1947-08-23-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 LAUANTAINA, ELOKUUN 23 PÄIVÄNÄ
«simnaimimimnnaumniauimuminiiuiauiiunmm^ ~"——1 ,1
{Canadan suomalaisten viikkolehti)
Publlshed and printed by the Vapaus
JPublishlng Company Limited, 100-102
Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Reglstered at the Post Office Dept«
Ottawa, as second class matter:
Tilaushinnat:
1 VI »sikerta . . . $2.50
6 ki ukautta . . . 1.40
• 3 k .Ukautta .75
Vstdvien pdkindd
Kesälomalla Sairaalassa
Yhdysraltoihin:
1 VI osikerta $3.10
6 k-.ukautta 1.80
Suomeen Ja muualle ulkomaiUe:
1 vi.osikerta $3.75
. 6 kuukautta 2,00
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehille myönnetään 20 prosent
in palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta
50 senttiä palstatuumalta ja
kerralta. Alin ilmoitushinta $2.00. A l in
maksu kuolinilmoituksesta $3.00 ynnä
ju senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai
klltosiauseelta. Erikoishinnat pysyvistä
llmoituk.sista. Tllapaisiimoittajien on
lähetettävä malcsu etukäteen.
K a i k l i Liekille tarkoitet-ut maksu-osoituiset
on ostettava kiistantajan nimeen:
Vapaus Publishing Company
Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limited, 100-102 Elm
ötroet West. Sudbury. Ontario
T o i n i t t a ja A. Päiviö.
Liekkiin aijotut kirjoitukset osol--
tettava:
LIEKKI
P.O. BOT 69 Sndbory, Ont
Toimituksen kulmasta
Toimittaja Päiviön lähdettyä kahden
viikon lomalleen, on allekirjoittane
elia taas tilaisuus tervehtiä Liekin
lukijoita, joten siis terveiset vain
vanhalta tutitlta vatihotlle hituilic! "
^ Öiikin jo'pitkä aika siitä kuin allekirjoittaneella
on ollut pitheenvuöf&a
Liekin isossa perheessä, tarke m vi in
sanoen v: 1946 toukokuussa. Mutta
'7iyt LJckin ystävien on otettava ainakin
parin numeron ajaksi allekirjoittanutkin
samaan perheeseen —-
Liekin yhä kasvavaan perheeseen. '
Suurin osa Liekin kirjoittajista
tuntuu olevan kesälomalla ja lämmintä
loma-aikaa on ollutkin. Lomat
kuitenkin loppuvat aikanaan ja
niin kai se loppuu Liekin ystävienkin
loma, joten varmaankin on odotettavissa
ankaraa inspiratiota niin kirjoittajien
kuin levittäjienkin joukossa.
Asiamiesten tehtävä 'näin kesän
aikaan on verraten tärkeä sillä kesän
aikana tahtovat tilaukset useinkin
loppua ja ellei niitä saada heti uudistetuiksi,
tuottaa se hankaluutta
niin tilaajalle kuin myöskin konttorille.
Sama pitää paikkansa 7uyöskiu
muihin vuode/jaikoihin nähden, mutta
kesällä erikoisesti on kaikilla ihmisillä
ustinkiu enemmän kiirciiä ja
menoja kuin kylmempinä vuodenaikoina.
Tiedämme jokainen, että asiamiehen
ja naisen työ on raskasta. Siinä
saa jättää monta jälkeä ja puhua
monen ihmisen kanssa, mutta kaiken
työn ja vaivan korvaa tietoisuus siitä,
että on tehnyt tehtävänsä kunnollisesti.
Toivomme siis kaikille Liekin \stä-ville
tarmontäytteistä aikaa ja samalla
hauskaa kesän jatkoa. K e hoit amme
myöskin kaikkia tilaajia katsomaan
osoitteen päällä olevista numeroista
koska tilaus loppuu ja ajoissa
huolehtimaan siitä, ettei lehden
tulo pääse katkeamaan. Siten säiis-tytään
ikävyydestä mikä koituu, hm
lehden tulossa sattuu keskeytys. —I.
