1940-08-31-23 |
Previous | 23 of 24 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 31 PÄIVÄNÄ Sivu 11
«utta joko pelko \ ^ ^
lanelta unen: ul~r|
tuijotti ulos p i m e Ä ^ ^
nsimmäisten säteitten
ensi ulos lähteelle nouta;^]
;a silmänräpäyksessä kun haa i
isälle hän huomasi jor^l
muutoksen tapahtuneeksi I
heti voinutkaan käsittää sea"
Sentähden hän silmäili tut-mpärilleen.
Aivan oikein^
joka aina oli riippunut sei-auIakossa,_
Qli__kadonnut. ^ Ja
li hänen ainut aseensa!
hän ei lausunut mitään sea-koskapa
se olisi ollut hyö-
Götiin jatkuvan äänettömvy-tessa.
Sen päätyttyä Jaiie i
den mukaan pesi ruoka-as- j
paistinpannut ja säiliöine
n. Sitten hän tarttui kir-a
piiunkantonuoraan sekä
Itään takkia ottamiaan.
. pysyt täällä sisällä, ärähti
Dykeästi.
ta minunhan pitäisi suorit-iset
askareeni, yritti Jamie
mtta keskeytti, nähdessään
kopeloivan päänalustaan,
ana hetkenä ojentui Daw-
•Iveri häntä kohden.
:ta ihmismiekkonen!" huu-ie
silloin. Te tulitte tänne
leena, jolloin minä autoin
imättä hyväkseni heikkout-is
te nyt vuorostanne }Ti-äilemään
minun tekemisiä-inun
kärsivällisyyteni jop-nauraa
hohotti iv;
sti.
hän alensi hieman aset-pui.
Kuula lensi vinkuen
än ohi ja tunkeutui seidassa
raivossa hän oli syök-tl
kiryes kädessä tuon pe-lun,
mutta ei ehtinyt. Suu-i
sinkosi hänen otsaansa
roimalla, että hän kaatui
i permannolle.
1 Jamie tuli tajuihinsa,
päässään kovaa tuskaa ja
löi hänen puserolleen. Hän
varsiaan ja katsoi kauhisti.
Ne olivat pistetyt sa-
•autoihin, mitkä edellisenÄ
t olleet tuon ryöstömur-eissa.
Murhamies oli siis
1 omassa pirtissään van-n
vieri muutamia päivii
jättänyt Jamie hetk^-
imatta. Öiksi hän suliu
ähuoneen. takana sijaitsfr
In koppiin. Siellä sai Ja-tdet
selän taakse sidottu-
1 taljojen päällä. Päivisin
lutti Jamien käsiraudois-l
pilkkomaan puut, npu--
;n ja laittamaan ateriat
;n 7tuon aikana oli. Jalassa
Daveäonin suuri re-ivänä
lausui sitten Daw-minun
vihdoinkin poista,
senkin lurjus. Tosin
käyttää tätä murtunutta
mutta ehkäpä tulen toi-dn.
Kaikissa tapauksis-lähteminen
varhain huo-i
hyvä uutinen, muraiti
se hyvä, naurahti Daw-
Ehkäpä kuvittelet nien-si
livahtamaan kaupun-natkallesi
ansaitsennaan
ieppaamisestani luvatut
(Jatkuu)
Ainatäp isiä
Kummalliselta kuuluu, mutta siitä
huolimatta asia on niin, että jousia ja
nuolia sota-aseena on käytetty Euroopassa
vielä Napoleonin sotieimikaan.
Kun näet Napoleon tunkeutui Venäjälle,
kuului Venäjän sotavoimiin tataareja,
jotka ampuivat^ oivallisesti
jousillaan ja nuolillaan aina 7O---80
metriin saakka.
Yhtä kummalliselta kuuluu, että
kivet voisivat olla eri sukupuolta.
Mutta roomalaiset kuitenkin jakoivat
jalokivet mies- ja naispuolisiin.
Tämä jako tapahtui jalokiven värin
tummuuden ja vaaleuden perusteella.
Kummalliselta kuuluu sekiii, että
raudasta tai teräksestä rakennettu laiva
on viidenneksen keveämpi kuin
samankokoirien puusta^ laiva,
mutta niin se asia sittenkin on.
Hiukan kummallinen museomies
on Robert Tbwn Englannin York-shiressä.
