1938-03-19-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 4 LAIJANTAINA, MAALISKUUN 19 PÄIVXNÄ -ms
Rosvoritarien maanalainen
Unna
j^anpo p o o o o o o o o O P,P:P_O o o o Q_o oo o Q o Q o o o o o o O o P 0 Q Q P O fl1^ S-Muuan
kaikkein mielenkiintisim-pia
maanalaisia linnoja — vähän
tunnettu, ollen syrjässä vilkkailta valtateiltä—
on ylä-Baijerissa viehättär
van pikkukaupungin Traunsteinin lähellä.
HäusKakikukkuloituvan metsä-
ja niittymaiseman -keskellä- tuo
•pieni hiljainen kylä näyttää kuin
haaveilevan itsekseen taustanaan ka-reutuvakallioriiine:
Stein a;d.Träuri.
Komea uusi linnarakennus tämän
kallion juurella ja vanhan tomimuu-rin
jäännökset eivät ilmaise mitään
sen mustan, osaksi metsän peittämän
kummun sisimmästä joka vuosisatoja
on muodostanut aivan oman maailmansa.
Lyhdyllä varustettuna voi
ketteräjalkainen kävijä laskeutua
kohtisuoria portaita pitkin ahtaiden
käytävien läpi tähän maanalaiseen
linnaan. Kallioon hakattuna se on
vanhimman kivirakennustaidon ihme-teos.
Puolustuskäytäviä kapeine tuskin
huomattavine ampumakoloineen,
tilava juhlasali, makuukamareita, jotka
eivät juuri näytä asuttavilta, keittiö
liesineen^ pohjattoman syvä vuori-käivö^
salakäytäviä, jotka osittain
päättyvät syvällä alla virtaavaan
trauniin — kaikkea mitä oikeassa
"vanhan hyvän ajan" rosvoluolassa
tarvittiiri: Ihmeellisimpiä ovat loppumattomat
nyt osittain sortuneet
pakokäytävät^ jotka veivät aina Tros-tebergin
kaupunkiin saakka, kun taas
ylin ulos johtava käytävä ulottui ylä-lihhaan
metsän keskellä.
Kaikki tämä lienee roomalaista alkuperää,
sillä tästä kulki aikoinaan
raja Salzburgin ja Baijerin välillä.
Sitä hallitsi kaksi linnaketta ja myö-hfemmin
se kuului kirkolla. Keskiajan
rosvoritareille tuskin olisi ollut
mahdollista alkeellisilla välineillään
voittaa tätä kovaa kalliota. .
MyÖhemmiri sitävastoin rosvojunk-karit
ottivat tämän maanalaisen piilopaikan
haltuunsa tervetulleena "perintönä"
ja nimittivät itseään asuntonsa
mukaan huumorintajuisesti
"Kiven ritareiksi", "Ritter von
Stein".
-oOo———
Kirj. S E E L^
O] NYT- on vasta maaliskuun
alku. Vielä on niontatuistua, tuulta
ja pakkasta^ ennenkuin tulee kesä. *
Kyllä köyhälle on ainakin ihanaa
odottaa kesää; Rikkaat ti^aina inat-kustavat
kesämaahan, pois sieltä,
missä pn talvi, mutta^ köyhien on aivan
toista. Mutta on se sentään ihanaa
tialvdla odottaa kesän tuloa^
On hauskaa, kun pääsee k e ^ ä
vähänkin luonnon helnaaanv On oikea
onni ja nautinto, kun pääset ke-säkämiÄUe
ja olet siellä yötä; Aamulla
h^äät ihanan auringonnousun
kirkkaassa hohteessa>suloiseen lintujen
lauluun ja veclät sieramiisi puhtaan
aamuilifian tuoksuav Järven
pihta oh' kirkas ja tyyni. Loiskisi
Yhtäkkiä olet> järven subiSessa syr
Iissä. Mikä ihana tunnelma valtaa
ihhiisen^ kokonaan! Miten hyvältä
ihäistuukaan kupillinen kahvia sen
jälkeeni
Sittöi menet veneellä soutelemaan
j8 otat Dngen mukaasi. Soudat sitten
ifianän järven pintaa k o r k ^ kallio
» -viereen, kiinnität veneen rannalle
ja onki veteen. Ahaa, jopa
nyppäal Tuli yksi "bass", toinen^
kolmas ja hetken kiiluttua niin» paljon,
että saa kalakeiton.
