Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 25, 1945

              HoM \m Hvödyllisiä tmtojfi
KUKA piti kuuluisaa Moiiä Lisan
taulua piilossa niinä vuosina, joi-pa
se oli kateissa Louvren museosta
Parisissa? Oliko se ItaHan sotilas-sankari-
lentäjä-runoUijap d'Aniiun-
^on luona?
Kuuluisan taulun yarkaus tapahtui,
piin sekavien ja salaperäisten plosuh-teiden
vallitessa, e^tä tuntuu siltä kuin
Jokin nero olisi alusta pitäen X)llut mu-
^na sen varkaudessa. Heinäikuun 24
p:nä vuonna 1910 ilmoitti parjsilainen
lAti Cri de Paris, että Moua tisan
taulu oli ollut jo kuukauden;varastet­tuna.
— Pöt\T>uhetta, sanoi Löuvren joh­taja,
monsieur Homoile. Ivallisesti.
h\Tnyillen osoitti hän taulua, joka oli
edellään paikoillaan paksun lasinsa
pakana, josta Mona Lisa hymyili hy-piyään,
jonka maalaamiseni mesta­rilta
oli kulunut neljä vuotta ja joka
oli jo neljän vuosisadan" arkana hiir-
- mannut kaikkia katsöjiav Juttu iiiiohr-tui
pian ja Cri de Paris ei ilmoittanut
mistä se oli tietonsa saanut.
Vuotta myöhemmin, vuonna 1911,
. valittivat, taiteilijat sitä, että Louvren
kuuluisrmpien taulujen edessä oli niin
paksut lasit, -että taulujen jäljentä­minen
kävi vafkeaksi. -Muutarpat
laseista poistettiin, niiden joukossa
Mona Lisan edessä oley^ ja heti huo­mattiin,
että taulu oli epäilemättä
vaihdettu jäljennökseen. Muutamien
todistajalausuntojen mukaan oli var­kaus
suoritettu todennäköisesti vähän
aikaisemmin, mutta Cri de Paris väit­ti,
että varkaat olivat vailhtaneet sen
• siihen jäljennökseen, jonka toiset var­kaat
vuotta aikaisemmin olivat jättä- .
neet alkuperäisen tilalle.
Selvää kuitenkin oli, että maailman
suurin taideaarre oli kateissa. Puhe­lin-
ja lennätinlinjat surisivat tiedoi-tusta
kaikkialle maailman ääriin*. Kal­lelta
metalleja voi sulattaa uudelleen,
jalokiviä hioa tuntemattomaksi, mut­ta
kukapa uskaltaisi ostaa Mona L i ­san?
Sen saattoi tehdä vain Louvren
museo. Mona Lisa oli varastettu ja
lunnaita tietenkiiFodotettiin.
Aika kului, mutta mitään vaatimus-
. ta lunnaista ei lähetetty. -Näytti sil^
tä kuin Mona Lisa olisi karannut eikä
haluaisi ollenkaan tulla takaisin ko­tiinsa.
Vuonna 1913 löydettiin Mona^Lisa
•yhtäkkiä erään italialaisen,työläisen
kodista Italiassa, Työläinen oli hen­kisesti
vajamittainen. Oikeuden edes­sä
tunnusti hän, että hän oli ottanut
Älona Lisan ollessaan työssä Louvres­sa.
Hän oli ollut mukana asettamassa
lasia paikalleen taulun eteen ja otta^
massa sitä pois. Uskottiin kuitenkin,
että varkaus oli tapahtunut jo vuonna
1910 eikä vuonna 1911. Pemigia,
kyseessä oleva työläinen, ^^tt|, et!^^
litan oli vienyt Mona tisan kostaak-,
IjSeen sen, että Napoleon oU anastanut .
mallipiirustusten mukaan, niin silloin -
lienee myös parasta olla hiiskumatta
mitään "kohtalosta» ja silloinlhan pu-
"yhdestä ainoasta" ja "suuresta
rakkaudesta" ovatkin pelkkää turhaa-aikaista
lörpöttelyä.