Hänen keräiljrvimmansa
kohteena ovat appelsiinien jä ome-nain
käärepaperit^ kaikki muutkin
vanhat käärepaperit, tulitikkurasiat,
vanhojen laulujen sahat ja lisäksi
sammakot.
Kummallista on, että vaikka Kalevalassa
selvästi sanotaan, että oluen
keksijä on "Osmotar oluen seppäi
Kapo kaljojen tekijä", niin Hollannissa
ja Belgiassa ja Saksassakin sa^
notäan, että olueenpanon keksijä oli
tarunpnmainen Flanderin kuningas
Gambrinus, jonka nimi on sitten
saanut olla monen oluttuvan nimenä.
Edelleenkin hiukan kummallista on
tietää, että Yhdysvalloissa on kenkäkaupoissa,
tavarataloissa, kauneussalongeissa,
golflklubeissa ja yksityisissäkin
kodeissa automaattisia jalan-hoitokoneita.
Piidottanialla automaatin
rakoon kymmenen senttiä kone
hieroo ja muokkaa väsynyttä jalkaa
viisi minuuttia, väsyneen jalan omis-
^ tajan istuessa levähtämässä hikisistä
' kesäisistä vaivoista. Jalka-automäa-tin
kehutaan hyvin edistävän verenkiertoa
jalassa ja siten kohentavan
huomattavasti jalkojen hyvinvointia.
Kööpenhamina; on inenn)jtAmerir
kan edelle siinä, että siellä on asetettu
yleisön käytettäväksi automaat-teja
j jotka, kun niihin panee määrätyn
rahan, antavat rahan panijan käytet-täräksi
kirjoituskoneen, kirjoituspaperia
ynnä lisäksi kirjekuoren ja pos-tiinerfcin.
Saksassa ja Hollannissa taas on
yleisön käytettävänä vieläkin mukavampia
automaatteja. Kun monelle
kirjeiden kirjoittäminien' on tarjieetv
tomasti aikaa ja vaivaa kysyv^^hom--
niaa, niin he Voivat pistäytyä uud^rt
automaatin IUQ, pistää rahajisa ra-
~ koon, ottaa mikrofonin? ja puKua siihen,
mitä aikovat kirjöitti^i Hfetki-sen
kuluttua automaatista^tulee fono*-
grafilevy sievässä pakkauksessa ja
valmiina postitettavaksi aivan kuin
kirje. Levyssä\on puhe, jonka vas-
*^nottaja saa soittaa sitten'itselleen.
•
Kun Pennsylvaniassa farmarien
kanat ovat villiintyneet munimaan
»»n paljon, että kaikki munat eivät
Jee tavallista tietä kauppaansa, ovat
larmarit laittaneet automaatteja, joista
viidellä sentillä pyörähtää eteen
valmiiksi keitetty muna.
SILITTÄMISESTÄ
Olen^- tässä silittänyt pyykkiä hyvin
ahkerasta, -en ainoastaan itselleni, vaan
myöskin vierame. Kaikki muut vaatteet
ovat *'0^" silitää, mutta niinkuin u?eat
emännät sanovat, ne miesten paidat
ovat kaikista pahimpia. Niin sitä on
ajateltu ja ptdieltu, ja niin olen tehnyt
minäkin, mutta en enään tee. Nyt
minä ennemmin silitän miesten paitoja
3cuin naisten kreippi-dressejä.
Paidan silityksessä kun on oikea sys.
teemi, niin se luistaa. Opin sen kerran
^iika/paikassa, mutta unohdin sen
sitten pitkällä lomallani, kunnes taas
sain "reseptin" käsiini. Siitä olen nyt
niin mielissäni, että annan sen Jhan
ilmaiseksi kaikille liekin ystäville.
Kaikkein ensiksi paidasta silitetään
kpketti. Sitten selkäpuoli nurjalta
puolen kääntymättä hihoja nurin. Ja
aina silitetään helmasta ylöspäin. Sitten
silitetään hihat oikealta puolen ja
sitten hihan smit. (Paitaa kun pidel-lään
kauluksesta kiinni käänneltäessä
silitettävää osaa esille, niin sääst3ry silitetyt
osat rypistymättä.) Seuraavana
silitetään vasen etupuoli nurjalta, puolen
ja sitten oikea'etupuoli samoin.
