Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 31, 1940

              Mli '''ii
l i
1 , »
iti-
S'
• ti'-
7i. •
1
LAUANTAINA, ELOKUUN 31 PÄIVÄNÄ
.1 -
sitä seuraavan?" Ja Maryn hymyillen
nyökkättäen päätään hän lähtL
Mutta ennenkuiii kukaan ehti lat­tialle
soiton uudelleen alettua, kulki
Willie Parker poikki lattian. Kaik­kien
katse kiintjri häneen. Tanssi­maanko
hän aikoo? Eikö muista,
että ei enää pitkiin aikoihin kunnial­liset
tytöt olleet tanssineet hänen
kanssaan?
Tytöt tuijottivat häneen kylmästi.
Kuiskailivat toinen toiselleen jä" heit­tivät
päätänsä.
:Mutta VVillie tuli heitä kohti pää
pysyssä ja pieni hymy huulilla, vaik­ka
hyvin hän tiesi, että jokaisen kat­se
oli häneen kohdistettuna, että jo­kainen
seurasi jännityksellä, kuka
tytöistä oli sellainen, jonka hän luuli
lähtevän kanssaan tanssimaan.
Ja sitten hän pysähtyi ja kumarti
syvään. Väkijoukko oli kuin kivet­tynyt
nähdessään, että Jlman pienm-täkään
epäilystä tyttö nousi istuimel­taan
ja lähti tanssimaan, ja se tyttö
oli Mary Benson, kaikkien suosittu!
Hitaasti ilmestyi toisia pareja lat­tialle.
Hitaasti ja vastenmielisesti.
Ei pidetty "vankilalinnusta", ei tah­dottu
jakaa iloa sellaisen kanssa. Ei
tahdottu lähestyä sellaista edes tans­sin
pyörteissä.
He olivat kiertäneet lattian jo pari
kertaa kun Willie Parker sanoi: .*^En
kuvitellutkaan että lähdette, Miss
Benson. Tahdoin vain hämätä eräs­tä
vihollistani lähestymäUä teitä. Olen
pahoillani ja pyydän anteeksi että
saatoin teidä^ näin kiusalliseen ase­maan.'*
"Lähdin kanssanne omasta tah­dostani.
Ei ole mitään anteeksipyy-dettävää",
sanoi Mary. Hän oli käy­nyt
kalpeaksi ja vapisi.
"Onl On minulla anteeksipyydet-tävää.
Onhan väärin kiusata tois­ta
miestä häpäisemällä tyttöä."
* Se olisi kyllä väärin, M r . Parker,
Mutta minä en näe että olette minua
häpäissyt. Voinhan tanssia teidän
kanssa kuten toistenkin vieraiden^,
sillä onhan täällä tapana tanssia ke­nen
kanssa \'ain."
"Vieraidenkin? Niin kyllä, mut­ta
ei — minunlaisten kanssa."
•Tanssitte ihmeen h>'\in. En nyt
ajattele sen enempää. Älkää te
myöskään."
"Te vapisette, ^liss Benson."
"Olkaa niin hyvä ja älkää ajatelko
siitäkään mitään", pyysi tyttö.
"En ole koskaan kuvitellutkaan,
että teidänkiisia tyttöjä olisi olemas­sa",
sanoi Willie Parker sydämelli­sesti.
Mary odotti Edia luokseen tanssin
loputtua, mutta hän ei tullut. Alkoi
seuraava tanssi, eikä vieläkään hän
tullut, ja silloin Mary näkikin hänen
seisovan äitinsä vieressä salin tois^-
la puolen. Hänellä ei ollut aikomus­takaan.
jättää äitiään.
^lary tiesi heidän olevan vihaisia.
Hän oli loukannut heitä tanssimalla
Willie Parkerin kanssa. Mutta oliko
tuo teko sitten niin paha että Edkin
voisi sen vuoksi hänet hyljätä?