Koko onkimisesi ajan on yläpuolel-a
o
o
o
o
o
o
o
o,
l10 o
o'-
o
o'
t
o '
o
o
o •
ot o •
o
o
o .
o'
o-o"
o
o: 6
essa
o"
o
O'
o
0 m
" Kit], Justiina
O] Jj^YT istun yksin illan hämärässä
mietteissäni katson kuuta tässä.
Mä annan aatokseni eteenpäin vain luistaa,
tahdon menneitä aikoja vieV kaihöinielin piuistaa.
Mä huoletökna lapsuusvuodet vietin^
Oli kotona äiti, isä, lämmin kotilieskin.
Äiti lausui: "Se ikuisesti mielees* paina,
pudlla totuutta ole rehellinen aina!"
Mif elo mulle osakseni kerran antaa,
kun saavun niääränpäähän, elon rantaan?
Näin aattelin, ktin nuoruusvuodet kiiti
jä mortti toiveet aatoksMM^^^^
Muri köhtas* silloin poika^ nuori, soma,
hän pyysi: "Ole armaani, ikioma!"
Hän kertäs- sanat ntio monta kertaa
ja ~ "Löytää en voi toista sinun Vertaa."
o'
a
O'
O'
p
O'
o'
o"'
o . '
o .
o
o". •
o
o'
o
Siis häneen täysin innoin luotin
ja elon onnea suuHa uötin.
Vaari petyin^ petyin katkerasti,
silloin surin, itkin uuvuksihift asti. '\
"Nyt tumman säin mä onnen rauniolla:
Lähden' Canäddän, en täältä tahdo vihi!
Ekk' uutta onnea voin siellä iiottää,'
vaikk- onkeen en voi enää täysin luottaa.
0
' o
1
o
,:.o
o
o
o'
0
•'o 1
o
o
o
o •
o
o
b
o
o
o
o
o
o
p
p
p
0
p
1
o
p
o
' p
o
o
o
%
a
o
o
.o
p
A jan ratas lakkaamatta eteenpäin' kierii^
vuosivuöäenpe^ään menneisyyteen vierii:
Se on niutte opettanut: on turha onnen haaiie,
vaUa yhteistyö meille kerran onnen' saane.
o
p
p
p
o
o
o
0
p
p 1
o
p
p
0 1 \
^hmud^lääisänsäimma
<
Howard Frankd/lZ^kuödenik^ t^kin hälUaä-emisäHia kanssö^ja
nen poika oH jo kolmasti karannut tuomari joutui'p^kämaatitmmion.
äitinsä läotä. Pojan vanhemmat ovat Avioerojen kautta jputuvat lukemat-eronneet
ja tuomari tuomitsi pojan mottomät lapset kärsimään ja joutu-äitinsä
kasvatettavaksi. Poika kui- vat monasti suorastaan turmioon.
lasi lenhcMyt is<t>, valkdih^n lokkTj joka
sekin odottaa oSäahsa kaloista —
ja tietystf sääkin.
. *
Sitten menet mäen laitaan ja poimit
tuohisellisen tuoreita mansikoita.
Eikö o l ^m oivzJUnen ateria — tuoreet
kelat ja mansikat!