Viimeisenä silitetään kaulus, ensin nurjalta,
sitten oikealta puolen ja aina
molemmista päistä keskustaa kohden,
ettei synny niitä ryppyjä, jotka muuten
pakkaa esiintymään.
Näin tulee paita silitetyksi vähemmällä
vaivalla ja ajalla. — iLea Lae.
TKSr^KERTAINEN KAKKU
kuppia voita
2% kupillista jauhoja
1 kupillinen jauhosokeria
4 munaa
% kupillista maitoa
. H teelusikallinen leivospulveria
Hiero sokeri ja voi vaahdoksi. Sekoita
jmunanruskualset yksitellen jouk"
koon hyvin vispaten, sitten maito, jauhot,
leivpspulveri,: mausteet ja viimei-
KIRJEEN VAI HTOA
seksi kovaksi vat^tut munanvalkuaiset
kristallisokerin kanssa. Sekoita öy-vin
sekaisin. Kaada yoideltuun muot-tiin.
Paista kohtalaisessa umdnläm-mössä
30 minuuttia.
PIENIÄ KAQVIKAKKUJA
6 unssia sokeria
2 ruokalusikallista kahvia
4 n^unaa
4 unssia jauhoja
Pane sokeri, munat ja kahvi yksinkertaiseen
kattilaan ja vispaa kuuman
veden päällä kunnes seos kuumenee.
Sitten vispaa siksi, kunnes s^ saot-tuu
:a lisää vähitellen lämmitetyt jauhot.
Voitele pienet kakkumuqtit ja
paista niissä kakut kauniin ruskeiksi.
KIRNUPIIMÄKAKKU
1 kupillinen kirnupiimää
1 teelusikallinen soodaa
6 ruokalusikallista sokeria
6 ruokalusikallista siirappia
teelusilcallista neilikkaa
1 kupillinen rusinoita '
6 ruokalusikallista sulatettua Volta
2 kupillista jauhoja
Sekoita aineet hyvin sekaisin yllämainitussa
järjestyksessä. Kaada seos
hyvin voideltuim muotiin Ja paista hyvässä
uuninlämmössä.
SnRAPPIKAKKU
4 munaa
1 kupillinen voita
1 kupillinen sokeria
1 kupillinen siirappia
3 kupilUsta jauhoja
% kupillista lämmintä maitoa
1 teelusikallinen leivospulveria
Hiero voi ja sokeri vaahdoksi, lisää
siirappi ja mimanruskualset yksitellen,
hyvästi sekoittaen, sitten malto, jauhot
ja leivospulveri, sekä viimeiseksi
kovaksi vatkatut munanvalkuaiset.
Paista kauniin ruskeiksi.
Wemer Ritusunen, Aura, Mark* ja
L. f*,: Täällä ovat ja tulevat julkisuuteen.
*
Yön hetkenä
Kuin katseesta nähdä voisin
tninä ikävän, kaipauksen,
kuin ainoa ihminen oisit,
joka tuntee mun rakkauden.
Sila väistyn — vaan lähemmäksi —
sydän ikävöiden jää.
Vaikka poies sun luotasi läksin,
se ei haihduta ikävää.
Yö tumman varjon jo laski,
löi kylmän jo yli maan —
maan lämpimän kuumeisen poske»
yö kylmä pois suudella saa.
Sun muistojen mainingeista
ain poimin vain kauneimmat
ja toivon — pitkistä öistä
päivät tulevat kirkkaimmat.
ULLA.
mmir
PYÖRREPATSAS eli trombi, ta- kaanjä useimmassa tapauksessa on tuvallisessa
puheessa tuuliaispää, on los kaikkea muuta kuin imarteleva ny-pienellä
alalla* tapahtuva ilman kier- kyajalle. Emme voi ehkä varmuu-teisilmiö.
Pienempinä niitä nähdään della tuntea heidän "ruusuista" lap-aurinkoisina
päivinä tämän tästä viu- suuttaan. Mutta epäilemme, että ei
hahtamassa maanteillä, kaduilla ja au- siitäkään ole varjopuolensa puuttu-keillä
paikoilla, nostaen pölyä ja ke- nut.
vyttä roskaa ilmaan. Seurauksiltaan Voimmeko siis syyttää, että he va-paljon
vaarallisempia ovat varsinaiset lehtelevat? Tuskin vain, sillä useim-
"trombit", esiintyköötpä ne sitten massa tapauksessa he ainoastaan
maalla tai merellä. Ne ovat korkeal- muistavat väärin, toisin sanoen: ovat taan, että hän ei tiedä, koska et pääse
Miehen piti tärkeiden asiain vuoksi
matkustaa pois paikk^unnalta joksikin
äikäa ja, hän selitti lähtiessä vaimolleen
,että hän odottaa erästä hyvin
tärkeää kirjettä, joten se on heti
saavuttua käännettä\ä hänelle.