Voidaanko näistä asioista yleensä
lausua yleispäteviä käsityksiä? Onko
kenestäkään koskaan tuntunut, että
joku kolmas olisi täysin ymmärtänyt,
miksi juuri Matti j a Maija ovat niin .
määrättömästi tojsijns^ rakastuneita,
että he haluavat aina d ä ^ yhdessä? ^
''VIHTORIN» O N N E I X i N EN
VAIMO.
Italiasta paljon taideajb-teita.^.Ö^
kertoi, että väin neljä/päi\^ä ennen
taulun löytymistä, oli hän saanut sen
kanssarikoUiseltaai»,":josta hän tiesi
vain nimen Vincent L . ,
Tämä tuntematon Vincent vapau­tettiin
todistusten puutteessa ja. Per- :
rugiä joutui; vuodeksi vankeuteen,
koska hän todennäköisesti oli ollut/
vain -juormittelijan työvälineenä. Ilar
lialaiset ^viranpiöc»^ aikoivat pitää
JPerrugia; Mhn^llä . ^ t ä varaUa,-^että
hän asettuisi yhteyteen salaperäisen
rikostoverinsa kanssa. (Mutta vuonna
1914 katosi Perrugia viranonjaisten
valvomiasta, maailmansodan sekasor­ron
gdkaessa. j
Gabriele d 'Annunzio tuli takaisin
sodasta ei y^m aikakautensa yhtenä .
huomattavimmista runoilijoista ja
näytelmäkirjailijoista, vaan myös saur
k a r i n a ^ ; ^ | H ^ K ^ : ^ e | ^ t ^ ^
s i l m ä n ^ ^ ^ Ö ä ^ l i ^ ^ ^ ^ a ^ i ^ Vi^nni^:
1919 marssi hän pienen vapaaehtois­joukon
etunenässä Fiumeen, jota hän
hallitsi 15 kuukauden ajan, kunnes
hänen oman maansa hallitus ajoi hä-netpois
ja valtasi itse Fiumen. Ylis­tely
oli noussut hänen päähänsä, hän
esiintyi selkapäisenä nerona, jonka his­toriallinen
merkitys tuntui hänestä
valtavalta 'ja niin hän alkoi kirjoittaa
omia muistelmiaan, jotka paljastivat
hänen läheiset suhteensa innoittajiin­sa.
Kuuluisin näistä oli suuri näytteli­jätär
Eleonora Duse.
Lapsuudestaan; salakka virtayttää
d'Annunzio uneksineen Mona Lisästä,
jolla piti olla Italian salaperäi^den
hymy, 'jonka d'Annunzio katsoi ku­vastuvan
myös hänen omissa kasvois­saan.
Dusen ja Mona Lisan saman-näköisyydestä
oli useasti huomau­tettu,
mutta d'-\nnunzio alleviivasi
erikoisesti tätä. Duse valitsi esiinty-'
mistään varten useita d'A'nnunzion
näytelmiä, joista eräs oli kirjoitettu
suorastaan Duselle, Mona Lisan ny-;
kyaikaiselle ruumiillistumalle.
Mutta tuli päivä, jolloin Duse ei
enää innoittanutkaan d'.^nnunziota Ja
tämä oikukas "nero" hylkäsi Pusen.
Hän siirtyi ystävättärestä ystävättä­reen
helppoudella joka on mahdollis­ta
vain Italian auringon alla, musersi
heidän-sydämiään, mutta kukaan ei
innoittanut häntä niinkuin Duse. Vuo­sina
1911—13 oli hänellä erikoinen
innoittajanälkä, sillä saamamiehet oli­vat
takavarikoineet hänen huvilansa
ja kaikki hänen taideaarteensa, jotka
näyttelivät tärkeää osaa innoittami­sessa.
