Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 11, 1942

              Iin I
iCanadan suomalaiite» imkköUhii)
Published and printed by tbe Vapaus
Publishing Compaxsy Xiimited. l O O r lM
E l m Stueet, West, Sudbiuryr O i i t i i i p .
B e g l s l e m l a t t b e Post Office D e p t.
Ottnea. as seoond dass matter.
TOannthlnnat;
I vk. ......
%bdysva}to£bIn:
. • * » . • » • • • > • • • • • » < > • • • • \
Suonteen j a muuatte
U d t t I llniesQry Jcdcaiaen i^ttboo laii!-
- f B t t a i n a irtiiBftiiiftt/piirä
tounokfirJaOista loettaTOa hafktlf» « t e lb
AriamlehlHe m y d o n r t ä i n 20 tHroeeD»
t i n paHddo.
PSrytSUä astamlesviUneiti Jo tfr>
nftfin.
I L M O I T U S H I N N A T : Kirjeenvaihto-flmoitukset
$1.00 kerta. Aviolu^toon
menneille onnentoivotukset 40e palsta-tuuiida.
Nlmounmittoilnioitukset 50c
k e r t » f l J » kolme kertaa. SFQt^nnä-l]
moit>*kset $ljOO Icerta» $3JOO kolme ker­taa.
KuQlemanilmoitukset $2.00 kerta,
60c lisäs««ksu kUtoslauseelta t a i m ö i s t o -
v ä r s y l t ä . Halutaan t i e t ä ä - Ja osoiteil-moitukset
«Oc palstatuuma. — l H a p ä i s -
l l m o i t t a j i e ^ o n vaadittaessa l ä h e t e t t ä vä
Umoitusmatsu e t u k ä t e e n.
Yleiset ihnoitusMnnat 40c palstatuu­ma.
nmoitus. joka julkaistaan neljä-kertaa
saznanlaisena SOe; palstatuuma.
A l i n ilmoitushinta We palstatuuma»
kerta ilmoittaessa.
Erikoifdsta ilmoltushimioista voi t i e ­dustella
t ä n ^ n lebden^onttorista. ^
K u s t a n t a j a j a p a i n a j a : V a ] » u s P u b ­l
i s h i n g Company L i m i t e d , 100^102 £ h n
Street, West, Sudbury, O n t a r i o. "
T o i m i t t a j a A . PSlvift.
Toimitusneuvosto: JSrvis. Rauha
MäU. Hilja Aho. B. ^ i k a l , Sstet
Kaustinen, A i l i Matan. M a r g i t lAakac^
7 r j ö Salvo j a J a b n a r S a a r i.
L i e k k i i n aijotut kirjoitukset ösot-l
e t t a v a:
Muisti on varmasti ihmishengen
valtavimpia kykyjä, k o ^ se muo­dostaa
pohjan kaikelle oppimiselle.
Hyvää muistia voidaan verrata ää­rettömän
laajaan kirjastoon, josta
anmientuu se aineksen runsaus, jon­ka
ajatus tarvitsee työ^ennellessään.
Tällä kirjastolla on vielä se etu, että
se toimii automaattisesti. Syjrttä
ei muistia ja älykkäisyyttä rinnasteta
toisiinsa, sillä hyvä muisti - nkästut-fää
ja avartaa miehkiivitusta-sekä
^samalla aryöstelur ja l^attämisky-
;.kyä._ : . .
Yleisesti tiedäumme,.^t^^^
jakanut muistamiskykyä jbkaiselle
samassa määrässä. Toiselle ei opp>-
minen tiiota sanottavaa vaikeutta;
toisen on saman tehtävän ääressä pon­nisteltava
kovasti, ollen syynä alku­peräinen
muistin heikkous tai joskus
elämän aikana kärsitty vakava tauti,
joka on vaikuttanut alentavasti ky­kyihin.
Hyvältä muistilta vaaditaan
ensisijassa uskollisuutta, mutta no­peus,
kestävyys ja laajuus kuuluvat
sille m3röskin. Harvoin kuitenkaan
tapaa henkilöä, jonka muisti sisäl-
^lyttäisi itseensä kaikki mainitut omi­naisuudet.
.Synnynnäiset ja saavu­tetut
taipumukset, harrastukset, tark­kaavaisuus,
tunteet yjn. sieluntoimin-nat
määräävät muistin yksilöllisen
variri.