Mies odotti, mutta kirjettä ei kuulunut.
Parin viikon perästä hän
sähkötti vaimolleen ja kysyi, oliko
kirjettä tullut. Vaimo sähkötti vas-la
olevien ilmakerrosten joskus maa- vilkkaassa mielikuvituksessaan kehit-han
asti ulottuvia kartiomaisia ilma- täneet ja parantaneet, muokanneet ja
pyörteitä, jotka maalla voivat ylettyä —raivanneet asioita, jotka eniten tun-jopa
6,000 jalan korkeuteen. Niiden tuvat heitä kiinnostavan ja
liike on kolmenlainen: edentyvä, pyörivä
ja kohtisuora. Edentymisnopeus
voi vaihdella muutamista jaloista aina
3,000 jalkaan sekunnissa. Pyörivä
liike puuttuu joskus, mutta voi toisinaan
olla hyvin vinha, myötä-^ tai
vastapäivainen. Pyörre voi riuhtaista
irti kattoja,' tempoa juurineen vahvoja
puita ja viedä ne mukanaan
pitkiä matkoja,^ vieläpä siirrellä suuria
kivilohkareitakin. Merellä se saa
veden kovasti kuohumaan, nostaen
ilmaan ja kuljettaen mukanaan korkean
pyörivän vesipatsaan, joka ylhäällä
liittyy pimeään, alaosaltaan
suppilomaiseksi muodostuneeseen pilveen.
Pyörteen seurauksia ovat
usein: salama, ukkonen, rakeet tai
rankka'sade.
postilaatikolle, kun mies oli vienyt
avaimen.
Mies lähetti kiireesti kirjeessä avaimen
vaimolleen ja jäi edelleen odottamaan
kirjettä. Viikkoja kului, mutta
kirjettä ei kuulunut.
Miksi kirje ei saapunut?
seuraus
on edelläkerrotunlainen. Eivätkä he
ainoastaan uskota toisia niillä, vaan
ennenkaikkea uskovat itse. Älkäämme
siis tuomitko heitä siitä kovin an- _ — —.
karasti. Kirje ei saapunut siksi koska mies
Sitä vastoin voimme itse kyllä tar- lähetti avaimen juuri siihen lukittuun
kistaa tuollaisia mielikuvituksen tuotteita,
varsinkin tällaisena huhujen loistokautena,
jolloin viaton leikkipuhekin
saattaa aikaansaada uskomatonta
sekaannusta ja hämminkiä.
"Herkkäuskoinen."
postilaatikkoon, johon
ollut avainta.
vaimolla ei
POLYTEKNIKUMI on korkeampi
oppilaitos teknillisen opetuksen antamista
varten. .
HEI TYTÖT, HEI!
Täällä oUsi kaksi yksinäistä Pohjolan poikaa, vailla kirjeenvaihtotoveria.
Kirjeet kirjeillä jä valokuvat valokuvilla vastataan. Osoite
oUsi nähi, että kirjeet tulisi tänne päin
Nim.r • TUIiBVA, TALVI, Box 161, Vai d'Or, Que.
MUISTATKO OIKEIN?
Olemme varmasti kaikki joutuneet
keskusteluun henkilöiden kanssa, joille
varsin mielellämme olisimme pamauttaneet
ylläolevan kysymyksen.
Sellaiset henkilöt tuntuvat tosiaan
väärin käyttävän lähimmäisensä luot-tavaisuutta
ja hienotunteisuutta. He
saattavat täysin viattomalla naamalla
tuoda itsestään esiin hyveitä, joita
tiedämme hänessä olevan vähiten ja
aivan samalla mitalla vähentää niitä
naapuristaan. Eikä myöskään ole
harvoin, kun kuulemme vertailtavan
esim. heidän lapsuusaikaansa nykyai-
K I I T O S
Pyydämme kUttää arvoisaa yleisöä saapumisesta satolhhi nousevin
luvuin kunnioittamaan häätUalsuuttamme arvokkaiden lahjojen keralla,
elokuun 3 p:nä 1940, Clinton haalilla. KUtos toimihenkilöille, jotka vaivojaan
säästämättä häätilalsuuden valmistivat: KUtos soittajUle, laulukuorolle
ja PSS:lle.
