1951-07-07-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ole kuuluisa
ia tailJ
ojen Idäksi %.
n •maineen, joij'
Hän tietää, ci.
'lija. SenvTjgi^
iden laulajatar.
ja lIHii_;,t
irien opettamj
skysj-mystea^
100.
'> ja myös mo-ymin&
n riippua
olla on erittäin
in- •Aluttahan
i tarmoa ja uj.
saattaa pomi?.
in kaik-llaelä.
atonta sitkejt-ista;-
Nykyää
Oma aikani i
soivat elää k-ina
on opistf
la enslkonsert-
;lulla. Eisilti
itaan ja olte
On väärin jfl:
itseään lauh*
ipikäynjl use-
Ltistaan, aivan
ulaa, huononi-ikin
rausilkin-sitä
parempi.
Tähän kuulun
;oria sekä laa-
1 hyvää
on jatkm-asti
r imonta SUUT'
i ei aina ken^
Musiikki ja
AI SESSA yhteiskunnas- s^ssä eivät olleet sen pöikkeuksellisem-ji
nassa on te?:terillä ja musiikkitilai- pia. Musiikilla on aina ollut suuri osuus
.-ukslla tiettävästi aina ollut huomatta- englantilaisten seuraelämässä, joskin hei-osuus
kansan huvittelu- ja taidekai- dän suhdettaan musiikkiin voisi verrata
tvydyttäjänä. Harva lukijoistam- onnettomaan rakkauteen. Klassillinen
iflje sitävastoin tiennee, mikä merkitys miisiikki ei ole tahtonut saada laajem-yillä
ainakin viime vuosisadan loppuun paä vastakaikua, ja ooppera ei ole saafsaakka
oli kaikkien kansankerrosten kes- nut sitä asemaa kuin sillä on manner-
'.kuudessa.
Lvh\'t kuvaus teatterista antaa meille
Iselventärän taustan. Kuten tun-jnettua
on teatteri ollut Englannissa
!|o keskiajalla n i i n kansan 'kuin hallit-
^senenkin huvia. Tilaisuudet olivat
javoima kaikille, joskin ylhäisimmille
rpiireille oli varattu omat aitionsa. Niin
leudolta kuin meistä tuntuukin, noina
jmenneinä vuosisatoina oli teatteri suu-
Iressa määrin kaupallisten intressien aläi-icen.
Estettävien näytösten sisällön mää-sräsi
yleisön enemmistö, kaupunkien rah-
|vas, joka melkein täydellisen kansanva-jlistuksen
puutteessa eli henkisessa pi'-
Imeydessä ja aineellisessa kurjuudessa. E i
maalla. Keskitason makua on parhaiten
vastannut kevyt, moderni musi"kki kaikkien
«mieluisten näyttämöesitysten yhtey
dessä. Niinpä onkin Englannissa ns.
Music halleilla ollut erittäin keskeinen
asema musiikkielämässä. Näissä englantilainen
yleisö löysi elämänhalulleen
sopivimman taidenautinto-objektin^ mu-s'ikkia,
.tanssia ja varietee-esityksiä yh-de][
lä kertaa.
'Kaupalliset etuilijat tunkeutmvat
näissäkin huvipaikoissa turmelemaan
kansan makua ja moraalia. Laulunäytelmät
liikkuivat sopivaisuuden rajojen
ulkopuolella tai juuri niillä. KirkoU-s-teii
rituaalien pilaanukailut ja aivan yk-
Tässä on Canadan Ylcfsradion reipas tilkoiluiytfö Pcggy Broumy joka
kmlhan Heleninä sarjaohjelniassa ''Brave Voyage'\ Hätien suurimpana
huolenaan on päästä vtahdollisiniman paljon ulos luontoon,
mutta harjoitukset ja esiintyminen radiossa ovat suurimpana esteenä
mmm qmim
^ siis ihme, että näytelmienkin tuli olla sityiskohtia myöten esitetyt eroottiset
kansan käsitysten ja toiveiden mukaisia, skandaalikuvaiikset^olivat herkkua sen-laulu,
sitä suurempi oli suosiokin. Huomattakoon,
että kaksimielisetk'n laulut
jäivät varjoon kansan harrastusten kohteena.