Tytöt hänen molemmilta puoliltaan
Kohtaus Charles Chaplinin elokuvasta "The Great Dictator'
jossa Kalle itse pelaa diktaattorin (Hitlerin) ja keskitysleirin uhrin
osaa. Tässä Kalle tulee vangituksi koettaessaan kadota maaseudulle
sorsia jahtqilevana urheilumetsästäjänä. .' •
itläDflin lento Jö-VQOtias
K I R J . H A R A L D M — N
yhteydessä vuonna 1919. Ja jo mon­ta
vuosikymmentä sitä ennen — 1860-
luvulla — kutoi professori Thaddeus
KOHTA alkaa tulla ahdasta ilmas­sa
Atlannin yläpuolella. Taval­lisilla
urheilumallisilla koneilla pääs­tään
y l i ilman muuta — joskus niin Lowe, sen ajan kenties taitavin ilma-vanhoilla
"painoksilla", että kuljetta- pallonkuljettaja, suurisuuntaisia suun-jan
täytyy selittää lentäneensä vää- nitelmia, miten hän muutamien tiede-rälle
taholle jä viranomaiset sitten miesten ja parin sanomalehtimiehen
tarjoavat ilmaisen paluumatkan. L i i - kanssa matkustaisi ilmateitse Ämeri-kennelentokoneita,
säännöllisen van- kasta Europaan. Hän kuitenkin epä-han
ja uuden maailman välisen Ien- onnistui, kun ilmapallo kahden vuoro-non
todellisia edelläkävijöitä on koe- kauden kuluttua putosi valtamereen,
teltu kaikissa mahdollisissa muodois- Kesti siis aina vuoteen 1919 asti, en-sa
ja kaikkien mahdollisten tehtaiden
rakentamina ja tänä vuonna nyt vih­doin
on alettu säännöllinen Atlannin-»
liikenne, joka ottaa kuljettaakseen
neukuin kukaan onnistui toteutta­maan
hänen suunnitelmansa.
Paitsi sitä kunniaa, joka luonnos-taanJankeaa
ensimmäiselle Atlannin-td
Apttrikasta ja^^ niaihmlasku E
pan pUc^^Ua-vallitsevina
oi
yaril lupnnpllibrta^^^e^ tuon su
palkinnon ^ tavoittelijat ^ olivat v
neetlähtöpaikakseeh-Amerikan
. teisen ranila^
lera. : S i i^ jphtuir^e^^ New Fo
lännillä oleva lentokenttä St. Jot
lu(ma:ke^^LäUä IJPIQ tuli muisti
maan kuin jotakin kansainvälisen
tokokoi&sen-kokopntumispaikkaj
Amerikalaiset olivat itse asetta
UUcekahnalle kymmenen lentokoi
yrittämään ensimmäistä Atlannii
toa; Näistä koneista oli kuusi i
lentokonetta ja neljä suurta vesit
n.s. NC-luokkaa (Navy Curtiss).
kimihäiset oli.'Amerikan laiva*
rakentanut jä suunnitellut Gleni
Curtiss. Canada oli tuonut kilpai
suuren Handley Page-kaksitason
ka oli variiStettu-neljällä Rolls Rc
moottorilla, joilla yhteensä oli 1
hevosvoimaa. Kuuluisa canad
nen sotilaslentäjä Raymond Col
oli sen kuljettajana. Englantila
kin tulivat mukaan kilpailuun su
la Handley Page-koneella, jota tu
tun norjalaisen Pohjanmeren lent
Trygve Granin piti ohjata. Ede
oli englantilaisia edustamassa suu
C. Portesin suunnittelema vesi
Englannin ilmailudepartmentti,
oli saanut runsasta tukea Engla
hallitukselta, oli lähettänyt kQvc
luun Porte koneen ja valitun mi
tön laivaston lentäjiä jo maalisi
sa New Foundlantiin ja samana
sesti oli lähtenyt liikkeelle my(
purjelaiva Montcalm Englannist
taakseen osaa mitä uudenaikaisin
ilmatieteellisine laitteineen ja k
neeri Atlannillä toimeenpantaviin
kimuksiin. Näiden huomioider
lokset piti sitten langattomalla li
tää lentokoneelle ennen lähtöä ja
non aikana.
myöskin matkustajia. /lentäjälile/lioukutteli v. 1919 lentä-
Mutta joskin vuonna 1939 tehtiin jää myöskin! 10,000 punnan palkinto,
Atlanninlennon historiaa suurpiiriei- jonka Daily Mail-lehti oli luvannut
Jo ennenkuin tämä Atlannin-e5
deri, oli kuitenkin ruotsalainen l
kapteeni Hugo Sundstedt, jok
vuoden 1917 alusta asti toiminut
täjänä Amerikassa, ehtinyt t
starttausjrrityksen, mutta saanui
sesti, on rapakko ylitetty monta ker- sille, joka ensimmäiseksi ilman väli- neensa pirstaleiksi. Hänellä o
taa ennenkin — lähemmäs 175 ker­taa
ja"jo kauan ennen Charles Lind-bergiäkin.
Ensimmäinen Atlannin-lento
on tapahtunut kokonaista käk-sik5m[
imentä vuotta sitten, se suoritet- dysvalloissa, N'ew Foundlandissa tai
tiin nimitäin Versaillesin sopimuksen Canadassa. Tai vaihtoehtoisesti läh-laskuja
ylittää Atlannin korkeintaan
72 tunnissa. Lähtö sai tapahtua mil­tä
Brittein saarelta tahansa ja mai-hinlasku
samoin missä tahansa Yh­tyivät
kyynelillä ja hän sopersi: " M i ­ten
hyvä ja ymmärtäväinen te olette-kaanl"
Ja heidän tanssiessaan tunsi
hän, miten suojelevasti vanhan mie­hen
käsivarret häntä pitelivät.