Nämä vaikeat vuodet oli d'An-nunzio
ensin Parisissa, sitten Arcac-bonissa
Ranskassa, jossa hänen saa-niamiehensä
jälleen aioivat häntä ta­kaa.
Silloin tapahtui jotakin ihmeej-iistä;.
Ranskan hallitus astui auttajana
v ^ j n , ja maksoi kaikki d'Annun2ion
velat. Tämä ihme tapahtui saman­aikaisesti
kuin Perrugio lähti Rans­kasta
ja muutti Italiaan, jolloin hä­neltä
löytyi Mona Lisa. Oliko sat­tuma,
että nämä Upahtumat sattuivat
yhtäaikaa vai maksoiko Ranskan hal­litus
"tiedonannosta", jolla Mona L i ­san
säilyty^ikka saatiin selville.
Ranskalainen kulttuurihistorioitsija
Chasse on ottanut asian uudelleen kä­siteltäväksi.
d'.Annunzio oli kirjas­saan
"Per ritalia depli Italiana", jo­ka
julkaistiin vuonna 1923, hän sa­noo:
'^Niiden monien italialaisten asiain
jpukosga, jotka kätkeytyy minuun, on '
T::s5ä on kaikuohie. jr&a ei vaadi
pa}jon§o5^eria.eii|k voita Ollenko
. ^-IcQjipia shortenihgia, \k kuppia so­keria,
»^kup.nunaijaa, 2 munaa 2 kxjqp.
sihdattuja ka&kuj>uhoija, 2 teelusikal­lista
lelvösiJulveria; Vj teelusikallista,
suolaa, lä kuppia- maitoa, lisäksi yksi
pöytälusikällihen vanillaa tai jauJiPttu-i
a orenssin kuoria tai puoli teelusikaUis^
ta all^pice ja puoli teeiusikaUista vanll-
,laä. •..• •
iHiero rasva vaahdoksi, lisää sokeri ja
liunaj^ j ä y a t k a k j a i l f e e n . kunnes seos
011. kuohkeata".: i i s a ä:Wnan keltuaiset
j ä vatkaaJjJirvin. Siistaa jffliteen jaubot,
suola j a leivospulverl jja lisää se vuoro-teHen>
maiifon. -kansaa, • sckerivaäSitöon.
• I ^ ä ä mausteet j ä ^ ^ i t a taikinaan ko­vaksi
y a t ^ i u t m u n a i ^ Paista
i-asväluissa lohkppannuissa uunissa 360
asteen kumnuudessa kunnes kakku pon-naiht^
a takaisin kun sitä hellästi painaa
keskeltä. Tulee kolme kahdeksan tuu-maistä
kakkua. Aseta kakut päällek­käin
ja vl-iiin a i a r j a h y y t e l ^ päälle
pirskota pulverisokeria.
PAHKINJ$JLE|Pi(
I kuppia shdattuja kakkujauhoja, 3
teelusikallista kaksinkerroin toimivaa
leivospulveria.. % teelu^JkslUsfca suolaa.
kuppia hienonnettuja .*alWna
kuppi hiöionnettua -taatfelfe, ^ ' i J i ? ^^
vatiiattu muna »i kupillista maitoa; H
kuppia maissisilrappia. 4 pöytälusikal-lista
sulatettuk rasvaa.
Sihtaa jauhot, leivospulveri ja suola,
lisää pähkinät j a taatelit Sekoita yh­teen
munat, maito, siirappi j a rasva ja
sekoita jauhoseokseen. Kaada rasvat­tuun
loh^pannuun ja paista uuiiissa
%0 asteen kuumuudessa V ^ i tunth A n ­na
seisoa useita timteja ennenkuin leik«
kaat.
