Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 4, 1945

              MM-M
i
mi
Sivo 2 LATJAyTAINA, jELOKU W .4PÄIVÄNÄ.: ^ , ' ^ ^ .
{Canadan suomalaisten viikkoleMi)
PnbUshed and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, lOO-ll»
JBtin Street West, Sudbury> Ontario.
Registered at the Post Office Dept.,
Ottawa, as second class matter:
Tilanshinnat:
1 vk ...$2.00
S ICICT « • • • • • • • • • • • • • « • - * • • • • »60
Yhdysvaltoihin:
1 vIc* * • • « • « • » • • • • « « • • « « • • • • $2.50
0 • • • • • • • • • • • • • « • • • • • • • ' 1>40
I Saomeen Ja mnnalle nlkomaille:
1 vk* • • • • • • « • • » • • • • • • • • • • • $ 3 * 00
IS'JC^V" • • • • « • • » • • • • • • • • * * * • • 1 »0^5
Liekki ömestyylöJ^isiMr
« n t a i n a 12-sivuiseiia, s i s ä l t ä e n parasta
fcaimokirjalllsta luettavaa kalkilta aloll-i
a . •' • ' '
Aslamiehllle myönnetään 20 prosen­tin
palkkio.
P y y t ä k ä ä asiamiesväJlneltä jo tär
s ä ä n . • • -
ILMOITUSHINNAT: Yleinen Ilmoi­tushinta
4(y senttiä, palstatu^unalta ja
kerralta. Alin Ilmoitushinta $1.00. Alin
maksu kuolinilmoituksesta $2,00 ynnä
%0 s e n t t i ä jokaiselta'mulstovärsyltä tai
kiltoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä
Ilmoituksista. TiJlapäisIlmoittajleh on-l
ä h e t e t t ä v ä maksu etukäteen.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan ni­meen:
Vapaus Publishing Company
Limited. \ *
Kustantaja ja painaja: Vapaus Pub­lishing
Company Limited^ 100-102 Elm
Btreet West, Sudbixry, Ontario
Toimittaja A. Päiviö.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
LIEKKI
P.O. Box 69 Sodbory. Ont.
Toimitukseir Kulmasta
»
Eipäs mentykäl^n enää viirne kuU"
kaudella alas-, vaan ylöspäin. Tosin
vain 11, mutta sekin on hyvä'osoitus
oikeaan suuntaajn menosta näin kuur
minä aikoina, 'I,
Pearlille ja.hänen epäileville ystä­villeen
on huomautettava, että kyllä
se. TVamna todellakin iQppm, silloin,
kuin loppui.
SUUHEZJimiAT EHESSÄ,
T - jaU''S?ura Alert^n järjestämis­tä
Suomfllai^-canadqlaisen amatööri"
urh^iluliitQn._ VI liittojuhlilta, jotka
pidetään iäälM Sudfturyssa Työn
Pui:Stpssa ja sen lähelläplevgllQAlert-sin
kengällä,ensi lauantaina ja. sun-hutitaina,
tul^^e kaikesta päättäen vai-iavimmatkQkQ,
lUton.htstoriassa. Tä-haff.
m^nmssä.kuulpu jo.UmoUtaulur
neen jeri kUpailuihin 1^0 osonottajaq^
eikQM^^i^f<^^P^^^hunniltaol^ vielä,
ormettu ti^toa^tyUjain^määrasjä,. A-lertsijf,
osanottaja joukkue^ tuk^ kasit-iamägn
ainakin noin 60 voimistelijaa
ja^urheilijaa, .
Jännittäviä.^ kUpgiluja tulee monis­sa
.lajeissa :jq monille, ikäluokille. Ja
kun. osanottajia on;paljon, niin on
Palkinto jakin yar.atAu runsaasti., N Hr
ta.ofi, ostettu^^iJ^^Mvosta —
iakjakm kaikkiaqn kaipuitta ^qtaai
Joukku^pglkintoj<fjm neljä» yksi va»-.
ha Ja,kolme.uutta, Näiä^n lisäksi on
kersantti Tftisto , Sqh lahjoitAant4t
kiertop^l^non y<frA9ismfortcn,^ tytr
töje^Jii^iifien.:vi€^ti^
tqij^grmaa^julfie jännä kilpailu.