AILI ia GEORGE MAASANEN.
South WeUington, B. C.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 31, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-08-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400831 |
Description
| Title | 1940-08-31-23 |
| OCR text | 1940 LAUANTAINA, ELOKUUN 31 PÄIVÄNÄ Sivu 11 «utta joko pelko \ ^ ^ lanelta unen: ul~r| tuijotti ulos p i m e Ä ^ ^ nsimmäisten säteitten ensi ulos lähteelle nouta;^] ;a silmänräpäyksessä kun haa i isälle hän huomasi jor^l muutoksen tapahtuneeksi I heti voinutkaan käsittää sea" Sentähden hän silmäili tut-mpärilleen. Aivan oikein^ joka aina oli riippunut sei-auIakossa,_ Qli__kadonnut. ^ Ja li hänen ainut aseensa! hän ei lausunut mitään sea-koskapa se olisi ollut hyö- Götiin jatkuvan äänettömvy-tessa. Sen päätyttyä Jaiie i den mukaan pesi ruoka-as- j paistinpannut ja säiliöine n. Sitten hän tarttui kir-a piiunkantonuoraan sekä Itään takkia ottamiaan. . pysyt täällä sisällä, ärähti Dykeästi. ta minunhan pitäisi suorit-iset askareeni, yritti Jamie mtta keskeytti, nähdessään kopeloivan päänalustaan, ana hetkenä ojentui Daw- •Iveri häntä kohden. :ta ihmismiekkonen!" huu-ie silloin. Te tulitte tänne leena, jolloin minä autoin imättä hyväkseni heikkout-is te nyt vuorostanne }Ti-äilemään minun tekemisiä-inun kärsivällisyyteni jop-nauraa hohotti iv; sti. hän alensi hieman aset-pui. Kuula lensi vinkuen än ohi ja tunkeutui seidassa raivossa hän oli syök-tl kiryes kädessä tuon pe-lun, mutta ei ehtinyt. Suu-i sinkosi hänen otsaansa roimalla, että hän kaatui i permannolle. 1 Jamie tuli tajuihinsa, päässään kovaa tuskaa ja löi hänen puserolleen. Hän varsiaan ja katsoi kauhisti. Ne olivat pistetyt sa- •autoihin, mitkä edellisenÄ t olleet tuon ryöstömur-eissa. Murhamies oli siis 1 omassa pirtissään van-n vieri muutamia päivii jättänyt Jamie hetk^- imatta. Öiksi hän suliu ähuoneen. takana sijaitsfr In koppiin. Siellä sai Ja-tdet selän taakse sidottu- 1 taljojen päällä. Päivisin lutti Jamien käsiraudois-l pilkkomaan puut, npu-- ;n ja laittamaan ateriat ;n 7tuon aikana oli. Jalassa Daveäonin suuri re-ivänä lausui sitten Daw-minun vihdoinkin poista, senkin lurjus. Tosin käyttää tätä murtunutta mutta ehkäpä tulen toi-dn. Kaikissa tapauksis-lähteminen varhain huo-i hyvä uutinen, muraiti se hyvä, naurahti Daw- Ehkäpä kuvittelet nien-si livahtamaan kaupun-natkallesi ansaitsennaan ieppaamisestani luvatut (Jatkuu) Ainatäp isiä Kummalliselta kuuluu, mutta siitä huolimatta asia on niin, että jousia ja nuolia sota-aseena on käytetty Euroopassa vielä Napoleonin sotieimikaan. Kun näet Napoleon tunkeutui Venäjälle, kuului Venäjän sotavoimiin tataareja, jotka ampuivat^ oivallisesti jousillaan ja nuolillaan aina 7O---80 metriin saakka. Yhtä kummalliselta kuuluu, että kivet voisivat olla eri sukupuolta. Mutta roomalaiset kuitenkin jakoivat jalokivet mies- ja naispuolisiin. Tämä jako tapahtui jalokiven värin tummuuden ja vaaleuden perusteella. Kummalliselta kuuluu sekiii, että raudasta tai teräksestä rakennettu laiva on viidenneksen keveämpi kuin samankokoirien puusta^ laiva, mutta niin se asia sittenkin on. Hiukan kummallinen museomies on Robert Tbwn Englannin York-shiressä. Hänen