Erikoisen suosittuja olivat n.s.
mestausballaadit (Neygate-Ballades),'
joissa laulujen sankarien pahat teot kuvattiin
yksityiskohtaisesti. Tässä yhteydessä
on mielenkiinto:sta todeta, että Itä-Berlinissä ilmestjrvä teatterilehti
puutteessa eläneet suuret runoilijatkin Theater der Zeit julkaisee toukokuun
lilfl
i lelppotajuisia ja riuskaotteisia. ^ Tuo
! tansanläheisyys kuvastuu m.m. Shakes-
•pearen näytelmien hengessä. Valitetta-i
vasti osasivat teatterinomistajat jo sil-
! loin kuten elokuvatuottajat nykyisin
j tehdä rahaa ihmisten primitiivisimmillä
! tunteilla. Murhat, kaikenlaiset rikök-sationhaluiselle
yleisölle. Laulajat lau-lo'vat
kaksimielisiä lauluja, joita «sein
jaettiin painettuina yleisölle halvoin hinnoin.
Ajan maun mukaan oli noissa
painotuotteissa teermäisen koristeellinen
kansilehti. Hinta vaihteli 5—6 pencen
väillä. V. 1840 seuduilla katosivat nä-uhrasivat
muusansa tälle «muodille. Esim.
Oliver Goldsmith uransa alkuaikoina sepitti
tällaisia ballaadeja pientä palkkiota
vastaan.
Onneksi yleisön maku on aikojen mu-toisessa
numeros>saan parin sivun pituisen
kuvitetun artikkelin suomalaisesta
teatterista.
Kirjo'tuksen, jonka nimenä on "Edistyksellistä
teatteria Suomessa", tekijä on
kana muuttunut. Julkisuus ei hyväksy toimittaja Fr. Ege, ja se käsittelee Suo-brutaalisuutta,
raakuutta ja siveettömyyttä
lauluissa. Kevytmielisiä lauluja
1 set, rohkeat ja karkeat eroottiset koh- mä lauluvihkot julkisuudesta ensi kerran on kyllä runsaasti,, mutta ne rehoitta-
(auiset sekä, kaksimielisyydet olVat Canterbury-Hallissa, jonka esimerkkiä vat pinnan alla. Viimevuosikymmeniin
I mainiota kauppatavaraa. Käsitämme
-!h}'\-in, että sivistyneistö piti teatteria
toiset pian seurasivat. Ansio tästä kuuluu
vaikutusvaltaisille naisille,
i säädjltömänä paikkana puhumattakaan Englannin kansan elämässä muodosti-
.brkosta, joka ajoittain sai valtiovallan vat erikoispi*rteen myös lukuisat mark-j
sulkemaankin kaikki teatterit. Mutta kinalaulajat, vanhojen bardien jälkeläi-
I kansalle oli annettava huvituksia, jottei set, jotka samanaikaisesti olivat runoi-saäkka
kainous on viettänyt voittokulkuaan.
Senfmentaalisuus on korkeinta
muotia kansanmusiikissa. Päivän valoon
sukeltaneet kansanlaulut eivät ole
entisessä määrin englantilaisille oloille
ominaisia. Yleensä voidaan sanoa, että
men Työväen Teatterin "Matami Pelottoman"
ja "Työmiehen perheen" esityksiä
ja Hella \Vuolijoen "Niskavuoren
Hetaa" Tampereen Työväen teatterissa.