Mitä aistimustietä raieleenpainetta-va
helpommin opitaan ilmaisee tyy­pin,
mihin yksilö kuuluu., Jokii muis­taa
paremmin näkemäänsä, toinen
Riksin emäntä makaa kahattm
Kävin katsomassa häntä. Toinen pu^i,
H ön turtuneena, odottaa vain uutia
päästäiseen pois, kuten hän it,e
noo.
^ Pu/te käy jotenkin vidä. Lähimmät
saavat siitä selon.
J —-Kuinka ikävää — sanoin.
— Niin on ~~ sanoi emäntä.
Ja vasta viime viikolla teroitti
minulle, kuinka asiat pUää aina jyfi.
taa f aikanaan hoitaa —
, •'•.^•J^m n^xpitää ^.smoisäim tettövii että^^imsumm^ _ .
muuttumatoii, ya5W,se^^^ ' ,
maan varsinainen oppimistilanne
muistamistoiminiialle mahdollisiin-.
man edullisesi. Öpettelemalia oppi­maan
oikealla tavalla, t.s. luomalla
parhaat mahdolliset edelljrtykset
niuistaniistoiniinnalle sen ^voimaa ja
saOyttämiskykyä vahvistetaan ja näin
päästään ikäänkuin välillisesti pää-määrään.
r ~
Ensimmäisenä huomioitavana seik­kana,
on taiö^c^pimisaika. nw
päivän kuluessa. . On valittava pa­ras
mahdollinen tunti päivästä sel­laista
työskentelyä varten, jonka tar­koituksena
on painaa mieleen uutta
muistettavaa. Aamulla heräämisen
jälkeen on hengen tarmomäärä suu­rimmillaan.
Tajunta on levon jäl­keen
herkkä ottamaan vastaan uusia
vaikutelmia, joten muistiinpairiumi-sen
on havaittu käyvän helposti juu­ri
aamun ensinunäisinä tunteina. To­sin
sääntö ei ole aivan poikkeukseton.
Jos henkilö on ottanut tavakseen
työskennellä iltaisin, jopa iltayöhön
asti, on hän aamulla vielä unekas ja
terävään ponnisteluun kykenepiätön.
Tottumuksella on siis myöskin huo­mattava
osansa muistiinpainamista-pahtumassa.
.Henkilön ruumiillinen
kunto on niinikään eräs tekijä. Hyvää
ravitsemistilaa ja vilkasta verenkier­to^
edellytetään. Luonnollisesti myös
voimakas ruumiillinen väsymys tai
henkinen liikarasittuneisuus ovat es­teenä
nopealle^ ja varmalle muistiin-
— Ky-yllä. Ota tuo raamattu tmU
ta hyllyltä.
^Jaa, niinhän se on, että täytyyhän
sitä viimein lannistua pois nmti
maallisista, ajattelin, kun otin mma-iun
ja pyykin siitä — pölyn.
— Avaa se. Etsi sieltä se raha —
Raha — taitaapa olla nyt langat
Sevon, eikäpä ihme.
Seläsiti kirjaa. Eräässä aukea-rnassa
on viissatanen levällään.
Sairas koettaa vetää nenäpieltiän
hymyntapaiseen, kun näkee hämmäs­tyksen
käyvän ylitseni.
AI itä tämä merkitsee^
Ota se. Ja kuule nyt. Kimoltn
poissa, osta tällä rahalla silloin täl­löin
jotakin, kirjaa, makeista, e'1 sii­tä
tahdot ja lähetä Eemelille.
— Kyllä. Kyllä ymmärrän kaikki
—• älä vaivaa itseäsi liikaa.