keräiljrvimmansa kohteena ovat appelsiinien jä ome-nain käärepaperit^ kaikki muutkin vanhat käärepaperit, tulitikkurasiat, vanhojen laulujen sahat ja lisäksi sammakot. Kummallista on, että vaikka Kalevalassa selvästi sanotaan, että oluen keksijä on "Osmotar oluen seppäi Kapo kaljojen tekijä", niin Hollannissa ja Belgiassa ja Saksassakin sa^ notäan, että olueenpanon keksijä oli tarunpnmainen Flanderin kuningas Gambrinus, jonka nimi on sitten saanut olla monen oluttuvan nimenä. Edelleenkin hiukan kummallista on tietää, että Yhdysvalloissa on kenkäkaupoissa, tavarataloissa, kauneussalongeissa, golflklubeissa ja yksityisissäkin kodeissa automaattisia jalan-hoitokoneita. Piidottanialla automaatin rakoon kymmenen senttiä kone hieroo ja muokkaa väsynyttä jalkaa viisi minuuttia, väsyneen jalan omis- ^ tajan istuessa levähtämässä hikisistä ' kesäisistä vaivoista. Jalka-automäa-tin kehutaan hyvin edistävän verenkiertoa jalassa ja siten kohentavan huomattavasti jalkojen hyvinvointia. Kööpenhamina; on inenn)jtAmerir kan edelle siinä, että siellä on asetettu yleisön käytettäväksi automaat-teja j jotka, kun niihin panee määrätyn rahan, antavat rahan panijan käytet-täräksi kirjoituskoneen, kirjoituspaperia ynnä lisäksi kirjekuoren ja pos-tiinerfcin. Saksassa ja Hollannissa taas on yleisön käytettävänä vieläkin mukavampia automaatteja. Kun monelle kirjeiden kirjoittäminien' on tarjieetv tomasti aikaa ja vaivaa kysyv^^hom-- niaa, niin he Voivat pistäytyä uud^rt automaatin IUQ, pistää rahajisa ra- ~ koon, ottaa mikrofonin? ja puKua siihen, mitä aikovat kirjöitti^i Hfetki-sen kuluttua automaatista^tulee fono*- grafilevy sievässä pakkauksessa ja valmiina postitettavaksi aivan kuin kirje. Levyssä\on puhe, jonka vas- *^nottaja saa soittaa sitten'itselleen. • Kun Pennsylvaniassa farmarien kanat ovat villiintyneet munimaan »»n paljon, että kaikki munat eivät Jee tavallista tietä kauppaansa, ovat larmarit laittaneet automaatteja, joista viidellä sentillä pyörähtää eteen valmiiksi keitetty muna. SILITTÄMISESTÄ Olen^- tässä silittänyt pyykkiä hyvin ahkerasta, -en ainoastaan itselleni, vaan myöskin vierame. Kaikki muut vaatteet ovat *'0^" silitää, mutta niinkuin u?eat emännät sanovat, ne miesten paidat ovat kaikista pahimpia. Niin sitä on ajateltu ja ptdieltu, ja niin olen tehnyt minäkin, mutta en enään tee. Nyt minä ennemmin silitän miesten paitoja 3cuin naisten kreippi-dressejä. Paidan silityksessä kun on oikea sys. teemi, niin se luistaa. Opin sen kerran ^iika/paikassa, mutta unohdin sen sitten pitkällä lomallani, kunnes taas sain "reseptin" käsiini. Siitä olen nyt niin mielissäni, että annan sen Jhan ilmaiseksi kaikille liekin ystäville. Kaikkein ensiksi paidasta silitetään kpketti. Sitten selkäpuoli nurjalta puolen kääntymättä hihoja nurin. Ja aina silitetään helmasta ylöspäin. Sitten silitetään hihat oikealta puolen ja sitten hihan smit. (Paitaa kun pidel-lään kauluksesta kiinni käänneltäessä silitettävää osaa esille, niin sääst3ry silitetyt osat rypistymättä.) Seuraavana silitetään vasen etupuoli nurjalta, puolen ja sitten oikea'etupuoli samoin. Viimeisenä silitetään kaulus, ensin nurjalta, sitten oikealta puolen ja aina molemmista