W. S. , . i
Vain harvoin tapahtuu perheeq, äidille
j"a t\'öläisrlle yleensä, että on
tilaisuudessa päästä viettämään hetkinen
pois arkisista touhuista ja saa-
^da nauttia kesän ihanuudesta sekä
lisäksi vielä matkustella vaikkapa
naapurivaltioon, kuten minulla oli
kunnia. X i i n olimme päättäneet, että
nyt kerrankin lähdetään rajan toiselle
puolelle tervehtimään serkkuja,
etenkin kun he ovat monasti toivoneet
meitä vieraakseen.
Niinpä sitten valkeni se ihana ja
köuma päivä, jolloin sulloimme rfiat-katavarat
auton perään ja lähdimme
hyristämääif Amerikan rajaa kohden
Canadan puolella olivat kovin
ystävällisiä meille, v'aan vieraan
maan puolella j-rittivät keksiä pikku
juonia minkä takia ei meitä muka
voitaisi laskea. Oli nimittäin jäänyt
sukulaisten osoitteet kotiin ja ulkoa-kin
niitä oli vaikea muistaa, mutta
onneksi selvittiin kun oli varalta toisen
sukulaisen osoite. Ja niin meille
annettiin oikeus ajaa eteenpäin.
Matka oli täynnä ihania näkemyksiä.
Tie pujotteli melkein koko matkan
Superior-järven rantoja. Toisinaan
näk>i suuria kuiluja, joihin
luuli juuri syöksyttävän huimalla
vauhdilla. Joskus oli sumua niin paljon;
että oli mahdoton nähdä eteensä,
täytyi panna-auton valot päälle, valaisemaan
tietä ja estämään vastaantulevien
antojen päälle törmäämistä.
Ajettiin 50-6'0 mailia tunnissa, .ja
niinpä ei ottanutkaan kauan kun^ oltiin
ensimmäisessä pysähtyspaikas-sa.
Pysähdyimme vanhanmaan tutta-
•vani farmille lähellä Duluthia. Siellä
otettiin meidät vastaan ystävällisesti.
Emäntä vain ei ensin meitä tuntenut,
mutta isäntä Arthu sitä paremmin,
sillä oltiinhan me kuin kaksoset
hänen kanssaan, yhdessä on kiskottu
m.aitoa äitini rinnoista, sillä
olimme syntyneet samassa pahnassa
ja samana päivänäkin, joten oli
mukavaa käydä heitäkin tervehtimässä.
Paikka olikin kaunis ja hyvinhoidetun
. näköinen, komeaa karjaa,
lehmiä joista talon kaksoistyttäret
vetelivät jnaitoa yhtenä koskena.
Taisi ne vallattomat meidän nuoremman
veljen vaatteetkin maidolla
suihkuttaa.
Kyläilimme täällä päivän ja kaksi
yötä ja sitten jatkoimme matkaa
eteenpäin aina Xashwaugiin saakka.
Sillä matkalla oli kauniita pikkukaupunkeja,
joiden läpi ajettiin, ja kaik-
. Aamulla valkopukuiset sairaanhoitajat
alkavat työvuoronsa. Meidän
huoneessamme on kuusi sairasta.
Hoitajatar ^liss Annis tulee. Hänellä
on tuo koskaan poistumaton
hymy huulilla kun h än sanoo: "'Hyvää
huomenta M r , Stimson. Kuinka -
te voitte tänä aamuna?" J a edelleen:
"Hyvää.huomenta Mr. L i n g . " Näin
hän tervehtii. kaikkia. •
Viimeisenä hän pysähtyy nuoren
^Markanin vuoteen viereen. Hän
koettaa saada hymynsä vielä sydä-mellisemmäksi,
kun hän kysyy:
'•Kuinka voitte tänä aamuna,'Mr.
•Markan?"-
Markan, noin 21-vuotias nuorukainen,
on ollut hoidettavana kuukauden
päivät täällä. Hän on loukannut
selkänsä ja koko alaosa ruumiista
on halvaantunut. Sairaalan
lääkärit ovat tehneet leikkauksia, toivossa
saada hermoyhteys ja sen kautta
liikuntakyky jalkoihin. Mutta tämäkään
ei ole auttanut, jauhanen on
annettu hyvin varovasti "S^mmärtää,
että hän ei voi koskaan kävellä.
Mr. Markan ei tahdo tehdä Miss
Annisin työpäivää raskaammaksi
kuin se jo on. Hän vastaa: "Minä
voin hyvin", ja koettaa saada hymyä
kasvoilleen, mutta sam.alla hän haluaa
kääntää päänsä vähän sivulle ja
iso kyynel, ehkä useampikin vierähtää
valkoiselle tyynylle. Miss Annis
lausuu muutamia rohkaisevia sanoja
ja kiiruhtaa toisen potilaan luo.