Illalla lämmität saunan ja teet tuo-reeir
vihdan; joHa sitten saunan lauteilla
rapsuttelet itseäsi ja taas ui-määhj
Mikä ihariutisl Varttiasttkkin
irikkäitteftkin kävisi katedt^ tietä«-
sääBv kuinka v ä h ä ^ köj^äktri^ voi
nÄultJa;
Oh ihaim, kun, tosiaiato^ pian taas
tulee kesä, jolloin pääSfeenMlel^^^
mainen
ensm"
ski
M. H.
O] TÄMÄ rakkauskirje on kirjoitet
tu asiahoniaisen; henkilön luvalla ja
alkuperäiseen kirjoitukseen on asian,
omainen itse piirtänyt puumerkkinä
alle. Tämä vain huömautukseksi| jos
joku epäilee, - että kirje ön tuulesta
temmattu. Kirje, joka on lähetetty
naapurikylään eräälle vanhallepiiaUe
kuuluu seuraavasti:
"Minun pätäs ystävdm ^um
na Minä lähetän tämän kirjeen,
avulla HnUller^^
seni ja myö^kiH ^vöin tässä mml-ta,
Että niinä vöin m^^
vaan Pään kipu ja Hamams SMy
minulla on Ankaran kova M,
maa herran Lahjaa foivoisihSi^
niinkin Saavan Nauttia, NiinlJii.'
sämuori sanoi Minulle ettäsiii]
Lupasit tulla rhmuUe Emämak
niin mitässiinäj Tule vain. Öfa
vaatteita mukaasi Niin paljon Mn
sinulla Niitä on' kyllä Ne taM
Farmilla ^ tärvitääit^ Liisamöri
kyllä Sanoi etMfninun on'0iis
Itie käydä siiiua tapaamassa Biisin,
ennenkÖValmstaviin Toiiiiiii-piteisiin
aljeiaa^i Vaan ei mhim
KahHätä'*^tässä Edestakaisin }^
pä^''Mtnäjö annoin liisam
Sifiiipöi^Udn PuhefniehbH f Mk
Ja Seii'enentää eiWinuntd^^^
ole varoja Tuhlata, Niin n^'ttn
enää Halua sinua Hyvästi JätM
Vaan Sensiaan jään Ödottamk
sitä Herttaista Aikaa Kun m
astuskelet Tuvan ja navetan ViB
ja Kannat suurta Kiulua jok o»
täynnä Lämmintä maitoa.
Paras Ystäväsi Jussi Nuuk!'
OÖd- .
Uusi tilastcr "naisten
ylivoK
Ulisin tilasto naisten ylivoimasU
osoittaa, että Euroopassa on vain kolme
maata, him. Bulgaria, Islanti jj
Luxemburg, joissa on vähemmän i
sia kuin miehiä. Baltian maissa
suhde naisten hyväksi edullisin ji
kolmannella tilalla on NeuvostöliiliJ^
jossa on 1,103 naista 1,000 miesS
kohti. Sitten seuraavat järjest)*»
sääh aina tuhatta miestä kohti Dan'
: zig 1,099, Liettua 1,097, Scbttlanfi,
1,083, Itävalta 1,081, Sveitsi 0,
Rkn^ä 1,071, Puola 1,069, E^anjJ
ja Tshekkoslovakia 1,062, S#
1,058; Norjaa 1,051, Italia ja Tanito
• 1,045, Unkarr 1,044, Irlanti -01
Suomi 1^027, Rtiotsi 1,023,
1,019,' KTeikka^ 1 ^017 ja 1
1,013;- Tasaööhdettä; siis tuhat lö^
ta tuetta h i i l t ä kohti ei ole
sään Europati maiassa. Lähiön^
Bulgaria, jossa bh 997; miestäl^
naista; kohti; Sitten tulee Hollaöfr
Maailmassa on väin harvoja
joissa on'^'puute" naisista, m^^^
ja Canada Edellisessä ofl suhde»;
—1,000 ja jäikimmäisessä-
1,000. Myöskin Intiassa, Yhdpf
loissa*^ jajapahissä on naisvähcöj^
tö, mikäli nyt Japanin kohdaT»
tee muutosta Riinan sota,, joitä
tää nieteväii Nipponin poft^
käsfejTStS; •
non helmäah, pois kaupungin
tä. Saa unohtaa hetkeksi h»
ja murheensa;.. , ^
- Taas sitten tuleie syksy,
|0sluvat,'kukat lakast^^^^ »?f
e iW enää kasva ja kalaa ei
saa ongeUa. Tuleie talvi jata*
peamme odottamaan kösaa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 19, 1938 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1938-03-19 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki380319 |
Description
| Title | 1938-03-19-04 |
| OCR text |
Sivu 4 LAIJANTAINA, MAALISKUUN 19 PÄIVXNÄ -ms
Rosvoritarien maanalainen
Unna
j^anpo p o o o o o o o o O P,P:P_O o o o Q_o oo o Q o Q o o o o o o O o P 0 Q Q P O fl1^ S-Muuan
kaikkein mielenkiintisim-pia
maanalaisia linnoja — vähän
tunnettu, ollen syrjässä vilkkailta valtateiltä—
on ylä-Baijerissa viehättär
van pikkukaupungin Traunsteinin lähellä.