päistä keskustaa kohden, ettei synny niitä ryppyjä, jotka muuten pakkaa esiintymään. Näin tulee paita silitetyksi vähemmällä vaivalla ja ajalla. — iLea Lae. TKSr^KERTAINEN KAKKU kuppia voita 2% kupillista jauhoja 1 kupillinen jauhosokeria 4 munaa % kupillista maitoa . H teelusikallinen leivospulveria Hiero sokeri ja voi vaahdoksi. Sekoita jmunanruskualset yksitellen jouk" koon hyvin vispaten, sitten maito, jauhot, leivpspulveri,: mausteet ja viimei- KIRJEEN VAI HTOA seksi kovaksi vat^tut munanvalkuaiset kristallisokerin kanssa. Sekoita öy-vin sekaisin. Kaada yoideltuun muot-tiin. Paista kohtalaisessa umdnläm-mössä 30 minuuttia. PIENIÄ KAQVIKAKKUJA 6 unssia sokeria 2 ruokalusikallista kahvia 4 n^unaa 4 unssia jauhoja Pane sokeri, munat ja kahvi yksinkertaiseen kattilaan ja vispaa kuuman veden päällä kunnes seos kuumenee. Sitten vispaa siksi, kunnes s^ saot-tuu :a lisää vähitellen lämmitetyt jauhot. Voitele pienet kakkumuqtit ja paista niissä kakut kauniin ruskeiksi. KIRNUPIIMÄKAKKU 1 kupillinen kirnupiimää 1 teelusikallinen soodaa 6 ruokalusikallista sokeria 6 ruokalusikallista siirappia teelusilcallista neilikkaa 1 kupillinen rusinoita ' 6 ruokalusikallista sulatettua Volta 2 kupillista jauhoja Sekoita aineet hyvin sekaisin yllämainitussa järjestyksessä. Kaada seos hyvin voideltuim muotiin Ja paista hyvässä uuninlämmössä. SnRAPPIKAKKU 4 munaa 1 kupillinen voita 1 kupillinen sokeria 1 kupillinen siirappia 3 kupilUsta jauhoja % kupillista lämmintä maitoa 1 teelusikallinen leivospulveria Hiero voi ja sokeri vaahdoksi, lisää siirappi ja mimanruskualset yksitellen, hyvästi sekoittaen, sitten malto, jauhot ja leivospulveri, sekä viimeiseksi kovaksi vatkatut munanvalkuaiset. Paista kauniin ruskeiksi. Wemer Ritusunen, Aura, Mark* ja L. f*,: Täällä ovat ja tulevat julkisuuteen. * Yön hetkenä Kuin katseesta nähdä voisin tninä ikävän, kaipauksen, kuin ainoa ihminen oisit, joka tuntee mun rakkauden. Sila väistyn — vaan lähemmäksi — sydän ikävöiden jää. Vaikka poies sun luotasi läksin, se ei haihduta ikävää. Yö tumman varjon jo laski, löi kylmän jo yli maan — maan lämpimän kuumeisen poske» yö kylmä pois suudella saa. Sun muistojen mainingeista ain poimin vain kauneimmat ja toivon — pitkistä öistä päivät tulevat kirkkaimmat. ULLA. mmir PYÖRREPATSAS eli trombi, ta- kaanjä useimmassa tapauksessa on tuvallisessa puheessa tuuliaispää, on los kaikkea muuta kuin imarteleva ny-pienellä alalla* tapahtuva ilman kier- kyajalle. Emme voi ehkä varmuu-teisilmiö. Pienempinä niitä nähdään della tuntea heidän "ruusuista" lap-aurinkoisina päivinä tämän tästä viu- suuttaan. Mutta epäilemme, että ei hahtamassa maanteillä, kaduilla ja au- siitäkään ole varjopuolensa puuttu-keillä paikoilla, nostaen pölyä ja ke- nut. vyttä roskaa ilmaan. Seurauksiltaan Voimmeko siis syyttää, että he va-paljon vaarallisempia ovat varsinaiset lehtelevat? Tuskin vain, sillä useim- "trombit", esiintyköötpä ne sitten massa tapauksessa he ainoastaan maalla tai merellä. Ne ovat korkeal- muistavat väärin, toisin sanoen: ovat taan, että hän ei tiedä, koska et pääse Miehen piti tärkeiden asiain vuoksi matkustaa pois paikk^unnalta joksikin äikäa ja, hän selitti lähtiessä