Kirjoittaja omistaa erikoista huonvota
Rakel Laakson tulkinnalle "Matami Pelottomana",
sekä Hella Wuolijoen edistykselliselle
dramatiikalle, joka edustaa
tällä hetkellä Suomen parasta.
joutuvat e5-
ijain rahattö-tä
leikillisesä
!vää. Lauk-anenee
pal]c3
u, että talo:-
)!tten piirisä
le liikoja ^'1
i jaksaa pöD'1
kilnnitetaäj
ita kertaa ta-i
I taiteilijoiiö-ski
ovat pai-1|:
Syliä • se niin
n paljon tai- ^
in jotain teli-|j
(uten jo SS-kuolee",
1^-
•istä on
ij-viä, ^^-^
ly on sittes* |
kuolee,
läheinen e
, menoa
llakannaBi
jssax-aiccJ-f
I olisi kerii
lisille ai^"22
ihmiset P-
•atkaukar^
n ooppers-''
On
[iän se
m ä n l i ^ '
japaiaJJ^
seikka
aaltajärjestykselle olisi koitunut ylimaa- lijoita, laulajia ja harpunsoittajia. Nor- verrattuna 100 vuotta sitten kansan lau-
Iäisiä ha--ttoja. Teatterit avattiin jälleen,
lihaisten katsojien oli vaieten siedettävä,
kun rahvas huutaen kehoitti
sitä ikävystyttäneitä näytteUjöitä ja laulajia
painumaan ulos tai vaihtamaan ohjelmaansa.
Maineensa pilaantum-sen estämiseksi
ylhäiset naiset tulivat teatteriin
aina naamioituina. Nuo naamiot
kätkivät myös heidän punastumisensa
haikuttavimmissa kohokohdssa, •
mannien maahantulon jälkeen kutsuttiin
näitä vaeltava laulajia, jotka itse sävelsivät
ja sepittivät teoksensa, minstreleik-si.
Heidän vuosisatoja kansan huulilla
säilyneille runoilleen on luonteenomaista
lamiin lauluihin ovat nykyiset laulut
hioutuneita.
Muutama huomio vielä tanssista englantilaisten
huvituksena. Kuten muualla
nyt tulee vielä
elefanttipiila
NEW DELHI, INTIA. Täällä i l moitettiin
noin vikko sitten, että Intian
hallitus on rajoittanut elefanttien vienti-la
mannermaalja oli tanssi Ennglannissa lupien antoa. Intiasta saa nyt viedä ul-liikuttava
yksinkertaisuus, hyvä ja hei- koko keskiajan hyvin suosittu. On kui- komaille korkeintaan 75 elefanttia vuo-lä
rakkauden ja uskollisuuden tunne se- tenkin pantava erikoisesti merkille, että dessa.
kä omalaatuinen kauneuden ja ylevyy- baletin vaikutus Englannissa oli suu- ——
den taju. rempi kuin yksityistanssien. Eräs No- Viime maailmansota maksoi $147,000
Minstrelien kukoistuskausi päättyi 16. verfe-niminen balettimestari, joka näki minuutissa ja $2,450 sekunnissa.
] niminen on ihminen. Niinpä monille ^vuosisadalla. Vanhat ballaadilaulajat paljon vaivaa tämän uuden taidelajin
'ylhäisönaisille teatteri oh mieluinen koh työnsi syrjään uusi ballaadnkirjoitta- kehittämiseksi, kertoo ylpeänä, ettei hä-
^mispaikka. Teatterinomistajat teki- Jien suku, jonka edustajat oUvat suurim- neUe oltu koskaan osoitettu suurempaa
•^ät myös kaikkensa saadakseen korkei- maksi osaksi vähäpätöisiä, jo silloin Eng- ihastusta kuin Englannissa. Kaikilla
^en herrojen huomion kiintymään pait- lännissä esiintyneisin sanoma- ja aika- hallitsijoilla oU yksityinen balettiyhtye.
nävttämnn ^• Vo«ciz.i,f;ir. irir-ir^itii^^na rnnnnipkkoia. Vieläpä ilvehtijäkiertueetkin kuljettivat
muassaan erikoisnumeronaan tanssijoita
ja tanssijattaria, joiden balettiesitykset,
ihastuttivat tavattomasti rahvasta.