UEKKl
Toimitiiksen kulmasta
Eräs lehtemme ystävä kirjoittaa:
*'Siftä lehtien varkainlukemisesta
on joskus puhuttu ja moitittUi eikä
ilman syytä. Täällä meilläkin on' jo­kusia
niitä ja muutama sellainen, jo­ka
€i ole koskaan tilannut Liekkiä,
mutta kyUä tahtoo joka numeron saa­da
tavalla tai toisella, toisten lehtiä,
lukeakseen^ Eikö sellainen pitäisi es­tää
eikä antaa niille kiusallakaan lu-kanista"
Jaa-a, Jos sen varmaan tietäisi, et­teivät
he tee tuota 'varkautta'* ajat­telemattomuudessa,
vaan jollakin kiu­salla,
niin voisika:i heihin hyvällä
syyllä sovittaa vastckiusan. Olisipa se
aivan paikallaankin. Mutta toisaalta,
.sitä vartenhan näitä lehtiä painetaan,
että niitä luettaisiin, sitä parempi, mi-
Jä enemmäfi ja laajemmalti. Ja taval­lisesti
ihmiset haluavat lehden, josta
pitävät, ennemmin itselleen tilata
kuin nähdä sen tavottelemisen, vuoksi
kovin paljon vaivaa. Xiin luultavasti
tekee useampi varkainlukija, jos hä­nelle
huomautetaan, että juuri tilauk­sellaan
hän tulee kannattaneeksi ha­luamaansa
lehteä myöskin aineellises­ti,
mikä on lehden ilmesty*misen vält­tämätön
ehto ja meidän lehteemme
nähden ainoa tulolähde. Tässä se on­kin
sen varkainlukemiscu *^pointi'\ —
Jos taas joku sattuu olemaan talou­dellisesti
niin ahtaalla, ettei voi ktm-nolieen
tätä meiää» Uhieäkään tilata,
mm, kyväi ystävät, lainattakoon hä­nelle
Uhtm mielikyvälläU Ja niille.
kuHleifnäarisä; jollekin' saattaa esim. painamiseUe.
vieraskielisten san\)jeht>pp^
ni^tua vast^ sitten, kun hän kirjoiae-^'"^^^^ tutkivamme
lee niitä pa'periile harjoitt<elutarkoi-tuksessa.
Näin saadaan näkö--kuu­lo-
ja liikuhtotyyppi. Tosin öii var­sin
yleinen myös epämääräinen seka-tJTPpi
» jonka kohdalla ei minkään
aistimusalan ylivoimaisuutta voida
havaita, vaan toimivat ne kaikki yh­dessä,
Henkili^ joka elokuvista pa­lattuaan
toistaa muististaan uuden is­kelmän,
mutta osaa vajavaisesti se­lostaa
filmin sisällön, on selvä kuulo-tyyppi.
Helposti pyöräilemään oppi­neen
ajotaito perustuu liikuntomuis-tiin.
Näkötyyppi muistaa päinvas­toin
kuin kuulotyyppi hyvin henkilöt,
mutta näiden nimet saattavat helposti
unohtua.
Kokeelliset tutkimukset osoittavat
puhtaan muistin, s.o. muistin, josta
on eliminoitu sitä tukevat lisäainek-set
pois, olevan korkeimmillaan lap­suudessa.
Mutta vaikka varsinainen
puhdas muisti onkin aikuisella ihmi­sellä
heikompi, on se saanut parem­masta
tarkkaavisuuskyvystä ja e-nentyneestä
käsityskyvystä voimak­kaat
lisätuet. Edellisestä johtuen on
lapsen niielessäsäilyttämiskyky pa­rempi
kuin aikuisen, mutta jälkim­mäisellä
ori parempi oppimkiskyky.
Kysymystä, lieneekö muistin us-kollisuuden
ja voiman määrä koho­tettavissa,
on tutkittu ja siihen on
voitu \^stata myöntävästi. Mitään
erikoista menetelmää ei ole käytettä­vissä,
mutta ottamalla huomioon
esim. jotakin uutta ohjesääntöä, työ­selostusta
tai oppikurssia, jonka si­sältö
on painettava' ehdottomasti
mieleen. Kertaamme tehtävän usei­takin
kertoja, mutta'sisältö ei ehkä
ole sanottavasti jäänyt mieleen. Syy­nä
on tarkkaavaisuuden puute. Näin
ollen ei kertaaminen, kuten usein us­kotaan,
ole muistiinpainamisen tär-km^
menettelytapa. Se tapahtuu u-seimmiten
koneellisesti ja jää siten
varsin ulkokohtaiseksi. Tarkkaavai­suus
oa tärkein. Onkin vältettävä
saman moneen kertaan lukemista.