vaimolleen ,että hän odottaa erästä hyvin tärkeää kirjettä, joten se on heti saavuttua käännettä\ä hänelle. Mies odotti, mutta kirjettä ei kuulunut. Parin viikon perästä hän sähkötti vaimolleen ja kysyi, oliko kirjettä tullut. Vaimo sähkötti vas-la olevien ilmakerrosten joskus maa- vilkkaassa mielikuvituksessaan kehit-han asti ulottuvia kartiomaisia ilma- täneet ja parantaneet, muokanneet ja pyörteitä, jotka maalla voivat ylettyä —raivanneet asioita, jotka eniten tun-jopa 6,000 jalan korkeuteen. Niiden tuvat heitä kiinnostavan ja liike on kolmenlainen: edentyvä, pyörivä ja kohtisuora. Edentymisnopeus voi vaihdella muutamista jaloista aina 3,000 jalkaan sekunnissa. Pyörivä liike puuttuu joskus, mutta voi toisinaan olla hyvin vinha, myötä-^ tai vastapäivainen. Pyörre voi riuhtaista irti kattoja,' tempoa juurineen vahvoja puita ja viedä ne mukanaan pitkiä matkoja,^ vieläpä siirrellä suuria kivilohkareitakin. Merellä se saa veden kovasti kuohumaan, nostaen ilmaan ja kuljettaen mukanaan korkean pyörivän vesipatsaan, joka ylhäällä liittyy pimeään, alaosaltaan suppilomaiseksi muodostuneeseen pilveen. Pyörteen seurauksia ovat usein: salama, ukkonen, rakeet tai rankka'sade. postilaatikolle, kun mies oli vienyt avaimen. Mies lähetti kiireesti kirjeessä avaimen vaimolleen ja jäi edelleen odottamaan kirjettä. Viikkoja kului, mutta kirjettä ei kuulunut. Miksi kirje ei saapunut? seuraus on edelläkerrotunlainen. Eivätkä he ainoastaan uskota toisia niillä, vaan ennenkaikkea uskovat itse. Älkäämme siis tuomitko heitä siitä kovin an- _ — —. karasti. Kirje ei saapunut siksi koska mies Sitä vastoin voimme itse kyllä tar- lähetti avaimen juuri siihen lukittuun kistaa tuollaisia mielikuvituksen tuotteita, varsinkin tällaisena huhujen loistokautena, jolloin viaton leikkipuhekin saattaa aikaansaada uskomatonta sekaannusta ja hämminkiä. "Herkkäuskoinen." postilaatikkoon, johon ollut avainta. vaimolla ei POLYTEKNIKUMI on korkeampi oppilaitos teknillisen opetuksen antamista varten. . HEI TYTÖT, HEI! Täällä oUsi kaksi yksinäistä Pohjolan poikaa, vailla kirjeenvaihtotoveria. Kirjeet kirjeillä jä valokuvat valokuvilla vastataan. Osoite oUsi nähi, että kirjeet tulisi tänne päin Nim.r • TUIiBVA, TALVI, Box 161, Vai d'Or, Que. MUISTATKO OIKEIN? Olemme varmasti kaikki joutuneet keskusteluun henkilöiden kanssa, joille varsin mielellämme olisimme pamauttaneet ylläolevan kysymyksen. Sellaiset henkilöt tuntuvat tosiaan väärin käyttävän lähimmäisensä luot-tavaisuutta ja hienotunteisuutta. He saattavat täysin viattomalla naamalla tuoda itsestään esiin hyveitä, joita tiedämme hänessä olevan vähiten ja aivan samalla mitalla vähentää niitä naapuristaan. Eikä myöskään ole harvoin, kun kuulemme vertailtavan esim. heidän lapsuusaikaansa nykyai- K I I T O S Pyydämme kUttää arvoisaa yleisöä saapumisesta satolhhi nousevin luvuin kunnioittamaan häätUalsuuttamme arvokkaiden lahjojen keralla, elokuun 3 p:nä 1940, Clinton haalilla. KUtos toimihenkilöille, jotka vaivojaan säästämättä häätilalsuuden valmistivat: KUtos soittajUle, laulukuorolle ja PSS:lle. AILI ia GEORGE MAASANEN. South WeUington, B. C. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-08-31-23