Tanssitateen piirissä esiintyivät loistavina
tähtinä Salle, Parisot, Maria Tag-nayttämön
kaunottariin myös tarkoi- kauslehtiin kirjoittavia runoniekkoja,
tusta varten varattuihin kevytkenkäi- Minstrelit, menneisyyden trubaduurit
f m ja hienosti puettuihin kaunottariin, eivät sopeutuneet ajan makuun eivätkä
Jonia oli omat erikoiset, useimmiten te- epää nauttineet hovin ja aateliston suo-atterin
parhaimmat katsomopaikat ja siotz, jonka tukemana he oivat voineet
jotka tietysti lisäsivät huomattavasti ra- ammattiaan harjoittaa.; He joutuivat
Rakkaiden "taiteenharrastajien" melen- jälleen markkinalaulajiksi, vieraillen ka- lioni ja Fanny Elssler. Heidän kohdal-^
l^toa teatteria kohtaan. Rahvaalle, pakoissa laulaen niiden yleisölle men- laan voidaan kuitenkin puhua vain pan-eh
omaa elämäänsä, muodosti tämä
t '°*^^^^^en ja demimonde-naisten
kanssakäynti
den. ylimääräisen nähtävyy-
Jdelläkerrotun perusteolla voimme
että olosuhteet musiikkiesityk-neiden
aikojen sankareista.
Ennenpitkää kansa menetti kiinnostuksen
nohin ritarilauluihin. Ballaadit
unohtuivat ja sensatio astui tilalle. Mitä
kauhistuttavampi tapaus, mitä julmempi
kuvatun käytös, mitä vertatihkuvampi
linen sulo ovat panneet kaikkien teatteri-kiikarit
rikkeeseen. Eräs menneiden aikojen
karrikatyyri kertoo, kuinka tämä
katsomisenhalu kohdistui erikoisesti
tanssijattariin. Yksityiset erikoisen suositut
henkilöt saivat ennenpitkää tervehtiä
kauniita tanssijattaria kulissien takana
samalla tavoin kuin iRanskassa.
TäsVi taas oli seurauksena^ että näyttämö
joksikin aikaa muodostui kohtaa-m'spaikaksi.
Kaupallisesta puolesta huolehtineet
tomiimillisen taiteen herättämästä ihas- yrrmafsVätl^ mahdolli^
tuksesta. Joka tapauksessa balettitans- simman suuret kassatulot puettamalla
sijat muodostvat jo kauan sitten huvit- tanssijattarensa^ minimaalisesti. Näin
televan maailman erikoisviehätyksen.
Heidän liikkuvaisuutensa heidän liik-keittensä
notkeus i a muotojensa täydel-
W ^^^f^^^^' hullunkurinen. Suurella kirjaimella on
^npitettu "Suomalainen Ooppera esittää 'Madame Butter-
• PieneUä, pienelFä kirjaimeUa pääosan esittä-flvn"^'"
^"^3an mene kuuntelemaan '^Madame Butter-joka
laulaa pääosan.
maila ja kasvattamalla uutta polvea, ja toivon, että voin tehdä
sitä mahdollisimman kauan. Toivon, että pääsisiin matkustamaan,
matkustushalu juurtui minuun silloin, kun vaelsin
ympäri Eurooppaa ja vähän Afrikassakin, Egyptissä. Mutta
ellei siihen ole mahdollisuutta, olen ilomen jos va-xi ehdin olla
^enka^^^^^^^ seuraamaan jännittyneinä juonta, vaan kesäisin maalla puutarhatöissä. Onhan sitä toki omassakin
Toiv(
'»"'dlut iäähy^äiskons^rt^" sö," j ä t t ^ ^edto^"'''ö^tte- kulttuurielämä yhä kasvaa ja rikastuu. - A.
Toivomukseni? Suunnitetaani? täksi kevääksi oI«. suun- » u ^ paljon «.ieIenkiiutokta.Täri.ei„tä, on, et^
\ , ..uzi i^asvaa ja rikastuu. — A, M.
Lauasataiaa.JaelimlmMa 7 päi^äsÄ ISSI
muodostui baletista kansalle eroottissävyinen
huvitus. Kevyen ilmapiirin ympäröimät
tanssijattaret oppiva^ myös
solmimaan sena'sia suhteita, joista heille
oli suurta taloudellista hyötyä. Mutta
Tiyvin usein sattui tässä ympäristössä, että
lava oli ensimmäinen etappi ilotaloon
johtavalla tiellä. Monin paikoin maail -
maa liittyy ni'n baletin kuin revyyn miljööseen
vielä nytkin melkein vastaavat
piirteet.