Sensijaan on keskitettävä tarkkaa­vaisuuden
koko voimakkuus niihin
asioihin, jotk^ ehdottomasti halutaan
muistaa. Jos asiat ovat mielenkiin­toisia,
suuntautuu tarkkaavaisuus
niihin itsestään, pakottamatta. Tark­kaavaisuuden
voimakkuuden paras
edistäjä onkin harrastus. — Niini­kään
jos ympärillä ' vallitsee hiljai­suus,
ilma on raitista ja puhdasta, \'a-laistus
on hyvä ja muita häiritseviä
tekijöitä ei ole vaikuttamassa, toimii
tarkkaavaisuus keskitetysti. IMutta
sen voimaa voidaan myös harjoitta­malla
kehittää- Vähitellen voi. esim.
tottua työskentelemään melussa, tot­tumus
vähentää ärsytysten tehoa.
Jos mieleenpainettava aines on
laaja, on se paloiteltava jaksoihin.
Nämä eivät kuitenkaan saa olla liian
pieniä ja tulisi jokaisen niistä sisäl-
Eemeli oli seitsentoistavuotias put­ka,
ainoa lapsi, äitinsä ilo ja \'lpeys.
Ja näin valmisti hän lapselleen pien­tä
lohdtttust/i; eihän pojalle jäänyt
sisarta, ei, veljeä ja äitipiioUS
.varmassfl tiedossa.
-— Olet hyvä ihminen Manta —
luenko nyt?
— Ei vielä, minä sanon kaikki kun
jaksan, nyt —
Puhe alkci mennä vallan ole7?:atto-miin,
mutta hoiti" hän asiansa vain.
— Kuule —
— Puhu vain, kyllä minä ymmr-ran.
Ei
kärsit
— saa
paljon
panna —
kestit —
paljon
Olin vähän aikaa ymmällä. r,nitUi
huomasin sitten.
— Ei panna. Mitenkä saa panna?
— Oikee — virren — värsy —
— Kyllä, kyllä. Minä laitan, että
tulee varmasti oikea ja kaunis km-londmoitus.
Ole vain rauhassa. Mitä
vielä sanoisit?
Pitkän hiljaisuuden jälkeen tuli:
— Maabanpaniaiset —
— Niin — jätä nyt Manta-kidta
huolesi niistä.
— Mutta vanhaa lehmää ci m
tappaa
tää asiakokonaisuuksia. Muistiku-määrättyjä
näkökohtia pjrritään saa- säilyvät paremmin ja oppimistyö
~ ! ! täy jossain määrm joutusammin, o-
, , , , . P»ttavaa pienin annoksin opittaessa.
tTitustua. Xam se laajentummcn ta- THrVoS»ö i n- - .
jotka eii^ät syystä tai toisesta vielä pahttm ilmani erikoista asioimistakin. luonnolhsesti myöskin.
lehteämme tunne eivätkä siis tiedä si­tä
kiittää tai moittia, tarjottakoon
sopiiHiSsa tilaisuutlcssa pyytämättään
joku mimero sUtnäUtäväksi, ehkäpä
sittea kalmvat siihen piiemmällekin
n,n^,;t b.Jt^ *. t. • i. I L » opittavan aineksen ymmärtäminen.
Ikava ky^la, epamukavaks. keh^ity- Upsi varsinkin voi oppia koneelli-nyt
naapuruus, seka kaupun,c^^^ sesti sbältöä tajuamatta T^lTneo
t^maaky-l^sa.tekeeMyn.nu^ muistiinpainaminen on raskastTZ- Ja se mattokangas
sak..asu.sssaku^aa, emmekä taJ^do nistehia, työn tulokset kar^^tTd-sitä
jaksaa voittaa, — AP. J a t k u u I Q a m e l l ä sivuUa
Ei, ei, kyliä minä katson, fi;
lammas riittää hautajaisiksi.
luen sinulle, luenko?
— Lue — Joonaan cvankcl —
Hän tietysti tarkoitti Johanneksen
evankeliumia. Luin hänelle kappa­leen.
Byvä ja toimellincn Manta kuun­teli
rauhassa, mutta kysyi sitten lo­puksi:
^
— Mitäs viimeisissä sanomissa on.
Selitin, minkä muistin ja kykenin.
Sitten annoin lääkettä.
— Sinä paranet viriä, saad-janp^
nähdä. -
— Ei, ei koskaan — vai^l^'^ *>;^
oUsi — kesänleivät pitäisi Idpoä "
ja Eemeli
-- Emme nyt huoli työstä.
saanko, sinulle?