Näin 'se^f0iiat juhlien järjeittäjät,
JQ , koska,naism,kUpaitmssa^mte-taon
kahdessa päivässä melkeinpä,
neljän päivän ohjelma, «rf^ haluavat
järjestäjät., hmmauttaq kaikkia hU-i^
JOf^a.Ja toijfnitsijoita aivan, eri­koisesti,
ettff Jokaisen. on ^oltava pot­kallaan
ei mäariftyllä: Selkälä,, vaan
jo s*tA €nn0$,.mHu(m kilpailut su-jH}
aikQt«Mlun:fnMlka(t9*
On selviä, ettäyleisöt^,osanotto
^ihin.JuJ^: tulee, olemaan, suuria
l^rnifiileviaihmmä^ottjo sijläyarten.
iime. saapunut jouh<itMn kaihilta
Sman smmmHta, Olemm tifityttim$t'.
muistolle
Kesäkuun 10 p:nä 1945 saatoimme
ystävämme ja toverimme Andrew
Aron viimeiseen lepoonsa vaatimatto­maan
ja karuun Kingstonin kalmis­toon;
missä yksintetaisina, mutta
mahtavina, vuöristohoiigat tähtiä koiir
den kurottuvat ja jylhinä humisevat,
ja tuulien henget kumpujen yli rin­teellä,
liitelee.
Liika nuori oli Antti. Tuonelalle,
ollen ainoastaan 32 v:n ikäinen. Hän
oli syntynyt Enavillessä, Idahossa, ja
vietti k6<ko nuoren ikänsä tällä seu­dulla,
kunnes kuolema, joka aiheutuj
laajentuneesta sydämestä ja keuhko­kuumeesta,
vaati hänet uhrikseen ke­säkuun
6 p:nä.
Mdnet muistaa Aniin lapsuudesta,
pienenä; 'paitaressuna,' kun tepasteli
ensi askeleitaan: Muistatte, kuinka
hän niin kovin pienenä äitinsä sylin
menetti, ja isänsä turvan jo sitä en­nen.
Muistatte hänet koulupoikana
ja leikki toverina. Kun (katsomme
taakse näitä aikoja^ näemme hänen
rientävän vanhaa rautatietä pitkin
ongenvapa kädessään, mennen kalas­telemaan
North porkin jokivarrelle.
Keskuudessamme hän kehittyi lap-.
suudesta. minuuteen. Joku vuosi
sitten meiilä=oli näytelmäseurä Ena­villessä,
Antti otti osaa toisfen mu­kana.
Hän oli siiva ja hiljainen ta­valtaan^
Sitten, muistamme kulöka.
vierailunsa jokivarrelle kävivät useirh-miksi
ja "tiheämpään. _^ Siellä Linfor-issa,
näes, asui se vaaleatukSkainen
Martta*tyttö. Nuoruuden ensilempi
oli syttynyt lumoavassa Lännen kuu­tamossa.
Aikaa vieri . . . ja sitten
olivat ne suurenmoiset hääjuhlat haa-lilla.
Toivorikkaina ja varmoina ot­ti
nuori pari vastaan onnittelumme
— se vain viidettä vuotta sitten.
Siten alkoi yhteisen kodin rakenta­minen.
Elämän velvollisuudet tuo­vat
mukanaan vakaumukset ja ihan­teet.
Antti oli jäsen G. L O ; Mine,
Mrll & Smeltermen's Uniossa, N.M:-
K.Yissa ja kuului Suomalaiseen Apu­järjestöön
Liittolaisten Voitoksi, joka
perustettiin tänne sodan alkupäivinä.
Antti työskenteli väsymättömästi ja
a&tiivisesti erittäh&in viimeksi maini­tussa
järjestössä. Nyt on vafeava
aulike riveissänmie. Tulemme kai-paaniaan
häntä niin monta kertaa,
ja muistamaan häntä syvällä kunnioi­tuksella
ja toveruuden rakkaudella.
Olit ystävä parhain!
Taan et ainoastaan ystävä,
olit enemmän, paljon enemmän,
olit toveri kaUisI
Ystävyyden siteet ovat tunteiden .
luomat, ihanat,
vaan toveruuden kultaketjut ovat.
vakaumuksen varman takomat.
Toveruus on.ylinnä kaiken —
veri, perhe- tai ystävyyssiteittenkin,
sillä sen pyhittää qqtfiy
aate kallein ja jaloin.