(STMissä — OS-MOULL)
' • "Ai
i '
1
. , M
j
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 7, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-07-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510707 |
Description
| Title | 1951-07-07-03 |
| OCR text | ole kuuluisa ia tailJ ojen Idäksi %. n •maineen, joij' Hän tietää, ci. 'lija. SenvTjgi^ iden laulajatar. ja lIHii_;,t irien opettamj skysj-mystea^ 100. '> ja myös mo-ymin& n riippua olla on erittäin in- •Aluttahan i tarmoa ja uj. saattaa pomi?. in kaik-llaelä. atonta sitkejt-ista;- Nykyää Oma aikani i soivat elää k-ina on opistf la enslkonsert- ;lulla. Eisilti itaan ja olte On väärin jfl: itseään lauh* ipikäynjl use- Ltistaan, aivan ulaa, huononi-ikin rausilkin-sitä parempi. Tähän kuulun ;oria sekä laa- 1 hyvää on jatkm-asti r imonta SUUT' i ei aina ken^ Musiikki ja AI SESSA yhteiskunnas- s^ssä eivät olleet sen pöikkeuksellisem-ji nassa on te?:terillä ja musiikkitilai- pia. Musiikilla on aina ollut suuri osuus .-ukslla tiettävästi aina ollut huomatta- englantilaisten seuraelämässä, joskin hei-osuus kansan huvittelu- ja taidekai- dän suhdettaan musiikkiin voisi verrata tvydyttäjänä. Harva lukijoistam- onnettomaan rakkauteen. Klassillinen iflje sitävastoin tiennee, mikä merkitys miisiikki ei ole tahtonut saada laajem-yillä ainakin viime vuosisadan loppuun paä vastakaikua, ja ooppera ei ole saafsaakka oli kaikkien kansankerrosten kes- nut sitä asemaa kuin sillä on manner- '.kuudessa. Lvh\'t kuvaus teatterista antaa meille Iselventärän taustan. Kuten tun-jnettua on teatteri ollut Englannissa !|o keskiajalla n i i n kansan 'kuin hallit- ^senenkin huvia. Tilaisuudet olivat javoima kaikille, joskin ylhäisimmille rpiireille oli varattu omat aitionsa. Niin leudolta kuin meistä tuntuukin, noina jmenneinä vuosisatoina oli teatteri suu- Iressa määrin kaupallisten intressien aläi-icen. Estettävien näytösten sisällön mää-sräsi yleisön enemmistö, kaupunkien rah- |vas, joka melkein täydellisen kansanva-jlistuksen puutteessa eli henkisessa pi'- Imeydessä ja aineellisessa kurjuudessa. E i maalla. Keskitason makua on parhaiten vastannut kevyt, moderni musi"kki kaikkien «mieluisten näyttämöesitysten yhtey dessä. Niinpä onkin Englannissa ns. Music halleilla ollut erittäin keskeinen asema musiikkielämässä. Näissä englantilainen yleisö löysi elämänhalulleen sopivimman taidenautinto-objektin^ mu-s'ikkia, .tanssia ja varietee-esityksiä yh-de][ lä kertaa. 'Kaupalliset etuilijat tunkeutmvat näissäkin huvipaikoissa turmelemaan kansan makua ja moraalia. Laulunäytelmät liikkuivat sopivaisuuden rajojen ulkopuolella tai juuri niillä. KirkoU-s-teii rituaalien pilaanukailut ja aivan yk- Tässä on Canadan Ylcfsradion reipas tilkoiluiytfö Pcggy Broumy joka kmlhan Heleninä sarjaohjelniassa ''Brave Voyage'\ Hätien suurimpana huolenaan on päästä vtahdollisiniman paljon ulos luontoon, mutta harjoitukset ja esiintyminen radiossa ovat suurimpana esteenä mmm qmim ^ siis ihme, että näytelmienkin tuli olla sityiskohtia myöten esitetyt eroottiset