• . • *
KASSEROOLI HEDELMÄKAKKU
1 keskikokoinen appelsiini, kuppia
sckeria, % kuppia pähkinöitä. 1 kuppi
taatelia, la ktippia voita tai kasvisras­vaa,
1 kuiH>i sokeria, 2 munaa, % kup­pia
hapanta maitoa tai kirnupiimää, 2
kuppia sihdattuja jauhoja, 1 teelusiktil-linen
soodaa, 1 teelusikallinen ^olaa.
Puserr^ nuilhu appelsiinista ja sekoita
siihen puoli kuppia S(^^a. Poista val­koinen
massa j ä kalvo appelsiiniR> kuo­resta,
pane kuori, pähkinät ja taatelit
jauhiimsiyllyn läpi. Sekoita yhteen nxu-nat,
rasva j a kupillinen sokeria. Häm­mennä
sekaan hed^hnä. j a pähkinä-
(j^uhe. Lisä:! maito vuorottaln yhteen
sihdattujen jauhc^en, suolan ja >oodan
kanssa. Kfiada ..rasvattuun k^&seroUin
; j a paista uunissa 300 asteen kumnuu­dessa
nohi puolitoista tuntia. Ota pois
uunista j a kaada, kakun päälle s<^erin
ksmssa sekoitettu «qE^isiinbnehu. Anna
jääityä kas^rolissa j a anna olla leik*
kasMnatta useita tunteja tai y l i yön.
TOisTiJVA PXj&Nsautinr
vaatii lääkärin huoltoa piii'eminin kuin
rcihtoja jolta toisiltaan mainostetaan
tuskansuranaaljina. Päänklyis^ksen i^^yt
cvat nsLoninaiset, joihin, kuuluu korkea
verei^Mdne, t u l ^ d u s . kuiune, _allergy^
h e r m ö j ä n n i ^ s , väsymys; kylmyys ja
" silmien jäxmitiys. Rohto voi väliaikai­sesti
lieventää kipua,, i n u t t a p y ^ n v ä i s tä
parannusta niistä ei tule. Ja jotkut
mark^noilla olevat pääjnkipurohdot
voivat tsjhdä pysyväistä vahinkoa —
4opa^ joidenki^>;tj(^t^#pieuttaneen
: kuol^ifi^efltllle^Sj^^^
:'^^Tllapätsiih>**pS&nkl(^^ lieven­nykseksi
on aspirin kaikkein turvalli­sinta,
joskin monet henkilöt ovat sille­k
i n arkoja. Yksi aspirin tabletti yleen-sä
vaikuttaa y h t ä hyvin kuin. kaksi, n i in
ollen älkää ottako muuta kuin yksi
kerrallaan. Ja kim otatte aspiriinia,
n i in pankaa mi&aan hyppysellinen bi-cart)
onate of sodaa välttääksenne okse-tusta
tai vatsan ärsytystä.
Varokaa lääkkeitä jotka sisältävät
acetanilidia, antipyrinea, acetphenete-dinia,
bromidea j a aminopyrinea. Nämä
kaikki voivat aiheuttaa vakavaa sai­rautta
herkissä iienklölssä. Acetanill-della
j a bromidesilla on taipumus muo­dostua
tottmnukseksi. Lukekaa leimat.
Välttäkää näitä rohtoja. ~
itälial^en!?!)^^
' Senjälkeeii^, tiilee hiimmästyttävä
lause:
"Ranskalaiset luulevat tuntevansa,
italialaisen hymyn, sentakia, että he
kätkevät Louvressa Mona Lisan, jon­ka
minä lähetin takaisin. Monet tie­tävät
täniän ja pelkäävät asian lähem­pää
tutkimista."^
Chasse tutki lähemmin d'Annuji-zion
teoksia ja kirjasta Leda ja jout­sen,
löysi (hän kertomuksen* Mies, jp-ka
varasti Mona Lisan. — Kertomus.
Kirjoittaja huomauttaa, että kysees­sä
siis on kertomus eikä novelli. To­tuus
eikä kuvitelma.