Siis olla ystävä ja toveri,
of» olla jaloa ja suurta./
Ja saada ystävä Ja toveri,
voiko ihminen toivoa muuta!
^na ja tqrvomme,. ett a juhlat mypj-kin.
Unmea^f^^^a, jotta-.emme voi
pgljon.ha/Uta,: ommtm^at suunni-ieimiem,
umliam*--T APi\
Tuntuu aivan kuin oljsi^ herrojen
kesäpalatsissa jossain meren rannal­la,
sillä huone, jossa olen, on hiin
hyvällä puolen, että näköala, ulottuu
kauaksi yli Thiinder Bayn. Meitä
bn neljä tässä' Suoneessa, Qikefällä
, puolen on nuori mies, joka ön vasta,
viihän aikaa ollut nainjisissa. Hänen
iloinen nuori Jraimons^ käy jpka päi-
Va katsomassa. Heillä on vielä iloa
jä suuria toiveita. Vasemmalla puo­len
on nuori poika, jota myös käy
katsomassa nuori'"tyttö. Heille on
vasta kevätkukat puhkeamassa. E-dempänä
on vanha mies, joka ei voi
liikkua minnekään. Huonekaliisto on
neljä vuodetta, neljä pöytää ja neljä
tuolia. : Llkonä. edessä näkyy talo­ryhmä'ja
muutaniia katuja. Kovasti
meluava raitiovaunu rikkoo silloin
tällöin hiljaisuuden.^ Vähän kauem­pana
on itään päin johtava valtalkatu,
•jota myöten autot kiitää aivan kuin
ka.ikilla olisi ääretön kiire. Kahden
puolen sivuilla näkyy ^.valtavat jy-väsäiliöt.
Lähempänä rantaa on rau­tatie.
Toisinaan sitä myöten menee
matkustajajuna, joka kiitää kevyesti
ja nopeasti kuin h3rvin syötetty juo'k-sija-
iaivonen. Toisinaan taas ylimää-räisesti
kuormitettu viljajuna ähkii
ja. puhkii. kiskoessaan raskasta kuor­maa.
Näyttään että; se-ponnistaa vii­meisetkin
vöImänsaL päästäkseen pe­rille.
Etäämpänä ävkutiiu Superior-järvL
Rannassa,on paperipuulautto-ja,
joiden takana aallonmnrtalja on
niitä, suojelemassa kovia myrsfeyjä
vastaan, jotka toisinaan hyökkäävät
raivoisasti, uhaten särkeä kaiken.
. Lahden vaseromallac puolen on pitkä
vuorijono, Nukkuva jättiläinen. Sen
rauhaa^ ei. häiritse suurimmatkaan
myrskyt. Suoraan keskellä on.kaksi
saarta, Tervöidys^saaret. Kauempana
oikealla on Piirakika^saaFi, joka .mah­dollisesti
on saanut.nimensä seÄete^
läpäässä olevasta vuorirykelroästä, jo­ka",
on pyöreä» piirakan näköinen.
Tervehdys-saarien välistä avautuu
aava ulappa,: jossa ei näy muuta kuin
vettä.
Kaukaa taivaancanaltajiäkyy mus­ta,
savu. Se on laivan. 5ayua, ja pian
alkaa tulla "laivakin nä&yviin. Tuo
lähentyvä laiYa.,tuo mieleen muistoja,
jotka. ovat jääneet, unohdutsijn. jo
kauan, sitten, M«istuu,mieleen,. kuin­ka
ennen poikasena^ollessani istuin u-sein
Kaivopuiston kalliolla^ ja katse­lin.
ulkomailta.,tulevia.— ja.Tähteviä
, laivc^a. Silloin elin .'mielikuvituksis-.
^ n i j niissä laivoissa aina toivoin pää-,
seväni jonnekin kauaksi tuntemattor
maan maaihnaan.missä aina pn jotain
uutta seikkailua, iloa ja onnea, joki
tunne vieläikin joskus .välähtää mie­leen,
vain hetkeksi, kuten auringon
paiste pilvien Taosta myrskyisellä i l ­malla.