kansan käsitysten ja toiveiden mukaisia, skandaalikuvaiikset^olivat herkkua sen-laulu, sitä suurempi oli suosiokin. Huomattakoon, että kaksimielisetk'n laulut jäivät varjoon kansan harrastusten kohteena. Erikoisen suosittuja olivat n.s. mestausballaadit (Neygate-Ballades),' joissa laulujen sankarien pahat teot kuvattiin yksityiskohtaisesti. Tässä yhteydessä on mielenkiinto:sta todeta, että Itä-Berlinissä ilmestjrvä teatterilehti puutteessa eläneet suuret runoilijatkin Theater der Zeit julkaisee toukokuun lilfl i lelppotajuisia ja riuskaotteisia. ^ Tuo ! tansanläheisyys kuvastuu m.m. Shakes- •pearen näytelmien hengessä. Valitetta-i vasti osasivat teatterinomistajat jo sil- ! loin kuten elokuvatuottajat nykyisin j tehdä rahaa ihmisten primitiivisimmillä ! tunteilla. Murhat, kaikenlaiset rikök-sationhaluiselle yleisölle. Laulajat lau-lo'vat kaksimielisiä lauluja, joita «sein jaettiin painettuina yleisölle halvoin hinnoin. Ajan maun mukaan oli noissa painotuotteissa teermäisen koristeellinen kansilehti. Hinta vaihteli 5—6 pencen väillä. V. 1840 seuduilla katosivat nä-uhrasivat muusansa tälle «muodille. Esim. Oliver Goldsmith uransa alkuaikoina sepitti tällaisia ballaadeja pientä palkkiota vastaan. Onneksi yleisön maku on aikojen mu-toisessa numeros>saan parin sivun pituisen kuvitetun artikkelin suomalaisesta teatterista. Kirjo'tuksen, jonka nimenä on "Edistyksellistä teatteria Suomessa", tekijä on kana muuttunut. Julkisuus ei hyväksy toimittaja Fr. Ege, ja se käsittelee Suo-brutaalisuutta, raakuutta ja siveettömyyttä lauluissa. Kevytmielisiä lauluja 1 set, rohkeat ja karkeat eroottiset koh- mä lauluvihkot julkisuudesta ensi kerran on kyllä runsaasti,, mutta ne rehoitta- (auiset sekä, kaksimielisyydet olVat Canterbury-Hallissa, jonka esimerkkiä vat pinnan alla. Viimevuosikymmeniin I mainiota kauppatavaraa. Käsitämme -!h}'\-in, että sivistyneistö piti teatteria toiset pian seurasivat. Ansio tästä kuuluu vaikutusvaltaisille naisille, i säädjltömänä paikkana puhumattakaan Englannin kansan elämässä muodosti- .brkosta, joka ajoittain sai valtiovallan vat erikoispi*rteen myös lukuisat mark-j sulkemaankin kaikki teatterit. Mutta kinalaulajat, vanhojen bardien jälkeläi- I kansalle oli annettava huvituksia, jottei set, jotka samanaikaisesti olivat runoi-saäkka kainous on viettänyt voittokulkuaan. Senfmentaalisuus on korkeinta muotia kansanmusiikissa. Päivän valoon sukeltaneet kansanlaulut eivät ole entisessä määrin englantilaisille oloille ominaisia. Yleensä voidaan sanoa, että men Työväen Teatterin "Matami Pelottoman" ja "Työmiehen perheen" esityksiä ja Hella \Vuolijoen "Niskavuoren Hetaa" Tampereen Työväen teatterissa. Kirjoittaja omistaa erikoista huonvota Rakel Laakson tulkinnalle "Matami Pelottomana", sekä Hella Wuolijoen edistykselliselle dramatiikalle, joka edustaa tällä hetkellä Suomen parasta. joutuvat e5- ijain rahattö-tä leikillisesä !vää. Lauk-anenee pal]c3 u, että talo:- )!tten piirisä le liikoja ^'1 i jaksaa pöD'1 kilnnitetaäj ita kertaa ta-i I taiteilijoiiö-ski