Doderet, d^Annunzion kirjojen
ranskantaja, jonka kanssa Chasse
asettui yhteyteen, kiinnitti tämän
huomiota Louisa Baccaran elämäker­ta-
nimiseen d'Annunzion kirjaan, jos­sa
kirjailija sanoo, ettei hän voinut
sietää Mona Lisan kalpeanlihavien
käsien näkemistä joka päivä edessään.
On kerrottu, että keskustellessaan
englantilaisen runoilijan Walter Sa-vage
Sandorin kanssa d'Annun2io oli
kerran sanonut: ^
"Miksi ei mies, runoilija tai taitei­lija,
voisi rakastua kuolleeseen nai*-
seen? Rakastua esim, kuvaan.: Mjnä
tunnen erään, joka rakastui Mona L i ­san
kuvaan- Tämä mies on se, joka
varasti taulun Louvresta. Jonakin
päivänä minä kirjoitan miehestä, joka
varasti Mona Ljsan."
jMona Lisaa kohtaan tuntemansa
kunnioituksen osoitli d'.\nnunzio
myös sanoessaan Guy de Pierre/euUe:
' "Italiassa tunnen vain kaksi mies»
tä, joilla on ollut nenöiden älykkyjs.
Toinen on Leonardo da Vinci, taide­maalari,
kuvanveistäjä, arkkitehti,
matemaatikko,"
"Entä toinen", kysyi vieras?
Jääkylmä hiljaisuus. Runoilija
katsoi häntä, kauhistuneena siitä, että
joku saattaisi epäillä, etteikö suuri
d'Aimunzio olisi se toinen.
y i d ä on epävarmaa,. mikä yhteys
d'Annunziolla oli Mona Lisan katoa­miseen,
mutta jonakin päivänä se eh­kä
selviää, samoinkuin se yhteys, jo­ka
hänellä oli rouva Thoden huvilan
ja sen sisältämien taideaarteiden anas­tamiseen.
Pojaty ottakaapa opiksi
Robert Maclntyre, 22-vuotias me­rimies,
käveli puhelinkojuun eräässä
tupakkakaupassa New Yorkissa ja
soitti tyttötuttavalleen että — "eikö
olisi kaunis ilta viettää viidessä jos­sakin?"
Tyttö oli samaa mieltä ja
niin tehtiin sopimus. Mutta poika
innostui puhumaan, samoin tyttö ja
niin puhelu jatkui lähes tunnin, jolla
ajalla tupakkakauppa suljettiin ja
poika jäi puhelinkoppiin. Huomat­tuaan
viimein sen, hän hätääntyi ja
^oitti poliisiasemalle, josta saapui po­liiseja,
mutta he eivät saaneet ovea
auki, joten heidän oli haettava kau­pan
omistaja ja niin siinä vierähti toi­nen
tunti. Päästyään viimein vapau­teen
poika sai kiroilla ja,surra, hän
oli myöhästynyt ja tyttö oli mennyt
menojaan — mennyt, ja mitä lienee
mifnnessään päätellyt* < —
L i E N E E k b - kirjeiden kirjoituksen
maaihnanmpstaruus Jong-lslandilai-sella
Mrs. Theresa Danellolla, joka on
kirjoittanut viidelle pojalleen, niidea
ollessa sotarintamilla, sekä. sukulaisil-leen
kolmen vuoden sisällä 3,200 kir­jettä.
4 \
• E R - ^ tuntematon mies hyppäsi
äskettäin N . Y : n Empire State raken­nuksen
86: sta kerroksesta ala3 murs­kautuen
kuoliaaksi. Kadulla oli tu­hansia
ihmisiä, jotka näkivät tapauk­sen.
Mieheltä ci löytynyt mitään pa­pereita,
joiden avulla hänen henl^i-
Ipllisyytensä olisi voitu, todeta. _j