Kaukaa näkyvä laiva on jo saapu­nut
lähemmaksij.ijriuttajrannassa ole­va
matkustajalaiva huutaa henhoija-,
tärisyttävälE . äänellä. hyyä$tii;si ja
irtautuu laiturista, suunnaten mat­kansa
kohti avointa vettä,,. Seuraan-laivaa,
katseellani, :Silmät ta&top-painua
kiinni ja uni voittaa, M i ^ ^ .
kuvituksissani olejj. jo mukana ilois-^
ten.matkustajien ympäröimänä, .Mair
ningit keinuttaa alusta,. Matka on.
niin hupaista,. Ja tuftUaJhaa .on^,»-
.(Sävel: "Tule tänne".)
Tule luokseni sotilaspoika,
t^le kaipaavan tyttösi luo,
sjks* kun luoksesi tulla en 'voikaan
ijile kuivaamaan kyynelten' vm
I^aas kiatUsta vuodet nää kannoin
lupaukses* on rinnassani, ' *
suUe uskollisuutta ma vannoin,
petä en edes unissani. ^
Muistan pLtvän sen jolloin sä läksit
muistan: silmäsi kaihoisat niin.
KävielonitäälV ikäyäk^t^'^';;^^.!
usein silmäni sai kyyneliin.
Taiston teillä sä uljaasti kuljit,
luota ystävän läksit sä pois,
surun, tuskan sä rintaasi suljit,
kaipaukses' ken niitata vois.
Kirjees' saapui jo Hollannin maask:
''Olen taistoissa kuumissa, oi!
Poies lähtevi natsismin saasta,
siintää silmiini jo aamunkoi.
Paljon nähnyt o on kuollutta kama,
hymyhuulilla ketään en nää.
Tiellä monta on viekasta ansaa,
moni tätme meist' ijäksi jää."
Vieri viesti jo tänne niin kaukaa:
Ohi Euipopan taistelut on,
jq nyt kansat jo vapaana laulaa,
riemu rinnassa on rajaton. —
Moni vaimo nyt miestänsä vuottaa,
moni äiti nyt poikansa saa,
moni', niin moni varttoopi suotta,'
rakas palaa ei milloinkaan!
! 1
i
Tule luokseni sankari ylväs!
Tide oottavan tyttösi luo!
Et ollut S(i sortajan pylväs,
Saksan linjat jo mursit sänuo.'
Tule, saavu sä luokseni varmaan,
vaikka vierisi viikko ja viis.
Saanko sulkea syliin vieV armaani
Saanko vastata suudelmiisi
SENJAi
tama, jonne- saavun. Harhailen yk-
' sinv käi'kki on outoa ja vierasta.
Edessäni on kukkatarha, jo3sa on pai»
jon kaikennäköisiä kukkasia, mutta*
nekin ovat vieraita. Tuassa sen­tään
on tuttu pieni orvokki, poimia^
sen-salaa- Kätten sen sievästi tak­kini
suojaan ja istun penkille lepää*
mään. Suojaan kukkaani kädelläni,
ettet sitä kukaan veisi . . .
Herään pieneen kosketukseen ot­sallani.
Kim aukaisen silmäni, vie
ressäni seisoo.. sairaanhoitajatar ja
kysyy:
'How do you feel now?"
P.T.
^ — syy
Että,minäkin vielä tällä iällä lau­kesin
ansaan? Uskomatonta!
Jo pari vuotta olen katsellut, m-ten.
5oreat:neitoset ja vähemmän ^r-jat.
tätisetkin astelevat kaupun^
ja.Jtaikkialla. kantapäät paljaina, Or-han.
heiUä useimmilla kyllä sukat,
mutta .kengistä, puuttuu kaanantaus-ta;
vain kapea hihna sitoo kcngafl
nilMcaan ja kantapää saa vapaana
haukata raitista ilmaa. Kun - ^ J»
VUin kauan-katselin, tuntui mmuD-kin
kantapäissäni raittiin ilman P^^'
te ja,ostin kuin ostinkin tuollaiset J-kastuttavat
e kesäjalkineet.
TuU vielä lämmin, kesäinen -^UD-nurttai.
Läksinunejärvenrantaanp '
Tiikkiin, ministeriqi, minä ja
uudet kenkäni, tietenkin. Jarviiuf
melsi niin. hurmaavasti aunngos» J
vesi. houkutteli vilpoiseen syhj^
Mutta.kun rainisterini ei ole
vesicläviä, niin, leviUname pla^**^
nunndJe ja paistoimme i ^ ^ f f ^ ^
ringissä... SiinäiaheUäkukb