Nuori Markan on tuorriittu liikkumattomaan
elämään rullatuolissa.
• * * '
Työskentelin 3,35ö jalkaa syvällä
m.aan alla tuona kohtalokkaana' lau-antai-
iltana 29 pnä maaliskuuta, kun
t ä t ä uutta isänmaatani alkoi tulla
selkääni isoina kallionlohkareina —
Nylonpalmikki
muoti
• Irtopalmikko on tämä
tunnus kampausmuodin ai
käyttö tarjoaa naiselliselle r
tukselle rajattomat mahdo
sen voi kietaista yksi.nkertais
ympäri, siitä voi rakentaa
kruunun pään päälle, otsalle
kaan, kuinka kunkin maku j;
lisyys vaatii. On kuitenki
vaivalloista hankkia itsellee
vanväristä palmikkoa tai
koska hiusten väreissä on lul;
mia -eri vivahteita. Amerik
kekseliäisyys on jälleen ra
tämänkin pulman vaivati
Nylon on taikasana, jor
vulla voidaan loihtia irtolett
jonkin värisiä platinanvaaleas'
mustaan eikä ole unohdettu h
takaan nylonlettiä. koska v;
matkin naiset ovat ihastunee
hiuksiin.
Kuuleman mukaan nylontu
eroitu lainkaan oikeista hiuksi:
voidaan purkaa ja letittää uut
miten monta kertaa tahansa e
kulu läheskään niin nopeasti ki
keistä hiuksista tehty pain
Naisten ei siis tarvitse pelätä !
päisyyttä, sillä tulevaisuudessa
väittänee nylonperuukki kestä
maksi ja käytännöllisemmäksi h
ma tukka. Peruukkia vaihtamall
silloin joka päivä koreilla uu
kampauksella ja uudella hiuster
rivivahteella, jolloin tulee yksii
täiseksi soveltaa tukkansa puvur
riin, kun sitävastoin nyt 'asian
6n'.päinvastoin,^,nimittäin niin,
puku on sovellettava tukan yä
mikäli joku sellaisiin värin soihtu
pyrkii.
MAAILMAN" ensimmäinen rotr
ni lienee egyptiläisen E-na-nan te
mä 3,200 vuotta sitten.
tonnin, puolen painoisia ja joukko
pienempiä.
En ymmärrä kuinka minulla on t i laisuus
kirjoittaa täm.ä. Olen työskennellyt
kaivannossa 10 vuotta, joten
luulen olevani kaiväntotyöstä
täysin selvillä. Myöskin olen työskennellyt
paljon vaarallisissa- paikoissa.
Mutta mitä vähemmän vaaraa
odottaa, silloin se tulee..
Ensimmäinen huomioni tuon tuhon
jälkeen oli, e t t ä selkääni koski äärettömästi.
Koettelin jalkojani ja ihmettelin,
kun niitä ei tahtonut löytyä
mistään. Silloin äiiretön pelko
tuli mieleeni. Ymmärsin ruumiini
alaosan olevan halvaantuneen, min- .
kä sitten lääkärin tarkastus totesi.
Sitten alkoi nuo synkät, pitkät v i i -
kialla näkyi punaista raulamultc-va . kot-.. Tietämät,öntä odotusta. Ilman
sekä avokaivantoia. Rautaöoria kul- niitäiin toivoa. Koko alapuoli ruu-jetettiin
junilla sulatuspaikoille. Siellä
oli elämää "ja liikettä. Rakennushommat
vaan siellä eivät olleet niin
valtavassa menossa kuin täällä Cana-dassa.
Ihmettelimme sitä ja meille
selostettiin, että rakennusaineet o-vat
niin kalliita, että on mahdoton
ajatella rakentamisista, jn lisäksi niitä
on vaikea saada ensinkään.
Vierailimme Nashwauskissa serkkujen
luona joitakin päiviä. Oli kuumaa,
ja eräänä yönä sellainen myrsky,
että oli emännän viedä mukanaan
vuoteineen kaikkineen, mutta
JatkuuukuncimndHai. slvtilla. .
mistä tunnoton. Pitkiä unettomia
öitä. Päivällä näin miehiä liikkuvan
rullauoleissa. Ajattelin: Tuo on minunkin
kohtalo lopun ikäni. Kirosin
kaivantoa ja sitä päivää, jona ensimmäisen
kerran menin maan alle.