ovat pai-1|: Syliä • se niin n paljon tai- ^ in jotain teli-|j (uten jo SS-kuolee", 1^- •istä on ij-viä, ^^-^ ly on sittes* | kuolee, läheinen e , menoa llakannaBi jssax-aiccJ-f I olisi kerii lisille ai^"22 ihmiset P- •atkaukar^ n ooppers-'' On [iän se m ä n l i ^ ' japaiaJJ^ seikka aaltajärjestykselle olisi koitunut ylimaa- lijoita, laulajia ja harpunsoittajia. Nor- verrattuna 100 vuotta sitten kansan lau- Iäisiä ha--ttoja. Teatterit avattiin jälleen, lihaisten katsojien oli vaieten siedettävä, kun rahvas huutaen kehoitti sitä ikävystyttäneitä näytteUjöitä ja laulajia painumaan ulos tai vaihtamaan ohjelmaansa. Maineensa pilaantum-sen estämiseksi ylhäiset naiset tulivat teatteriin aina naamioituina. Nuo naamiot kätkivät myös heidän punastumisensa haikuttavimmissa kohokohdssa, • mannien maahantulon jälkeen kutsuttiin näitä vaeltava laulajia, jotka itse sävelsivät ja sepittivät teoksensa, minstreleik-si. Heidän vuosisatoja kansan huulilla säilyneille runoilleen on luonteenomaista lamiin lauluihin ovat nykyiset laulut hioutuneita. Muutama huomio vielä tanssista englantilaisten huvituksena. Kuten muualla nyt tulee vielä elefanttipiila NEW DELHI, INTIA. Täällä i l moitettiin noin vikko sitten, että Intian hallitus on rajoittanut elefanttien vienti-la mannermaalja oli tanssi Ennglannissa lupien antoa. Intiasta saa nyt viedä ul-liikuttava yksinkertaisuus, hyvä ja hei- koko keskiajan hyvin suosittu. On kui- komaille korkeintaan 75 elefanttia vuo-lä rakkauden ja uskollisuuden tunne se- tenkin pantava erikoisesti merkille, että dessa. kä omalaatuinen kauneuden ja ylevyy- baletin vaikutus Englannissa oli suu- —— den taju. rempi kuin yksityistanssien. Eräs No- Viime maailmansota maksoi $147,000 Minstrelien kukoistuskausi päättyi 16. verfe-niminen balettimestari, joka näki minuutissa ja $2,450 sekunnissa. ] niminen on ihminen. Niinpä monille ^vuosisadalla. Vanhat ballaadilaulajat paljon vaivaa tämän uuden taidelajin 'ylhäisönaisille teatteri oh mieluinen koh työnsi syrjään uusi ballaadnkirjoitta- kehittämiseksi, kertoo ylpeänä, ettei hä- ^mispaikka. Teatterinomistajat teki- Jien suku, jonka edustajat oUvat suurim- neUe oltu koskaan osoitettu suurempaa •^ät myös kaikkensa saadakseen korkei- maksi osaksi vähäpätöisiä, jo silloin Eng- ihastusta kuin Englannissa. Kaikilla ^en herrojen huomion kiintymään pait- lännissä esiintyneisin sanoma- ja aika- hallitsijoilla oU yksityinen balettiyhtye. nävttämnn ^• Vo«ciz.i,f;ir. irir-ir^itii^^na rnnnnipkkoia. Vieläpä ilvehtijäkiertueetkin kuljettivat muassaan erikoisnumeronaan tanssijoita ja tanssijattaria, joiden balettiesitykset, ihastuttivat tavattomasti rahvasta. Tanssitateen piirissä esiintyivät loistavina tähtinä Salle, Parisot, Maria Tag-nayttämön kaunottariin myös tarkoi- kauslehtiin kirjoittavia runoniekkoja, tusta varten varattuihin kevytkenkäi- Minstrelit, menneisyyden trubaduurit f m ja hienosti puettuihin kaunottariin, eivät sopeutuneet ajan makuun eivätkä Jonia oli omat erikoiset, useimmiten te- epää nauttineet hovin