HäusKakikukkuloituvan metsä-
ja niittymaiseman -keskellä- tuo
•pieni hiljainen kylä näyttää kuin
haaveilevan itsekseen taustanaan ka-reutuvakallioriiine:
Stein a;d.Träuri.
Komea uusi linnarakennus tämän
kallion juurella ja vanhan tomimuu-rin
jäännökset eivät ilmaise mitään
sen mustan, osaksi metsän peittämän
kummun sisimmästä joka vuosisatoja
on muodostanut aivan oman maailmansa.
Lyhdyllä varustettuna voi
ketteräjalkainen kävijä laskeutua
kohtisuoria portaita pitkin ahtaiden
käytävien läpi tähän maanalaiseen
linnaan. Kallioon hakattuna se on
vanhimman kivirakennustaidon ihme-teos.
Puolustuskäytäviä kapeine tuskin
huomattavine ampumakoloineen,
tilava juhlasali, makuukamareita, jotka
eivät juuri näytä asuttavilta, keittiö
liesineen^ pohjattoman syvä vuori-käivö^
salakäytäviä, jotka osittain
päättyvät syvällä alla virtaavaan
trauniin — kaikkea mitä oikeassa
"vanhan hyvän ajan" rosvoluolassa
tarvittiiri: Ihmeellisimpiä ovat loppumattomat
nyt osittain sortuneet
pakokäytävät^ jotka veivät aina Tros-tebergin
kaupunkiin saakka, kun taas
ylin ulos johtava käytävä ulottui ylä-lihhaan
metsän keskellä.
Kaikki tämä lienee roomalaista alkuperää,
sillä tästä kulki aikoinaan
raja Salzburgin ja Baijerin välillä.
Sitä hallitsi kaksi linnaketta ja myö-hfemmin
se kuului kirkolla. Keskiajan
rosvoritareille tuskin olisi ollut
mahdollista alkeellisilla välineillään
voittaa tätä kovaa kalliota. .
MyÖhemmiri sitävastoin rosvojunk-karit
ottivat tämän maanalaisen piilopaikan
haltuunsa tervetulleena "perintönä"
ja nimittivät itseään asuntonsa
mukaan huumorintajuisesti
"Kiven ritareiksi", "Ritter von
Stein".