Näin kului kahdeksan pitkää viikkoa.
Olin mennyt läpi leikkauksen,
selkäranka oli nimittäin loukkaantunut
ja hermoyhteys jalkoihin katkennut.
•
alkaa
• •
Nyt kertomukseni iloinen
osa.
Eräänä iltana, fcun rakentelin ja
hajaittdia ajatuksissare. synty:vdä.luir .
via, jotka olivat kovin epämääräi
j a hataroita, johtuen heikontunee
hermostosta ja paljosta myrkyllisi
lääkkeiden nauttimisesta, tunsin jc
kun s.ekunnin ajan hyvin heikkoa
lontoimintaa vasemmassa jalassa
En antanut sen vielä vaikuttaa itsf
ni. Ajattelin, että jos se sittenk
oli harhatunto. Jäin odottamaa
Ehkä noin puolen tunnin kuluttua
uusiintui, nyt jo niin voimakkaan
ettei voinut olla enää epäilystä. He
moyhteys oli palannut.
En osaa sanoin kuvata sitä ilon j
onnen tunnetta, mikä täytti olemu'^
seni. Olihan nyt varma toivo, ett
voin vielä joskus kävellä, ^ainoii
heti soittokelloa. Tahnoin iin-.'itti
sen hoitajalleni. Olisin tahtona: sei
ilmoittaa perheelleni, olisin halunr.a
ilmoittaa sen kqjkille!
Seuraavana aamuna lääkäri tuli
katsom.aan. Hän sanoi kuallee-^
hyviä uutisia ja halusi näh.iä jalkani.
Hän käski liikuttaa varpaitani. K'3e-tin
selittää, että en voi. Jaj^e tuntuikin
olevan mahdot.)nta. niin mielelläni
kuin sen olisin tehnyt hyvin
lääkärin tähdenkin. Mutta silloin
koen ihmeen, iota en koskaan un.-O!-
ta. Ponnistin kaikki tahdonvoimani
äärimpään pisteeseen ia sillom
yhdeksän viikkoa liikkumattomani
olleet jalkani liikkuivat ensi kerran.
Luonto, korkea lääketaito. aika ja
halu elää oKvat ne tekijät
vät tuohon tulokseen. Olin pe^^-
tuimt elämästä rullatuolissa-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 23, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-08-23 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470823 |
Description
| Title | 1947-08-23-02 |
| OCR text | Sivu 2 LAUANTAINA, ELOKUUN 23 PÄIVÄNÄ «simnaimimimnnaumniauimuminiiuiauiiunmm^ ~"——1 ,1 {Canadan suomalaisten viikkolehti) Publlshed and printed by the Vapaus JPublishlng Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Reglstered at the Post Office Dept« Ottawa, as second class matter: Tilaushinnat: 1 VI »sikerta . . . $2.50 6 ki ukautta . . . 1.40 • 3 k .Ukautta .75 Vstdvien pdkindd Kesälomalla Sairaalassa Yhdysraltoihin: 1 VI osikerta $3.10 6 k-.ukautta 1.80 Suomeen Ja muualle ulkomaiUe: 1 vi.osikerta $3.75 . 6 kuukautta 2,00 Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehille myönnetään 20 prosent in palkkio. Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään. ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoitushinta 50 senttiä palstatuumalta ja kerralta. Alin ilmoitushinta $2.00. A l in maksu kuolinilmoituksesta $3.00 ynnä ju senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai klltosiauseelta. Erikoishinnat pysyvistä llmoituk.sista. Tllapaisiimoittajien on lähetettävä malcsu etukäteen. K a i k l i Liekille tarkoitet-ut maksu-osoituiset on ostettava kiistantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm ötroet West. Sudbury. Ontario T o i n i t t a ja A. Päiviö. Liekkiin aijotut kirjoitukset osol-- tettava: LIEKKI P.O. BOT 69 Sndbory, Ont Toimituksen kulmasta Toimittaja Päiviön lähdettyä kahden viikon lomalleen, on allekirjoittane elia taas tilaisuus tervehtiä Liekin lukijoita, joten