ja aateliston suo-atterin parhaimmat katsomopaikat ja siotz, jonka tukemana he oivat voineet jotka tietysti lisäsivät huomattavasti ra- ammattiaan harjoittaa.; He joutuivat Rakkaiden "taiteenharrastajien" melen- jälleen markkinalaulajiksi, vieraillen ka- lioni ja Fanny Elssler. Heidän kohdal-^ l^toa teatteria kohtaan. Rahvaalle, pakoissa laulaen niiden yleisölle men- laan voidaan kuitenkin puhua vain pan-eh omaa elämäänsä, muodosti tämä t '°*^^^^^en ja demimonde-naisten kanssakäynti den. ylimääräisen nähtävyy- Jdelläkerrotun perusteolla voimme että olosuhteet musiikkiesityk-neiden aikojen sankareista. Ennenpitkää kansa menetti kiinnostuksen nohin ritarilauluihin. Ballaadit unohtuivat ja sensatio astui tilalle. Mitä kauhistuttavampi tapaus, mitä julmempi kuvatun käytös, mitä vertatihkuvampi linen sulo ovat panneet kaikkien teatteri-kiikarit rikkeeseen. Eräs menneiden aikojen karrikatyyri kertoo, kuinka tämä katsomisenhalu kohdistui erikoisesti tanssijattariin. Yksityiset erikoisen suositut henkilöt saivat ennenpitkää tervehtiä kauniita tanssijattaria kulissien takana samalla tavoin kuin iRanskassa. TäsVi taas oli seurauksena^ että näyttämö joksikin aikaa muodostui kohtaa-m'spaikaksi. Kaupallisesta puolesta huolehtineet tomiimillisen taiteen herättämästä ihas- yrrmafsVätl^ mahdolli^ tuksesta. Joka tapauksessa balettitans- simman suuret kassatulot puettamalla sijat muodostvat jo kauan sitten huvit- tanssijattarensa^ minimaalisesti. Näin televan maailman erikoisviehätyksen. Heidän liikkuvaisuutensa heidän liik-keittensä notkeus i a muotojensa täydel- W ^^^f^^^^' hullunkurinen. Suurella kirjaimella on ^npitettu "Suomalainen Ooppera esittää 'Madame Butter- • PieneUä, pienelFä kirjaimeUa pääosan esittä-flvn"^'" ^"^3an mene kuuntelemaan '^Madame Butter-joka laulaa pääosan. maila ja kasvattamalla uutta polvea, ja toivon, että voin tehdä sitä mahdollisimman kauan. Toivon, että pääsisiin matkustamaan, matkustushalu juurtui minuun silloin, kun vaelsin ympäri Eurooppaa ja vähän Afrikassakin, Egyptissä. Mutta ellei siihen ole mahdollisuutta, olen ilomen jos va-xi ehdin olla ^enka^^^^^^^ seuraamaan jännittyneinä juonta, vaan kesäisin maalla puutarhatöissä. Onhan sitä toki omassakin Toiv( '»"'dlut iäähy^äiskons^rt^" sö," j ä t t ^ ^edto^"'''ö^tte- kulttuurielämä yhä kasvaa ja rikastuu. - A. Toivomukseni? Suunnitetaani? täksi kevääksi oI«. suun- » u ^ paljon «.ieIenkiiutokta.Täri.ei„tä, on, et^ \ , ..uzi i^asvaa ja rikastuu. — A, M. Lauasataiaa.JaelimlmMa 7 päi^äsÄ ISSI muodostui baletista kansalle eroottissävyinen huvitus. Kevyen ilmapiirin ympäröimät tanssijattaret oppiva^ myös solmimaan sena'sia suhteita, joista heille oli suurta taloudellista hyötyä. Mutta Tiyvin usein sattui tässä ympäristössä, että lava oli ensimmäinen etappi ilotaloon johtavalla tiellä. Monin paikoin maail - maa liittyy ni'n baletin kuin revyyn miljööseen vielä nytkin melkein vastaavat piirteet. (STMissä — OS-MOULL) ' • "Ai i ' 1 . , M j m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-07-07-03