"Olen pahoillani että Ed joutui
viipymään äitinsä luona, Mary."
Bertram katsahti häneen kysyvästi
ja jatkoi hetken kuluttua: "Ed ja
Willie ovat pikkupojasta alkaen ta-
John Bertram oli iso ja ryhdikäs pelleet. Willie joutui aina häviön
mies, huolimatta y l i viidenkymmenen puolelle, ollen heikompi voimiltaan,
vuoden iästään, ja tanssissa hän vie- Hän keksi jo silloin kierempiä tapo-lä
Uikkui köykäisesti ja miellyttä- ja kuin suora tappelu, millä kiusasi
västi. Huolunatta vaikeasta mielen- Ediä. Sitä hän jatkoi yhä vain. Tois-tUastaan,
Mary ei voinut, olla ihai- ta vuotta sitten hän eräänä iltana
lematta häntä ja nautUmatta tanssis- hiipi ikkunan kautta Edin huoneeseen J° P^ole^ tunnin lennon jälkee
ta. ja vei hänen rahansa. H ä n o l i n e t u h - Sundstedtin täytyi laskeutua.
"Sinulle olisi ollut paljon helpom- ^^nnut ennenkum saimme selville, et-
\netiin tanssimaan, mutta kukaan ei paa, jos olisit kieltänyt ParkerUta äs- ^^n ne oli ottanut. Joku viikko
pyytänyt häntä. Hän jäi yksin. Ja keisen tanssin, Mary", sanoi Bertram ennen hän . . . "
vuonna 1 9 1 s u u r i lentokone me
valmiina Atlanninlentoa varten,
Amerikan hallitus sodan perusi
vaati hänen koneensa sotilaal
tarkoituksiin. Vuotta jälkeer
hän rakensi uuden koneen, suure
sitason, "Sunrisen", norjalaisen n
näärin Chr. Hannevigin kustar
sella Amerikassa. Tämän kc
jännite väli oli melkein 26 metr
se oli varustettu jättiläiskellukk
Ohjaajalla ja koneenkäyttäjällä
paikkansa kokonaan katetussa oh
hytissä koneen nokalla ja lentoko:
kuljetti kaksi Liberty-moottoria
den kummankin hevosvoima oli
Ensimmäisellä koelennolla
kuun alussa toinen moottori kuu
joka puolelta hän tunsi moittivia kat­seita
ja oli kuulevinaan merkitseviä
kuiskauksia.
Hänestä tuntui, ettei enää voi istua
tässä kaikkien silmätikkuna, ei enää
katsella Ediä tuolla toisdla puoldia,
ja hän aikoi nousta ja paeta koko sa-
Iista,Ii;un samassa kuuli lämpimän ää-nen.^
sanovan:
'Julehan Mary .yrittamäaii.;4äta
tanssi» minun kanssani ^ ,<<
. Jolm. Qectiaml Blatya.sflmat tiiyt-;
huolestuneesti.
"Helpoin tie ei useinkaan ole oi­kea",
vastasi Mary hiljaa. Ja het­ken
kuluttua hän lisäsi kiihtyneesti:
"Oi, älkää^te silti moittikq minua,
Mr: Bertram. Uskokaa minua, että
muuta en voinut tehdä!"
"Minä en. ymmärrä sinu% tyttöni,
mutta en minä sinua moiti! - Ihmet­telen
rohkfuHasi.-:.-Tiesithäa^ sinä mi.
tä> toiset tytpt ajattelivat-hänest»?" n
huonommin kävi seuraavalla ken
viikkoa myöhemmin. Kone, jot
loin ei itse Sundstedt ollut ohjaa
sa, syöksyi nimittäin muutaman
^'Mitä, Mr. Bertram? Ettekö tah­metrm
lennon jälkeen mereen yi
do kertoa mmulle?" kysyi Mary kun hmgoittui niin pahasti, ettei sitä
Bertram vaikeni äkkiä. nut saada korjatuksi lyhyessä aj
"Eikö sinulle ole kerrottu tjrttä-
-restäni Carolista?" ' .
"Tyttärestänne?- E i , en ole tien­n
y t . . . "
"En tahdo pulma siitä näin yletes­sä
paikassa. I*;y3wdä^ Katen /kärto-^. tivät New~ Foundlanriilta
maan ^uUe.. Sanota miöakäskin.: - piÄjMTlaraäfeiiiiaikäa»-ill^^
Haoiaaatsittett.>iBftsbEd>»fli^
ennenkuin Atlanninlento jo oli s
tettu kahdellakin eri koneella.
Toukokuun 15 pnä tehtiin s
Atlanninlentoynty
molemmat^ suuret