siis terveiset vain vanhalta tutitlta vatihotlle hituilic! " ^ Öiikin jo'pitkä aika siitä kuin allekirjoittaneella on ollut pitheenvuöf&a Liekin isossa perheessä, tarke m vi in sanoen v: 1946 toukokuussa. Mutta '7iyt LJckin ystävien on otettava ainakin parin numeron ajaksi allekirjoittanutkin samaan perheeseen —- Liekin yhä kasvavaan perheeseen. ' Suurin osa Liekin kirjoittajista tuntuu olevan kesälomalla ja lämmintä loma-aikaa on ollutkin. Lomat kuitenkin loppuvat aikanaan ja niin kai se loppuu Liekin ystävienkin loma, joten varmaankin on odotettavissa ankaraa inspiratiota niin kirjoittajien kuin levittäjienkin joukossa. Asiamiesten tehtävä 'näin kesän aikaan on verraten tärkeä sillä kesän aikana tahtovat tilaukset useinkin loppua ja ellei niitä saada heti uudistetuiksi, tuottaa se hankaluutta niin tilaajalle kuin myöskin konttorille. Sama pitää paikkansa 7uyöskiu muihin vuode/jaikoihin nähden, mutta kesällä erikoisesti on kaikilla ihmisillä ustinkiu enemmän kiirciiä ja menoja kuin kylmempinä vuodenaikoina. Tiedämme jokainen, että asiamiehen ja naisen työ on raskasta. Siinä saa jättää monta jälkeä ja puhua monen ihmisen kanssa, mutta kaiken työn ja vaivan korvaa tietoisuus siitä, että on tehnyt tehtävänsä kunnollisesti. Toivomme siis kaikille Liekin \stä-ville tarmontäytteistä aikaa ja samalla hauskaa kesän jatkoa. K e hoit amme myöskin kaikkia tilaajia katsomaan osoitteen päällä olevista numeroista koska tilaus loppuu ja ajoissa huolehtimaan siitä, ettei lehden tulo pääse katkeamaan. Siten säiis-tytään ikävyydestä mikä koituu, hm lehden tulossa sattuu keskeytys. —I. W. S. , . i Vain harvoin tapahtuu perheeq, äidille j"a t\'öläisrlle yleensä, että on tilaisuudessa päästä viettämään hetkinen pois arkisista touhuista ja saa- ^da nauttia kesän ihanuudesta sekä lisäksi vielä matkustella vaikkapa naapurivaltioon, kuten minulla oli kunnia. X i i n olimme päättäneet, että nyt kerrankin lähdetään rajan toiselle puolelle tervehtimään serkkuja, etenkin kun he ovat monasti toivoneet meitä vieraakseen. Niinpä sitten valkeni se ihana ja köuma päivä, jolloin sulloimme rfiat-katavarat auton perään ja lähdimme hyristämääif Amerikan rajaa kohden Canadan puolella olivat kovin ystävällisiä meille, v'aan vieraan maan puolella j-rittivät keksiä pikku juonia minkä takia ei meitä muka voitaisi laskea. Oli nimittäin jäänyt sukulaisten osoitteet kotiin ja ulkoa-kin niitä oli vaikea muistaa, mutta onneksi selvittiin kun oli varalta toisen sukulaisen osoite. Ja niin meille annettiin oikeus ajaa eteenpäin. Matka oli täynnä ihania näkemyksiä. Tie pujotteli melkein koko matkan Superior-järven rantoja. Toisinaan näk>i suuria kuiluja, joihin luuli juuri syöksyttävän huimalla vauhdilla. Joskus oli sumua niin paljon; että oli mahdoton nähdä eteensä, täytyi panna-auton valot päälle, valaisemaan tietä ja estämään vastaantulevien antojen päälle törmäämistä. Ajettiin 50-6'0 mailia tunnissa, .ja niinpä ei ottanutkaan kauan kun^ oltiin ensimmäisessä pysähtyspaikas-sa. Pysähdyimme vanhanmaan tutta- •vani farmille lähellä Duluthia. Siellä otettiin meidät vastaan ystävällisesti. Emäntä vain ei ensin meitä tuntenut, mutta isäntä Arthu sitä paremmin, sillä oltiinhan me kuin kaksoset hänen kanssaan, yhdessä on