maata.
Unkari toivoo vilkkaampaa kosketus­ta
ulkomaiden kanssa myös filmien
maahantuonnin alalla. Tulevaisuudessa
toteutetaan periaate, että Unkariin
vuosittain tuotavan 120—130 elokuvan
tulee olla maailman elokuvatuotannon
parhaita. Viime vuoden syksyllä käy­tiin
myös amerikkalaisten elokuvapii-rien
kalissa tuloksellisia neuvotteluja lituksen ja suutttmiuksen. Itsevaltiu-elokuvien
vienti- ja tupntiky^jrmykisis- den j a maaorjuuden järjestelmää j a sen
tä.' • -
Tämän vuoden ensi puoliskolla Unka­rin
elokuvayleisö on saanut tutustua
myös cinemascope^k>kuviJn. Ensimmäi­seksi
unkarilaiseksi cinemascope-eloku^
vateatteriksi valittiin Cbrvin^^lokuva-teatteri,
joka kuitenkin loka—Hinarras-kuun
tapahtumissa kärsi niin suuria
vaurioita, että niiden korjaaminen on
vaatinut .pitkän ajan.~<Miltei täysin
paikoilleen asennettu, cinemascope-ko- jia, jotka ovat pysähd3^täneet menes-neisto
tuhoutui, joten kaikki oli aloitet- tyksen, jotka rosvoavat kansaa, -—
tava alusta. Sen vuoksi päätettiin, että olemme raahanneet heidät teloituspa!-
ensimmäinen dnemascope-elokuvateat- kalle, olemme tehneet heidät nauretta*
teri avataan VatiutiHa olevassa nykyai- " v i k s i " , kirjoitti Herzen. Venäjän t i -
kaisessa Kossuth-elokuvateatterissa. - , lanherrat, lahjuksia ottavat virluuniefact
sitä avoimesti ruoskiessaan ja to«
sitapauksia maassa vallitsevasta laitto­muudesta
paljastaessaan, inainitessäA
nimeltä niitä vallanpitäjiä jotka olivat
syyllistyneet moniin rikoksiin kanÄa
vastaan, " K o l t ^ o l " suoritti tehokasta
vallankumouksellista agitaatiota. "Tah­toisimme
olla Venäjän vastalause, sen
huuto vapauteen j a huuto tuskasta, tah­toisimme
olla niiden konnien paljasta-
.-r i j : rt i- 3.A • i". •> ''S.-Vis.-JV!
lj[T»MWt«lim. bflliuUrisnii 20. & 1957 siru d
i
1^
i
4f
I
I
i1
il
0
U
lii
rl
II*'
i
I
y
V,'
5