-oOo———
Kirj. S E E L^
O] NYT- on vasta maaliskuun
alku. Vielä on niontatuistua, tuulta
ja pakkasta^ ennenkuin tulee kesä. *
Kyllä köyhälle on ainakin ihanaa
odottaa kesää; Rikkaat ti^aina inat-kustavat
kesämaahan, pois sieltä,
missä pn talvi, mutta^ köyhien on aivan
toista. Mutta on se sentään ihanaa
tialvdla odottaa kesän tuloa^
On hauskaa, kun pääsee k e ^ ä
vähänkin luonnon helnaaanv On oikea
onni ja nautinto, kun pääset ke-säkämiÄUe
ja olet siellä yötä; Aamulla
h^äät ihanan auringonnousun
kirkkaassa hohteessa>suloiseen lintujen
lauluun ja veclät sieramiisi puhtaan
aamuilifian tuoksuav Järven
pihta oh' kirkas ja tyyni. Loiskisi
Yhtäkkiä olet> järven subiSessa syr
Iissä. Mikä ihana tunnelma valtaa
ihhiisen^ kokonaan! Miten hyvältä
ihäistuukaan kupillinen kahvia sen
jälkeeni
Sittöi menet veneellä soutelemaan
j8 otat Dngen mukaasi. Soudat sitten
ifianän järven pintaa k o r k ^ kallio
» -viereen, kiinnität veneen rannalle
ja onki veteen. Ahaa, jopa
nyppäal Tuli yksi "bass", toinen^
kolmas ja hetken kiiluttua niin» paljon,
että saa kalakeiton.
Koko onkimisesi ajan on yläpuolel-a
o
o
o
o
o
o
o
o,
l10 o
o'-
o
o'
t
o '
o
o
o •
ot o •
o
o
o .
o'
o-o"
o
o: 6
essa
o"
o
O'
o
0 m
" Kit], Justiina
O] Jj^YT istun yksin illan hämärässä
mietteissäni katson kuuta tässä.
Mä annan aatokseni eteenpäin vain luistaa,
tahdon menneitä aikoja vieV kaihöinielin piuistaa.
Mä huoletökna lapsuusvuodet vietin^
Oli kotona äiti, isä, lämmin kotilieskin.
Äiti lausui: "Se ikuisesti mielees* paina,
pudlla totuutta ole rehellinen aina!"
Mif elo mulle osakseni kerran antaa,
kun saavun niääränpäähän, elon rantaan?
Näin aattelin, ktin nuoruusvuodet kiiti
jä mortti toiveet aatoksMM^^^^
Muri köhtas* silloin poika^ nuori, soma,
hän pyysi: "Ole armaani, ikioma!"
Hän kertäs- sanat ntio monta kertaa
ja ~ "Löytää en voi toista sinun Vertaa."
o'
a
O'
O'
p
O'
o'
o"'
o . '
o .
o
o". •
o
o'
o
Siis häneen täysin innoin luotin
ja elon onnea suuHa uötin.
Vaari petyin^ petyin katkerasti,
silloin surin, itkin uuvuksihift asti. '\
"Nyt tumman säin mä onnen rauniolla:
Lähden' Canäddän, en täältä tahdo vihi!
Ekk' uutta onnea voin siellä iiottää,'
vaikk- onkeen en voi enää täysin luottaa.
0
' o
1
o
,:.o
o
o
o'
0
•'o 1
o
o
o
o •
o
o
b
o
o
o
o
o
o
p
p
p
0
p
1
o
p
o
' p
o
o
o
%
a
o
o
.o
p
A jan ratas lakkaamatta eteenpäin' kierii^
vuosivuöäenpe^ään menneisyyteen vierii:
Se on niutte opettanut: on turha onnen haaiie,
vaUa yhteistyö meille kerran onnen' saane.
o
p
p
p
o
o
o
0
p
p 1
o
p
p
0 1 \
^hmud^lääisänsäimma
<
Howard Frankd/lZ^kuödenik^ t^kin hälUaä-emisäHia kanssö^ja
nen poika oH jo kolmasti karannut tuomari joutui'p^kämaatitmmion.
äitinsä läotä. Pojan vanhemmat ovat Avioerojen kautta jputuvat lukemat-eronneet
ja tuomari tuomitsi pojan mottomät lapset kärsimään ja joutu-äitinsä
kasvatettavaksi. Poika kui- vat monasti suorastaan turmioon.
lasi lenhcMyt is |
Tags
Comments
Post a Comment for 1938-03-19-04