kiskottu m.aitoa äitini rinnoista, sillä olimme syntyneet samassa pahnassa ja samana päivänäkin, joten oli mukavaa käydä heitäkin tervehtimässä. Paikka olikin kaunis ja hyvinhoidetun . näköinen, komeaa karjaa, lehmiä joista talon kaksoistyttäret vetelivät jnaitoa yhtenä koskena. Taisi ne vallattomat meidän nuoremman veljen vaatteetkin maidolla suihkuttaa. Kyläilimme täällä päivän ja kaksi yötä ja sitten jatkoimme matkaa eteenpäin aina Xashwaugiin saakka. Sillä matkalla oli kauniita pikkukaupunkeja, joiden läpi ajettiin, ja kaik- . Aamulla valkopukuiset sairaanhoitajat alkavat työvuoronsa. Meidän huoneessamme on kuusi sairasta. Hoitajatar ^liss Annis tulee. Hänellä on tuo koskaan poistumaton hymy huulilla kun h än sanoo: "'Hyvää huomenta M r , Stimson. Kuinka - te voitte tänä aamuna?" J a edelleen: "Hyvää.huomenta Mr. L i n g . " Näin hän tervehtii. kaikkia. • Viimeisenä hän pysähtyy nuoren ^Markanin vuoteen viereen. Hän koettaa saada hymynsä vielä sydä-mellisemmäksi, kun hän kysyy: '•Kuinka voitte tänä aamuna,'Mr. •Markan?"- Markan, noin 21-vuotias nuorukainen, on ollut hoidettavana kuukauden päivät täällä. Hän on loukannut selkänsä ja koko alaosa ruumiista on halvaantunut. Sairaalan lääkärit ovat tehneet leikkauksia, toivossa saada hermoyhteys ja sen kautta liikuntakyky jalkoihin. Mutta tämäkään ei ole auttanut, jauhanen on annettu hyvin varovasti "S^mmärtää, että hän ei voi koskaan kävellä. Mr. Markan ei tahdo tehdä Miss Annisin työpäivää raskaammaksi kuin se jo on. Hän vastaa: "Minä voin hyvin", ja koettaa saada hymyä kasvoilleen, mutta sam.alla hän haluaa kääntää päänsä vähän sivulle ja iso kyynel, ehkä useampikin vierähtää valkoiselle tyynylle. Miss Annis lausuu muutamia rohkaisevia sanoja ja kiiruhtaa toisen potilaan luo. Nuori Markan on tuorriittu liikkumattomaan elämään rullatuolissa. • * * ' Työskentelin 3,35ö jalkaa syvällä m.aan alla tuona kohtalokkaana' lau-antai- iltana 29 pnä maaliskuuta, kun t ä t ä uutta isänmaatani alkoi tulla selkääni isoina kallionlohkareina — Nylonpalmikki muoti • Irtopalmikko on tämä tunnus kampausmuodin ai käyttö tarjoaa naiselliselle r tukselle rajattomat mahdo sen voi kietaista yksi.nkertais ympäri, siitä voi rakentaa kruunun pään päälle, otsalle kaan, kuinka kunkin maku j; lisyys vaatii. On kuitenki vaivalloista hankkia itsellee vanväristä palmikkoa tai koska hiusten väreissä on lul; mia -eri vivahteita. Amerik kekseliäisyys on jälleen ra tämänkin pulman vaivati Nylon on taikasana, jor vulla voidaan loihtia irtolett jonkin värisiä platinanvaaleas' mustaan eikä ole unohdettu h takaan nylonlettiä. koska v; matkin naiset ovat ihastunee hiuksiin. Kuuleman mukaan nylontu eroitu lainkaan oikeista hiuksi: voidaan purkaa ja letittää uut miten monta kertaa tahansa e kulu läheskään niin nopeasti ki keistä hiuksista tehty pain Naisten ei siis tarvitse pelätä ! päisyyttä, sillä tulevaisuudessa väittänee nylonperuukki kestä maksi ja käytännöllisemmäksi h ma tukka. Peruukkia vaihtamall silloin joka päivä koreilla uu kampauksella ja uudella hiuster rivivahteella, jolloin tulee yksii täiseksi soveltaa tukkansa puvur riin, kun sitävastoin nyt 'asian 6n'.päinvastoin,^,nimittäin niin, puku on sovellettava tukan yä mikäli joku sellaisiin värin soihtu pyrkii. MAAILMAN" ensimmäinen rotr ni lienee egyptiläisen E-na-nan te mä 3,200 vuotta sitten. tonnin, puolen painoisia ja joukko pienempiä. En ymmärrä kuinka minulla on t i laisuus kirjoittaa täm.ä. Olen työskennellyt kaivannossa 10 vuotta, joten luulen olevani kaiväntotyöstä täysin selvillä. Myöskin olen työskennellyt paljon vaarallisissa- paikoissa. Mutta mitä vähemmän vaaraa odottaa, silloin se tulee.. Ensimmäinen huomioni tuon tuhon jälkeen oli, e t t ä selkääni koski äärettömästi. Koettelin jalkojani ja ihmettelin, kun niitä ei tahtonut löytyä mistään. Silloin äiiretön pelko tuli mieleeni. Ymmärsin ruumiini alaosan olevan halvaantuneen, min- . kä sitten lääkärin tarkastus totesi. Sitten alkoi nuo synkät, pitkät v i i - kialla näkyi punaista raulamultc-va . kot-.. Tietämät,öntä odotusta. Ilman sekä avokaivantoia. Rautaöoria kul- niitäiin toivoa. Koko alapuoli ruu-jetettiin junilla sulatuspaikoille. Siellä oli elämää "ja liikettä. Rakennushommat vaan siellä eivät olleet niin valtavassa menossa kuin täällä Cana-dassa. Ihmettelimme sitä ja meille selostettiin, että rakennusaineet o-vat niin kalliita, että on mahdoton ajatella rakentamisista, jn lisäksi niitä on vaikea saada ensinkään. Vierailimme Nashwauskissa serkkujen luona joitakin päiviä. Oli kuumaa, ja eräänä yönä sellainen myrsky, että oli emännän viedä mukanaan vuoteineen kaikkineen, mutta JatkuuukuncimndHai. slvtilla. . mistä tunnoton. Pitkiä unettomia öitä. Päivällä näin miehiä liikkuvan rullauoleissa. Ajattelin: Tuo on minunkin kohtalo lopun ikäni. Kirosin kaivantoa ja sitä päivää, jona ensimmäisen kerran menin maan alle. Näin kului kahdeksan pitkää viikkoa. Olin mennyt läpi leikkauksen, selkäranka oli nimittäin loukkaantunut ja hermoyhteys jalkoihin katkennut. • alkaa • • Nyt kertomukseni iloinen osa. Eräänä iltana, fcun rakentelin ja hajaittdia ajatuksissare. synty:vdä.luir . via, jotka olivat kovin epämääräi j a hataroita, johtuen heikontunee hermostosta ja paljosta myrkyllisi lääkkeiden nauttimisesta, tunsin jc kun s.ekunnin ajan hyvin heikkoa lontoimintaa vasemmassa jalassa En antanut sen vielä vaikuttaa itsf ni. Ajattelin, että jos se sittenk oli harhatunto. Jäin odottamaa Ehkä noin puolen tunnin kuluttua uusiintui, nyt jo niin voimakkaan ettei voinut olla enää epäilystä. He moyhteys oli palannut. En osaa sanoin kuvata sitä ilon j onnen tunnetta, mikä täytti olemu'^ seni. Olihan nyt varma toivo, ett voin vielä joskus kävellä, ^ainoii heti soittokelloa. Tahnoin iin-.'itti sen hoitajalleni. Olisin tahtona: sei ilmoittaa perheelleni, olisin halunr.a ilmoittaa sen kqjkille! Seuraavana aamuna lääkäri tuli katsom.aan. Hän sanoi kuallee-^ hyviä uutisia ja halusi näh.iä jalkani. Hän käski liikuttaa varpaitani. K'3e-tin selittää, että en voi. Jaj^e tuntuikin olevan mahdot.)nta. niin mielelläni kuin sen olisin tehnyt hyvin lääkärin tähdenkin. Mutta silloin koen ihmeen, iota en koskaan un.-O!- ta. Ponnistin kaikki tahdonvoimani äärimpään pisteeseen ia sillom yhdeksän viikkoa liikkumattomani olleet jalkani liikkuivat ensi kerran. Luonto, korkea lääketaito. aika ja halu elää oKvat ne tekijät vät tuohon tulokseen. Olin pe^^- tuimt elämästä rullatuolissa- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-08-23-02
